tarinani

[Eetami]

väsäsin tähän nyt tekemisen puuttessa tarinan. ei ole pakko lukea.
niin ja pilkun nysvääjille tiedoksi, että tämä ei todellakaan tule sisältämään isoja kirjaimia tai muuta hyvää käsialaa sen enempää kuin tähän mennessä

oli kaunis kesäyö, ainakin jarkon mielestä. jarkko katseli ikkunasta niittyä, jonka heidän perheensä sattui omistamaan. jarkko otti askelen vuoteeseen päin ja rojahti makuulle. se tuntui todella vapauttavalta. miikku nukkui jo. jarkko nosti päätään ja katseli hetken aikaa pikku veljensä kuorsausta, kuiska kukaan voikaan nukahtaa noin nopeasti...

jarkko heräsi puki päälle ja sijasi vuoteen. miikku oli jo noussut ylös.
"jarkko!", äiti huusi keittiöstä
"no!", huusi jarkko takaisin
"otatsä kananmunaa?"
"joo"
"voileipää kans?"
"vaikka"

jarkko söi kananmunansa hieman uuvuksissa. hän vältti katsomasta äitiin päin. äiti katsoi poikaansa huolestuneena ja hieman suuttuneena.

syötyään jarkko lähti ulos kavereidan kanssa hengailemaan. miikku olisi halunnut tulla mukaan, mutta jarkko potkaisi hänet takaisin sisään.

"jäin kii..", jarkko sanoi jengille
"et vitus! kerroitsä meist?", yksi jarkon kavereista sanoi
"e"
"paras pitää pää kii, ainaki sun kannalta.", toinen jengiläisistä sanoi
"oli muuten aika vaikee pitää pää eilen kylmänä! meinasin jäädä kii!", sanoi taas ensimmäinen
"nyt pidetää päät vaa kaikki kylmänä pari seuraavaa viikkoa."
"joo"
"juu", jarkko lopetti

ulkona he heittelivät raketteja ympäri kaupunkia. jarkon takkiin tuli reikä, joka oli musta ympäriltä, kaverit vaan nauroivat, mutta jarkkoa huolestutti se mitä kotona sanottaisiin. kun raketit loppuivat, lähti koko poppoo kotiin. saavuttuaan kotiin isä aloitti:
"me nyt ollaa mietitty tätä."
hän piti pitkän tauon ja jatkoi
"sä oot kotiarestissa 2 viikkoa ja et saa viikkorahaa kuukauteen."
"jaa", jarkko huokaisi
"nii ja sit viel"
"mitä?"
"me ei haluta et sä oot niitten sun kavereitten kanssa. paavola on kertonu et sä oot ruvennu 'hengaamaa' niitten kaa."
"entä sit? paavola nyt on muutenki iha hintti."
"ei tollei voi puhua luokanvalvojasta, jarkko!"

jarkko meni olohuoneeseen, hänellä oli kurja olo. miikku ei puhunut hänelle koko päivänä, eikä seuraavana päivänäkään. jarkon olo helpotti, mutta hän ei saanut karistettua häpeää, ei siitä, että hän oli pettänyt jengin, vaan siitä, että hän oli pettänyt vanhemmat.

loppu

ei oo pitkä, eikä siitä ole pakko kertoa mielipiteitään mutta arvostan jos luette sen kertaalleen

[Leya]

Hehhee. Miun on nyt ihan pakko saada kommentoida tätä. :)

niin ja pilkun nysvääjille tiedoksi, että tämä ei todellakaan tule sisältämään isoja kirjaimia tai muuta hyvää käsialaa sen enempää kuin tähän mennessä Noh noh, Ehha. Tarinaasi olisi mukavempi lukea, jos se olisi edes siisti ulkoasultansa, vaikka sisältö olisikin pelkkää roskaa, josta ei ymmärrä yhtikäs mitään. Olenpas nyt ilkeä pilkunnussija ja korjaan kaikki nuo typot ja pilkut sun muuta kauheudet tuolta noin. Tässä olisi se siistimpi versio, ollos hyvä, vaikkei olisikaan ihan sitä mitä sen sinun mielestäsi pitäisi olla. Jätin kuitenkin puhekielen tuohon (ja ei tarvitse kiittää tai kuristaa minua, tiedän olevani todella kiltti silloin kun olen juonut liikaa kolaa):

--
Oli kaunis kesäyö, ainakin Jarkon mielestä. Jarkko katseli ikkunasta niittyä, jonka heidän perheensä sattui omistamaan. Jarkko otti askelen vuoteeseen päin ja rojahti makuulle. Se tuntui todella vapauttavalta. Miikku nukkui jo. Jarkko nosti päätään ja katseli hetken aikaa pikku veljensä kuorsausta, kuinka kukaan voikaan nukahtaa noin nopeasti...

Jarkko heräsi, puki päälle ja sijasi vuoteen. Miikku oli jo noussut ylös.
"Jarkko!" äiti huusi keittiöstä.
"No!?", huusi jarkko takaisin.
"Otatsä kananmunaa?"
"Joo."
"Voileipää kans?"
"Vaikka."

Jarkko söi kananmunansa hieman uuvuksissa. Hän vältti katsomasta äitiin päin. Äiti katsoi poikaansa huolestuneena ja hieman suuttuneena.

Syötyään Jarkko lähti ulos kavereidan kanssa hengailemaan. Miikku olisi halunnut tulla mukaan, mutta Jarkko potkaisi hänet takaisin sisään.

"Jäin kii...", Jarkko sanoi jengille.
"Et vitus! Kerroitsä meist?", yksi jarkon kavereista sanoi.
"E."
"Paras pitää pää kii, ainaki sun kannalta", toinen jengiläisistä sanoi.
"Oli muuten aika vaikee pitää pää eilen kylmänä! Meinasin jäädä kii!" sanoi taas ensimmäinen.
"Nyt pidetää päät vaa kaikki kylmänä pari seuraavaa viikkoa."
"Joo."
"Juu", Jarkko lopetti.

Ulkona he heittelivät raketteja ympäri kaupunkia. Jarkon takkiin tuli reikä, joka oli musta ympäriltä. Kaverit vaan nauroivat, mutta Jarkkoa huolestutti se mitä kotona sanottaisiin. Kun raketit loppuivat, lähti koko poppoo kotiin. Saavuttuaan kotiin isä aloitti:
"Me nyt ollaa mietitty tätä."
Hän piti pitkän tauon ja jatkoi:
"Sä oot kotiarestissa kaksi viikkoa ja et saa viikkorahaa kuukauteen."
"Jaa", Jarkko huokaisi.
"Nii ja sit viel..."
"Mitä?"
"Me ei haluta et sä oot niitten sun kavereitten kanssa. Paavola on kertonu et sä oot ruvennu hengaamaa niitten kaa."
"Entä sit? Paavola nyt on muutenki iha hintti."
"Ei tollei voi puhua luokanvalvojasta, Jarkko!"

Jarkko meni olohuoneeseen, hänellä oli kurja olo. Miikku ei puhunut hänelle koko päivänä, eikä seuraavana päivänäkään. Jarkon olo helpotti, mutta hän ei saanut karistettua häpeää. Ei siitä, että hän oli pettänyt jengin, vaan siitä, että hän oli pettänyt vanhemmat.

Loppu.

--

Eikös ollutkin paljon helpompi lukea, vaikka tuon kauhean puhekielen jätinkin tuohon? Lyhyestä virsi kaunis, eh?

Minä en kyllä saanut hirmuisesti mitään selkoa tuosta tarinasta. Mitä vattua Jarkko on oikein tehnyt kun sai rangaistuksen? Liittyykö se jotekin noilla raketeilla pelleilyyn jengin kanssa? Vai mitä hän nyt oikein on sählinyt? Eihän vanhemmat nyt tuosta noin vaan jakele rangaistuksia ilman mitään pätevää syytä. Hullujahan nyt sellaiset tyypit ovat. :/ Mistä Jarkko jäi kiinni? Olisit nyt vaan kertonut vähän enemmän, tämähän on ihan mielenkiintoinen pätkä, vaikka onkin vähän vaikeaselkoinen enkä oikein nyt ymmärrä sitä. No jaa, ainakin minua ilahduttaa, että Jarkolta löytyi omatunto, jota monet eivät tunne, taikka kuuntele. Tässä onkin varmaankin jokin opetus sisällytetty, mutta minä en nyt ihan ymmärrä, mikä. Älä pelleile rakettien kanssa, hui kauheaa, voit saada siitä rangaistuksen? Vähän enemmän jos olisit keskittynyt tarinaan ja miettinyt enemmän näitä juttuja, niin tästäkin olisi voinut tulla hieno helmi. :) Vähän pitempikin myös, ja helpommin ymmärrettävä. Kaikki kun eivät välttämättä ymmärrä sinun ajatustapaasi, Ehha, tai ajattele ihan samalla tavalla ja ymmärrä sinun ajatusmaailmaasi. Kokeileppa kirjoittaa koko homma uusiksi ja tällä kertaa ihan kunnolla. Ehkäpä saisit hiukan enemmän kommenttia. Tai saisit jopa sitä kommenttia, vaikket siitä niinkään välittäisi. Kommenttiahan on aina kiva lukea. Ainakin joidenkin mielestä, sinusta en nyt tiedä. O_o

[Eetami]

Niin no, en paljoakaan panostanut tuohon. Ja jos totta puhutaan en ole paljoa kirjoitellut tarinoitakaan, mitä nyt muutama äikän tunnilla. Tarkoituksenakaan ei ollut kertoa juonta suoraan tuossa, eikä sitä nyt niin vaikea ole havaitakkaan (ainakaan omasta mielestä??) :). Tuo nyt oli lyhyt kirjoitelma iltahämärän aivoriihissä, että järkevyydestä ei ole noihin aikoihin tietoakaan.

/edit:
niin minulla ei ole mitään syytä säästellä tätä, niin deletee vaan

//edit:
vieläkö tämä on täällä? ei oo totta... ei kukaa halua tota lukea, deleteä vaa armotta!