FFVII, "klassikko" vailla vertaa?

[Dorianthem]

(mikä olisikaan kivempaa kuin muokata jo muokattua aloitusviestiä)

Keskustelun aiheena tänään (ja huomenna sekä ylihuomenna ja ensivuonna) Final Fantasy seiskan asema, onko se klassikkoainesta vaiko ei? (wtf? klassikko? Mestariteos vailla vertaa siinä pitäisi lukea. :I Hitsin modet surkeine otsikkoineen!) Eli aiheena siis mielipiteenne Final Fantasy VII:stä, onko se ylivertainen moneen muuhun Final Fantasyihin verrattuna vai ei? (Joo tää on nyt sanottu kivasti :B)

HAHMOT
Hahmot ovat varsin viihdyttäviä ja monipuolisuutta löytyy, joka on yllättäen ihan hyväkin juttu. Jokaisella hahmolla on oma tarinansa ja niissä onkin käytetty aika runsaasti mielikuvitusta (paitsi ehkä Tifassa, mutta oman osansa tarinaan tämäkin leidi antaa). Hahmot tarjoavat viihdyttäviä menneisyyksiä ja varsin koomisia tilanteitakin. Tunteiltakaan ei toki olla säästytty, vaan esimerkiksi erään leidin pieni ylläripylläripoistuminen tarjoaa oman surullisen hetkensä peliin.

JUONI
Juoni on upea useine juonenkäänteineen. Pahiksen tarinaan syventyminen toi oman mausteensa peliin ja varsinkin tämän henkilön aiheuttamat teot saivat pelin edetessä aivan uusia merkityksiä. Miltään ei oltu säästytty. Löytyi komediaa, tragediaa ja vähän kaikkea siltä väliltä.

MUSIIKIT
Musiikit ovat synkät, jollei lasketa paria poikkeusta, kuten Aerith theme ja Gold Saucerin musiikit. Pelin äänimaailmassa ei kuitenkaan hirveästi oli valittamista pidemmän päälle, koska musiikit tuovat oman osansa pelin synkkään tarinaan, ne vaan aiheuttavat allekirjoittaneessa varsin kivoja pelonväristyksiä, joita joissain kohdissa en olisi hirveästi kaivannut.

TAISTELUT
Tavallaan aivan liian helppoja. Aika yksinkertainen systeemi, jokseenkin aika toimiva. Loppua kohden taistelut helpottuivat aivan liiaksikin poppoon saadessaan käyttöön Kotrit sun muut 4xCutit. Pelin läpäisy ilman materioitakin on lapsellisen heikkoa, materioitta kun hahmojen hp-määrä on suurempi. Pelin lisäpomot tosin tuovat jotain mielenkiintoa taistelusysteemiä kohtaan ja materia-systeemiäkin oppii rakastamaan jossain vaiheessa, kun oppii keksimään erittäin jänniä yhdistelmiä, joka kuitenkin vie jossain vaiheessa peliltä maun vihollisten kaatuessa liiankin helposti.

VAIKEUSTASO
Juonellisesti peli ei ollut mielestäni kauhean vaikea. Ainakaan jos jaksoi kouluttaa hahmoja, niinkuin minä. Kuitenkin löytyi myös Weaponit, jotka todellakin toivat oman osansa peliin. Ne olivat upeita ja niitä ei voinut voittaa ihan tuosta vain. Onneksi. Niinpä taistelustrategiat piti vetää uusiksi, eikä enää Cloudin 4xCutilla ollut paljoakaan merkitystä. Jotain haastetta pelin juonelliseen suorittamiseen olisi silti kaivattu

KEHITYS
Levelit ovat minusta hyvä asia. Olisin kuitenkin toivonut jotain hieman vaikeampaa tai monipuolisempaa. Esimerkiksi, että hahmot saisivat omanlaisia kykyjä levelien myötä, niin se olisi todellakin värittänyt niin mustavalkoista level-systeemiä. Kuitenkin ihan toimiva oli tämäkin. Hieman tylsä. Onneksi materioiden kanssa leikkiminen pisti levelit unohtumaan ihan hyvin.

YHTEENVETO
Yksi parhaimmista FF:istä, jota olen pelannut. Juoni tuo pitkän plussan pelille, mutta miinuksiakin löytyy. Loppujen lopuksi varsin kelpo peli ja jokaisen FF-fanin kuuluisi pelata tämä läpi. Jos ei muuten, niin jo pelkästään sen syyn takia, että se tarjoaa varsin upean pelikokemuksen ja pitäähän jokaisen tietää, millainen "teh legendary seven" on.

[Velvety]

Mestariteos, todellakin. :)

Pelin juoni, hahmot, musiikki ym. ovat loistavasti saatu aikaan. Pelikin oli minusta aivan loistava, kun ensimmäisen kerran sain sen läpi pelattua, ajattelin, että tässäkö tämä nyt sitten oli? Jäin koukkuun noihin finaleihin kun seiskan sain läpi pelattua ja oli pakko saada pelata lisää. :)

Peli on siis mielestäni mestariteos ja mielipiteeni ei muutu siitä asiasta koskaan.

[Riku]

Vaihtoehtoihin voisi lisätä myös sellaisen kuin mukiinmenevä, kohtalainen. Kaikkien mielestä peli ei ole aivan perseestä, mutta ei myöskään ole mikään uber-loistava mestariteos. Itse olisin vastannut, että kohtalainen.

[Tuulisti]

Ehkä ihan hieman turha ketju. Minulla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan että saadaan taas uusi ketju jossa puida FFVII loputtomasti ja perustella sen ylivertaisuutta, mutta kysely on hieman johdatteleva ja yksipuolinen.

Yleensä tällaisten kyselyjen idea toimii paremmin tyyliin: "Onko FFVII Yliarvostettu?", sillä mielipiteet tuntuvat useimmiten jakautuvan kahtia seuraavasti:

a) EI! FFVII on paras ikinä!!!11 Ja Sephiroth on paras pahis ja materia-systeemi ihan huippu ja polttamaankin aloin ihan Cidin innoittamana ja...

b) On, FFVII on ihan jees mutta minusta esimerkiksi oma suosikkini (FF) XXXX on parempi koska..... ja lisäksi minua ärsyttää kun kaikki fanittaa sitä seiskaa koko ajan!

En ole vielä koskaan kuullut kenenkään haukkuvan Seiskaa täydeksi munaukseksi, paitsi ehkä liiaallisen fanituksen provosoimana...
En muuten halua alkaa sitä keskustelua yliarvostamisestakaan, se on minusta katkeraa narinaa.

[Hatsor_]

Peli on aivan mahtava,kenties paras mitä tullaan tekemään...Nobuon musiikit tuo lisää tunnelmaa ja fiilistä peliin. Pelissä on niin stnasti kaikkia sivujuonia ja vastaavia että niiden selvittämiseen kuluukin tovi, juontakin tulee ihan niska limassa mietittyä selväksi :D

Olen kuullut ff VIItä haukuttavan paskaksi Nimittäin serkkuni joka on 9 vuotias nassikka,osti FFVII ja parin minuutin peliajan jälkeen hän tituuleerasi sen "paskaksi" ja "Paskempaa peliä en oo ikinä nähnyt". Sen jälkeen filosofioin hänelle FFVII maailmasta,sen tekijöistä ja kaikesta joka teki serkkupoikaan suuren vaikutuksen Ei siinä kauaa mennyt kun peli olikin sitten hänenkin mielestä paras...Taas yksi käännytetty

[Tuulisti]

Hurjis hei hei vaan sinullekin. :)

On ihan kiva että olet itsevarma asiastasi ja tiedät asian laidan paremmin kun esimerkiksi peliä kauemmin pelanneet, foorumilla kauemmin pyörineet ja asiaa ehkä jopa tutkineetkin. Jos minä tietäisin kaiken noin varmasti ja tasan tarkkaan olisin todella viisas! (Miksi edes tehdä kyselyjä jos jo tietää niin paljon..?)

Ihan ystävällisessä mielessä alunperin postasin, ja yhtä ystävällisesti ehdotan että jos et kestä lainkaan kritiikkiä tai muokkausehdotuksia menet muitten samanhenkisten kanssa vaikka Tilt.Tv - foorumille tai jonnekin muualle laadukkaaseen keskusteluympäristöön. :)

Muuten, eikö kuullostakin ihan esiteini-meiningiltä tämä kaikista paras/ kaikista surkein - skaala? Tuskin kukaan hiukkasenkaan kypsempi pystyy valitsemaan edes Seiskan kaltaisen klassikon kohdalla vain kahdesta ääripäästä..?

Edit: Viitaten Hatsor_ir 9-vuotias serkku - esimerkkiin: I rest my case.

[YunaTheMage]

Sanoisin, että mestariteos. Siihen vain saattaa vaikuttaa sekin, kun se oli ensimmäinen Final Fantasy, mitä ikinä pelasin :shy: Juoni, pääpahis, pahikset ylipäätään, päähenkilö :lovetus: ja muut henkilöt Paitsi Tifan rinnat, olen kateellinen :prkl:
No en nyt kuitenkaan, kuka nyt haluaisi näyttää siltä, kun olisi kaksi melonia paidan sisällä??? Ei, se EI ollut kysymys... Mutta aika moni näemmä :eh: Mutta nythän tästä tuli ihan viesti Tifan rinnoista

Oli pakko laittaa Spoileriin, ettei nuoret ja viattomat näkisi viestini "Öhöm-puolta"... :eek:


Mutta mestariteokseksi määrittelisin... Ja onhan siinä persoonalliset hahmot todellakin, osa Bosseista on sellaisia, joita voisi pelätä, jotkut tavalliset hirviötkin ovat pelättäviä, jotkut eivät :D
Chocobot ovat hauskoja, ja niiden saamiseksi täytyy nähdä vaivaa... Mutta joskus liikaakin...

Arrgh, hiiri lakkoilee, pitää lopettaa, edittailen sitten joskus jos muistan lisää...

[Inotti]

Vaihtoehtoihin voisi lisätä myös sellaisen kuin mukiinmenevä, kohtalainen. Kaikkien mielestä peli ei ole aivan perseestä, mutta ei myöskään ole mikään uber-loistava mestariteos. Itse olisin vastannut, että kohtalainen.

Aivan, koska kaikkien mielipiteet eivät yleensä ole niin mustavalkoisia. Itse pidän seiskaa todella hyvänä pelinä, mutta en silti käyttäisi oman melipiteeni kuvailemiseen "mestariteos", koska pelissä on paljon asioita, joita voisi parantaa. Esimerkiksi hahmojes designit ovat suoraan sanottuna ihan liian yksinkertaiset. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Tifa. Ei minusta vaadi niin paljon taitoa suunnitella naista,jolla on todella lyhyt nahkainen minihame ja henkselit sekä ylisuuret silikonirinnat, jotka on sullottu aivan liian pieneen napapaitaan.
Enkä sanoisi, että musiikkikaan olisi ff:ien parhaimmistoa. Minusta se on ehkä hieman liian angstaavaa.
Toki ff7 kuuluu silti yksiin minun lempi peleihini, koska siinä on sitä jotain, joka vetää puoleensa ja pakottaa pelaamaan pelin loppuun asti.
Saattaa myös olla että ff7:n arvo on minun silmissäni laskenut, osittain muutamien peeloihkuttajien ansiosta ("ff7 o mun lemppari ku siinä o sepi!!!!11"), mutta koitan olla välittämättä näistä hyypiöistä^^

[Cele]

Juu, kyseessähän on aivan loistava peli. Ei tosin voita minun mielestäni vanhempia Final Fantasyita, kuten IV:tä ja V:tä. Siitä huolimatta VII:ssä on loistava juoni, hahmot ovat persoonallisia ja hyvin suunniteltuja, maailmankartta on jopa mielenkiintoinen ja pelissä on aika kivasti vaihtelua ja juonenkäänteitä. grafiikkaa en menisi hyväksi sanomaan, mutta se ei tämänkaltaisissa peleissä olekkaan kovin tärkeä seikka. Kuten on todettu, vanhat Final Fantasyt ovat loistavia, vaikka grafiikka olisikin ihan sukasta. =)

Limit Breakkien tasojen kasvattaminen on todella mukavaa ja siinä samalla tulee hahmoille mukavasti tason-nousuakin. Sepiroth on yliveto jos ruvetaan vertamaan esim. VIII:n loppuvastukseen. Ja kuten yleensä FF:issä on seiskassakin ns. pienemmät pahikset. Kuten VII:ssä Turksit. Turkisitkin ovat jopa mielenkiintoisia hahmoja ja niitä on todella mukava seurata. En rupea tässä mahdollisimman pitkästi kirjoittamaan, joten totean yksinkertaisesti, että peli on loistava!

[Cait Shit]

Ei mestari teos sentään... Peli on sinänsä loistava ja plaaplaaplaa mutta on niitä parempiakin pelejä. Ja on myös totta, että hahmo desingit ovat kaivettu kompostista tuossakin jo miljoonannen kerran eikä hahmot loppujen lopuksi kovin paljon muista peleistä eroa. Musiikkikaan ei ole Uematsun parhaimmistoa (paiti normaalisti "One Winged Angel")

[Juripa]

Minua oikein raivostuttaa tämä VII:n palvominen. Minä pidän sitä Finalina missä muutkin. En löydä siitä mitään erikoista mitä muista en löydä. En kuitenkaan väitä että peli olisi täysin toivoton tekele, se on kaukana siitä. Ei se vain ole meikäläisen suosikki (jotka ovat V, VIII, X ja X-2) :)
Ääntäni en kuitenkaan anna mihinkään vaihehtoon koska sopivaa ei ole.

FFVII, What's that? Juuh, kyllä minä VII:n tiedän joten ääni ei mene tähän

Mestariteos No ei todellakaan, kuten tuolla ylhäällä sanoin, on niitä parempiakin Finaleita nähty

Moka No ei todellakaan nyt moka sentään ole.

[Aerthos]

Minä olen palvonut FFVII:tä noin 7-8 ikävuodesta asti, kun tuli katsottua kun isoveli pelasi sitä.
Noh. En tajua, onko se nyt enään niin hieno/hyvä? Sitä on palvottu iät ja ajat, eikä loppujen lopuksi se ole hassumpi kuin muutkaan, vai?
Kyllähän materia-systeemi on kiva ja juonessakaan suurempia moittimisia, mutta. Miksi? Miksi se on niin yliarvostettu? Siksikö kun se oli ensimmäinen ns. 3D-FF? Vai siksikö kun siinä on überkivat hahmot? Toisinaan kukaan ei osaa vastata tähän kysymykseen. Olen pelannut pelin lävitse moneen kertaan, ja nyt vasta huomaan, että pelissä ei ole erikoista verrattuna muihin FF:iin. Onhan se mestariteos, mutta silti liian yliarvostettu.

[Soul Reaver]

Mhä? Uhhuh. En nyt tiedä, onko mitään järkeä ruveta juuri tätä aihetta jauhamaan. Tosin tässä yhteydessä vosin mainita, että monen monitusta aivan samanlaista keskustelua päätyy yleensä nokkapokkaan Seiskan ja Kasin välillä. Ihan totta, vaikka monesta ei siltä tunnu, niin sillä tavalla asioilla on tapana kääntyä. Olen itse verrannut näitä kahta peliä, enkä huomaa sellaista seikkaa, mikä tekisi näistä verivihollisia. Mistä se johtuu? Yksinkertaisesti erilaisuudesta? Emt.

Ja vastaan nyt jotain in-topic. Elikäs, väänsin ja käänsin, ravistelin, sekoittelin, pyöritin eestaas, kuohin ja kaivoin kaiken mahdollisen. Ja tulin siihen tulokseen että kyllä, Seiska eroaa toisista FF:stä edukseen. Joku täysissä ruumiin ja sielun voimissaan oleva tulisi aivan eri ratkaisuun, joten en edes jatka enempää. Kahden eri mielipiteen kiistelyyn on mahdotonta löytää sitä oikeaa ratkaisua. Kumpi on väärässä ja kumpi oikeassa.

[isoSILLI]

FFVII oli ensimmäin FF, jota olen koskaan pelannut.
En ollut konsoliropeja tai RPG-pelejä suuremmin harrastanut, joten se oli myös sillä/tällä saralla ensimmäinen pelini.
Enkä voi sanoa katuvani, sillä FFVII on erittäin hyvä peli.

Hahmojen ulkoasu ei koskaan häirinnyt minua, tietysti osassa peleistä oli hienommat grafiikat, mutta nämä sopivat tähän peliin.
Myös kenttäsuunnittelu ja ulkonäkö hurmasi minut välittömästi, todella kauniit maisemat ja kaupungit.

Ja pelin ehkä tärkein osa, juoni. Juoni on nerokas ja kekseliäs, ja se toimii.

Minipelit olivat kivoja. Moottoripyöräily, lumilautailu ja Mogin talo olivat kivoja.
Sukellusveneilykin menetteli.
Mutta se Chocobosäätö. :EE
Chocobot olivat kivoja ja homma toimii paremmin, kuin esim. FFVIII:ssä, mutta ei silti pärjää FFIX:n chocobotouhulle.
En pitänyt kauheasti siitä kilpailusta, lisäksi niihin musiikkeihin meni hermot.

Taistelusysteemi toimii ja taisteluteema sekä Still More Fighting loivat/luovat tunnelmaa erinomaisesti.
Ystäväni usein perustelivat pelin huonoksi, puheen puutteen takia.
En tiedä kaipaako peli ääninäyttelyä, sillä kun voidaan romuutta hyvin helposti hahmoja. Päässä tehdyt mielikuvat on paljon mukavampia, kuin valmiiksi annetut.

Noh, takaisin taisteluihin.
Materiasysteemi on hienostunut ja monipuolinen ja on loistavaa vaihtelua muiden FF pelien hahmojen kehitys- ja säätelyominaisuuksiin.
(Olen sitä mieltä, että on hyvä, että eri FF:t omaavat erilaiset järjestelmät, sillä olisi sangen tylsää pelata aina samalla tavalla pelejä.)
Pomotaistelut eivät ole liian vaikeita, mutta muutamissa kohdissa vaadittiin parikin yritystä ensimmäisillä pelikerroilla.
Eikä pelistä suuremmin löydy yhden-iskun-tappo -vihujakaan, onneksi.
Vihaan sitä, kun tulee joku tavallinen monsteri ja oho, se vetikin jotain ja kaikki kuoli, hups. (Esim. petrify kaikkiin on todella ankea.)

Musiikit hurmasivat myös.
Shinran tunnusmusiikki on yksi hienoimmista kappaleista, joita pelipiireissä olen kuullut, kerrassaan loistavan paha.
It's Difficult to Stand on Both Feet, Isn't It?, Rufus' Welcoming Ceremony, J-E-N-O-V-A, Debut, Forested Temple, Weapon Raid, Judgement Day ja muut upeat kappaleet loivat tunnelmaa.
Loistavaa työtä, minä tykkään. :)
(FF7 on myös hyvin hyödynnetty ReMix puolella, kannattaa tutustua OC:n valikoimiin.)

Kaiken kaikkiaan FF7 on hieno peli, mutta se ei silti yllä Final Fantasy Tacticsin tasolle. Muita sijoituksia en ala laittamaan, sillä pidän jokaisesta Final Fantasysta yhtä paljon (Lukuunottamatta FFT:tä.) ja niille jokaiselle löytyy paikka ja aika pelikonsolini cd-asemasta.


En nyt mitään järkevää sanottavaa keksi, tämä nyt oli tällainen pikainen.

[Necrofobia]

Olen huomannut vuosien saatossa että FFVII on koko sarjan erottuvin tekele, mutta ei hyvässä mielessä. Kyllä, FFVII oli ensimmäinen pelaamani FF ja pelasin sen ensimmäistä kertaa läpi joskus silloin kun se ilmestyi. Silloin se tuntui varsin pätevältä mutta silloin en voinut väittää itseäni FF-faniksi, koko sarjasta innostuin vasta joskus ykköstä ja kutosta pelattuani.

Ja nyt kun tässä hetkessä ollaan, pelattu on jokainen sarjan osa monta kertaa läpi niin voisin sanoa että seiska on ehkäpä yksi huonoimmista sarjan peleistä. Pohtiessani FFVI ja FFVII samankailtaisuutta huomasin kuin törkeä "kopio" seitsämäs osa on kuudennesta.
VI:ssa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa scifimäistä ja futuristista maailmaa, FFVII on jäljitellyt tuon aika selvästi. Pääpahis, Sephiroth on myös selvä Kefkan "kopio" ja vielä huonompi versio. Myös muiden hahmojen luonteet ovat juuri kuudennesta sekä neljännestä osasta kopioituja. Juoni oli aika omalaatuinen mutta inhottava siinä mielessä että se jätti paljon asioita arvailun varaan.

Materia-systeemi on ok, olen jälkeenpäin oppinut siitä kaikkea uutta ja se on yllättävän monipuolinen ja myös FFVII vahvin osa-alue. Huonoin osa-alue on ehdottomasti musiikit. Ne vaipuvat jopa alemmas kuin FFVIII. Ensimmäisestä pelikerrasta ne ovat ärsyttäneen, nätisti sanottuna ne ovat paskat kuin mitkä. Tarkempaa syytä en osaa sanoa mutta ne kuulostavat lähinnä häväistykseltä muiden FF musiikkeihin verrattuna.

Koska vaihtoehdot olivat typerän puutteelliset, en voinut rehellisesti äänestää sillä aika neutraali olen tämän suhteen. Jouduin silti äänestämään moka vaihtoehtoa. Yhdyn muiden mielipiteisiin että ketju on aika turha, sillä puhtaasta mielipiteestä on kuitenkin kyse...

[Sarutobi]

Mestari teos tottakai :D...

Kai se tulee siittä että se oli ensimmäinen ff:ä jota olin pelannu... Ennen pidin kaikkia roolipelejä paskoina ( anteeksi), enkä edes ekan kerran viihtynä koskea ees koko peliin... ylä-asteella seiskalla lainasin kaverilta huvikseni koska väitti sitä hyväksi joten kokeilin ja yllätys yllätys olin ihan :lovetus: HUOM!!!!!: sitä ennen oli jo puhetta ff10:stä joten oli jo tullu ff8 ja ff9 mutta valitsin seiskan koska ( tossa muutama selitys)
1) Sephiroth pääpahis vailla vertaa... Siinä oli ensimmäinen esikuvani ff:ssä :D ..
2) Juoni: en silloin välittäny juonesta paitsi ykkös levyn lopulla kun aeris kuolee :( Se tempaisi minut mukaan ja olin että WOW...
3) Musiikki ounas tässä pelissä (kiitos uematsu...) tykkäsin pahisten tunnarista ja maailman kartta musasta ( mitä???...)
4) Hauska juttu mitä huomasin kun selasin ohjekirjasta Test players: joku. joku.joku. Andy Mckoy. joku... siis MITÄ!!!!???? :shok: "kuka toi äskönen oli!!!" siinä oli nauru paikallaan :D

[ascalon]

Jätin vastaamatta, sillä kantani FFVII:hin ei ole kummassakaan ääripäässä. Se on yksi hyvä peli muiden hyvien pelien joukossa vaan ei sen enempää. Toki silläkin on ansionsa. Materia -systeemi on nerokas ja juonikin on mukavan eeppinen. Minä en vain satu niinkään pitämään peli miljööstä, mikä laskee sitä peli-intoa. Muuten peli on kyllä erinomainen. FFIX on vain minusta rehellisesti parempi.

[Nyarlathotep]

FFVII oli vasta viides Final Fantasy jonka ostin. Nykyään omaan Finaleita yhteensä 7 kappaletta. Pitäisin varmasti Final Fantasy seiskaa parempana jos ensimmäinen ff jota olisin pelannut olisi ollut joku klassikko eikä FFVIII ja FFIX. Minua ihmetyttää myös tämän pelin jumalaton ylistys. Itse kun pidän tätä sarjan toiseksi huonoimpana pelinä (FFV on huonoin).

Kun aluksi pelasin sitä ekaa kertaa ja näin millä grafiikalla hahmot oli tehty, niin ajttelin että ei helvetti, mitä ne ovat tehneet. Pelatessani pidemmälle tykästyin peliin yhä enemmän ja enemmän. Siltikään se ei koskaan noussut kolmen parhaan ff:n joukkoon.

Vastasin moka, vaikkei peli mikään moka olekkaan. Vaihtoehtoja olisi saanut olla enemmänkin koska peli ei ole myöskään mestariteos. Sitäpaitsi seiska on ehkä liian synkkä. Pääpahiskaan ei vakuuttanut minua yhtä paljon kuin Kuja, tiedä häntä miksi.

Ja chocobot. Ne ovat epäonnistuneet pahemman kerran. Mikään ei vieläkään korvaa FFIX:n chocobosysteemiä. Koskaan en ole seiskassa edes chocoboihin koskenut, koska systeemi on sotkettu pahemman kerran.

FFVII ei ole moka eikä mestariteos.

[Ferithem]

Se on yksi hyvä peli muiden hyvien pelien joukossa vaan ei sen enempää.

Tuota paremmin on vaikea sanoa. Omasta mielestäni VII kuuluu pelien kärkeen (ei aivan siihen huippuun) sekä pelattavuuden, juonen, hahmojen että musiikin puolesta. Tarina on pitkä ja mukaansatempaava, dramaattinen musiikki täydentää tapahtumia hienosti ja pelattavaa löytyy aina lisää, eikä yksikään pelikerta ole täysin samanlainen. Nämä ovat piirteitä, joita löytyy monesta muustakin pelistä, ja VII ei kyllä ole aivan mestariteos, mikäli näin voi sanoa.

Syyt, miksi pidän esimerkiksi IX, VIII ja VI parempana kuin VII, löytyvät lähinnä omista mieltymyksistäni. Midgar sekä muut modernit hömpötykset eivät innosta aivan yhtä paljon kuin linnat, meret ja laaksot. Grafiikallakin on oma osuutensa tähän (VI:n tapauksessa grafiikka on hyvää, se on suloista, vaikkakin kaksiulotteista). VII on karkeammin veistetty kuin muut FF:t ja useat muut roolipelit esimerkiksi, ja se syö jonkin verran mieltymystäni peliin.

Ja Sephiroth. Pelin pääpaha on jotenkin laimea. Tunnustan, että aikoinaan olin aivan totaalinen Sephy-fani, mutta muita pelejä pelattuani ja pelattuani huomasin, että parempaakin on saatavilla. Onhan hän komea ja julma ja synkkä ja angsti ja hänellä on iso paha miekka ja traaginen menneisyys, mutta ei se mitään muuta. Tästä pääsenkin VII:n hahmojen välisiin dialogeihin ja niiden ongelmiin. Jotenkin minulla on sellainen vaikutelma, että VII:n hahmot puhuvat vain Cloudille, vain kysyvät tältä, vain kommentoivat, varoittelevat tai puhuttelevat juuri Pilveä. "Cloud, do something!" ja "What do you think, Cloud?" ja "Cloud!" vilisevät silmissä niin paljon, etten jaksa enää. Cloudin omat ongelmat ja hänen töppö asenteensa sumentavat päältäpäin kaikki muut juonikoukerot. Hyvä on, myönnän, en ole peliä pelannut läpi niin montaa kertaa, että osaisin kertoa tarkalleen kaikki suhteet ja salaisuudet ja systeemit, mutta siltikin moni peli on paljon parempi. Puhh.

Kuitenkin... FFVII on hieno peli. Sitä pelaa mielellään eikä pelatessa ajattele mitään muuta. Pelatessa peli imee mukaansa ja saa paikoin ajattelemaankin, mutta pian koittaa aika, jolloin se jää hetkeksi hyllyyn pölyttymään. Sitä ei jaksa pelata tauotta. Jos muutaman pienen yksityiskohdan muuttaisi, VII voisi olla minun puolestani mestariteos. Ja tämäkin on vain mielipide, joka omalla kohdallani muuttuu aina vähän väliä. Tänään olen tätä mieltä.

[Sunnu]

Hmph! Minun Finalikokemukseni alkoivat tästä elämää suuremmasta pelistä, kympistä. No innoittamana tietenkin olen pelannut sen epävirallisen jatkon, kymppikakkosen lävitse. Päätinpä sitten siirtyä vanhempaan tuotantoon, kun kovasti niitä on kehuttu. Ysiä hain, seiskan löysin ja ostin.

Voi herra Jumala, että on tylsä peli! Hampaat irvessä on saanut tahkota kyseistä peliä, eikä loppua näy. Ihan alkutekijöissä olen ja asian ymmärtäminen masentaa minua. Henkilöhahmo: Cloud on sieltä syvältä, sanonko mistä. Barret vielä typerämpi. Tarkemmin ajateltuna pahin kaikista. Ihan idioottimaisia kommenttejakin päästelee suustaan. Sanokaa pliis, että paranee loppua kohden..?

Luulen, että joudun luovuttamaan jo alkuvaiheessa. En yksinkertaisesti kykene näkemään sitä mitä muut näkevät. Tarina on hirvittävän sekavan oloinen. Ja koska kyse on pleikkaykkösen pelistä, niin pleikkakakosella pelattaessa tuskallista. Tattiliikkumista ei voi käyttää ollenkaan! MIKSEI!? Prkl. Grafiikka sukkaa, mutta tämä oli odotettavissa. Ja se musiikki. Oikeasti tekee mieli pelata kokonaan äänettömällä toiminnolla, kun se musiikki ottaa kupoliin. Ja jos vielä jotain, niin kuka ääliö keksi random fightin? Pikkasen liikkuu mies, niin eiköhän ole jo samat viholliset takana väijymässä, jotka juuri sait kukistettua.

En kyllä kumarra seiskalle, en sitten millään. Vakavasti harkitsen, hankinko edes kasia tai ysiä, jos odotettavissa on yhtä suuri pettymys. Tämä osoittaa että olisi täytynyt alkaa pelaamaan tätä osaa jo kivikaudella, ajalla ennen tattiliikkumista. Nuolinäppäimet ovat syvältä ja rasittavat sormia. En tykkää yhtään. Seiska on = sopivaa frisbee materiaalia.

[memo]

Voi herra Jumala, että on tylsä peli! Hampaat irvessä on saanut tahkota kyseistä peliä, eikä loppua näy. Ihan alkutekijöissä olen ja asian ymmärtäminen masentaa minua. Henkilöhahmo: Cloud on sieltä syvältä, sanonko mistä. Barret vielä typerämpi. Tarkemmin ajateltuna pahin kaikista. Ihan idioottimaisia kommenttejakin päästelee suustaan. Sanokaa pliis, että paranee loppua kohden..?
Jos FF VII:ssä on jotain huonoa, niin sitten se on hieman tylsähkö alku. Mutta voin luvata, että kyllä se paranee jatkossa. Saisiko vielä tietää missä kohtaa olet?


Ja koska kyse on pleikkaykkösen pelistä, niin pleikkakakosella pelattaessa tuskallista. Tattiliikkumista ei voi käyttää ollenkaan! MIKSEI!? Prkl. Grafiikka sukkaa, mutta tämä oli odotettavissa. Ja se musiikki. Oikeasti tekee mieli pelata kokonaan äänettömällä toiminnolla, kun se musiikki ottaa kupoliin. Ja jos vielä jotain, niin kuka ääliö keksi random fightin? Pikkasen liikkuu mies, niin eiköhän ole jo samat viholliset takana väijymässä, jotka juuri sait kukistettua.
Tatteja ei voi käyttää, koska FF VII on muistaakseni vanhempi, kuin PSX:n tattiohjaimet. Jos muistan oikein, ne ilmestyivät vasta vuonna 1998, alunperin PSX ohjaimet olivat tatittomia. Voin toki olla väärässä tuon suhteen.

Grafiikan "sukkaaminen" oli ehkä odotettavissa, joten en paasaa vanhasta grafiikasta. Minä kuitenkin tykkään siitä legomaisesta hahmografiikasta omalla tavallani. Taisteluissa grafiikka on jo ihan nättiä, ja FMV:t varmasti sen aikaisten PSX -pelien parhaimmistoa. Myös Nobuon sävellykset ovat VII:ssä erinomaisissa, mutta se, mikä niitä pilaa, on huono äänen"laatu". En nyt tarkoita, että siinä olisi jotain rätinää tai suhinaa, vaan että se on ehkä lähempänä SNES ääniä, kuin mitä esimerkiksi FF VIII:n musiikit ovat. Mutta siltikin ne ovat ihania.

Ja minun mielipiteeni on, että FF:ien suola on juuri random-fightit. Pelaappa osia I-V ja vertaa VII:hin, niin huomaat eron.

edit:// lisäystä

[Ruhve]

Voi herra Jumala, että on tylsä peli! Hampaat irvessä on saanut tahkota kyseistä peliä, eikä loppua näy.
Oletkos liikaa tottunut kympin ja kymppikakkosen putkimaisuuteen ja siihen, että peli etenee pakosti kaiken aikaa ilman vapauden tunnetta? Nimittäin näin voi olla, että koet sen pitkästyttävyyden ja ettei loppua muka ala näkymään. Kunnon maailmankartta tekee ihmeitä.


Tarina on hirvittävän sekavan oloinen.
Njoo, tottahan tuo on. Kuitenkin tuo antaa sen uudelleen pelaamisen arvon, kun haluaa selvittää tarkemmin juonen. Ekalla kerralla kun se kuitenkin jää avoimeksi. Pidä hämmentyä liian sekavasta juonesta, sehän tekee pelistä vain mielenkiintoisemman, kuin jokin liian selvä juoni.


Ja koska kyse on pleikkaykkösen pelistä, niin pleikkakakosella pelattaessa tuskallista. Tattiliikkumista ei voi käyttää ollenkaan! MIKSEI!?
Hyvin se minulla ainakin rullaa, ei mitään vikaa. Ja tottakai se ei tue mitää analogista ohjausta, kun pelin ilmestymisaikana tai pelin kehitysaikana ei tuota mahdollisuutta ollut.


Prkl. Grafiikka sukkaa, mutta tämä oli odotettavissa. Ja se musiikki. Oikeasti tekee mieli pelata kokonaan äänettömällä toiminnolla, kun se musiikki ottaa kupoliin.
Pliis, älä sano että odotit jotian huippu ulkonäköä noin vanhalta peliltä? :D Ilmeisesti et sitten vain pidä Nobuo-sedän sävellyksistä.


Ja jos vielä jotain, niin kuka ääliö keksi random fightin? Pikkasen liikkuu mies, niin eiköhän ole jo samat viholliset takana väijymässä, jotka juuri sait kukistettua.
Okei, nyt minä jo naurahdin. Väität siis että missä muussa finaalissa ei olisi random eli satunnaistaisteluita?


Seiska on = sopivaa frisbee materiaalia.
Kymppi = sopivaa frisbee materiaalia.

Ehdoton klassikko kasin rinnalla. Mutta ei silti yllä Tacticsin tasolle.

[Sunnu]

Juuh, grafiikasta nyt osasin odottaa, mitä tuleman piti. Toki hivenen huvittavaa katsottavaa ne kolmiokengät ovat. Mutta se ei sinällään häiritse. Tattien käytön nyt tajusin, että ne ovat tulleet kivikauden jälkeen, mutta vasta nyt huomasin, kuinka paljon pidän tateista. Silloin kun niillä pelaa, niin asiaan ei kiinnitä huomiota, mutta pelaappas ilman, ja heti tulee ikävä. Tosi kova ikävä.

Maailmassa liikkuminen on työlästä juurikin nuolten avulla ja tämä onkin varmaan suurin syy turhautumiseeni. Plus se, että Cloud tökkää vähän väliä johonkin ja liikkuu kovin kulmikkaasti. (liekö sormeissani jotain vikaa?) Sekin kai kuuluu vanhan ajan nostalgiaan. Muulla tavoin maailman laajuus ei ole vielä iskenyt. Ilmeisesti odotettavissa on siis pahempaa.

Kuten sanottua, alussa olen. Jollain reaktoreiden tuhoamisretkellä. Vast ikään jonkun tytsin kanssa jutskailin kirkossa, jossa hän kukkien kanssa puuhasteli. Olikohan kyseessä Aeris tai joku. No mutta siis, aivan alkutekijöissä, mutta pelaaminen puuduttaa hirveästi, joten uskoisin jäävänikin alkuun. Masentavaa on pelkästään jo katsoa kahta muuta cd:tä.

Jah Ruffe tiedän kyllä että muissakin finaleissa on samalla kapasiteetilla satunnaistaisteluita, mutta kuten sanottua, pelaamisen turhautumiskäyrä on huipussaan, joten taisteluiden ilmaantuminen ottaa extrasti kupoliin. Plus se musiikki. Ei iskenyt ollenkaan.

Tiedä sitten, mitä odotin, mutta pettymys silti oli. Asiasta viisastuneena pitää vastaisuudessa tarkemmin harkita pelin henkkimisia. Onneksi ei silti ollut maata kaatavan iso investointi tämä peli. Mietin vain, että kuinka kummassa te jaksatte pelata yhä vain..? (..ensimmäisellä kerralla pelatessa tarina ei aukea kunnolla..)

[Candice]

Itse asiassa tunnen hieman myötätuntoa Sunnua kohtaan. Itse pelasin ensin kasin, sitten kympin, ysin ja seiskan. Seiskan alku on jumalattoman puuduttava, sen voin itsekin myöntää. Olin aivan onnessani kun löysin kyseisen pelin sokokselta. Kaikki kuitenkin olivat sitä minulle ylistäneet ja parhaimmaiksi finaaliksi kehuneet (näinhän ei asian laita ole, kasi on paras, loput tulevat sitten satunnaisessa järjestyksessä perässä).

Ensimmäisiä kauhunhetkiä tarjosivat nuolinäppäimet, enhän minä niitä hallinnut aluksi ollenkaan. Onneksi olen kuitenkin maratoonipelaaja (monen monituista tuntia/päivää putkeen) joten lopulta sormet tottuivat nuoliin. Myös juoni alkoi etenemään siinä viidennen tunnin kohdalla. Kun ne oikeat hahmot oli saanut kasaan ja maailmankartta oli avoinna edessä niin tuli jo parempi mieli.

Seuraavan kauhu-skenaarion aiheuttikin sitten materia-systeemi. En vieläkään täysin hallitse sitä, mutta en kyllä ota enää paineitakaan siitä. Sepi pitäisi käydä tappamassa kylläkin jossain välissä, joten poikis saa laittaa silloin minulle materiat oikein. Muuten ei ole väliä ollenkaan.

Seiskassa on kyllä muutama aivan hirveä hahmo, Barret ja Cait Sith tulevat ensimmäisinä mieleen, sitten Aeris. Joukosta kuitenkin löytyy muutamia todellisia helmiäkin, kuten juuri molemmat salahahmot. Tapa, jolla hahmojen tarinat ovat sidotut toisiinsa, on oikeastaan aika hurmaava. Tarina nyt kuitenkin aukeaa vasta loppua kohden. Mutta vaikka pelkästään sen tarinan takia, kannattaa jatkaa pelaamista.

Minä pidän kaikkien finaalien musiikeista eikä seiska ole tässä poikkeus. J-E-N-O-V-A ja one winged angel, uijui <3

Ei ehkä maailman paras peli, mutta helmi vähintään.

[Tessy]

FFVII on todellakin vailla vertaa. En ole ikinä parempaa peliä pelannut! :D Tykkään siitä ihan hirveästi. Muut FFt mitä olen pelannut ovat mm. IX ja X. Nekin ovat tottakai omalla tavallaan kans mahtavia pelejä. Mutta ehdoton suosikki on silti VII.. Varmaan ensi ihastus tai sitte se on muuten vaan niin hyvä. :) Siinä on haastetta tarpeeksi ja hyviä juonenkäänteitä. Grafiikka on kyllä semmosta kulmikasta mutta siihen aikaan semmonen oli hyvä. Pahempaaki on nähty.FF VIIssa on ihan kiva pelkistetty grafiikka. Ja eikä grafiikka peliä tee! :)

[Nyarlathotep]

Maailmassa liikkuminen on työlästä juurikin nuolten avulla ja tämä onkin varmaan suurin syy turhautumiseeni. Plus se, että Cloud tökkää vähän väliä johonkin ja liikkuu kovin kulmikkaasti. (liekö sormeissani jotain vikaa?) Sekin kai kuuluu vanhan ajan nostalgiaan. Muulla tavoin maailman laajuus ei ole vielä iskenyt. Ilmeisesti odotettavissa on siis pahempaa.

Lisäänpä tähän vielä yhden asian. Itsellänikään ei toimi tuo originelli tatillinen ohjain peleissä FFI-VII. Tatit siis eivät toimi. Tämä ongelma sai kyytiä sen jälkeen kun ostin Logitech action ohjaimen (27,90e). Johan toimii tatit klassikoissa ja myös seiskassa. Erittäin hyödyllistä. Ja esim. sillä ohjaimella oikean tatin liikauttaminen avaa valikon. On siinä sitten muitakin erikoisominaisuuksia.

[ascalon]

Kuten on moneen kertaa todettu, on FFVII:n alku todella puuduttava ja tylsä. Omasta mielestäni peli alkaa parantua merkittävästi siinä vaiheessa kun pääsee pois Midgarista. Tai jos ei vielä siinä vaiheessa, niin ennen North Corelia pitäisi viimeistään parantua roimasti. Juoni ei minusta ollut kovin sekava ensimmäisellä pelikerralla. Jenovan alkuperä sun muut seikat jäivät toki itselleni hieman auki, mutta muuten pidin juonesta todella paljon. Omasta mielestäni siinä on FFX:n juonta enemmän syvyyttä. FFX:n juoni taas on mielstäni aika kaameaa sontaa, mutta sen spekuloiminen on kieltämättä yllättävän mukavaa. Materiasysteemikin on todella hyvä. Vaikka about kaikista tuleekin übertappokoneita, niin kyllä sitä silti joutuu hieman miettimään, mitä Materioita itse kullekin antaa.

Ja minä pelaan huomattavan paljon mieluummin sillä ristiohjaimella kuin huonosti sijoitetulla tatilla. DualShockin tatti on kaikista kolmesta nykykonsoleista se huonoiten sijoitettu. Jo N64:llä oli paremmin sijoitetu ohjaustikku.

[Unski]

Olen sen Kultaisen Keskitien kannalla. Plussia löytyy rutkasti vaan niin myös miinuksiakin. Myös se ikuinen "FFVII...FFVII..." mantra on alkanut väsyttämään.
Olen kapinallinen enkä sitä enää viitsi ylistää (tai sitten vain vähän döööh...)
Pelin alku, vaikka tylsähkö olikin, vaikutti lupaavalta, koska Finaaleissa ei pahemmin ole cyberpunk meininkiä. Midgar oli aarrearkku täynnä masentavaa fiilistä ja vastaava cyberiä, mutta sitä ei hyödynnetty vaan lähdettiin riehumaan valoisaan maailmaan, jossa oli paljon pastellivärejä! AAGH!

Mutta seiska on minulle Pirskatin Hyvä Peli mutta ei sellainen kauan ennustettu Messias.
Se Messias kantaa yhtä I:tä vähemmän nimessään.

[Ceassa]

No mäh, polliin piti jättää vastaamatta kun nuo kummastakin ääripäästä olevat vaihtoehdot eivät oikein miellyttäneet. Joku välimuoto olisi ollut ihan jees. :]

Mutta kuitenkin, minen oikein ole koskaan jaksanut arvostaa FFVII:tä mitenkään erityisen paljoa, ei se nyt niin loistava peli ole kuin väki antaa hehkutuksellaan olettaa. Takuulla jos seiska olisi ollut se peli, jota ensimmäisenä äf äffänä pelasin ja johon oletetusti olisin kiintynyt ikuisiksi ajoiksi, mielipiteeni voisi olla eri. Oh wait, FF7 oli se ensimmäinen virallinen FF-pelini. Eipä silti onnistunut erikoisemmin iskemään, pelaaminen lopahti tuolloin ensimmäiseen Jenova-bossiin (kun en millään päässyt sitä läpi kun osasin vaan rämpyttää pelkkiä attackeja niin paljon kuin kerkesin, mutta se on vaan sivuseikka menkää pois) ja siitä päästäänkin tuohon aiheeseen joka onkin jo noussut esille tässä topikissa: pelin alku on ihan mälsä. Jotenkin vähän lattea ja ankea ja sekava, vaikka siinä tapahtuukin kaikennäköistä hauskaa. Se ei kuitenkaan onnistunut erityisemmin tempaisemaan mukaansa, ja varmaan siitä syystä tuolloin ensimmäisellä pelikerrallani kärsivällisyyteni loppuikin niin lyhyeen.

Vaikka sittemmin olenkin pelannut pelin läpi monta kertaa niin minä en oikeastaan keksi yhtään syytä miksi palaan sen pariin aina niin mielelläni. En ole koskaan saanut siitä mitään maailmaamullistavaa tai hienoa irti. Se vaan... on. :) Palikkahahmot eivät miellytä silmääni, olkoonkin peli kuinka vanha tahansa, mutta se on vaan onnistunut jäämään uuden sukupolven hienouksien jalkoihin. Juoni polkaisee käyntiin kunnolla vasta kun Sephiroth astuu kuvioihin, mutta tuokaan yksi kaikkien aikojen parhaimmista hahmoista ei onnistu yksin pelastamaan koko peliä. Pilviveikko on myös kohtalaisen kuul, mutta muut hahmot jäävät vähän etäisiksi. Aeriskin oli ihan tyhmäke ja edes "juuri se" -kohtaus ei onnistunut erityisemmin liikuttamaan suuntaan taikka toiseen.

Toisaalta ymmärrän kyllä täysin sen, miksi FF7 on päässyt nousemaan siihen asemaan jossa se nyt on. Pelistä löytyy paljon mestariteoksen aineksia ja olihan seiska myös se sarjan osa joka otti suuren askeleen siirtyessään eri alustalle, muutti hahmot ja ympäristöt kolmiulotteisiksi joka oli takuulla suuri piristysruiske Nintendo-aikojen jälkeen, ja muutenkin onnistui luomaan FF-sarjaan aivan uutta ulottuvuutta ja nousemaan suuren kansan suosikiksi. Mutta henkilökohtaisella tasolla seiska ei ollut minulle mitenkään niin järisyttävä kokemus kuin olisin luullut ja ehkä jopa vähän toivonutkin. Se on vaan FF muiden joukossa. "Ihan jees." :)

[Zenes]

Vaikka olen aina hehkuttanut että FF VIII on mestari teos ja paras ikinä sekä mikään ei ole parempi. Ei voi kieltää ettei muut olisi hyviä. Totta kai VII:kin on mestari teos.. Kuten on IX ja vanhatkin ff:t. VII:n juoni on ihan hyvä ja mukaansa tempaava. Peli on tarpeeksi pitkä, musiikit hyviä... Mutta nämä kriteerit täyttääkin kaikki FF:t.

Eli lyhyesti mestari teos. Itse asiassa on se VII Final Fantasyjen kärkeä. Mutta ihan millin ohi menee VIII, mutta voin myötää että vain nostalgia pisteiden takia. :eh: Voin kyllä sanoa että vanhemmat ja IX jää sen samaisen millin taakse. Näitä on niin vaikea vertailla.

[Frelial]

Ehdoton mestari teos. Tämä oli ensimmäinen final fantasyni, jonka ostin ale-laatikosta... Ja melkein vahingossa...

Syitä;

1) Sisältää ihanimman, kiehtovimman ja kiinnostavimman juonen.
2) Ihanat hahmot joita ei haluaisi unohtaa hetkeksiikkään.
3) Materia system, kunpa se tulisi taas joskus uudestaan...
4) Sephiroth, pahis jota ei voi kun ihailla ja vihata...
5) Aeris ja Red olivat parhaat hahmot ikinä.
6) Musiikit on aivan ihania... Varsinkin Aeris theme, boss themet ja Ancientcityssä.

ja paljon muita syitä... Square ei varmasti koskaan tee yhtään parempaa peliä.

[Jubei]

Kyllä seiska on edelleen paras final fantasy koskaan, vaikka x-2 melkein ylsi sen tasolle. No miksi sitten? Katsotaanpa kokonaisuutta osissa:

Juoni: Vaikka alku on aika paska (lue koko midgar), niin pelin juoni alkaa kummasti kiinnostamaan midgarin jälkeen. Eihän juoni paljaaltaan ole muuta kuin että jahdataan the great pääpahis, who will destroy the world:ia. Tähän kuitenkin kietoutuu toinen toistaan mielenkiintoisimpia henkilöitä, ja lisäksi jokaisella oman ryhmän jäsenellä on mielenkiintoinen taustatarina. Juoni on varmaa loppujen lopuksi monimutkaisin jos ajattelee cloudin menneisyyden selviämistä. Oikeastaan juuri juoni on tässä pelissä yksi niistä kulmakivistä, jotka tekevät pelistä mahtavan. Juonesta antaisin 10/10

Musiikit: Juuri ehkä finalfantasyissä omasta mielestäni paras kappale "one winged angel" soi mahtipontisena juuri lopputaistelussa. Lisäksi tässä on monia muita mahtavia musiikkeja, kuten battlearenan musikki ja "those who fight futher." Kaikenkaikkiaan mahtavat musiikit, joista antaisin 10/10.

Sephiroth: Jos yksinään tämä pahis, joka myös kindomheartsissa tunnetaan. Oikeasti koko mahtavan pelisarjan mahtavin pahis. Tälle eivät mitkään Kefkat, ultimeciat, kujat, necronit, sinit, taikka yu yevonit mahda mitään. Oikeasti karismaattisin pomo mitä viimeiset fantasiat päällään kantavat. 10/10

Materiasysteemi: Paras taikojensaanti/kehitys systeemi mitä löytyy. Minä rakastan piestä paljon vihollisia vain jotta saisi materioitaan kehittymään. Lisäksi näillä saa mitä monimuotoisimpia hyökkäys/puollustus/parannus comboja aikaan. Äijistää voi suunnitella sellaisia kuin haluaa juuri materioiden avulla. Tätä parempa systeemiä ei toistaiseksi ole tullut vastaan. (X-2:den systeemi on aika lähellä.) 10/10

Limittisysteemi: Oikeasti voiko tätä parempaa olla? 4 leveliä limittejä joihin kuuluu kaikille hahmoille (vincenttiä ja cait sittiä lukuunottamatta) 7 limittiä. Yksi näistä on saatava löytämällä ja muut kehittämällä. Jokaisen hahmon limitit ovat yksilöllisiä ja tuntuvat sopivan juuri kyseiselle hahmolle parhaiten. Limitit ovat myös siitä hyviä että ne voi kehittää kyseiselle hahmolle oikeastaan koska haluaa. Itselläni yleensä on kaikilla siihenastisilla hahmoillani kaikki limitit ennen midgarista poistumista. 10/10

Oikeasti nuo numero ovat siitä hauskoja että ne pitävät paikkansa. Ainoa asia mistä monet valittavat on juuri vanhahtava krafiikka. Myönnän että nykykrafiigoihin verrattuna nuo ovat jo kuluneita, mutta oikeasti itseäni ei häiritse yhtään. Tämä todellakin on 10 arvoinen pelit. Tämä vie parhaan final fantasyn tittelin, mutta tämän lisäksi se vie itselläni parhaan pelin tittelin koskaan.

[Juste]

Jos joku sanoo että FFVII on moka, hän ei tiedä roolipeleistä mitään tai ne eivät sovi hänelle. Tämä peli on yksi parhaista FF:stä, yksi parhaista roolipeleistä ja yleensäkin yksi parhaista peleistä mitä olen koskaan pelannut. Juoni, musiikit, pelattavuus on mahtavaa. Yksityiskohdat eivät ole niinkään hyviä (tarkoitan henkilöiden käsiä, jalkoja ja sitä että heidän suunsa ei näy muutakuin elokuvamaisissa demoissa), mutta eihän mikään peli täydellinen ole. FFVII on mestariteos, ehdottomasti.

[WonderAndy]

Final Fantasy VII on mestariteos, siitä olen monien kanssa samaa mieltä. Tässä parit syyt.

Juoni: Ehkä paras koskaan Fantasyissa ollut juoni. Toki Final Fantasy VI ja IX ylsivät kuta kuinkin samalle tasolle, joten kovaa kamppailua käydään. Juonella on tässä tärkeä merkitys ja se tekee tehtävänsä.

Hahmosuunnittelu: Hahmot sopivat maailmaan kuin nyrkki silmään. Yoshitaka Amanon vaihto Tetsuya Nomuraan on ollut hyvästä. Toki olen sitä mieltä, että Amano tekee parempaa työtä kuin Nomura, mutta Nomuran synkät hahmot sopivat parhaiten tähän peliin. Sephiroth on todellinen pahuuden perikuva.

Musiikki: Tänne kaikki kiitos. Nobuo Uematsu ei säästellyt lainkaan säveltäessään tätä Soundtrackia ja hyvä niin. Lähes kaikki musiikit sopivat tilanteeseensa kuin silmät päähän. Huomaa kyllä, että Nobuolle ei ole hittikammo missään vaiheessa iskenyt.

Taistelu- ja kehityssysteemit: Nämäkin onnistuivat jälleen kerran. Materian lisääminen aseisiin ja varusteisiin, sekä niiden kasvattaminen AP:lla on hyvää jatkoa FFVI: Esper-taika systeemille. Limitkehityksestä sen sijaan annan miinuksia. Se, että peli antaa uusia limittejä silloin kun huvittaa ei ole hyvä juttu. Esim Cloudin Meteorainia sain kehittää tuntikausia ilman mitään tulosta. Siitä kyllä turhautuu, Muistan menneeni pelin jopa lävitse ilman Meteorainia.

Kokonaisuus: yhtenäinen peli, jossa kaikki osat tukevat toisiaan. Toki peli on aikainen PSOne peli ja sen takia sisältää pieniä bugeja, jotka nykytekniikalla olisi helppo korjata. Mutta mestariteoshan tämä on, muuta en osaa sanoa.

[Riku]

Koska ketjun aloittaja ei ole ottanut neuvostani vaarin, ja lisännyt vastausvaihtoehtoihin sellaista kuin kohtalainen, niin voisiko joku mode hoitaa homman? Ei FF VII ole minun lisäkseni monen muunkaan mielestä "Uber-hyvä-mestariteos!!!1" tai "Aivan perseestä, uskomattoman huono". Itse pidän peliä kohtalaisena.

[Davidson]

Tähän alkuun pari quotea, pakko kommentoida itsenikin tuota Sunnun kritiikkiä:


Ja jos vielä jotain, niin kuka ääliö keksi random fightin? Pikkasen liikkuu mies, niin eiköhän ole jo samat viholliset takana väijymässä, jotka juuri sait kukistettua.

Itse asiassa seiska on yksi niistä ainoista (FFVIII:n lisäksi) final fantasyista, missä random fightit eivät häiritse ainakaan minua lähellekään yhtä paljon kuin muissa osissa. Ja miksiköhän? Siksi, että ne ovat tavallista helpompia eikä niissä tarvitse paljon koskaan miettiä, että selviänkö hengissä niistä, koska ne ovat vain niin helppoja. Muiden FF-osien satunnaistaisteluissa täytyy vaivata enemmän päätään näiden taisteluiden kohdalla, mikä huonontaa niiden uudelleenpeluuarvoa ainakin minun silmissäni. Tämä on myös yksi syy siihen, että olen jaksanut pelata Final Fantasy VII:n jo(?) kahdesti läpi, ja siihen, että kaksi tallennusta on tälläkin hetkellä työn alla: sekä PC:llä että pleikalla. Vain Final Fantasy 8:n olen myös jaksanut pelata ja viitsinyt aloittaa uudestaan yhden läpipeluukerran jälkeen.


Seiska on = sopivaa frisbee materiaalia.

Kymppi = sopivaa frisbee materiaalia.

Mikään Final Fantasy ei ole sopivaa frisbeemateriaalia. :eh:


Kuten sanottua, alussa olen. Jollain reaktoreiden tuhoamisretkellä. Vast ikään jonkun tytsin kanssa jutskailin kirkossa, jossa hän kukkien kanssa puuhasteli. Olikohan kyseessä Aeris tai joku. No mutta siis, aivan alkutekijöissä, mutta pelaaminen puuduttaa hirveästi, joten uskoisin jäävänikin alkuun. Masentavaa on pelkästään jo katsoa kahta muuta cd:tä.

Kuten täällä jo aikaisemmin jo muutama on todennut, alku on pelin huonointa antia aika monen peliä pelanneen mielestä (tosin, ei minun). Kun/jos pääset toiselle mantereelle, luulen, että kritiikkisi tätä peliä kohtaan todennäköisesti laimenee. Kärsivällisyyttä vain.

Tähän väliin voisi sitten tiivistää vielä oman arvioni Final Fantasy seiskasta. Lyhyesti sanottuna se on yksi kaikkien aikojen peleistä ja kaikkien aikojen roolipeli. En pidä kuitenkaan pleikkariversiota parhaana vaan PC-käännöstä. Itse asiassa pleikkariversio vie minultakin jonkin verran peli-iloa, koska grafiikat ovat heikommat ja latausajoistakin joutuu kärsimään. Musiikitkin kuulostavat myös huonommilta kuin PC:llä, mutta pelaa sitä pleikkarillakin erittäin mieluusti.

Mikä tekee seiskasta parhaan? Kaikki paitsi grafiikka. Juoni, hahmot, musiikit, pelimaailma, minipelit ja kaikki muu, mitä tähän peliin liittyy vain, ovat yksinkertaisesti huippuluokkaa. Erityiskiitosta tämä peli saa minulta musiikista ja juonesta, jotka ovat ehkä kenties parasta, mitä on koskaan tullut vastaan japsiropeja pelatessa. Materia-systeemikin on yksi parhaista hahmonkoulutustyyleistä, mitä FF-sarja sisältää.

FF VII (PC-versio) on ensimmäinen pelaamani FF-osa, mikä on myös varmasti vaikuttanut osaltaan siihen, että pidän seiskaa parhaimpana Finalina, sillä monille kuitenkin käy niin, että se alkuihastuksen aiheuttama innostus johonkin uuteen, tässä tapauksessa peliin, jättää näkyvän jälkensä henkilöön, jonka jälkeen muita saman pelisarjan osia ei osaa mitenkään pitää samassa arvossa (paitsi minun tapauksessa FF VIII), koska mukana ei ole enää sitä samaa innostusta, joka syntyi siitä ekasta pelatusta kyseisen pelisarjan osasta. Ts. aika kultaa muistot varmasti myös minun tapauksessa but that's natural.

ja tämä pitää vielä sanoa:


Mietin vain, että kuinka kummassa te jaksatte pelata yhä vain..?

Koska se on yksinkertaisesti vain niin hitsin hyvä peli! :cool:

[Necrofobia]

Koska ketjun aloittaja ei ole ottanut neuvostani vaarin, ja lisännyt vastausvaihtoehtoihin sellaista kuin kohtalainen, niin voisiko joku mode hoitaa homman? Ei FF VII ole minun lisäkseni monen muunkaan mielestä "Uber-hyvä-mestariteos!!!1" tai "Aivan perseestä, uskomattoman huono". Itse pidän peliä kohtalaisena.
Jep, se kohtalainen vaihtoehto pitäisi lisätä välittömästi. Taas meitä neutraaleja-pakanoita syrjitään, nyyh nyyh. Ehdin kyllä jo äänestää mutta täällä on varmasti henkilöitä enempikin jotka ovat neutraaleja.


Mikään Final Fantasy ei ole sopivaa frisbeemateriaalia.
Paitsi piratisoidut Final Fantasyt ja sen aiheuttajat :cool:

Minun muuten piti kertoa Limiteistä jotakin mutta unohdin sen aikaisemmin. Jubein tavalla pidän limit-systeemiä todella hyvänä, joka on myös FFVII yksi parhaita puolia. Yksi asia siinä kuitenkin tökkää. Itselläni Limitit ovat pelin alusta loppuun saakka liian suuressa roolissa. Boss taistelut perustuvat siihen että hakataan isoa mörköä tuskissaan ja sitten Boss tekee vasta hyökkäyksen ja Cloud melkein kuolee mutta saakin limitin. Cloud käyttää limitiä ja Boss kuolee. Viimeistän silloin vaikeus romahtaa totaalisesti kun Meteorain on saatu. Teistä muista en tiedä mutta tuo harmittaa kovasti ja minulla jokaisen pelikerran vaikeus riippuu limiteistä. Tästä päästään myös siihen FFVII vaikeusasteeseen joka on hävettävän alhainen juuri limitien vuoksi.

[Finality]

Kävipähän mielessä, että mitenköhän tuohon lisätään niitä vaihtoehtoja jälkikäteen? Ehkäpä HurjaHaamu ei osaakkaan lisätä niitä, enkä tiedä pahemmin minäkään. Voisiko joku vaivautua kertoa sen HurjaHaamulle?

Ps. Final Fantasy VII on paras!!!(nuolinäppäimet ovat kuitenkin perseestä:D)

[memo]

Kävipähän mielessä, että mitenköhän tuohon lisätään niitä vaihtoehtoja jälkikäteen? Ehkäpä HurjaHaamu ei osaakkaan lisätä niitä, enkä tiedä pahemmin minäkään. Voisiko joku vaivautua kertoa sen HurjaHaamulle?
Käsittääkseni pollin vaihtoehtoja voi muokata muutaman minuutin ajan ketjun pystyttämisestä. Sen jälkeen vain modet, GM:t ja adminit voivat asetuksia muuttaa.

[isoSILLI]

Käsittääkseni pollin vaihtoehtoja voi muokata muutaman minuutin ajan ketjun pystyttämisestä. Sen jälkeen vain modet, GM:t ja adminit voivat asetuksia muuttaa.

Tässä ollaan venailtu jo jonkin aikaa, että joku GM:kin olisi vaihteeksi aktiivinen ja vaivautuisi muokkaamaan pollia, kun se kerran ei rivimoderaattorilta tunnu onnistuvan, itse en ainakaan ole löytänyt keinoa koskea siihen.
Tai sitten joku saa valaista minua, että mistä sen maagisen (ja hyvin piilotetun) nappulan mahtaisi löytää. :P

Olisin muuttanut aikaa sitten pollia, jos vain kykenisin. :)

edit:// Noniin, kiitokset Kreifille, päätettiin ottaa koko polli pois.

[Pelagia]

Pidän FFVII;tä erityisen kiehtovana ja jännittävänä pelinä. Minusta pelin grafiikat ovat kohtalaisen hyvät, vaikka peli onkin vanhemman puoleinen.

Juoni, vaikka se minusta jäikin vähän keskeneräiseksi, on tosi mielenkiintoinen. Ja juuri sen iki-ihanat selittämättömät mysteerit, vain parantavat peliä ja on hienoa, että pelissä ei ole matkittu sitä perinteistä "minä pelastan maailman ja elän onnellisena loppuun asti"-kaavaa, vaan pelissä on monia hurjiakin käänteitä.

Musiikeista pidän myös, tosin jotkut kappaleet ottavat päähän, mutta kelläpä ei? Monesti ne jäävätkin päähän soimaan.
Kuten esimerkiksi OWA on uskomattoman sopiva kappale Pahiksista parhaimmalle Sephirothille, jota ei kaiken maailman Kujan-reppanat syrjäytä.

Tietenkin pelissä oli ärsyttäviäkin kohtia, kuten jotkut aikatehtävät heikoilla materioilla ja mielettömillä vihollisilla varustettuna.
Hahmot ovat seiskassa mielenkiintoisia, monipuolisia ja hauskoja. Osat ovat kiroilevia badasseja ja toiset taas ystävällisiä hahmoja. Monipuolisuutta siis löytyy.

FFVII on klassikko vailla vertaa.

[Auroch]

Itsellä FFVII oli ensimmäinen FF-peli ja pidän siitä eniten eli voisinpa jopa sanoa että se on mestariteos.

Musiikki on erittäin mielenkiintoista ja viihdyttävää. Ehkäpä parhainta FF-pelien saralla.

Tarina on kiehtova ja mysteerinen. Surullisia kohtiakin mahtuu mukaan. Tarinassa myös pureuduttiin jonkin verran hahmojen menneisyyteen joka myös antoi plussaa pelille.

Hahmot ovat syvällisiä ja persoonallisia. Ja mukaan mahtuu vielä sopivan sekopäinen pääpahis Sephiroth.

En kyllä tähän hätään keksi mitään huonoja puolija, mutta niitähän voi lisäillä sitten kun niitä tulee.

[Gabriel]

Final Fantasy VIII on sarjan ensimmäinen peli, jonka olen omistanut, joskaan ei ensimmäinen, jota olen pelannut. Minä kuulun kuitenkin siihen suhteellisen harvalukuiseen leiriin, joka oikeasti pitää tästä pelistä ja vielä harvempien ihmisten leiriin, joka pitää tätä peliä parempana kuin seiskaa.

Minuun iski kahdeksikon melankolinen scifi/fantasia -miljöö. Nämä kaksi eri elementtiä toimivat onnistuneessa kombinaatiossa tukien toisiaan. Minusta ei tuntunut esimerkiksi mitenkään luonnottomalta, että tieteisfiktiomaisen kaupungin hallitsijana toimi sorceress (velhotar) Adel. Jotkut asiat oli toki vaikea hahmottaa (Ellone & unet menneisyyteen -juttu, ja olin aluksi hieman hölmistynyt siitäkin, että kaikki paitsi Rinoa tunsi toisensa entuudestaan, mutta se ei minua mitenkään häirinnyt) aluksi, mutta tarkemman perehtymisen jälkeen sekin sujui. Sitä paitsi arvostan pelejä, jotka vaativat useamman kuin yhden läpipeluukerran, ennen kuin juonesta saa tarkemmin selvää. Monimutkainen, useammalla tavalla tulkittavissa oleva juoni on jotain, mistä tykkään. FFVIII ei tee tästä poikkeusta.

Junction-systeemi oli sitä paitsi hyvä. Seiskaa pelatessani en ikinä oikein käsittänyt materioita ja sitä, miten niiden kanssa oli tarkalleen toimittava. Kyllähän minä hallitsin niiden käytön, mutta ymmärtäminen jäi niille sijoilleen. Sen sijaan kahdeksikon järjestelmä aukesi minulle heti ongelmitta (taikoja käytetään hahmon atribuuttien boostaukseen, helppoa ja selkeää). Ainoa, mikä siinä hieman häiritsi, oli se, ettei ultimaa, flarea, painia ja muita kannattanut cästätä kovin paljon, koska statsit laski. Enpä toisaalta tarvetta taikoa tuntenutkaan, limit breakit, GF:t ja tavalliset hyökkäykset riittivät paremmin kuin hyvin.

Voisin perehtyä tässä peliin ja sen ominaisuuksiin paljon syvemminkin, mutta kohta minulta loppuu aika. Pointti kuitenkin on, ettei kahdeksikko ole automaattisesti epäonnistuminen niin juonellisesti, ympäristöllisesti kuin järjestelmällisestikin. Minuun se iski kovasti ja voin sanoa, että tulen pelaamaan sen läpi vielä vastaisuudessakin.

//EDIT: Voi perhana. =) Kiitos Jubei sentään huomautuksesta. Sen siitä saa, kun lyhenteet näyttävät niin samanlaisilta. Editoin tähän myöhemmin asiaa seiskasta ja heitän kasi-analyysini vaikka siitä kertovaan ketjuun.

[Jubei]

Tämä on offtopiccia, mutta minun on kysyttävä sinulta Gabriel, että vastasitko väärään ketjuun tai jotain? Ketjun idea on sanoa mitä pidät FF seiskasta, ja sinä kehuit vain kasia. ;)

//EDIT: Voi perhana. Kiitos Jubei sentään huomautuksesta. Sen siitä saa, kun lyhenteet näyttävät niin samanlaisilta. Editoin tähän myöhemmin asiaa seiskasta ja heitän kasi-analyysini vaikka siitä kertovaan ketjuun.
Jotain tällaista ajattelinkin. No virheitä sattuu paremmissakin piireissä. :)

[SAmmy]

FF7 oli mulle eka mitä pelasin FF sarjasta. Peli kolahti heti ensi minuuteilla. Grafiikat näytti hyvältä ja ohjaaminen tuntui hyvältä. Seiskassa on hyvä juoni ja paljon pelattavaa, ei heti kyllästy :D

Ensi kerralla kun peliä pelasi alusta loppuun niin tunnelma oli kokoajan maaginen, eikä päästänyt irti. Pakko oli jatkaa pelaamista. Hahmot oli mielenkiintoisia ja melkein kaikista halusi tietää jotain lisää.

Bossit on hyvin tehtyjä ja jotkut hankaliakin. Turksit ja sephiroth on kaikkein parhaimpia bosseja pelin aikan ja kummassakin on hyvä ja mielenkiintoinen tarina.

Melkein kaikki FF7 on hyvää... Kyllä FF VII on klassikko vailla vertaansa. Monipuolinen ja viihdyttävin pelikokemus tähän mennessä.

[Tuulisti]

Jos ei muuta, niin tämän ketju otsikko on kyllä nyt pika pikaa vaihdettava.

"Klassikko vailla vertaa" on ehkä HIEMAN johdatteleva aloitus kysymykselle onko Seiska hyvä vai huono... :eh:

(Ja kyllä nyt wanhat pelaajat pyörivät haudoissaan kun Seiskaakin saa jo sanoa FF - klassikoksi!)

Olisiko nyt? Ehdotuksiakin olisi voinut laittaa, kun ei raskaan matkan jälkeen jaksa heti käyttää aivoja maksimikapasiteetilla. :E -Sillinne

No enhän minä teidän työtänne teille valmiiksi tee. ;)
Ehkä: "FFVII: moka vai mestariteos?", "FFVII: peli vailla vertaa?" tai "FFVII ikuinen hitti vai vanha huti?"
Ja onhan se nyt parempi kuin ennen muokkausta.

[Penance]

Jos Kertoisini han kaikki mielipitteni seiskaa kohtaan joutuisin naputtelemaan koko yön. Aloitetaan: nopea tempoinen ja hyvä alku, toisin kuin kasissa tämä alkaa heti toiminnalla. Midgar oli minun lempipaikkani pitkän aikaa. Juoni on monipuolinen ja hyvä, ja siitä löytää paljon uutta uusilla peli kerroilla. hyvin linkitetty ns. sivunhenkilöitten menneisyys (esim. Zack.) Tarina on jonkin verran monimutkainen ja se aukeaa kunnolla yleensä vasta toisella peli kerralla.

Materia systeemi on toteutettu hyvin vahvasti ja näitä compoja on useita erilaisia. Tämä materia systeemi hakkaa junctionit ja ysin abilityt mennen tullen.

Hahmot ovat mielenkiintoisia ja ainoa puute on se, ettei kaikista saa tarpeeksi selvää. Peli jättää myös paljon varaa ajatella asioita itse. Esimerkiksi itse olen vahvasti sitä mieltä, että slummi alueen putkessa asuva sairas mies on Zack.
Hahmoista enemmän:
Cloud: on mielenkiintoinen hahmo josta löytyy omat huonot ja hyvät puolet. Tarinassa on hyvin toteutettu Cloudin muisti mikä lopulta kertoo kaiken oikein.
Tifal:tifan ja Cloudin yhteinen menneisyys on hyvin tuotu esille ja itse pidän aeris-tifa-cloud kolmiodraamasta.tifa on nautittavan positiivinen ihminen.
Aeris: Ehdottomasti yksi parhaista ff hahmoista, yhtenä syynä häneen liittyvä juonen käänne. Itse olen aina pitänyt aeriksesta ja hänen menneisyys kiehtoo minua.
Barret: ei minusta ole kovinkaan syvällinen hahmo, vaikka nautin corelin vaiheista kun sai tietää hänen menneisyydestä.
Red: On Hyvin erinlainen hahmo, jonka toteutus on hyvin onnistunut.
Cid: hän on aito pahis :D Cidin lentäjä tausta on mielenkiintoinen ja hänen luonteemsa poikkeaa hyvin muista.
Vincent: ehdottomasti yksi suosikkini, synkkä, hiljainen ja salaperäinen hahmo.
Yuffie: hänestä en ole oikein mitään saanut irt
Cait sith:hänestä en ole oikein mitään saanut irti
Sephiroth: paras pahis luonteensa ja kylmyytensä takia.
Turks: on yksi peliä paljon piristävä joukko.
Zack: Loisstava hahmo, joka teki minuun syvän vaikutuksen
Hojo ja hä'nen projektinsa ovat myös mielenkiintoiset.
Yhteenvetona hahmoista: Parhaimpia ff hahmoja mitä on sivu henkilöistä lähtien, oisin vaan halunnut tietää lisää kaikkien historiasta etenkin Zackin ja Vincentin.

Grafiikka on riittävän hyvää minulle ja ohjattavuus on mitä mainioin.Myös kaikki sivu tehtävät ovat hyvin toteutettuja ja chocoboilla saa myös hyvin ajan kulumaan.

Musiikki jää hitusen ff IX musiikeista, mutta en löydä näistäkään mitään valittamista.

Nautin mailman kartasta ja sen paikoista. Paikka toteutus on loistava, mutta kyllä x ja ix tässä asiassa seiskan voittaa.

Paljon eri vihollisia ja vastuksia, paljon hommattavaa ja sivutehtäviä.

FF vii on omasta mielestäni kaikkien aikojen paras finali, siltikään en ala väittelemään täsät asiasta, sillä mielipiteistä on turha väitellä. Eli ehdotomasti mestariteos

Ps. Anteeksi kaikki kirjoitus virheet, pyrin olemaan tulevaisuudessa tarkempi

[Weirdo]

Ylivoimaisesti sarjan suosituin osa, jota on jo ylistetty niin paljon, että lähtökohta kääntyy ajan myötä käänteiseksi ja dissaajat valtaavat tälläiset topikit tässä tapauksessa. VIII:n tapauksessa taas ylistäjät, tai muuten pelistä pitäneet, valtaavat topikin - sattuneista syistä. Ei tässä silti mitään ihmeellistä silti ole, tälläi se vaan toimii. Dissaajia kiinnostaa enemmän mikä tekee pelistä muka niin hyvän, kun ylistäjät taas tietävät sen itse. Vähän sekavaa, mutta eiköhän ainakin joku tajua mitä ajan takaa.

Asiaan. FFVII on parasta mitä minulle on koskaan peleissä tapahtunut ja tulee ikinä tapahtumaan. Sen uskallan jo nyt sanoa, sillä tätä peliä ei ikinä ylitetä, niin ylivoimaisesti paras peli se on. Jos se otettaisiin minulta pois, en ole varma pääsisinkö siitä ikinä yli (tuskinpa), vaikka ihan narulle asti silti tuskin menisin. Sattaaa kuulostaa hullulta mutta näin se vaan on. Ostin sen kesällä '99, minkä jälkeen kaikki muuttui; ennemmin dissaamani genren (ennakkoluuloja) peli olikin ylivoimaisesti hienoin ja ikimuistoisin peli ikinä.

Muissa ropeissa on yleensä muutama osa-alue hyvä, täydellinen tai jotain, mutta FFVII tekee poikkeuksen: Tässä on täydellistä ihan kaikki. Tarina, hahmot, musiikit, pelimaailman todellisuudentuntu, tunnelma, mikä tahansa mikä mieleen tulee tuskin tästä paranee tippaakaan, ainakaan minun kohdalla. Totta puhuen musikkii ei niin ylivoimaista ole, mutta taatusti Nobuon parhaita töitä, vaikka onkin ainoa osa-alue jota kehtaa verrata sarjan muihin osiin. No, Nobuo olikin sarjan vahvin lenkki noin yleisesti ( :( ).

Kaikista parasta pelissä on aivan uskomattoman hyvä tarina, joka yhdistää kolmen eri osapuolen menneisyyden ja tavoitteet todella taitavasti yhdeksi tarinaksi, jossa tunnelma vaan tiivistyy ja peli käy sitä mielenkiintoisemmaksi mitä pidemmälle sitä pelaa - täydellisyyttä! Mitään puoliksikaan yhtä hyvää tarina ei ole tullut vastaan, kun edes FFVI:n erittäin hyvä tarina ei ole sitten yhtään mitään tähän verrattuna. Hahmot sopivat täydellisesti peliin, ovat jotain sellaista mistä alkaa oikeasti välittämään ja pahisten puoli saa oikeasti sellaisen tunteen aikaiseksi, että nyt noi saatanat tapetaan vaikka yksi kerrallansa. Se on tehtävä on pakko suorittaa, ihan jo omien hahmojen takia. Toistan jälleen itseäni: FFVII on tässä suhteessa ainoa laatuaan ja ehkä juuri se tekee siitä niin ylivoimaisen. Se tunne on tärkeintä, ei tekniset jutut. Ja siinä FFVII on niin ylivoimainen.

Grafiikat ja muu tekninen toteutus (mm. äänenlaatu) eivät ole parasta mahdollista, mutta minua ei voisi tuollainen asia vähempää kiinnostaa. Lähes täydellinen musiikki kompensoi hienosti äänenlaadun puuttellisuutta, ja grafiikkakin minulle aivan tarpeeksi hyvää. Joten kyllä, tämä on todellakin mestariteos vailla vertaa ja sellaisena aina pysyy, kuten tämän topikin ajankohdasta helppo huomata. Tuossa nyt oli sellainen lyhyt versio sen loistavuudesta, kun sen loistokkuutta jotkut (hyvin harvat) maailmalla ihmettelevät. Se ei pakolla ole kaikille se peli, mutta varmasti peli jolla on kaikista vankin kannattajajoukko takanaan (esim. Gamefaqsin kaikkien aikojen peli -änestyksen ykkösija). Voisi ylistää enemmänkin, mutta kello on toista mieltä.

Loppuun vielä: Paras, täydellisin, ylivertaisin, ikimuistoisin. Superlatiivit loppuisivat kesken jos jatkaisin. Toivottavasti tuli selväksi, paremmin en osaa enää ylistää.

Nimim. fanipoika

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
E/En nyt tuota otsikkoa sen alkuperäisessä muodossa nähnyt, mutta ei voi kun nauraa jos se muutettiin sen takia, että jotkut forumistit ottivat nokkiinsa kun siinä luki klassikko. Tuo voitaisiin jo luokitella trollaamiseksi, sillä FF VII on klassikko nyt ja ikuisesti eikä sen asema siitä miksikään enää muutu. Yksittäiset mielipiteet eivät paina tässä paskan vertaa, sillä peli on pönkittänyt asemansa niin vahvasti kaikkien aikojen ropeksi ettei siitä helposti muutu. En silti tosta suurempaa ressiä ota, antaa pelin laadun puhua puolestaan ja forumistien päteä ja jeesustella.

No, ompahan tämäkin tylsä päivä pelastettu.

[Antendo]

Mestariteos ilman muuta ja vailla vertaa. Eikä se vielä välttämättä mikää klassikko oo. Eräs nimeltä mainitsematon kaverini lainasi vasta toissa päivänä miulta sen.

Joidenkin osalta se o myös yliarvostettu. Siis ylifanittajien ja sillee.

Itekkii pelaan sitä vielä vaikka oon päässy kahesti läpi ja on kaikki materiat ja sillee (Ruby ja Emerald Weapon tappamatta VIELÄ) mut pelaan sitä silti innoissani. Öisin. Alotin vielä kerran (ainakii kerran) koska meinaan mennä läpi ilman materioita. Aeris melkee kotona, ei ongelmia vielä.

Kolmesta ykköselle tehdystä finaalista vaikein, realistisin, mielenkiintoisin, ja juoni on jotain sellaista mitä ei välttämättä tajua ihan heti ja ilman ajattelua.

Paras mutta saisi olla halvempi Mustassa Pörssissä. 20 ja kasi 15 eeroo.

Joku oli kuulema päässy kyseisen pelin vähä yli kaheksassa tunnissa läpi. Yleisö on hyvä ja katsoo Speed run FAQ/Walktrough oppaasta. (http://www.gamefaqs.com/console/psx/game/197341.html)

[Radetz]

Njoo, tottahan tuo on. Kuitenkin tuo antaa sen uudelleen pelaamisen arvon, kun haluaa selvittää tarkemmin juonen. Ekalla kerralla kun se kuitenkin jää avoimeksi. Pidä hämmentyä liian sekavasta juonesta, sehän tekee pelistä vain mielenkiintoisemman, kuin jokin liian selvä juoni.





Oon täysin samaa mieltä. Kun pelasin ensimmäisen kerran läpi en niin hirveästi jäänyt juonta ihmettelemään, sillä peli oli niin mahtava kokemus ( ja on edelleenkin kun pelaa tauon jälkeen ^^' ), mutta kun sitten mietti niitä monia asioita jotka olivat täysin mysteereitä ja niitä joita ei ollut oikein tajunnut niin teki mieli heti aloitaa alusta ja nyt 3,5 vuotta myöhemmin, 4 läpipeluukerran ja lukemattomien teorioiden ja huhujen lukemisen jälkeen en vieläkään tajua kaikkea täysin. Siksi viides läpipeluukerta on menossa kohta puolessa välissä :D

[Irvy]

Oli jouluaatto ja vuosi oli 1997.Sillon sain pleikkari 1:kösen ja siinä samalla final fantasy vii:in ja olin ihan haltioissan.Tuona iltana kaikki alkoi.Sinä iltana minusta tuli ff pelien suuri fani.Pelasin lähes tulkoon 24/7 tuota peliä ihan onnellisena.Sitten kun en osannut englantia kun olin noin 7 vuotta silloin ja materia keepper posahti eteeni niin ff pelit jäi sivuun.En ollut pelannut pitkään aikaan ja ajattelin että voisihan sitä nyt kerran kokeilla ja sitten pääsin sen ja aloin melkeen itkemään onnesta :D .Sitten taas aloin aika ruhtinaallisesti himottamaan ff7:kaa.Sitten pääsin sen läpi ja ajattelin.No en mennyt ihan kunnolla läpi niin porhautan sen uudestaan läpi.Näin kävi joka kerta kun olin pelannut ff7:kan läpi.Ja olen pelannut sen ainakin 20 kertaa läpi ja ehkä 10 kertaa aivan 100% sesti läpi.Se peli on täydellinen.Ei sitä voi tehdä paremmaksi.Joten täydellinen mestariteos tämä peli on.

[Tuulisti]

En nyt tuota otsikkoa sen alkuperäisessä muodossa nähnyt, mutta ei voi kun nauraa jos se muutettiin sen takia, että jotkut forumistit ottivat nokkiinsa kun siinä luki klassikko. Tuo voitaisiin jo luokitella trollaamiseksi, sillä FF VII on klassikko nyt ja ikuisesti eikä sen asema siitä miksikään enää muutu. Yksittäiset mielipiteet eivät paina tässä paskan vertaa, sillä peli on pönkittänyt asemansa niin vahvasti kaikkien aikojen ropeksi ettei siitä helposti muutu. En silti tosta suurempaa ressiä ota, antaa pelin laadun puhua puolestaan ja forumistien päteä ja jeesustella.

Otsikko toivottavasti muutettiin sen vuoksi, että "klassikko vailla vertaa" tuskin on kovin neutraali saate kysymykseen "onko FFVII hyvä peli?" (Vertaa: K1: "Eikö suklaajäätelö olekin todella herkullista?" tai K2: "Mitä mieltä olet suklaajäätelöstä?". Vaikka ihmisillä yleensä on omatkin mielipiteet, on todennäköistä että K1 ja K2 saavat erilaisia vastauksia.)

Kukaan foorumilainen tuskin sai kovin pahoja nokkavaivoja Seiskan kutsumisesta klassikoksi. FF - klassikoiksi on kuitenkin perinteisesti mielletty ennen pleikkaria ilmestyneen osat, joten Seiska on ollut siinä rajalla, mutta silti edustanut jo uudempaa FF- sukupolvea. Jossain vaiheessa tätä "klassikkorajaa" täytyy tietenkin siirtää taaksepäin, mutta olen aika varma että jotkut Wanhat sarjan fanit pitävät yhä kiinni ajatuksesta, jonka mukaan FFVI on FF - klassikoista nuorin.

Päätin sitten hieman pohtia sitä, missä "peliklassikon" raja kulkee.

Se, onko FFVII täysin kiistaton "klassikko jo syntyessään" on tietenkin osittain makuasia. Yksi tai neljä mielipidettä puolesta tai vastaan ei asiaa muuta. Periaatteessa klassikko tarkoittaa kuitenkin muutakin kuin erinomaista ja suuntaa näyttävää - ollakseen klassikko on (pelin) osoitettava myös kestävänsä aikaa. Kyllä Seiska MINUN mielestäni on jo enemmän kuin osoittanut kestävänsä ajan hammasta, mutta voidaanko kahdeksaa vuotta pitää tarpeeksi pitkänä ikänä? Mielipideasia. Kyllä itse kunkin on myönnettävä, että Seiskan grafiikoista kuulee nykyään säännöllisesti napinaa. Varhaiset 3D - graffat vaan sattuvat uusien pelaajien silmiin. Toisaalta esimerkiksi FFVI:n hiotut 2D - grafiikat kestävät aikaa huomattavasti paremmin, joka osaltaan tekee FFVI:stä klassikon. Monet nykystandardeilla huonografiikkaiset pelit ovat toki klassikoita, mutta grafiikoiden merkitystä kokonaisuuden kannalta ei voi kiistää.

[Weirdo]

Kyllä toi asia on suoraan verrannollinen pelin suosioon ja kestävyyteen aikaa vastaan. Mikä muu rope on sitten saavuttavut FF VII:aa vastaavan suosion? Siis nyt ei mitata pelkkiä myyntilukuja, sillä VII:n myötä ne ovat pysyvästi huipussaan, vaikka myöhempiä osia ei yleisesti pidetä läheskään yhtä hyvinä.

En minä käsitä, minkä takia VII:aa ei voida pitää klassikkona, jos kerran FF VI:tta voidaan pitää. Pelinä VII on selvästi sarjan suosituin ja nykyisistä osista yksikään ei sitä muuta, uudet osat sitten asia erikseen.


Kukaan foorumilainen tuskin sai kovin pahoja nokkavaivoja Seiskan kutsumisesta klassikoksi. FF - klassikoiksi on kuitenkin perinteisesti mielletty ennen pleikkaria ilmestyneen osat, joten Seiska on ollut siinä rajalla, mutta silti edustanut jo uudempaa FF- sukupolvea.
Ihme höpinää uudesta sukupolvesta, aika paljon tätä on joka paikassa - 3D-grafiikatko sen määrää? Vai se, että SNESin osia ei julkaistu euroopassa kuin vasta kuppaisina PSX-käännöksinä? Jotenkin tätä juttua tulee aina vierastettua, eihän noi pleikkarien Finalit juuri SNESin vastaavista eroa (paitsi kahdeksas jossain määrin), vaikka ovat luonnollisesti laajempia pelejä.


Jossain vaiheessa tätä "klassikkorajaa" täytyy tietenkin siirtää taaksepäin, mutta olen aika varma että jotkut Wanhat sarjan fanit pitävät yhä kiinni ajatuksesta, jonka mukaan FFVI on FF - klassikoista nuorin.
Ja tämä liittyy FF VII:n klassikkoasemaan? Kai FF VII voi olla klassikko VI:n ohella, kerran FFVI oli FFIV:n jälkeen klassikko, joka taas oli kiistaton klassikko vaikka jotkut pitävät sarjan ekaa osa klassikkona.

E/ Hooh, tajusin tämän pointin ensin näköjään käänteisesti (eli väärin). Haha. Antaa nyt kuitenkin olla.


Kyllä itse kunkin on myönnettävä, että Seiskan grafiikoista kuulee nykyään säännöllisesti napinaa. Varhaiset 3D - graffat vaan sattuvat uusien pelaajien silmiin. Toisaalta esimerkiksi FFVI:n hiotut 2D - grafiikat kestävät aikaa huomattavasti paremmin, joka osaltaan tekee FFVI:stä klassikon. Monet nykystandardeilla huonografiikkaiset pelit ovat toki klassikoita, mutta grafiikoiden merkitystä kokonaisuuden kannalta ei voi kiistää.
Ton grafiikoista valittamisen voi nyt jättää ihan omaan arvoonsa, turha edes pelata ellei katso peliä sen yhtään syvemmälle. Kannattaa enemmin vaihtaa lajityyppia räsikintöihin ja muuhun mainstream-paskaan, sehän ei kesken lopu.

[Tuulisti]

En minä käsitä, minkä takia VII:aa ei voida pitää klassikkona, jos kerran FF VI:tta voidaan pitää.

No johonkinhan se raja on vedettävä - tuolla logiikalla Kasia, Ysiä ja Kymppiäkin jne. voitaisiin sanoa klassikoiksi. ;)


Pelinä VII on selvästi sarjan suosituin ja nykyisistä osista yksikään ei sitä muuta, uudet osat sitten asia erikseen.

No tuota en kyllä aivan täysin allekirjoita. Uskon, että Seiskalla on kyllä vahvin pitkäaikainen fanikantansa, mutta eivätkö esimerkiksi Kympin myyntiluvut ole huomattavasti suuremmat? Tietysti voisi sanoa pelkkien myyntilukujen olevan huono suosion indikaattori, mutta tuskin joukko fanaattisia fanityttöjä ja -poikiakaan on ehdoton todiste Seiskan olevan kaikkein suosituin FF? Eli, Seiskan fanit saattavat kyllä olla innokkaimpia ja tuotteliaimpia, mutta se ei tarkoita että heitä olisi esim. eniten.


Ihme höpinää uudesta sukupolvesta, aika paljon tätä on joka paikassa - 3D-grafiikatko sen määrää? Vai se, että SNESin osia ei julkaistu euroopassa kuin vasta kuppaisina PSX-käännöksinä? Jotenkin tätä juttua tulee aina vierastettua, eihän noi pleikkarien Finalit juuri SNESin vastaavista eroa (paitsi kahdeksas jossain määrin), vaikka ovat luonnollisesti laajempia pelejä.

FFVII:tä on pidetty uuden FF - sukupolven edustajana lähinnä alustansa, Playstationin, vuoksi. Kasettien korvaus ceedeillä mahdollisti monet uudistukset ja takasi helpon kopioinnin = peli levisi myös piraatteina. (Vaikka piratismi on haitaksi pelialalle, lisäsi se osaltaan Playstationin suosiota. No, tästä voi toki olla montaa mieltä, mutta ei nyt väitellä siitä.) Pleikkarinhan tuntevat kaikki! Tietysti uusilla teknologisilla edistysaskelilla ja laajalla julkaisualueella oli myös merkitystä. Lyhyesti sanottuna, vasta FFVII teki Japanilaisista RPG - peleistä kiinteän osan populäärikulttuuria ympäri maailmaa.


Ja tämä liittyy FF VII:n klassikkoasemaan? Kai FF VII voi olla klassikko VI:n ohella, kerran FFVI oli FFIV:n jälkeen klassikko, joka taas oli kiistaton klassikko vaikka jotkut pitävät sarjan ekaa osa klassikkona.

Kuten sanottu, "klassikko" on pitkälti subjektiivinen termi. Jokainen voi vetää rajansa eri osaan, ja siksi aiheesta voikin keskustella. (Eihän kiistattomista faktoista voi kiistellä.) Esitinkin, että Seiskaa vanhempia FF - pelejä on PERINTEISESTI pidetty klassikkoina, ja Seiskaa jo uutena FF - sukupolvena.


Ton grafiikoista valittamisen voi nyt jättää ihan omaan arvoonsa, turha edes pelata ellei katso peliä sen yhtään syvemmälle. Kannattaa enemmin vaihtaa lajityyppia räsikintöihin ja muuhun mainstream-paskaan, sehän ei kesken lopu.

No, en nyt ala arvostelemaan muita pelejä yhtä elegantisti kuin sinä, mutta kyllä grafiikat ovat tärkeä osa peliä, jota pelataan Television tai tietokoneen ruudulla. Jos uudet pelaajat myöntävät, että Seiska olisi paremmilla grafiikoilla todella loistava, on pakko vetää johtopäätös etteivät Seiskan grafiikat kestä aikaa ERITYISEN hyvin, vaikka muut osa-alueet kestäisivätkin.

Lopuksi vielä sellainen pieni aatelma, että moniko pelisarja on tänä päivänä yhtä mainstreemiä kuin FF? No onhan niitä, mutta kyllä kaikille on jo moneen kertaan selvinnyt, että uutta FF - julkaisua myydään aina Platinaa, oli se sitten millainen tahansa... Täällä fffinillä me, massanuoret, hengailemme... ;)

[Weirdo]

No johonkinhan se raja on vedettävä - tuolla logiikalla Kasia, Ysiä ja Kymppiäkin jne. voitaisiin sanoa klassikoiksi.
Miten niin? Yksikään noista ei kerännyt yhtä suurta ja vankkaa kannatuspohjaa kuin FF VII tai VI, FFX nyt kohtalaista suosiota nauttii.


No tuota en kyllä aivan täysin allekirjoita. Uskon, että Seiskalla on kyllä vahvin pitkäaikainen fanikantansa, mutta eivätkö esimerkiksi Kympin myyntiluvut ole huomattavasti suuremmat? Tietysti voisi sanoa pelkkien myyntilukujen olevan huono suosion indikaattori, mutta tuskin joukko fanaattisia fanityttöjä ja -poikiakaan on ehdoton todiste Seiskan olevan kaikkein suosituin FF? Eli, Seiskan fanit saattavat kyllä olla innokkaimpia ja tuotteliaimpia, mutta se ei tarkoita että heitä olisi esim. eniten.
No eikös Gamefaqsin kaikkien aikojen peli -äänestyksen voitto kerro aika selvää kieltään, sillai se pesi vaan OoT:n (finalistin) ja monet muut aikansa klassikkot - ihan sattumalta? Ja toi äänestys oli tässä puolen vuoden sisään, ihan tarkkaa ajankohtaa en muista.

Onhan Gamefaqs kieltämättä fanipoikasivusto, mutta niin on kaikki vähänkin suuremmat sivustot ja muut mediat. Ja toisaalta, kyllähän siellä on paljon sekä nuorta että vanhempaa porukkaa käy, mikä kertoo että superlaatu siirtyy pelaajalta toiselle.

Lisätään nyt vielä, että muiden FF-pelien sijoituksista minulla ei ole muuta tietoa kuin se, että puolivälieriin (kahdeksan joukkoon) ei yksikään muu yltänyt


FFVII:tä on pidetty uuden FF - sukupolven edustajana lähinnä alustansa, Playstationin, vuoksi. Kasettien korvaus ceedeillä mahdollisti monet uudistukset ja takasi helpon kopioinnin = peli levisi myös piraatteina. (Vaikka piratismi on haitaksi pelialalle, lisäsi se osaltaan Playstationin suosiota. No, tästä voi toki olla montaa mieltä, mutta ei nyt väitellä siitä.) Pleikkarinhan tuntevat kaikki! Tietysti uusilla teknologisilla edistysaskelilla ja laajalla julkaisualueella oli myös merkitystä.
Kyllä se uusia asioita mahdollisti, mutta mitään todellisia uudistuksia siinä ei silti ollut. FF VII oli enemmänkin peli, joka pystyttiin toteuttamaan ilman suuria teknisiä rajoituksia ja siihen ehkä perustuu sen loistokkuus; myöhemmät osat jäävät selvästi sitä jälkeen kekseliäisyydessä ja yllätyksellisyydessä, vaikka ovatkin teknisesti paljon parempia.

Vähän kuin Super Mario 64, eri lajityyppi vain. Paljoa uutta ei kummassakaan ollut, mutta vanhat ideat toimivat paremmin kuin koskaan.


vasta FFVII teki Japanilaisista RPG - peleistä kiinteän osan populäärikulttuuria ympäri maailmaa.
Tosta on oltava samaa mieltä. Ja edelleenkin FF VII on peli, johon automaattisesti ropeja verrataan, väärin perustein tai ei.



Lopuksi vielä sellainen pieni aatelma, että moniko pelisarja on tänä päivänä yhtä mainstreemiä kuin FF?
GTA, Resident Evil, Halo, PES (euroopassa), Zelda, MGS, Gran Turismo, Tony Hawk -pelit. Ainakin noi on FF-sarjaa suositumpia pelejä, ainostaan japanissa FF:t ovat noita kovemmassa huudossa.


No onhan niitä, mutta kyllä kaikille on jo moneen kertaan selvinnyt, että uutta FF - julkaisua myydään aina Platinaa, oli se sitten millainen tahansa...
Niin no, Final Fantasy on ainakin saavuttanut asemansa pitkälti omilla ansioillaan, jos nyt verrataan johon GTA -sarjaan, jossa myynti ja julkisuus varmistetaan ylilyödyllä väkivallalla, tai Haloon, joka on perustuu pelkkään räiskintään mikä myy helvetimoisen hypen avulla.


Täällä fffinillä me, massanuoret, hengailemme.
No, jokainen noista kerää fanipoikia ja -tyttöjä ympärilleen. GTA- ja Halo-fanipojat ovat noista niitä surullisimpia tapauksia, tuskin pääsisivät yksimielisyyteen edes paskan väristä. "!!ROflMAOPHTF, Halo 2 niiq täys paska GTA on vittu paras !!", ja muuta tollasta löytyy niin paljon kuin jaksaa etsiä.

[Dias_90]

MIlestäni seiska on mestariteos, tosin klassikoksi sitä en vielä sano.
Seiska ei olut eka FF jota pelasin taisi ola vitonen ekä ja sit kasi.
Seiskaa rupesin pelaamaan kun aloittelin kutosen pelaamista.
Kutonen ja seiska olivat aika samanlaisia omalla tavallaan. Oonhan mä ton seiskan monesti läpi vetänyt( vaikken sitä itse omista). mutta kylä se siihen parhaimmistoon kuuluu (on se kyllä parempi kuin FF X :D ).
Juoni ja kaikki tämä voitti helposti monet muut FF:t (ja yleisesti monet muut RPG pelit). Hahmo design oli sitä aika normaalia, mutta peli itse sai sen tuntuman aikaan.

[Tangentti]

Final Fantasy 7 on todellakin mestariteos.Nykyisin suosikki Final Fantasyni ja lempparipelini.Onhan Chrono Trigger ja FF6 lähes yhtä hyviä mutta se mikä saa seiskan paremmaksi on että se on paljon pitempi peli kuin CT ja FF6.Seiskassa on tosiaankin kaikki kohdalla hahmot,juoni,musiikki ja grafiikat.Miinusta tosin löytyy kyllä.Se että Turksia tulee aivan liian vähän ja myös Palmeria ja Scarlettia.Jokin toinenkin vika on mutta en muista.Seiskassa on myös paljon huumoria enemmän pelattavaa kuin aikaisemmissa FF:ssä.Saanut nähdä meneekö seiskahehkutus ohitse.

[Sananium]

FFVII on kyllä klassikko, mutta joittenkin ihmisten ylifanitus sitä kohtaan ärsyttää. Toisaalta olisivat voineet tehdä vähän vaikeamman pelin, sillä ekalla kerralla kun menin sen läpi, kuolin bosseihin ehkä kolme kertaa (yhteensä!). Sephirothkin meni ekalla yrittämällä.

Materiat ovat loistava osa peliä ja varsinkin parhaitten aseitten ja limittien hankkiminen on kivaa hommaa.

Musiikitkin ansaitsevat erityismaininnan. Sarjan parhaat kasin rinnalla.

Mutta loppujen lopuksi taistelusysteemi on liian yksinkertainen ja tylsä. Hahmotkaan eivät ole maailman parhaita ja oikeastaan paljon huonompia kuin uudemmissa ja parissa vanhemmassa Finalissa.

[Sir Edmund]

Mielestäni paras FF ja peli, mikä koskaan on tehty. Tottakai tähän mielipiteeseen vaikuttaa se, että FF VII oli ensimmäinen FF, jotra pelasin. Grafiikka ei ollut mikään kummoinen hahmojen kohdalla, mutta piirretyt tausta olivat mielestäni kauniit vaikka hahmot eivät niihin aina niin hyvin sitten sopeutuneetkaan. Juonikin oli kaikessa monimutkaisuudessaan huippu ja ihastuin siihenkin totaalisesti. Musiikki oli myös laadukasta ja osa kappaleista jäi soimaan pitkäksikin aikaa päähän. Hahmoista pidin eniten Cloudista ja Sephirothista heidän salaperäisyytensä takia. Materia olivat myös hyvä idea, tosin en ensimmäisellä pelikerralla päässyt siihen systeemiin oikein mukaan, mutta silloin ei englannin taito ollutkaan mitään huippuluokkaa.

Kaiken kaikkiaan peli on klassikko konsoliroolipelien joukossa.

[O.W.D]

Kyl seiska on se paras final fantasy. Mulle yks tuttu lainas sen ja vaiks alku olikin hiukan tylsä niin oli se silti mielenkiintoinen. Loppua kohden parani roimasti. Seiskaa ei voi ees verrata kymppiin ja vielä vähemmän siihen jatko-osaan. Mahtavat musiikit ja muutenkin. Vincentia en saanut sivuhenkilöistä vaik tein kaiken oikein, se vähän harmitti mut muuten upea peli :D

[Amira]

Final Fantasy 7:n suosio johtuu siitä, että se oli ensimmäinen joka ilmestyi PS:lle. Yleensä se FF jota ihmiset ensimmäisenä ovat pelanneet on se paras.

Oma mielipiteeni on, että ei ole moka tai mestariteos. Peli on muutenkin aika hirtoriaa jo nyt, itse ainakaan jaksa millään peukun kokoisella herralla juosta enää maailmaa ympäri. Peli on ihan viihdyttävä ja plaaplaa. Ei kuitenkaan mielestäni mitenkään erikoinen, mutta pidin kovasti taistelusysteemistä, jossa ihmiset eivät olleet enää peukun kokoisia, miksei ne voinu normaalistikkin olla sen näkösiä. Geez.

Sitten tämmönen lista joista modet aina valittaa;

+Juoni (Joiltakin osilta)
+Taistelusysteemi
+Materiat
-Sotkuinen ja sekava
-Peukku-ukot
-Grafiikka
-Loppu ja surkeat välidemot


EDIT//
Kiitos Tuulisti, kerrankin joku joka viitsii perustella mielipiteensä muidenkin näkökulmista eikä vain puolusta hikisenä lempi peliään.

[Weirdo]

Final Fantasy 7:n suosio johtuu siitä, että se oli ensimmäinen joka ilmestyi PS:lle. Yleensä se FF jota ihmiset ensimmäisenä ovat pelanneet on se paras.
Jes mikä logiikka. Pojot kotiin ja sellaista. Tässä tulemme kahden eri vaihtoehdon eteen: a) koska FF VII on sarjan selvästi suosituin osa, kaikki pelasivat sitä ensimmäisenä kuudesta edeltäjästä huolimatta b) se on sarjan suosituin osa, koska se oli ensimmäinen joka ilmestyi ykköspleikalle.

Jos ensimmäinen väittämä on totta, silloin maailman parhaimmat konsolipelit ilmestyivät 8-bittisille matolaatikoille.

[Tuulisti]

Jes mikä logiikka. Pojot kotiin ja sellaista. Tässä tulemme kahden eri vaihtoehdon eteen: a) koska FF VII on sarjan selvästi suosituin osa, kaikki pelasivat sitä ensimmäisenä kuudesta edeltäjästä huolimatta b) se on sarjan suosituin osa, koska se oli ensimmäinen joka ilmestyi ykköspleikalle.

Jos ensimmäinen väittämä on totta, silloin maailman parhaimmat konsolipelit ilmestyivät 8-bittisille matolaatikoille.

Kyllä sinäkin varmasti ymmärsit mitä tässä haettiin takaa - vai voitko oikeasti väittää, että et ole huomannut kuinka usein kunkin ensimmäinen FF - peli on myös muodostunut rakkaimmaksi osaksi?

Kuten tiedät, pelien hyvyys/huonous ei ole absoluuttista. Usein ajoitus voi olla tärkeämpää kuin esimerkiksi grafiikka, musiikit tai jopa juoni. FFVII teki varsinkin Euroopassa FF - sarjasta huippusuositun, eikä vähiten laajalle levineen alustansa, Playstationin ansiosta. Sen lisäksi, että Seiskalla on suuri määrä (objektiivisestakin näkökulmasta katsottuna) muita meriittejä, iski se ajankohtaan jolloin oli olemassa kysyntä tunteisiin vetoavalle fantasiapelille. Tämän kysynnän synnyttivät todennäköisesti pitkälti verrattain uudet fantasia - RPG - pelaajat, Playstation - sukupolven osa. Varsinaista vakavasti otettavaa kilpailua ei ollut.

Voisin muuten kuvitella, että Seiskaa pelasi esimerkiksi Suomessa useampi ihminen ensimmäisenä FF - pelinä kuin edellisiä osia yhteensä. Sikäli Amiran logiikka ei ole virheellinen, vaikka ei ehkä olekaan koko totuus. Ei ainakaan nälvimisen arvoinen teoria.

Realistina ja Seiskan fanina olen sitä mieltä, että suosio on ja oli pitkälti hyvän julkaisuajankohdan, laajan levinneisyyden sekä pelillisten meriittien ansiota.

[Weirdo]

Tuo Amiran logiikka on juuri sellaista mikä sopii omalla kohdalle hyvin: se ei edes halua katsoa asiaa muulta kuin yhdeltä, itselleen sopivalta kannalta. Eikä minua haittaa, jos joku ei tykkää FF7:sta, mutta suurin osa näistä on lisärispektin kalastelijoita ja muita esittäjiä, jotka haluavat ilmoittaa etteivät pidä FF7:sta koska sata seuraavaa puolestaan pitää. Niitähän täällä riittää. Ananaz/NixNax on taitaa olla ainoa nikki, joka on aiheesta postannut ilman statuksen kalastelua tai fanipoika-reaktiota, tosin ihan eri tyylisessä topikissa (neutraaleja mielipiteitä ei lasketa, sellaisia toki olisi enemmän).

Kyllä nuo FF VII:n ensimmäiset ylistäjät olivat nimenomaan niitä, jotka olivat pelanneet aiempia osia, vaikka jokaisen wannabe-FF7-haterin on tietysti helppoa vinettää että se sattui olemaan ensimmäinen osa euroopassa. Mitä siitä, että se keräsi samanlaista - ellei jopa suurempaa - ylistystä myös amerikassa ja japanissa, vaikka siellä oltiin julkaistu jo sellaisia pelejä kuten FFIV ja VI, CT ja Secret of Mana näin alkuun, jos nyt pysytään pelkissä Squaren peleissä. Kyllä valtaosa amerikkalaisista ja japanilaisista olivat pelanneet ainakin kutosta ja nelosta seiskaa aikaisemmin, ei PSX käy minään rajana, sillä genre ei ollut tuolloin kovin suuri (paitsi japanissa).

Totta on, että seiskan myötä sarjan suosio painui uusin lukemiin, minkä ei silti voida sanota johtuneen uudesta konsolista tai kilpailun puutteesta, kyllä Squarella oli ihan omasta takaa kirittäjiä siihen aikaan (Xenogears, FFT), joiden noiden laatua yhtään vähättelemättä, ne jäivät seiskan varjoon. Nimellä oli tietysti osuutensa, mutta sekään ei niin tunnettu silloin ollut (paitsi Japanissa), että pelin suosiota voitaisiin paljoa sen piikkiin laskea.


Voisin muuten kuvitella, että Seiskaa pelasi esimerkiksi Suomessa useampi ihminen ensimmäisenä FF - pelinä kuin edellisiä osia yhteensä. Sikäli Amiran logiikka ei ole virheellinen, vaikka ei ehkä olekaan koko totuus. Ei ainakaan nälvimisen arvoinen teoria.
Kun edelleenkin on kyse siitä, että Final Fantasy VII on ihan yhtä suosittu Amerikassa ja Japanissa, eivät squaren vanhemmat, pirun loistaviksi todetut pelit sitä estäneet.

[Amira]

Tuo Amiran logiikka on juuri sellaista mikä sopii omalla kohdalle hyvin: se ei edes halua katsoa asiaa muulta kuin yhdeltä, itselleen sopivalta kannalta.
Hehee, ai että taas tää alkaa. ;D
Sellaista logiikkaa joka sopii minulle hyvin, enkä osaa katsoa sitä muilta kannoilta? Kuulehan nyt.., olenko kenties väittänyt peliä huonoksi tai sanonut muutakaan, joka saisi tuon kommentin jotenkin tarpeelliseksi? Pidän kyllä pelistä paljon ja myönnän sen olleen, HUOM; olleen ihan ok pelikokemus, mutta sanoinpahan nyt vaan etten jaksaisi sitä enää pelailla samaan tyyliin kuin silloin joskus. Ei muutenkaan ollut nämä välidemot ja hiukan epämääräinen juoni minun mieleeni, vaikka pelissä kyllä oli ihan upea juonikin, näin väärinkäsitysten välttämiseksi.



Eikä minua haittaa, jos joku ei tykkää FF7:sta, mutta suurin osa näistä on lisärispektin kalastelijoita ja muita esittäjiä, jotka haluavat ilmoittaa etteivät pidä FF7:sta koska sata seuraavaa puolestaan pitää. Niitähän täällä riittää.
Anteeksi nyt, mutta... Häh? Lisä respectiä siitä, ettei pidä pelistä josta sata seuraavaa pitävät? Minuako pidät tällaisena? Ja kuinka ihmeessä tuollaisella saa mitään respectiä, varsinkaan jos tahallaan menee huutamaan jotain peelomaisen tyhmää keskelle joukkoa, joka rakastaa kyseistä peliä? Ja ihan vinkiksi, jos ihmiset sanovat etteivät pidä jostain pelistä, he tuskin esittävät.



Kyllä nuo FF VII:n ensimmäiset ylistäjät olivat nimenomaan niitä, jotka olivat pelanneet aiempia osia, vaikka jokaisen wannabe-FF7-haterin on tietysti helppoa vinettää että se sattui olemaan ensimmäinen osa euroopassa.
Jahas, mistäs sinä tiedät? Minulla taas on tullut FF- palstoilla vastaan aina sellaisia henkilöitä, jotka fanittavat FF7:aa ja se on juuri ollut se ensimmäinen, jota he ovat pelanneet. Toinen teoria voisi olla se, että noiden muiden FF:ien jälkeen, jotka ovat aika paljolti Gameboy tyylisiä, FF7:a oli aika shokki FF -faneille, jotka sitten ihastuivat tietenkin kyseiseen peliin, koska onhan se nyt suuri parannus näiden muiden FF:ien jälkeen. Enkä nyt tässäkään koittanut väittää, että "FF7 on oikeesti iha pyllystä, mutta koska se oli eka pleikal ni se o best", VAAN luulen, että suurin osa FF7:n suosiosta oli juuri sen takia, että se tosiaan oli uusi FF-kokemus ja ensimmäinen Playstationin pelaajille.

Wannabe-FF7-hateri sitten.. Hmm.., taitaa olla todella vaikea välttää haukkumisia, kun joku sanoo vähän pahasti lempipelistäsi, eikö? Mutta eihän sinua haittaa jos joku ei pelistä pidä.. ei sentään.


Mitä siitä, että se keräsi samanlaista - ellei jopa suurempaa - ylistystä myös amerikassa ja japanissa, vaikka siellä oltiin julkaistu jo sellaisia pelejä kuten FFIV ja VI, CT ja Secret of Mana näin alkuun, jos nyt pysytään pelkissä Squaren peleissä. Kyllä valtaosa amerikkalaisista ja japanilaisista olivat pelanneet ainakin kutosta ja nelosta seiskaa aikaisemmin, ei PSX käy minään rajana, sillä genre ei ollut tuolloin kovin suuri (paitsi japanissa).
Minua ei oikeastaan kiinnosta mikä muissa maissa on ollut suosittu, koska olen tässä joutunut huomaamaan, että se mikä muissa maissa on suosittua, ei välttämättä ole suosittua Suomessa, joten tuo nyt ei auta asiaasi yhtään. Ymmärrän kyllä, että joo joo, peli on kerännyt paljon arvostusta ja huomiota, mutta haloo? Kai se siihen aikaan keräsikin, kun ajatellaan, että tällainen FF kokemus oli ihan uutta ja hienoa vielä.

[Lord JF]

Olen kyllä samaa mieltä siinä että ihmiset yleensä pitävät sarjoissa parhaimpana osana nimen omaan sitä jonka ovat nähneet/pelanneet/lukeneet enisimmäisenä.
FF VII on tosin ainakin omasta mielestäni kyllä paras niin musiikiltaan, hahmoiltaan kuin tarinaltaankin vaikka materia systeemi onkin jäänyt esim. FF X:n spheregridin (en ole varma kirjoitinko ulkomuistista oikein, kun en ole pitkään aikaan pelannut) varjoon eivätkä grafiikatkaan ole enää niin näyttävät kuin silloin joskus. Tällä saattaa tietysti olla jotain tekemistä sillä että seiska oli ensimmäinen FF jota pelasin.

[Hawie]

Mä rakastan FFVII:tä yli kaiken. Sanotaanko näin että aloitin sen "fanittamisen" silloin joskus kymmenen ykstoist vuotiaana ku mun kaverin isoveli oli pelannu sitä ja sit mun kaveri ja mä ruvettiin kokeileen niin kas kummaa siiä tuli meikäläisen ENSIMMÄINEN Final Fantasy, josta mä pidän.
Miksi, jos eräät sattuvat kysymään. Siksi että...

-Silloin se sattui olemaan niin mielenkiintoinen että kinuin sitä äitiltä synttärilahjaksi
-Vaikka sen grafiikka (meinaan sitä palikkatyyliä, en videoita tai faitteja) olikin surkeahko, siinä on harvinaisen hyvät hahmot
-Ja vaikka en aluks osannu sitä materia kikkaa (siitä on kauan, eka ALL-materia, heitin kaikki sellaiset roskiin tai myin ne, koska en silloin tiennyt mitä HITSIÄ NIILLÄ TEHÄÄN!!! ;D
-SUORAAN SANOEN AIVAN SAIRAAN MAHTAVA PELI, vaikka jotkut kohtaukset tylsiä tai turhia.
plussaa on
musiikki, grafiikka, hahmot..... suurin osa itse pelistä....
jos joku on sattunut pelaamaan kolme ekaa Finaalia, niin eikö ne ole aika hassuja verrattuna seiskaan.. :P

[Steiner]

En mestariteoksesta tiedä... mutta helkutin hyvä peli se kuitenkin on! :)

Pelin grafiikka on melko karua, mutta sen kyllä ymmärtää, kun peli julkaistiin v.1997. Musiikit ovat loistavat, siitä kiitos Uematsulle. Tarinakin on loistava, mutta muutamat vastukset olivat kyllä melko kinkkisiä (näistä esimerkkinä Materia Keeper). Hahmodesign on sekin (jälleen) loistavaa.

Kyllä tämä peli itse asiassa onkin mestariteos. Yksi parhaita pelaamiani pelejä.

[QuinT]

Elikkäs FFVII voi sanoa mestariteokseksi.FF7 oli ensinmäinen finali jota olen pelannut,kun pääsin pelin läpi tietenki ajattelin että "tässäkö tämä oli???"mutta ei se vielä siihen loppunut onnekseni.Siitä alkoi ankara kamppailu weaponeitten kanssa eli FFVII on kokonaisuudessaan mahtava peli =)

[WWWWolf]

FF7 on Ihan Hyvä.

Oli ensimmäinen FF jonka läpitten väänsin (hieman huijaten :) ) ja eka kertaa pelatessa tuntui tosi mahtavalta peliltä. Sittemmin kokeilin muitakin osia tyyliin FF6... jonka jälkeen aloin jo hieman tajuta miksi ihmiset sanovat FF7:ää totaalisen yliarvostetuksi peliksi.

Ei FF7 huono ole kaikesta huolimatta.

Silti, alkujaankaan se ei ole ihan niin hyvä peli kuin monet muista joita olen pelannut (Ultima-sarjan pelit hakkaavat nämä kaikki mennen tullen mitä tulee syvälliseen sisältöön :) ) ja jää selkeästi ainakin FF6:n varjoon suurimmalta osalta pelillisiä ominaisuuksiaan.

Nintendo-fanipoikanakin FF7 tuntui hassulta kapistukselta - joo, siirtyminen Playstationille lisäsi peliin kaikkea täysin tarpeetonta tuubaa. Ylikömpelösti kahdella pennillä renderöityä videoryönää. Hyi hemmetti. Vahingonilo oli paras ilo, sillä Zelda: Ocarina of Time, joka tuli seuraavana vuonna, hakkasi FF7:n miljoona-nolla kaikilla osa-alueilla. :) Nyt pelailen FF7:ää myös uudelleen, ja yksi juttu mikä minua pahiten ärsyttää on hiton dramaattiset kameratrikit. Suurin osa simppeleistä taisteluista menee kamerakikkailuun ja voittoposeerauksiin...

Mutta silti, mutta silti - vaikka jankattaisiin kuinka FF7:n vioista, se, kuten sanottua, ei ole todellakaan huono peli. Se on graafisesti ihan kiva, juoni on huvittavan kliseinen ja paikoin ihan hyvä, hahmot ovat loistavia (no Cloud on hemmetin ärsyttävä ja tylsä, mutta muuten kyllä... jo pelin alussa tulee tunne että "oho, nyt minun sitten pitäisi pelata tämä peli läpi kaikkeen kyllästynyttä tylyä pässinpäätä ohjaten"), ja se on kyllä joka tapauksessa, jostain kumman syystä, hauskaa. Sehän on oikeastaan kaikista tärkeintä. Mukava tapa tappaa aikaa. Ja juoni on sentäs niin mutkikas että sitä voi koettaa jopa miettiä. Vaikkakin
taisi joku sanoa asian parhaiten niin, että Final Fantasyiden pelaaminen on nappien painelua ja dialogien seuraamista, valikoiden pläräämistä, ja sitten lopussa tulee se hiton pitkä ja hieno loppuanimaatio, jossa sanotaan että teknologia on pahasta ja luonto vähä niinkö rulez.

Mutta FF7:n jälkeisiin kardinaaliosiin en koske ennen kuin joku antaa ne puoli-ilmaiseksi tai jotain :)

Sain toissapänä Playstation-versionkin ja istuin ales, kahta päivää myöhemmin olen siinä kohdassa missä Laiva saapuu satamaan. (Mitä, kuvittelitteko että tässä kovinkaan pitkälle olisi ehditty kahdessa päivässä, mitä? Meni eka kerralla vuosia ennen kuin pääsin tänne asti! Oletteko koskaan kuullut laadukkaasta Eidos-pelistä? Uskoitteko DirectX:n toimivan kuin junan vessa aina ja kaikkialla? Höpö höö...) Eli kyllä näyttää siltä että tämä silti pitää imussaan.

[Weirdo]

Hyi hemmetti. Vahingonilo oli paras ilo, sillä Zelda: Ocarina of Time, joka tuli seuraavana vuonna, hakkasi FF7:n miljoona-nolla kaikilla osa-alueilla.
Joo, kaippa tässä voisi itsekin alkaa älyvapaasti vertailemaan keskenään ihan mitä tahansa pelejä, vaikka nyt Prince of Persia: Sands of Timea ja Chrono Crossia, lopputuloksena toinen hakkaa toisen kaikilla osa-alueilla miljoona-nolla. Yhtäläisyyksiä kummankin tapauksen verrattavissa peleissä olisi saman verran eli nolla, niillä sitten kumoamaan toistensa hyvät ja huonot puolet, mitä sellaisesta pikkuseikasta että täysin eri asiat tekevät molemmista peleistä loistavia.

Ei sillä, että OoT olisi mitenkään huono peli, itse asiassa varmaankin toiseksi paras peli mitä olen pelannut. Tarkoitus ei ole mitenkään vähätellä sitä.


juoni on huvittavan kliseinen
Heh, taitaa webbiwolfilla olla enemmänkin kokemusta näistä japsiropeista. Kyllähän juuri FF VII on se rope täynnä kliseitä ja tuikitavallisia juonenkäänteitä, ihme juttu että se on silti siinä sivussa juoneltaan sarjan syvällisin ja omaperäisin, selvästi pisin ja toistoa ei ole missään suhteessa, juoni rakennettu siten että sitä on ekalla pelikerralla täysin mahdoton ennustaa ja monet juonenkäänteet yllättivät sillä ettei niitä yhtään osannut odottaa. Muista nyt, että seiskan juoni sen loistavuudesta huolimatta on valettu japsiropemuottiin sopivaksi ja PC-ropeihin vertaaminen on turhaa, kun niissä juonta on lähtökohtaisesti alettu rakentamaan ihan eri kannalta. FF VII on juuri japsiropeksi harvinaisen kliseetön, ja nimenomaan juonellisesti, eikä sitä muutenkaan voi sanoa kliseiseksi, pelimaailma on kuitenkin harvinaisen synkkä, musiikit vähintään yhtä synkkiä ja hahmotkaan eivät ole niitä perinteisiä teini-ihmeitä. Kannattaa pelata vaikka FFIX:ää, jos haluaa pelkkien kliseiden varassa roikkuvan japsiropen, turha siihen on seiskaa (tai kutosta, kasia, kymppiä) sekoittaa.

Mutta kerro toki lisää FF VII:n niistä huvittavasta kliseistä, tähän asti olet ainoastaan maininnut Aeriksen kuoleman, jonka kliseisyys on ihan mielipideasia ja varmasti siihen myös vaikuttaa, että omien sanojesi mukaan tiesit siitä ennen kuin pelasit koko peliä. Ehkä sekään ei pakolla olisi niin kliseinen, jos et olisi tiennyt siitä etukäteen. Odotan mielenkiinnolla kuinka paljon kliseitä sieltä lopulta paljastuu.


taisi joku sanoa asian parhaiten niin, että Final Fantasyiden pelaaminen on nappien painelua ja dialogien seuraamista, valikoiden pläräämistä, ja sitten lopussa tulee se hiton pitkä ja hieno loppuanimaatio, jossa sanotaan että teknologia on pahasta ja luonto vähä niinkö rulez.
Niin, tähän mennessä lähes jokaisen pelin pelaaminen perustuu nappien painamiseen ja ristiohjaimella/analogitatilla ohjaamiseen. On jollain tosiaankin mahtava logiikka, pakko olla siitä sama mieltä.


Mutta FF7:n jälkeisiin kardinaaliosiin en koske ennen kuin joku antaa ne puoli-ilmaiseksi tai jotain
No tästä voisi olla jopa samaa mieltä - ei ole vaivan arvoista pelata niitä. Itse tosin aion vielä XII:tta pelata kun se julkaistaan ja katsoa jatkaako sarja syöksykierrettään keskinkertaisuuten vai saisiko Matsuno jotain mainittavaa aikaiseksi. Jos ei, luovutan sarjan suhteen kokonaan.

[WWWWolf]

Voieiiii. Toivottavasti en satuttanut pahasti.


Joo, kaippa tässä voisi itsekin alkaa älyvapaasti vertailemaan keskenään ihan mitä tahansa pelejä, vaikka nyt Prince of Persia: Sands of Timea ja Chrono Crossia, lopputuloksena toinen hakkaa toisen kaikilla osa-alueilla miljoona-nolla.

Tämä kyseinen vertaus oli sattumalta Päivän Kysymys(tm) siihen aikaan, oli se sitten oikeutettu vertaus tai ei. :) Silloin sillä oli jotain merkitystä. Oikeastaan hauskaa on lähinnä se, että kumpikin peli on pitänyt pintansa erittäin hyvin ajan hampaan kalutessa niitä.

Koska kuitenkin kyseessä oli kyseisien riitaisten firmojen nerokkaimmat tuotokset, toisaalta voidaan kysyä, kumpaako peleistä voisi huonommalla mielialalla tituleerata pelisarjan lopun aluksi...


Mutta kerro toki lisää FF VII:n niistä huvittavasta kliseistä, tähän asti olet ainoastaan maininnut Aeriksen kuoleman, jonka kliseisyys on ihan mielipideasia ja varmasti siihen myös vaikuttaa, että omien sanojesi mukaan tiesit siitä ennen kuin pelasit koko peliä.

Kuulemma alun pitäen keskustelu meni näin:
Pääkehittäjä: "Urhoollinen sankarikuolema on niin loppunkaluttu juttu! Tapetaan yksi hahmo ihan muuten vain!"
Muut kehittäjät: "Jos halutaan sitä klisettä välttää, eikö olisi helpompaa vain olla tappamatta ketään hahmoa?"
Pääkehittäjä: "Suu kiinni! Täällä tehdään taidetta!"

:)

Ehkä ainoana suurena ongelmana on lähinnä se, että juonipussia ei kaiveta kerralla pohjia myöten, vaan sama juoni on kasattu suureksi osaksi vanhoista aineksista. Tämä ei ole hirveän paha asia - kaikki tekevät tätä, ja aika hyvällä onnella. Sanoin "huvittava", en "naurettava". Huvittavuus tulee lähinnä siitä, että näkee samaa juonentynkää koetettavan uudella tavalla, joka joko onnistuu tai sitten ei.

Ja en puhunut JRPG:istä, vaan kliseisyydestä yleensä. Minulle on aivan sama temmelteleekö mokeltava korsto A-Teamissa vaiko FF7:ssä, tai nouseeko arkusta Dracula valkokankaalla vaiko Vincent tietokoneruudulla. (Toisaalta, avaapa kummaltako ostaisin vähän käytetyn kartanon?)

Tämä juonipalojen kierrätys ja kiillotus on sitten FF7:ssä johtanut siihen, että itse peli on raikas, mielenkiintoinen, ja toimii loistavasti alusta loppuun. Mutta oliko tekijöillä kanttia tehdä pelistä pohjimmiltaan jotain muuta kuin "no tässä on paha yrmy joka pitäis niinku tappaa"?

Tuntuu lähinnä siltä että peli on kasattu kuin nykyaikainen Hollywood-elokuva - kokoelma hyväksi havaittuja ideoita - sen sijaan että tekijät olisivat tarkoituksella etsineet uusia ideoita.

No on se juoni sentään syvällinen, se pitää myöntää. Syvän filosofisen meren pinnalla kelluu kuitenkin selkeästi jotain :)


Muista nyt, että seiskan juoni sen loistavuudesta huolimatta on valettu japsiropemuottiin sopivaksi ja PC-ropeihin vertaaminen on turhaa, kun niissä juonta on lähtökohtaisesti alettu rakentamaan ihan eri kannalta.

Eli "me haluttais tehdä jotain uutta mutta kun me ei voida! Tää on japsirope!", häh?
Peliformaatilla ja juonella ei tarvitse olla tasan niin mitään yhteistä.


Niin, tähän mennessä lähes jokaisen pelin pelaaminen perustuu nappien painamiseen ja ristiohjaimella/analogitatilla ohjaamiseen. On jollain tosiaankin mahtava logiikka, pakko olla siitä sama mieltä.

Ohitse pointista jotta pusikko kahahtaa.
Pelimekaniikkaa ei ole sentään jätetty aina ja kaikkialla täsmälleen samaksi kuin kultaisella 80-luvulla, jotkut jopa uskaltautuvat miettimään josko jokin muu toimisi paremmin. FF7:n suurin pelillinen innovaatio on se, että taisteluissa, oho, kaikki vuorot eivät enää mene samaan tahtiin vaan joku pystyy mättämään toista vähän eri aikaan. Jippii. Innovaatiopalkinto.

No ei silti, aina kaikkea joka toimii ei tarvitse turhaan korjata. :)

[Weirdo]

Voieiiii. Toivottavasti en satuttanut pahasti.
No älä nyt noin pitkälle mene. Ei tässä ole mitään syytä, miksi antaisin muitten mielipiteitten omaani vaikuttaa, tartuinpa vaan muutamaan juttuun.


Koska kuitenkin kyseessä oli kyseisien riitaisten firmojen nerokkaimmat tuotokset, toisaalta voidaan kysyä, kumpaako peleistä voisi huonommalla mielialalla tituleerata pelisarjan lopun aluksi...
Eivät Square ja Nintendo olleet riidoissa jos siihen viittaat. Kyse oli ihan siitä, että Square hyppäsi Sonyn kelkkaan halvemman tekniikan takia ja suurin syy oli ennen kaikkea PSX:n käyttämät CD:t. Nytten Nintendo on taas saanut jalansijaa Squaren suunnetelmissa, mutta Cuben huono menestys on luonnollisesti heikentänyt sen asemia parin paremman vuoden jälkeen.


Kuulemma alun pitäen keskustelu meni näin:
Pääkehittäjä: "Urhoollinen sankarikuolema on niin loppunkaluttu juttu! Tapetaan yksi hahmo ihan muuten vain!"
Muut kehittäjät: "Jos halutaan sitä klisettä välttää, eikö olisi helpompaa vain olla tappamatta ketään hahmoa?"
Pääkehittäjä: "Suu kiinni! Täällä tehdään taidetta!"
En kommentoi.


Eli "me haluttais tehdä jotain uutta mutta kun me ei voida! Tää on japsirope!", häh?
Hyvä pointti ja nykyään kieltämättä varsin totta, mutta en tätä en hakenut. Japsiropehan on täysin juonivetoinen peli ja ainoa asia, mikä sitä kuljettaa eteenpäin on juonenkäänteet, kaikki muu tulee siinä sivussa - eli käytännössä japsirope on täysin juonensa varassa. Se on kieltämättä lineaarinen ja helppo tapa kirjoittaa juoni - toisaalta sanoisin, että siinä juuri piilee japsiropejen viehätys. Aina tulee jotain uusia paikkoja eteen, koskaan ei tiedä mitä juonessa tapahtuu seuravaaksi, kuka on lopulta pahan alku ja juuri ja millai sen ja päähahmo(jen) välillä tarina päättyy.

Kaikki riippuu siitä, millai juoni näissä asioissa onnistuu ja ennen kaikkea kuinka aidolta se saadaan tuntumaan. Tämä on tietysti jo enemmän mielipidekysymys, mutta tässä suhteessa FF VII on mielestäni ylivoimaisesti paras. Ei tämä toki ainoa tekijä ole, mutta varmasti se suurin.

Jos tuohon klise-quoteen ottaisin vielä kantaa, olet periaatteessa oikeassa mutta toisella tavalla mielestäni et. Myös Zeldassa löytyy kliseitä jos käytämme yhtä llöysiä rajoja.


Peliformaatilla ja juonella ei tarvitse olla tasan niin mitään yhteistä.
Kyllä itse ainakin pelaan ropeja ainoastaan tarinan takia, mutta sanoisin kanssa että melkein missä tahansa pelissä voi olla syvällinen ja mutkikas juoni, mutta pelin muiden osa-aludein pitää aina tukea juonta, toisinpäin se ei vaan voi toimia jos halutaan tehdä pelistä juonivetoinen. Toki Zeldassa toimii se systeemi, että juoni lähinnä yksinkertainen taustatarina ja antaa lähinnä tarkoituksen, miksi niitä niitä luolastoja kompataan (eli pitää hakea ne ja ne esineet), mutta pelin pääpainoa onkin kokonaan pelattavuudessa.


Ohitse pointista jotta pusikko kahahtaa.
Pelimekaniikkaa ei ole sentään jätetty aina ja kaikkialla täsmälleen samaksi kuin kultaisella 80-luvulla, jotkut jopa uskaltautuvat miettimään josko jokin muu toimisi paremmin. FF7:n suurin pelillinen innovaatio on se, että taisteluissa, oho, kaikki vuorot eivät enää mene samaan tahtiin vaan joku pystyy mättämään toista vähän eri aikaan. Jippii. Innovaatiopalkinto.
Tajusin kyllä, mitä tarkoitit, mutta mahdollisuus saivarteluun oli vain liian houkutteleva. Ja olen samaa mieltä, että FF-pelien suurimmat ongelmat ovat pelillisiä ja sen takia niiden on onnistuttava fiiliksessä/tunnelmassa, sillä ne eivät varmasti ole kovin addiktiivisia pelillisesti. Tämä on taas niitä älyttömän vaikeita kysymyksiä - kummman asettaa etusijelle: pelilliset ominaisuudet vai syvällisen juonen ja persoonalliset hahmot? Itse sanoisin, että riippuu täysin pelistä.

Ja onhan ropeissa myös kokeiltu näitä puoliksi tosiaikaisia taisteluita, joissa ohjataan itse yhtä hahmoa ja tietokone hoitaa loput. Muuten hyvä ja myös addiktiivisempi systeemi, mutta on melko ärsyttävää kun tietokone tuhlaa parhaat erikoisliikkeet johonkin hyttysiin ja leppäkerttuihin. Tekoäly pitää saada paremmaksi ensin. Baten kaitos oli mielestäni toimivin systeemi tuoda jotain uutta kieltämättä tylsiin taisteluihin, mutta se perustui liiaksi tuuriin, vaikka antoikin mukavan paljon varaa taktikointiin.

[Zenes]

Tämä on näitä mielipide kysymyksiä. Kuten tuolla monta sivua aiemmin taidan olla sanonut, niin ei FF VII huono peli ole. Itse asiassa se on todella hyvä ja sitä voidaan sanoa klassikoksi. Itse vain tykkään myös FF VIII:stä aivan yhtä paljon. Enkä osaa verrata näitä, koska näissäkin on niin paljon erovaisuuksia. Omassa tapauksessani FF VIII vain vie voiton pelkästään sen takia, että se on ensimmäinen FF, jota olen pelannut. Se tuo juuri sopivasti nostalgia pisteitä mukaan.

En voi sanoa itseäni FFVII-hateriksi, koska pidän pelistä erittäin paljon. Siinä on kiva juoni, moni puoliset hahmot. Kaikkea mahdollista. Mutta mielestäni tämä kaikki on myös FF VIII:ssä ja vähän päällekin (tykkään junction systeemistä enemmän kuin materioista). Ja ei voi tuomita peliä vain siksi, että se on ilmestynyt toisen jälkeen. Ihan sama jos rupeat vertaamaan jo aiemmin mainittua Prince of Persia: Sands of Timeä ja vanhaa Prince of Persia ykköstä. Itse ainakin pidän Sands of Timestä enemmän kuin ykkösestä, vaikka olen ykköstä pelannut aiemmin.

Itse en oikein edes tykkää näistä FF:n vertailemisesta, mutta muutamat kaverini vain pakottavat siihen, koska tulevat väittämään kaikkea mahdollista (mm. FF VIII:tä huonoksi, vaikka ovat pelanneet sitä alle tunnin). Siitä se keskustelu sitetn lähtee.

[Sunnu]

Voisipas postata tännekin päivitystä, kun eilen otin itseäni niskasta kiinni ja päätin aloittaa "urakan": pelaa ff-seiska loppuun. Ja sanokaa tyhmäksi, sanokaa mielenvikaiseksi, mutta mikä Mahti ja Ylistys, sillä minä olen nähnyt valon! No niih. Tämä tyttö pääsi, kuin pääsikin ulos sieltä Midgarista. Vaikkakin se saamarin heiluri-riippu-hyppää-kyytiin-ähäkutti-osio siinä ihan kiipeilyvaiheen lopussa koettelikin minun hermojani siihen malliin, että vähältä piti ettei ole nyt kovin tunnepitoista tekstiä vitutus-ketjussa luettavana. Mutta whooot! Pääsin ulos kaupungista, eteeni avautui maailmankartta ja oloni oli tällainen -> :ooh: Okei, olin väsynyt ja kello oli jo siellä lähempänä jotain *mutinaaa köh kaksitoista köh mutinaa* ja minä tepastelin sinne kaupunkiin. (nimeä en jaksa muistaa, mutta kaikki pelanneet tietävät kyllä mikä se paikka oli)

No niin. Juoni pääsi alulleen ja sain selville muutamia erinäisiä seikkoja Cloudin menneisyydestä ja tapasinpas tämän mystisen Sephirothinkin ja olenkos nyt pahemmanlaatuisessa koukussa. Okei, voitte huutaa nyt kuorossa että "mitä minä sanoin", kas noin. Hitto tää pelihän on hyvä, ellei peräti loistava. On se niin hyvä, että en malta odottaa kotiin pääsyä, jotta saan napata pleikan auki ja ottaa ohjaimen kauniiseen käteeni. Pakko päästä pelaamaan. Must.

Luin aiempia postejani ja sen verran edelleen myhäilen, että kun se nyt ykösen peli on, niin grafiikka on mitä on. Hitusen harmittaa kun nyt on ollut kiivasta keskustelua PS3 ja FFVII-demosta, että harmi kun se jää vain demoksi. Olisi ollut mahtikokemus pelata paremmalla graffilla noin loistavalta vaikuttavaa peliä. Kun en vain voi mitään että ne kolmiokengät naurattavat yhä ja Tifan major boobsit taisteluvoittojen jälkeen pistävät posket hehkumaan punaisena. (ilmankos ne poitsut jaksaa kehitellä hahmojaan..) No mutta grafiikasta vielä sen verran, että olosuhteet huomioon ottaen, ne ovat kyllä taatusti sen aikansa huippulaatua ja kumma kyllä, silmä tottuu aika nopeaan. JOS ei katso niitä kääpiökenkiä. Musiikki edelleen rasittaa, en tiedä miksi. Ja kyllä sen ääninäyttelyn puutteen huomaa. Miten upea lisä sekin olisi tuohon peliin.

NO mutta mutta, ei siis frisbailla enää seiskan plätyillä, vaan ne isketään koneeseen ja istutaan pelaamaan. En ehkä parhaimmaksi finaliksi saa tätä ikunaan nostettua, kympissä on kuitenkin niin monia typeriä tunneseikkoja, jotka luovat sen oman viehätyksensä, mutta kyllä minä nyt pikkuhiljaa ymmärrän nämä lukuisat ja taas lukuisat Seppo-fanartit ja muut hehkutus-ketjut. Hieno peli ja en tyksi Barretista edelleenkään.. Tyhmis äijä. Auron Rulezzzz!

[Black Abyss]

FFvii on ihan hyvä peli,vaikka se nyt ei ollutkaan niin kiinnostava kuin mitä
siitä sanottiin,minusta se on aivan normaali peli,vaikka juoni onkin hyvin kiinnostava ja pelattavuudeltaan yllättävän hyvä.
Mutta pitää vikaa aina löytää:ensinäkin,pelin grafiikka on kamalaa,hahmot ovat suoraan leego-laatikosta mistä ne on tullutkin,koska hahmot ovat leego-mallin näköisiä ja pelissä olevat välianimaatiot ovat myös hyvin syvältä ja näyttivät kamalilta,varmaan huonoimmat tähän mennessä ilmestyneissä FF:ssissä on ollut.Kai.Jos verrataan että tämä oli eka ps saatava ff.
Vaikka hahmo desing oli hyvä ja hahmoilla oli hyvät luonteet vaikka normaaleja hahmoja oli myös, esim.tifa.
Myös sivuhahmoissa oli potkua(lasken aerithin näihin)varsinkin tämä maailman ihanin pelihahmo sephiroth ja aeris myös, muodissa oli nämä turksit.
Hahmojen luonteesta vielä omat sanaseni:lasken että hahmot oikeastaan olivat aika normaaleja ja heillä oli mielessä melkein kaikilla sepen tuhoaminen tai jokin muu kostoon liittyvä asia.Hahmoista tyhmimmät olivat:"peekele" Cid ja Tifa jotka olivat liian normaaleja seiskaan.
Sitten vielä musiikki:Sepen one winged angel on saatava nopeasti hautaan!
se on niin hirveä!Vihaan sitä kilju kuoroa sekä rämpytystä.Onneksi pelissä ei
muistaakseni ollut sitä.Muuten musikki on ihan hyvää,normaalia ja sopii seiskaan, taistelu musiikkikin on hyvää,jaksaa kuunnella.Musiikista ei voi sanoa hyvää eikä pahaa. :)

[Eetami]

Aloitin n. 2 viikkoa sitten pelaamaan FF seiskaa ja päässyt jo viimoiselle ceedeelle. No peli on mainio, siis todella mainio. Mahtava juoni, mahtava musiikki ja mahtavat persoonallisuudet. Grafiikka on sieltä jostain toiselta puolelta elämää mutta tunnelman ne osaavat silti säilyttää. On se hyvä peli ja kaikkea, mutta pidin ehkä hieman enemmän ysistä. Hieman.

/edit:
Peli tullut pelattua n. kk sitten ja tunnelma on loistava! Edelleen! Aivan mahtava peli. Siis paras koko ff -sarjasta. Vaikka nyt iskikin tällainen vii into, niin en siltikään ala Sephirothia ihkuttamaan, hänessä ei oli mielestäni mitään erityistä.

[Faris]

Nyt en ymmärrä miksi kaikki hehkuttavat seiskaa parhaaksi finaliksi. En todellakaan tajua.
Peli tuli kerran vedettyä läpi ja nautinhan siitä vähäsen. Silti koko juoni meni ihan ohi minulta ja hahmoissa en nähnyt mitään niin suuremmoista, mistä muut jaksoivat aina puhua. En kuitenkaan ikinä kadu että pelasin tätä peliä ja pistin siihen aikoinaan kaikki rahanikin. Kuitenkin vanhemmat ff:t, jokainen niistä, on mielestäni parempi kuin seiska.

[Jubei]

Silti koko juoni meni ihan ohi minulta ja hahmoissa en nähnyt mitään niin suuremmoista, mistä muut jaksoivat aina puhua.
Olisiko kysymys tuossa tapauksessa juuri siitä että et ymmärtänyt juonta? :) Seiskan juoni ei todellakaan ole siitä helpoimmasta päästä ja on ymmärrettävää että pelistä on vaikea nauttia jos juonta ei ymmärrä. Tietenkin pitää ottaa huomioon etteivät kaikki voi pitää kaikesta. Ihmisillä saa ja pitää olla erilaisia mielipiteitä.

[Faris]

Olisiko kysymys tuossa tapauksessa juuri siitä että et ymmärtänyt juonta?
Siis ymmärsin sen vasta myöhemmin, kun peliä pelasin uudelleen läpi. En ehkä ensimmäisellä kerralla kiinnostunut edes pohtimaan koko juonta. Siinä ei ollut mielestäni juuri mitään sellaista kohtaa josta kiinnostukseni olisi herännyt.

[silverfang]

Aivan täydellinen peli...(mutta ainut virhe on huonot grafiikat)
sekin kuitenkin unohtuu kun juoni on niin hyvä ja sivuseikkailuja riittää niin pitkälle asti....
Ainii no on seiskassa toinenkin huono pointti aeris kuolee eikä sitä saa henkiin...
Miks sille on laitettu 4 limitti kun en mä ainakaan kerenny sitä sille ees saamaan siihe mennessä...
Mutta muuten seiska on aiiivan mahtava ehottomasti paras kaikista ffistä ja jos siitä tulee se remake niinku tuolla kylillä joskus kuule kuiskittavan niin oon ensimmäisten joukossa jonossa sitä hommaamassa!!!

[WWWWolf]

pelin grafiikka on kamalaa

...usein tässä threadissa kuultu mielipide, johon kyllä tavallaan yhdyn. FF7:n grafiikka ei ole huonoa, vaan se on hirveää. Uskomattoman kammottavaa. Sanoinkuvaamattoman yököttävää. Toisin sanoen, syvältä.

No, oikeastaan grafiikka kyllä menettelee. Ainoa suuri ongelma oli se, että Playstation ei ole kovin hyvä vempele 3D-peleihin (edes TV-kuvan pehmeys ei auta, jos legot ovat Duplo-kokoa), ja että PC-versiot hahmomalleihin ja tekstuureihin ei koskettu ollenkaan vaan pelaaja saa nähtäväkseen mega-super-laadukkaita kahdesta kolmiosta kasattuja hahmoja.

Videonpätkissä taas ainoa huono puoli on se, että niissä olisi ollut mahdollista näyttää legendaarisempaakin kamaa, mutta tuon aikainen 3D-jälki ei ollut vielä kovin mielenkiintoista - kaikki hahmot näyttävät aivan liian muovisilta videoissa, puhumattakaan sitten hahmojen mystisestä mittasuhteiden vaihtelusta... jos kellarista ei löydy Pixarin tasoista 3D-renderöintifarmia, olisi kannattanut videobudjetti käyttää animaatio-ohjaajan ja nälkäpalkkakorealaisanimaattoriarmeijan palkkaamiseen. Vaikka esimerkiksi.


Sitten vielä musiikki:Sepen one winged angel on saatava nopeasti hautaan!
se on niin hirveä!Vihaan sitä kilju kuoroa sekä rämpytystä.Onneksi pelissä ei
muistaakseni ollut sitä.

Mitä vikaa siinä oli? Ihan hyvä biisi, joskin Carmina Burana-säkeet olisi pitänyt valita paremmin. (Vähän niinkuin tuossa allekirjoituksessani. :) )

Ja PC-versiossakin ilmeisesti ON se taustakuoro, tosin se vaatii SoundBlaster 32/64/Live/Audigy/paremman äänikortin ja oikean soundfontin lataamista ennen peliä (soundfontit ovat peli-CD:llä jossain, ja lataussofta tulee äänikortin mukana, tosin esmerkiksi Liven softa on aika kryptinen löytää, en edes muista miten sitä piti sorkkia että nekin asetukset löytää).

Aika monen mielestä kornein PC-version ominaisuus on se, että peli pitää pelata aiiiivan loppuun asti, ennen kuin saa tietää onko kuunnellut musiikkia "oikein" ja onko äänikortti oikeasti pelin kanssa yhteensopiva :)

[Weirdo]

No, oikeastaan grafiikka kyllä menettelee. Ainoa suuri ongelma oli se, että Playstation ei ole kovin hyvä vempele 3D-peleihin (edes TV-kuvan pehmeys ei auta, jos legot ovat Duplo-kokoa), ja että PC-versiot hahmomalleihin ja tekstuureihin ei koskettu ollenkaan vaan pelaaja saa nähtäväkseen mega-super-laadukkaita kahdesta kolmiosta kasattuja hahmoja.
Ihan perusteltu mielipide, mutta ainakin minua se lämmittäisi enemmän jos olisit pelannut vaikkapa FF IX:iä, jossa hahmojen ulkonäköön on panostettu mutta kuoren sisällä on pelkkää ilmaa, eikä ollenkaan persoonallisuutta tai syvällisyyttä. Enemmin valitsen FF VII:n, jonka hahmot ovat persooniltaan loistavia, ja niistä alkaa melkeimpä oikeasti välittämään. Tuo pätee myös pelin maailmaan, jota ei vaan raaski jättää sellainen tilaan missä se on; se on pakko pelastaa.

Graafisesti peli ei varmasti enää ole kaksinen, mutta tämä on silti on vähän ihmeellistä komentointia, kun peli oli graafisesti aikansa sensaatio. Oli FF VII kuinka hyvä peli tahansa, teknisesti se vanhentuu ihan kuten muutkin pelit, mutta vahvasti juonivetoisessa pelissä, jossa pelattavuus ei ole pääasia, tuolla vanhentumisella ei ole suurempaa merkitystä. Japsiropelle tärkeille osa-alueilla se on vieläkin ykkönen ja suunta on ainakin FF-sarjan suhteen ollut laskussa, on uudemmat osat teknisesti kuinka hyviä tahansa.

Tietysti jos tarkoitat pelkkää PC-versiota, voi grafiikan huonouden ymmärtää, kun se on sillä paljon PSX-versiota karumpaa ja suttuisempaa, eikä sitä mitenkään pyritty parantamaan PC-versioon.


Videonpätkissä taas ainoa huono puoli on se, että niissä olisi ollut mahdollista näyttää legendaarisempaakin kamaa, mutta tuon aikainen 3D-jälki ei ollut vielä kovin mielenkiintoista - kaikki hahmot näyttävät aivan liian muovisilta videoissa, puhumattakaan sitten hahmojen mystisestä mittasuhteiden vaihtelusta... jos kellarista ei löydy Pixarin tasoista 3D-renderöintifarmia, olisi kannattanut videobudjetti käyttää animaatio-ohjaajan ja nälkäpalkkakorealaisanimaattoriarmeijan palkkaamiseen. Vaikka esimerkiksi.
Syön sanani. Kannattaisi sittenkin pelata uudempia FF-pelejä, esim. FFX vie muoviset FMV-kohtaukset ihan uudelle tasolle ja pelin väkisin syöttämä teennäinen draama tekee varmaan saippuaoopperoidenkin ohjaajat kateudesta vihreiksi. Noiden uudempien osien myötä ainakin oma arvostus seiskaa ja kutosta kohtaan kasvoi. Niiden pienet ongelmat ovat tosiaankin verraten pieniä, ja niihin ei enää edes kiinnitä huomiota, vaikka joskus ennen ysiä ja kymppiä ne saattoivat ärsyttää pahastikkin.

[Harmonica]

Ihan perusteltu mielipide, mutta ainakin minua se lämmittäisi enemmän jos olisit pelannut vaikkapa FF IX:iä, jossa hahmojen ulkonäköön on panostettu mutta kuoren sisällä on pelkkää ilmaa, eikä ollenkaan persoonallisuutta tai syvällisyyttä.

Anteeksi, mutta saanko kuulla perusteluja? Omasta mielestäni juuri ysissä on sarjan syvällisimmät ja persoonallisimmat hahmot. Tietysti joku Quina on poikkeus, mutta ei seiskassakaan esim. Cait Sithin hahmo juurikaan kehittynyt.

[huru-ukko]

Kyllä VII voittaa &acute;lähes kaikessa muussa paitsi grafiikoissa ja hahmosuunnitteluissa. Itse pidän tätä todellakin parhaana ff-sarjan pelinä juonen takia, sekä, että se oli eka PS1 tehty finali ja musiikit ovat todella hyvät verrattuna VIII:hin, jossa nyt ei monia hyviä musiikkeja löydykään. VII voidaan siis mielestäni nostaa finaleiden eliittiin!!!111
Ai niin ja tänä kesänä sitten pelaankin VII:n 100% olen jo tulostanut 23 sivua ohjeita kaikkein pieninpiin yksityiskohtiinkin, että sillai.

[Weirdo]

Anteeksi, mutta saanko kuulla perusteluja? Omasta mielestäni juuri ysissä on sarjan syvällisimmät ja persoonallisimmat hahmot. Tietysti joku Quina on poikkeus, mutta ei seiskassakaan esim. Cait Sithin hahmo juurikaan kehittynyt.
Miksi ihmeessä? Jospa minäkin tyytyisin sinun valitsemallesi linjalle, pyydän muilta perusteltuja ja kerron vain oman suppean mielipiteeni asiasta. Harmillista jos mielipiteeni ysin lelumaailmasta ja -hamoista noin pahasti kirpaisee, mutta tuo on jossain määrin myös yleinen mielipide, enkä näe mitään syytä miksen voisi tällai sanoa. Eipä noi "ff seiska - yliarvostettua paskaa" -one-linereitten vilvelijät, joita täälläkin riittää, sen kummemmin jaksa mielipidettään perustella, mutta seiskan faneilta sitä kyllä vaaditaan.

[Harmonica]

Miksi ihmeessä? Jospa minäkin tyytyisin sinun valitsemallesi linjalle, pyydän muilta perusteltuja ja kerron vain oman suppean mielipiteeni asiasta. Harmillista jos mielipiteeni ysin lelumaailmasta ja -hamoista noin pahasti kirpaisee, mutta tuo on jossain määrin myös yleinen mielipide, enkä näe mitään syytä miksen voisi tällai sanoa. Eipä noi "ff seiska - yliarvostettua paskaa" -one-linereitten vilvelijät, joita täälläkin riittää, sen kummemmin jaksa mielipidettään perustella, mutta seiskan faneilta sitä kyllä vaaditaan.

Lähinnä minua viestissäsi ärsytti se, että mielestäsi FFIX:n hahmojen "kuoren sisällä on pelkkää ilmaa, eikä ollenkaan persoonallisuutta tai syvällisyyttä". Kuitenkin pelissä on selvästi panostettu hahmoihin, ja hahmoista erityisesti Zidanen, Vivin ja Daggerin taustat selvitettiin tarkasti ja hahmot saivat valtavasti syvyyttä pelin aikana, varsinkin
Vivin ja Zidanen syntyperä ja Daggerin menneisyys.
Vaikka pelin hahmot eivät näytäkään kovin realistisilta, kaikissa on havaittavissa selviä inhimillisiä piirteitä.

Mitä tuohon "yleiseen mielipiteeseen" tulee, ei massan mukana ole aina pakko mennä. Toki jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Minä en todellakaan inhoa Final fantasy VII:tä, päinvastoin, se on mielestäni kolmanneksi paras FF-peli, ja siinäkin hahmot ovat erittäin syvällisiä. Vastauksessani viestiisi ei ollut mitään henkilökohtaista, minua vain tuppaa harmittamaan Final Fantasy IX:n jatkuva aliarviointi.

[Dorianthem]

Ihan perusteltu mielipide, mutta ainakin minua se lämmittäisi enemmän jos olisit pelannut vaikkapa FF IX:iä, jossa hahmojen ulkonäköön on panostettu mutta kuoren sisällä on pelkkää ilmaa, eikä ollenkaan persoonallisuutta tai syvällisyyttä. Enemmin valitsen FF VII:n, jonka hahmot ovat persooniltaan loistavia, ja niistä alkaa melkeimpä oikeasti välittämään. Tuo pätee myös pelin maailmaan, jota ei vaan raaski jättää sellainen tilaan missä se on; se on pakko pelastaa. Kylläpä sitten jaksat puhua täyttä paskaa!!! Ymmärrän kyllä, että tuo on sinun mielipiteesi, MUTTA oletko itse sattunut pelaamaan ysiä?

Ei vai ole syvällisyyttä tai persoonallisuutta? HAH!!! Pelissähän käsitellään erityisesti ystävyyttä, joka pelin edetessä alkoi muuttumaan hahmojen välillä todella syvälliseksi. Jokaisella hahmolla on myös oikein räikeä persoona, joka on näköjään sinulta jäänyt sivusuun!

Zidanehan on oikea ilopilleri, joka ei anna ikinä periksi. Hän on hyvä varas, joka on oikein lojaali toisia kohtaan. Hän ei ikinä jättäisi toisia pulaan.

Garnet taas on vähäpuheinen sisällepäin kääntynyt tyttö, jolla ei ikinä ole ollut kunnollisia ystäviä. Hän kokeilee paeta hullua äitipuoltaan, joka kokeilee hyötyä tytön Eidoloneista. Hän se ei suostunut jättämään Zidaneakaan yksin Terrassa.

Vivi taas on epävarma mustamaagi, joka kokeilee etsiä elämänsä tarkoitusta. Hän ei oikein tiedä mistään mitään, mutta kuitenkin puolustaa ystäviään hädän hetkellä. Hän myös luottaa ihmisiin todella helposti. Vivistä EI VOI OLLA VÄLITTÄMÄTTÄ, jos on edes jonkinlaiset tunteet.

Joko ymmärsit mitä tarkoitan hahmojen persoonallisuuksilla, vai pitääkö minun luetella loputkin? Mieti kaksi kertaa, ennen kuin alat latelemaan paskaa, josta et edes mitään tiedä. Kannattaisi pelata Final Fantasyita ajatuksen kanssa, eikä vain sillain, että mahdollisimman nopeasti peli läpi ja juonesta viis! Tosin myönnän myös, että seiskassa on aivan mahtavat hahmot, mutta eivät ysin hahmot niille kyllä paljolla häviä.

[Weirdo]

Siinähän onkin ReXiltä oivallista itsetunnon pönkitystä ja muiden yläpuolelle asettumista. Jatka samaan malliin.


Lähinnä minua viestissäsi ärsytti se, että mielestäsi FFIX:n hahmojen "kuoren sisällä on pelkkää ilmaa, eikä ollenkaan persoonallisuutta tai syvällisyyttä". Kuitenkin pelissä on selvästi panostettu hahmoihin, ja hahmoista erityisesti Zidanen, Vivin ja Daggerin taustat selvitettiin tarkasti ja hahmot saivat valtavasti syvyyttä pelin aikana.
En minä sitä tarkoittanut, onko niillä jotkut tekaistut taustat vai ei - mitkä muuten päähahmon ja -pahiksen kohdalla selviävät niin myöhään, ettei se juonen syvyyttä juurikaan lisää - mutta joka tapauksessa hahmot ovat niitä perinteisiä prinsessoja, ritareita ja maageja, joita on vastaavat pelit täynnä ja ysissä vielä sen verran helposti massaan uppoavina, ettei vahvoja persoonia löydy vaikka kuinka etsisi.

Kyllähän jokainen ysin hahmo osaa ajatella (paitsi Steiner), mutta tuo ei vielä tarkoita, että ne olisivat persoonallisia tai syvällisiä, eivätkä taustatarinat ole minkään arvoisia, jos ne ovat heikon puoleisia tai selviävät niin myöhään, että peli on ehtinyt jo melkein loppuja. Ysi mielestäni täyttää kummatkin "vaatimukset" ja nippa nappa kerkiää kerkiää puhkomaan pintaa.


Vastauksessani viestiisi ei ollut mitään henkilökohtaista, minua vain tuppaa harmittamaan Final Fantasy IX:n jatkuva aliarviointi.
Mikä helvetin aliarviointi?

E/ Ei tässä mistään kinastelusta ole kyse, vaikka ReXin itkuraivaripostaus tuossa ylempänä onkin. On muuten niin huvittaa settiä tuo viesti, että sitä on täysin mahdoton parodioida. ReXi tekee sen itse paljon vakuuttavammin.

[WWWWolf]

Ihan perusteltu mielipide, mutta ainakin minua se lämmittäisi enemmän jos olisit pelannut vaikkapa FF IX:iä, jossa hahmojen ulkonäköön on panostettu mutta kuoren sisällä on pelkkää ilmaa, eikä ollenkaan persoonallisuutta tai syvällisyyttä. Enemmin valitsen FF VII:n, jonka hahmot ovat persooniltaan loistavia, ja niistä alkaa melkeimpä oikeasti välittämään. Tuo pätee myös pelin maailmaan, jota ei vaan raaski jättää sellainen tilaan missä se on; se on pakko pelastaa.

Just, ja myönnän että tässä olikin oman väittämäni heikko kohta. Tätä mötikkägrafiikkaa katsellessa alkoi tuntua tietenkin siltä, että sitä pitäisi kehittää edelleen ennen kuin siitä nauttii, mutta siinä heti herää kysymys että auttaisiko grafiikan parantaminen sittenkään tuomaan peliin mitään todella uutta.

Tätä peliä katsellessa tulee pikemminkin mieleen "tämä nyt vain on tämmöinen graafinen tyyli, ei hirveästi häiritse, tähän kyllä tottuu, joku toinenkin tyyli saattaisi toimia paremmin... tai sitten ei", sen sijaan että ensimmäinen ajatus olisi "hyi hitto, mielummin vaikka ASCII-grafiikkaa kuin tätä".


Oli FF VII kuinka hyvä peli tahansa, teknisesti se vanhentuu ihan kuten muutkin pelit, mutta vahvasti juonivetoisessa pelissä, jossa pelattavuus ei ole pääasia, tuolla vanhentumisella ei ole suurempaa merkitystä.

Jep, myönnetään. Tosin FF7:n graafisen ilmeen ongelmana oli myös hyvin lievässä määrin se, että se nimenomaan teki jotain uutta ja ennennäkemätöntä, ja siihen siten jäi pieniä lastentauteja. Näissä ei sinällään ole mitään pahaa, paitsi että kilpailijat joskus ajavat ohi.
(Tai jos virheistä ei opita. "Hei! Tää plastic-shaderi taisi toimia! Renderöidään sillä heti seuraavienkin pelien välipätkät!")

[Sunnu]

Käsittääkseni tämä ketju käsittelee ff seiskaa, ei ysiä. Painukaa riitely ketuun jatkamaan pientä tyhmää kinasteluanne. Oh Mary in Gods name. Tiedän Sillinen ja Candice tekeväni ihan huge mistaken, ja postaavani offtopicin offtopiciin. Tämä viesti menee luultavasti, tahi todennäköisesti poistoon. Sama sille, mutta arvatkaa kaksi kertaa, voinko vastustaa kiusausta. No en voi! Kun Farikselta on jäänyt huomaamatta pari seikkaa. Ensinnäkin riitelyketju on suljettu, Kreifin toimesta. \o/ Ja toisekseen riitelyketju on yhdyssana. Ja kolmanneksi, kinastelu on buenoa. Oikeasti. Tylsää olisi, jos mistään ei saisi sanoa mitään. Etenkään finaleissa. Antakaa perhana hei niiden moderaattoreiden tehdä hommansa, älkääkä heti olko itkemässä, jos joku postaa jotain sellaista mikä ei miellytä. isoSILLI ja Candice osaavat kyllä jobinsa varsin hyvin. Vähän luottamusta toisiin, hei

[Dorianthem]

Siinähän onkin ReXiltä oivallista itsetunnon pönkitystä ja muiden yläpuolelle asettumista. Jatka samaan malliin.
Voi kiitos. Kyllähän se onnistuu.



plaaplaaplaa...mutta joka tapauksessa hahmot ovat niitä perinteisiä prinsessoja, ritareita ja maageja, joita on vastaavat pelit täynnä ja ysissä vielä sen verran helposti massaan uppoavina...plaaplaaplaa
Emmekö me juuri puhu FANTASIA-pelistä? Ritarit ja maagit sun muut ovat FANTASIAA? Eikö? Pelin nimikin on Final FANTASY.



E/ Ei tässä mistään kinastelusta ole kyse, vaikka ReXin itkuraivaripostaus tuossa ylempänä onkin. On muuten niin huvittaa settiä tuo viesti, että sitä on täysin mahdoton parodioida. ReXi tekee sen itse paljon vakuuttavammin.
Voi kiitos, taas. Et uskokkaan, kuinka kauan itkin viimeyöllä, ennen kuin käytin hyvin suosittua nuijanukutusta.

[Sarutobi]

Emmekö me juuri puhu FANTASIA-pelistä? Ritarit ja maagit sun muut ovat FANTASIAA? Eikö? Pelin nimikin on Final FANTASY.


pakko sanoa
Että Ritarit ja maagit, liittyvät enemmän keskiaikaan. Tai no ritarit ainakin ja jossain Keskiaikaisissa peleissä on ritareita ja maageja ( esim. Merlin ( kaikki tuntee?)) Final Fantasy, voisi olla ihan hyvin vaikka Indiana Jones ja Tomb Raiderin tyylinen seikkailu tai sitten jotain ihan muuta. Ei pelkkä nimi fantasiaa tee

[Harmonica]

Mikä helvetin aliarviointi?


Ei muuten, mutta tuntuu vain mm. netin keskustelupalstoja katsoessa että IX olisi yksi aliarvostetuimmista FF-peleistä. Mutta eiköhän lopeteta tämä väittely ja palata alkuperäiseen aiheeseen.

[Tuulisti]

Olen löytänyt Seiskasta huonon puolen, jota en koskaan ennen tullut ajatelleeksi. En ole toivottavasti koskaan sortunut kuvittelemaan että kyseessä olisi täydellinen peli, mutta yllätyksenä tämä silti tuli.

No okei, ne grafiikat eivät kestä aikaa. Eivät lainkaan yhtä hyvin kuin Kutosen tai vaikka jo Kasin grafiikat. Ja paikoin kääntötyö on heikkoa, pieniä virheitä ja bugeja sekä ihan oikita, harmillisia juonen epäloogisuuksia löytyy. Mutta: uusi huomioni on, että musiikki on tavallaan hyvin yksipuolista.

Koska olen menossa naimisiin alle kolmen kuukauden päästä olen kolunnut FF - soundtrackejä läpi etsien häihin sopivaa musiikkia. Monilta soundtrackeiltä löytyi mukavaa rauhallista tai juhlavaa musiikkia, orchestralina tai piano-versiona. Kasi on kultakaivos koska teemansa ja tyylinsä vuoksi tarjoaa paljon sopivaa materiaalia. Monista muistakin osista löytyi kivoja kappaleita. Yllätyksekseni Seiskan soundtrackiltä en löytänyt montakaan biisiä, joka ei olisi joko ylenpalttisen dramaattinen, humoristinen tai muuten vain "pimputus". Musiikki on toki hyvää, mutta sitä on hyvin vaikea soveltaa tilanteessa, jossa kuulijakunta ei ole eeppisten japsiropejen fanikerho. Seiskan soundtrack on omalla tavallaan monipuolinen, mutta ainakin minun mielestäni vaikeasti sovellettava arkitilanteisiin.

Se, onko tämä nyt sitten oikeasti huono puoli on tietenkin kyseenalaista, Suurin osa ei odota pelin musiikilta käytännön käyttömahdollisuuksia. Minulle tämä oli kuitenkin tavallaan yllätys, ja olisin toivonut Seiskan musiikin soivan häissäni enemmän - ilman että se aiheuttaa suurta hämmennystä häävieraiden joukossa.

[Weirdo]

Heh, Tuulistin väkisin haetut - ja näköjään omakeksityt - seiskan huonot puolet ovat aika koomisia. Musiikitkaan ei kelpaa käytännön tilanteiseen, voi että. Nyt kyllä täytyy tämäkin puoli seiskasta kyseenalaistaa.


No okei, ne grafiikat eivät kestä aikaa. Eivät lainkaan yhtä hyvin kuin Kutosen tai vaikka jo Kasin grafiikat.
Kutoseen vertailuna on aika turhaa, sillä kaksiulotteinen grafiikka ei ole juuri kehittynyt siitä mitä se kutosessa oli, vaikka toki yksittäisiä poikkeuksia on, mutta nekin ovat niitä sivuttain vieriviä hyppelyitä, joissa grafiikka yleensä on pannukakkupelejä parempaa. SNES:n - tai Genesiksen, kumman vaan - kohdalla vahentuminen käännetään aina hauskasti päälaelleen, niiden grafiikat ovat poikkeuksetta sitä vanhaa hyvää aikaa, mutta heti kun vaihdetaan astetta uudempiin konsoleihin, PSX:ään ja N64:ään lähinnä, grafiikka onkin vain vanhennutta 3D:tä, nykyajan mittapuilla toisin sanoen karseaa.

Ongelma on nyt siinä, ettei SNES:n sprite-grafiikka enää vanhene, sen tilalle tuli polygonit, esirenderointi, cell-shading ja SNES/Genesis-grafiikat jäivät sinne pohjalle, muistoksi vanhasta kunnon sprite-grafiikasta. PSX-pelien grafiikkojen ongelma siinä, että sama tehdään nykyään paljon paremmin ja näyttävämmän, mutta kumminkin samaa grafiikkaa käyttäen, sillä PSX ja N64 olivat ne konsolit, joilla siirryttiin uudenlaiseen grafiikkaan ja se ei ole periaatteessa kehittynyt siitä mihinkään, parantunut kylläkin.


Mutta: uusi huomioni on, että musiikki on tavallaan hyvin yksipuolista.
Pelissä on synkkä juoni ja lohduton tunnelma, myös musiikkien pitää olla näihin juttuihin sopivaa. Seiskan musiikki sopii peliin hyvin ja toimii siinä parhaiten, siihen se on tarkoitettukin. Enkä oikein käsitä musiikin yksipuolisuutta, kun tämä on mielestäni sarjan monipuolisin soundtrack: synkkyys ainoa yhdistävä tekijä, mutta kappaleissa on kiitettävä määrä vaihtelua läpi pelin.

[Tuulisti]

Heh, Tuulistin väkisin haetut - ja näköjään omakeksityt - seiskan huonot puolet ovat aika koomisia. Musiikitkaan ei kelpaa käytännön tilanteiseen, voi että. Nyt kyllä täytyy tämäkin puoli seiskasta kyseenalaistaa.
Hmm, olenko nyt mielestäsi tunnettu Seiskan huonojen puolien mainostamisesta? Että sinulla sitten riittää mielipiteitä siitä, mitä kaikkea minun suhteeseeni Seiskaan kuuluu... Historiassa olet tainnut väittää minun esim. asettavan itseni Seiskan fanien ja tuntijoiden yläpuolelle ja myös perusteettomasti ja fanaattisesti mollanneen tulevia jatko-osia? Todisteita ei ole kuulunut, joten en voi kuin kyseenalaistaa sisälukutaitosi.

Onko muuten Seiskan soundtrackin kuuntelu häämusiikkia etsiessä sinusta "huonojen puolien väkisin etsimistä"? Ihanko vaan mollatakseni kuuntelin suosikkini musiikkeja? Totesin oman subjektiivisen kokemukseni perusteella, että olin pettynyt kun en löytänyt juurikaan kappaleita joita voisin käyttää - sinä tai kukaan muukaan ei voi tulla siitä marisemaan että "Etpäs ollut, yrität vain väkisin keksiä päästäsi Seiskan huonoja puolia!".
Ja miten niin "omakeksityt"? Et edes yritä kiistää sitä, että ne ovat tavallaan yksipuolisia.

En ollenkaan allekirjoita sitä ajatusta, että Seiska olisi kokonaisuudessaan synkkä - päinvastoin. Seiskassa on paljon uutta toivoa konkreettisesti ja symbolisesti merkitseviä kohtia. Myöskään musiikki ei ole kokonaisuudessaan synkkää. On minusta kuitenkin hieman erikoista, että koko soundtrackiltä ei löydä kaavasta poikkeavaa musiikkia, edes yhtä leppoisaa taustamusiikkia ilman omalaatuisia ääniefektejä tai muuta "korvaanpistävää", tyyliin chocobo - rääkäisyjä. Linja on toki selkeä, mutta itse ainakin pitäisin myös pelimusiikin kohdalla plussana sitä, että se ei aina kuullostaisi niin perinteiseltä pelimuusiikilta teatraalisine paatoksineen ja pimputuksineen vaan olisi miellyttävää kuunneltavaa myös sellaisenaan.


Kutoseen vertailuna on aika turhaa, sillä kaksiulotteinen grafiikka ei ole juuri kehittynyt siitä mitä se kutosessa oli, vaikka toki yksittäisiä poikkeuksia on, mutta nekin ovat niitä sivuttain vieriviä hyppelyitä, joissa grafiikka yleensä on pannukakkupelejä parempaa. SNES:n - tai Genesiksen, kumman vaan - kohdalla vahentuminen käännetään aina hauskasti päälaelleen, niiden grafiikat ovat poikkeuksetta sitä vanhaa hyvää aikaa, mutta heti kun vaihdetaan astetta uudempiin konsoleihin, PSX:ään ja N64:ään lähinnä, grafiikka onkin vain vanhennutta 3D:tä, nykyajan mittapuilla toisin sanoen karseaa.

Ongelma on nyt siinä, ettei SNES:n sprite-grafiikka enää vanhene, sen tilalle tuli polygonit, esirenderointi, cell-shading ja SNES/Genesis-grafiikat jäivät sinne pohjalle, muistoksi vanhasta kunnon sprite-grafiikasta. PSX-pelien grafiikkojen ongelma siinä, että sama tehdään nykyään paljon paremmin ja näyttävämmän, mutta kumminkin samaa grafiikkaa käyttäen, sillä PSX ja N64 olivat ne konsolit, joilla siirryttiin uudenlaiseen grafiikkaan ja se ei ole periaatteessa kehittynyt siitä mihinkään, parantunut kylläkin.
Vertailu voi sinusta olla turhaa, mutta niin se vain on että pelejä ja niiden grafiikoita yms, verrataan toisiinsa. Kyllä minä tiedän vallan mainiosti miksi Kutosen grafiikat kestävät aikaa paremmin, mutta ei se asiaa miksikään muuta. Seiskan 3D on niin varhaista, että se on paikoin valitettavan rumaa - ja se on huono puoli. Mikäli tekijätiimillä olisi ollut Seiskaa tehdessään enemmän 3D - kokemusta ja parempaa teknologiaa, ehkä grafiikka kestäisi aikaa paremmin, mutta kun ei niin ei. On ylenpalttisen elitististä vaatia pelaajia hylkäämään "pinnallinen grafiikoiden perusteella arvostelu" - videopelit ovat todella suurelta osalta visuaalinen kokemus ja grafiikan laatu tai ainakin tyyli vaikuttavat pelikokemukseen paljon.

[Weirdo]

No älä nyt kaikkea noin tosissasi ota, vai luulteko että itse kirjoitan kaikki vakavalla naamalla? Pitäisi kai alkaa käyttämään hymiöitä, nettikeskusteluissa kun ei ikinä tunnuta ymmärtävän sarkasmia tai pienimuotoisinkaan vitsiä ilman niitä. Kyllä minä tajuan että kaikilla on omat mielipiteet ja oikeus niihin, mutta mielestäni mielipiteisiin vedotaan fffnissä liikaa. En pidä esim. sitä kovin hyvänä mielipiteenä, jos pelien soundtrackeistä etsitään huonoja puolia soveltamalla niitä käytännön tilantaisiin - sillä periaatteella vaikkapa kaikki Koji Kondon klassiset Mario- ja Zelda-sävellykset ovat perseestä, vaikka sopivat peleihin helvetin hyvin. Mielestäni tämä ei ole mielipiteen minkäänlaista väheksyntää, mutta tällä naminamipusi-foorumilla pelkkä kannanotto käsitetään vittuiluna ja väheksyntänä.

Itse en pidä virkamiespostailusta, mutta tarkoitus ei silti ole väheksyä ketään tai yrittää tehdä topikeista sotatantereita. En vaan pidä sellaista "ollaan kaikki kavereita" -postailusta tai kysymystopikkeihin oman (suppean) mielipiteen postaamisesta.


Ja miten niin "omakeksityt"? Et edes yritä kiistää sitä, että ne ovat tavallaan yksipuolisia.
Ilmeisesti ilmaisen juttuni väärin. En minä tarkoittanut, että tuo pointti tavallaan yksipuolisesta musiikista on omakeksitty, mutta tuo tapa, jolla löysit musiikin huonompia puolia, on mielestäni huonosti perusteltu ja, jos ei omakeksitty, niin vähintään omalaatuinen. Kaippa minäkin voisin sanoa, että häävalssi on perseestä koska se ei sopisi mihinkään kohtaan FF VII:aa? Saman asian yhtä huonosti perusteltu kääntöpuoli.


On minusta kuitenkin hieman erikoista, että koko soundtrackiltä ei löydä kaavasta poikkeavaa musiikkia, edes yhtä leppoisaa taustamusiikkia ilman omalaatuisia ääniefektejä tai muuta "korvaanpistävää", tyyliin chocobo - rääkäisyjä.
No ainakin FFIX on tällainen, jossa vähän kaikenlaista musiikkia, mutta minua ainakin ärsytti että osa musiikeista oli lastentarhatasoa (Steinerin teemat, Limited Time), osa jotain keskiaikaan sopivaa fantasiahömppää ja sitten niitä tunnelmallisempia piisejä, joita en tosin kovin tunnelmallisina pidä. Ei siitä oikein tiedä, mitä se yrittää olla, hieman humoristisempaa vaiko vain epäonnistunut yritys muuttaa musiikkeja keskiaikaan sopivammaksi.

Mitä noihin pimputuksiin tulee, kannattaa muistaa seiskan huono äänenlaatu, joka vaatii veronsa.


En ollenkaan allekirjoita sitä ajatusta, että Seiska olisi kokonaisuudessaan synkkä - päinvastoin. Seiskassa on paljon uutta toivoa konkreettisesti ja symbolisesti merkitseviä kohtia.
Tästä olen samaa mieltä, mutta silti on sanottava että tuosta huolimatta seiska on sarjan synkin. Iloisuuttaa ei juuri ollenkaan löydy, mutta ropeille harvinaisen lämminhenkisiä kohtauksia siinä on, ja sanoisinpa että ne ovat melkeimpä pelin parhaita juttuja. Niissä tulee hyvin esille hahmojen persoonallisuuksia ja ne muutamat kahden keskeiset avautumiset hahmojen välillä ovat melkeimpä liikuttavia, tosin sanoisin että nämäkin kohtaukset tapahtuvat silti aika synkissä merkeissä (ainakin toisella CD:llä).

Meni vähän ohi tuosta "uutta toivoa" -pointista, mutta ainakin tarkoitus on sama. Ei seiska pelkkää synkistelyä ole, mutta on se iso(in) osa pelin luonnetta.


On ylenpalttisen elitististä vaatia pelaajia hylkäämään "pinnallinen grafiikoiden perusteella arvostelu" - videopelit ovat todella suurelta osalta visuaalinen kokemus ja grafiikan laatu tai ainakin tyyli vaikuttavat pelikokemukseen paljon.
Joo-o, kyllä toikin on totta, mutta minua on alkanut uusimpien konsoleiden myötä pahasti nyppimään että grafiikoista huomataan vain niiden komeus, pelien visuaalinen tyyli ja toteutus ei tunnu hirveästi kiinnostavan. Valitettavan hyvä esimerkki on FFX, jonka grafiikkaa monet kehuvat sen komeuden vuoksi, mutta kovin montaa postausta, jossa kehuttaisiin sen tyyliä, en ole täällä nähnyt.

FF VII on hyvä esimerkki, ettei tarpeeksi vetoava ja persoonallinen tyyli vanhene, vaikka kuinka näyttäisi nykyajan mittapuilla huonolta. Sama pätee mielestäni myös kasiin ja ysiin, joka kyllä johtuu osin siitä, että pidän esirenderointia huomattavasti parempama vaihtoehtona ropeissa kuin tosiaikaista grafiikkaa.

[WWWWolf]

Mitä noihin pimputuksiin tulee, kannattaa muistaa seiskan huono äänenlaatu, joka vaatii veronsa.

Seiskan MIKÄ?

Toss' on kymmensenttinen. Käypä imuroimassa joku 60 megatavun GM-soundfontti (http://www.personalcopy.com/home.htm) tai jotain.
(Nimimerkki "lensimpä pyllylleni kun kuulin Betrayal at Krondoria soundfontilla joka oli vaatimattomasti 4 kertaa isompi kuin itse peli" :) )

No joo, PS-version musaa ei voi parantaa (ellei joku keksi keinoa käyttää rauta-MIDIä emulaattoripeleissä tai jotain), mutta PC:llä tosi hyvä etu oli juuri pelimusiikin MIDI-pohjaisuus. Ei se CD-ääni aina ole kaikista legendaarisin ratkaisu :)

[aeris-92]

Mikään ei MIKÄÄN Finali tulee koskaan olemaan täysin seiskan veroinen. Se oli ja tulee aina olemaan klassikko. Olen nyt vetänyt sen noin 3 kertaa läpi.(Noin tulee siitä ku ekal kerral muistari sekos ja jouduin alottaa alust) Sen tarina on niin..
En tiedä johtuuko se siitä, että muissa Finaleissa ei ole samaa mysteerisyyttä, seiskassahan Cloudin tunteet olivat niin vaikesti luettavia, että fanit jakautuivat kahteen ryhmään:A/C(eli Aeris ja Cloud) ja T/C (eli Tifa ja Cloud) -faneihin. Periaattessa seiskassa pystyi valita kummasta Cloud piti esimerkiksi Gold Saucer-treffeillä. Vai valitako Yuffie tai Barret? Muissa Finaleissa se näkyi liian selvästi mikä poisti niiden charmia.
Ja tietenkin älkää unohtako, että seiskassa on myös paras pahis. Aivan, kuka voisi vetää vertoja pahiksista pahimmalle:Sephirothille! Final Fantasy 7 oli kaikista
hauskin, kaunein, surullisin, jännitävin...jne.
Ja kun aloitin pelaamaan kymppiä isoveli sanoi, että:
"Älä sitten odota suuria, että tämä tuskin on mielestäsi yhtä hyvä kuin seiska.":)
Final Fantasy seiskan jälkee mä aloin innostuu muistaki finaleist..Miksköhän? XD

[Lakota]

Minua ei FFVII grafiikka juurikaan häiritse, sillä pelin juoni, tunnelma ja henkilöhahmot ovat muuten mielestäni loistavia. Eikä mikään ei inhota minua enempää kuin peli, joka on visuaalisesti hieno mutta auttamattoman tylsä ja kökköjuoninen kökköine hahmoineen.

Vaikka FFVII onkin melko synkkä lukuunottamatta muutamia lähes koomisia juonenkäänteitä ja kohtauksia, se kiehtoo minua juuri kaikessa synkkyydessään ja salaperäisyydessään. En vain jotenkin pidä sellaisista elokuvista tai peleistä, joissa kaikilla on kaikki hyvin ja kaikki ovat onnellisia idyllisissä pikku kylissään. Lisäksi symboliikka, jota pelissä käytetään runsaasti, on todella hienosti toteutettu ja antaa mahdollisuuden pelin syvälliseen tarkasteluun.

Ei seiska tietenkään täydellinen ole, mutta minulle se on pelaamistani FF-sarjan peleistä (IV - X-2) ja muistakin pelaamistani peleistä kaikkein rakkain ja ehdottomasti paras. Tähän voi aivan hyvin olla syynä se kuuluisa "ensimmäisen pelin viehätys", sitä en kiellä ollenkaan.

En ala muille tuputtamaan intoa seiskaan, sillä minulle on periaatteessa aivan sama jos joku ei pidä jostain (pelistä) mistä minä pidän. Olen iloinen, että jotain näin hienoa on saatu aikaan ja että se on suonut hienoja elämyksiä. Kyllä, olen lähes rakastunut tähän kyseiseen peliin.

[Astril]

Kyllä, ehdottomasti klassikko vailla vertaa. Final Fantasy VII, on minun mielestäni kaikkien aikojen paras peli.
Juoni on FFVII:kassa aivan omaa luokkaansa, myös hahmot ovat parhaat ikinä.
Lempihahmoni on Cloud, syytä en oikeastaan tiedä, hyvänä kakkosena tulee Sephiroth, joka on paras pahis.

Final Fantasy VII, oli myöskin minun ensimmäinen pelini, ja tätä peliä olen pelannut eniten.

[masketahe]

Mestariteos se on!

Ensinnäkin:Hyvä jouni,hahmot,pääpomo ja vastukset.
Se oli sitä paisti ensimmäinen ff minkä pelasin läpitte.
Kun olin pelannut sen läpi mietin että mitäs mä nyt teen.
Mä halusin pelata vielä sitä niimpä mä kehitin niitä mun äijiä todella hyviksi..
oli siis aivan koukussa siihen.

Kun olin kehittänyt ne nii sitten ei ollut kyllä oikee mitään tekemistä.
Kunnes mä muistin että siell' on huvipuisto ja siellä oli kiva olla siellä videopeli osastolla.:D

[Kotetsu]

Klassikko vailla vertaa! Paras peli koskaan. Kaikki on niin täydellistä kuin vain voi olla (turha huorata siitä grafiikasta mitään, peli ilmestyi vuonna 1997, jolloin FF VII:n grafiikka oli parasta siihen mennessä): Juoni, hahmot, musiikki, tunnelma... Kyllä minä taidan olla "FF VII-fanipoika", myönnän sen. En kuitenkaan aliarvioi muita Final Fantasyja, ne ovat kaikki lähes yhtä hyviä, mutta FF VII on niitä piirun verran parempi.

[Dahlia]

Klassikko se kyllä on. Juoni on hieman sekava, mutta kun pelissä on legendaarisia hahmoja kuten Cloud ja Sephiroth, ei se oikeastaan haittaa. Grafiikka on mielestäni pikemminkin hauskan kuin typerän näköistä. Musiikki on parempaa kuin missään muussa FF:ssä, ehdoton suosikkini on Maailmankartalla soiva musiikki. Peli on lähes täydellinen ja siksi paras FF.

[FinalWeapon]

sain juuri eilen pelattua FF7 läpi että postaan nyt tänne...

peli on mielestäni aivan loistava, kuten monen muunkin mielestä :P
musiikki on ykköslaatua ja materia-kehitys loistava. juoni on :up: :up: :up: :up: :up: hyvä (ei sanoja kuvaamaan :D )
grafiikka oli hyvä, joissain kohdissa mielestäni parempi kuin FF8, esim.
"erikoisten" chocobojen hankkiminen on välillä tuskaista, mutta lopussa kiitos seisoo. lopputaistelut olivat myös erittäin hyviä (tosin kävin välillä WC kun sepi heittää super-novan :D )

[fantasyboy]

peli on hyvä, mutta muutama virhekin löytyy:

miinuspuolet:

-helpohkot pomotappelut
-aluksi sekava, eli kuvaa liian kaukaa jne.
-ilman oppaita materiahelvetti
pluspuolet:

-paras musa
-mielenkiintoiset hahmot
-sephiroth jyrää!
-juoni
-ja kaikkea muuta...

[freya™]

Tämähän on täysin mielipide kysymys, itse olen sitä mieltä että VII on paras kaikista, kyllä! Perusteluja voi lukea lukuisista ketjuista. Ainoa miinus minulta tulee siitä, että peli jäi kesken tekemis-vaiheessa, tarkoitan näitä Aeriksen kuolema juttuja sun muita. Mistä kaikesta olemmekaan mahtaneet jäädä pois.

FFVII:n suosiosta kertoo aikas vahvasti esim. se, että nyt on kaikkien huulilla tämä "Compilation of Final Fantasy VII", elikkäs paketti joka käsittää jatkoa JUURI VII:in. Näitä ovat FFVII: Advent Children, Dirge of Cerberus, Final Fantasy VII: Before Crisis, ja sitten on vielä se OVA. Aikas turhaa idlaa, koska true-fanithan tälläisen asian tietää.

[silverfang]

no tottakai ff7 on klasikko eihän tuota nyt voi kukaan kiistää...
ff7 juoni on niin hyvin suuniteltu vaikkakin aerithin kuolema ottaa päähän kun sitä ite eka kerralla menin liiaksi kehittään niin silti sekin oli suuniteltu juttu jonka he olivat vaan halunneet tehdä häkellyttäväksi juonen käänteeksi...
grafiikkoja ei voi seiskassa kehua nykyisiin peleihin nähden mutta saisivat tehdä jonkun uuden finalin yhtä tunteella kuin ff7:kan...

Myös ilmalaivan ja chocobojen käyttö on 7 kivempaa kuin esim. 10 koska kympissä ei saa ite lentää sitä ilmalaivaa ja chocobojakin voi käyttää vaan tietyillä alueilla....seiskassa pääse kultasella chocobollalla mihi vaan....
Myös monien legendaaristen aseiden ja hlöiden nimien käyttö alkoi seiskassa esim. biggs wedge ragnarok etc.

Että todellakin on klasikko vailla vertaa...

[UltiMage]

Mestariteos... Olen napittanut n. 500 tuntia sitä peliä varmaan 10 kertaa läpi mutta peli sen kuin vaan paranee..

Hahmot ovat ainutlaatuisia, mutta ei niin yksityiskohtaisa kuin voisi. Rufus, Sephiroth, Reno, Vincent, Cid ja Barret ovat niin Hienoja hahmoja, että..

Aseet ja muut itemit ja varusteet ovat melko samanlaisia kuin muissakin FF'issä mutta miltei täydellinen equipment systemin ansiosta, joka on mielestäni paras tähän asti. Limit systemistä puhumattakaan.

Nobuo Uematsu on onnistunut erinomaisesti musiikin kanssa, mikä puolestaan luo, jskus synkän ja joskus pirteän fiiliksen pelattavaan tilanteeseen.

Chocobot, Ultimate aseet, weaponit, monet eri mahdollisuudet, Shinra kaikki pienet seikat saa pelin loistamaan.

Juoni on jotenkin nykyaikainen ja ei niin ihmeellinen kuin uudemmissa peleissä.

Kaikenkaikkiaan paras peli mitä koskaan on tultu pelattua, ja se on PALJON se!

Samantapaisia saisi tulla lisääkin Squarelta

[Harmonica]

Kirjoitanpa nyt vielä oman mielipiteeni tänne. Final Fantasy VII on loistava peli, kuten kaikki muutkin Final Fantasyt, mutta aivan klassikon asemaan en sitä kuitenkaan nostaisi, sillä hienoimmassakin timangissa on aina muutama särö.

Juonen kannalta peli on erinomainen aina kakkos-cd:n alkupuolelle asti, mutta Reunionin jälkeen tarina ikään kuin hajoaa käsiin Huge Materioiden perässä ravatessa. Toki sekaan mahtuu Cloudin menneisyyden ja Aeriksen todellisen merkityksen kaltaisia mielenkiintoisia käänteitä, mutta aivan ensimmäisen cd:n jännittävyyteen ja intensiivisyyteen ei ylletä.

Pelin hahmot ovat mielestäni ysin jälkeen parhaiten suunniteltuja. Tietenkin jotkut hahmoista, hyvänä esimerkkinä Yuffie, eivät saa juurikaan kehitystä persoonallisuutensa, mutta tällaisia hahmoja nyt mahtuu jokaiseen japsiropeen.

Pelin vaikeustaso ei paria bossia lukuun ottamatta ole kovinkaan jyrkkä, mikä alkaa olla Final Fantasy-peleissä osa osalta yhä pahempi ongelma. Jenova ja Sephirothin eri muodot eivät tuottaneet suurempia vaikeuksia, jollei sellaisiksi lasketa Bizarro Sephiroth-taistelun ärsyttävää kankeutta tai Saferin puuduttavan pitkää Super Nova-animaatiota.

Grafiikasta en lähde sanomaan mitään, sillä nykyään mikä tahansa pleikkaripeli näyttää auttamatta aikansa eläneeltä. Monet taustat kuitenkin ovat yhä varsin komeita.

Musiikki on perinteiseen Final Fantasy-tapaan upeaa, joskin jo tässä pelissä alkaa näkyä Nobuo Uematsun kykyjen hienoinen hiipuminen Nintendo-FFien tasosta. Joissakin tapauksissa musiikki kuitenkin luo aivan upeita tunnelmia, esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Ancient Cityssä soiva You Can Hear the Cry of the Planet, vauhdikas J-E-N-O-V-A - taisteluteema ja yksi kaikkien aikojen parhaista pomomusiikeista, One-Winged Angel.

Pelin materia-systeemille en oikein lämmennyt, esimerkiksi vihreiden ja punaisten materioiden tuomat sakot hahmojen HP:hen ja voimaan olisivat saaneet olla suurempia, jolloin sopivaa kokoonpanoa olisi joutunut todella miettimään eikä pelkästään lätkiä kaikkia überloitsuja vahvimmalle hahmolle. Lisäksi jotkut materioista ovat melkoisen hyödyttömiä, kuten Gravity ja Seal, joille en ainakaan henkilökohtaisesti löytänyt minkäänlaista käyttöä.

Kaikesta valittamisesta huolimatta en todellakaan pidä Final Fantasy VII:tä huonona pelinä, mutta en kyllä ryhtyisi pelin ylle myöskään sovittamaan minkäänlaista Iankaikkisen Klassikon turkisviittaa. Peli on toki hyvä, mutta ei kuitenkaan tuonut genreensä mitään merkittävää uutuutta, joka nostaisi sen kauas ylitse muiden.

[Finalmaster2]

Siis FF7 on aivan mahtava peli!

Offtopic:

Pitääkö paikkansa, että voit saada Zackin?

Offtopic end.

[Harmonica]

Siis FF7 on aivan mahtava peli!

Offtopic:

Pitääkö paikkansa, että voit saada Zackin?

Offtopic end.

Perustelut ovat ystäviäsi.

Mitä kysymykseesi tulee, Gamesharkilla saattaa saadakin, muuten ei.

[Aki]

Dunno. Kyllä seiska on yksi parhaimmista. En ole tosin pelannut sitä niin paljon, että olisi voittanut weaponit(ultimaa ei lasketa. Lälläri). Peli oli suhteellisen helppo useimmissa kohdissa, mutta haastettakin piisasi aivan tarpeeksi tai ei aivan. Materia systeemi toimi aikalailla hyvin, joskin loppupuolella yksi HP plus riitti korvaamaan lähes kaikki penaltyt magiceista. Ensimmäistä kertaa pelatessani hävisin sephirothille, mutta toinen ottelu ja Sephiroth kuukahti komeasti. Vasta toisella pelikerralla homma alkoi pelittämään. Vincentti tuli hankittua ja Ultimaweapon napattua. Vielä sen voisi joskus pelata läpi ja taas hieman paremmin.

Grafiikat eivät ainakaan minua pahasti vaivanneet, kun keskityin enemmän pelaamiseen. Grafiikat ovat huonoja jos haluat niitten olevan huonoja. Kyynärpään ja polven tilalla olevat patit eivät haitanneet, kun tottui siihen. Musiikit olivat aikalailla kohdallaan, eikä valittamista löytynyt juuri ollenkaan, mitä pienistä asioista. Itse ajattelen yleensä FF:issä kokonaisuutta, enkä sitä kärpästä joka muuttuu joidenkin ihmisten kohdalla härkäseksi. Kaiken kaikkiaan FF7 on klassikko, mutta "ei vailla vertaa" ilmausta en sentään käyttäisi.


Lainaus:
Alunperin kirjoittanut Finalmaster2
Siis FF7 on aivan mahtava peli!

Offtopic:

Pitääkö paikkansa, että voit saada Zackin?

Offtopic end.



Perustelut ovat ystäviäsi.

Mitä kysymykseesi tulee, Gamesharkilla saattaa saadakin, muuten ei.
Veit sanat suustani. Zackiä ei voi saada edes gamesharkilla, ellei kokosysteemillä voi muutta peliä kokonaan(en tunne gamesharkkia, paitsi että sillä voi käyttää kaikenlaisia huijauksia).

[Finalmaster2]

Dunno. Kyllä seiska on yksi parhaimmista. En ole tosin pelannut sitä niin paljon, että olisi voittanut weaponit(ultimaa ei lasketa. Lälläri). Peli oli suhteellisen helppo useimmissa kohdissa, mutta haastettakin piisasi aivan tarpeeksi tai ei aivan. Materia systeemi toimi aikalailla hyvin, joskin loppupuolella yksi HP plus riitti korvaamaan lähes kaikki penaltyt magiceista. Ensimmäistä kertaa pelatessani hävisin sephirothille, mutta toinen ottelu ja Sephiroth kuukahti komeasti. Vasta toisella pelikerralla homma alkoi pelittämään. Vincentti tuli hankittua ja Ultimaweapon napattua. Vielä sen voisi joskus pelata läpi ja taas hieman paremmin.

Grafiikat eivät ainakaan minua pahasti vaivanneet, kun keskityin enemmän pelaamiseen. Grafiikat ovat huonoja jos haluat niitten olevan huonoja. Kyynärpään ja polven tilalla olevat patit eivät haitanneet, kun tottui siihen. Musiikit olivat aikalailla kohdallaan, eikä valittamista löytynyt juuri ollenkaan, mitä pienistä asioista. Itse ajattelen yleensä FF:issä kokonaisuutta, enkä sitä kärpästä joka muuttuu joidenkin ihmisten kohdalla härkäseksi. Kaiken kaikkiaan FF7 on klassikko, mutta "ei vailla vertaa" ilmausta en sentään käyttäisi.


Veit sanat suustani. Zackiä ei voi saada edes gamesharkilla, ellei koksysteemillä voi muutta peliä kokonaan(en tunne gamesharkkia, paitsi että sillä voi käyttää kaikenlaisia huijauksia).

Ok. Mutta tuskin sirä saa sitten Action Replayllakään, jos GameSharkillakaan ei saa. Olin vain löytänyt erään sivun, jossa väitettiin, että Zackin voi saada ja joku suomalainen oli mukamas saanut.

[freya™]

Kysymyshän kuitenki kuului, että: FFVII, klassikko vailla vertaa? Kyllähän täälläkin foorumeilla on vielä varmasti jäljellä näitä kivoja ketjuja, joissa väitetään tyyliin että: "Serkkuni mummo sai Turksit omaan partyynsä" tai "Aeris ei kuolekaan Forgotten Capitalissa, jos liittää Sonyn PSP:n television kuulokepaikkaan". En ymmärrä miten jotkut jaksavat levittää tuollaisia juttuja, koska kuitenkaan niistä ei ole minkäänlaisia todisteita.

Ja itse en usko, että tuollaisia juttuja esiintyy EDES koodaus tasolla, paitsi jotain Aeriksen puheenvuoroja hänen kuolemansa jälkeen, mikä johtuu pelkästään siitä että hänen piti alkuperäisen suunnitelman mukaan kuolla myöhemmin. Eli kaikenmaailman huijauslaitteetkin voi unohtaa. "Uudet" pelattavat hahmot FFVII:ssä, joista olen lukenut, ovat esim. juuri Aeris ja sitten Sephiroth-klooni, mutta itse en kyllä ole tuosta Zackista vielä lukenut, mutta kyllä sekin joutaa samaa humpuuki kategoriaan.

Eikös keskitytä vaan takaisin alkuperäiseen aiheeseen, eli kinastelemaan FFVII:n mahtavuudesta ^_~.

[Tuulisti]

Eikös keskitytä vaan takaisin alkuperäiseen aiheeseen, eli kinastelemaan FFVII:n mahtavuudesta ^_~.
Kuinkahan monta sivua sitten oli viimeisin eriävä mielipide...? Ei tästä aiheesta FF - foorumilla yleensä saa irti muita mielipiteitä kuin hyvä tai tosihyvä. :eh:

Zackkiä ei siksi voi periaatteessa saada tiimiinsä, että hänestä ei ole tehty taistelussa näkyvää mallia jonka voisi huijata tiimiinsä, kuten vaikka Sephirothin mallin. Muistaakseni eräänlaisen "Zackin" voi jollain huijauslaitteella mukaansa saada, mutta siinä on kyseessä vain Cloudin malli mustilla hiuksilla. :/

[Razakin]

Kuinkahan monta sivua sitten oli viimeisin eriävä mielipide...? Ei tästä aiheesta FF - foorumilla yleensä saa irti muita mielipiteitä kuin hyvä tai tosihyvä. :eh:
Tai sitten eriävän mielipiteen omaavat eivät vaan jaksa kirjoittaa omaa mielipidettään ja siitä seuraavaa fanipoikahyökkäystä? :P

Elijuuh, olen niitä 'harvoja' ihmisiä ketkä eivät seiskasta välitä oikein mitään, minulle se on keskiverto-ok tasoa, osittain nostalgiasyistä, materia-systeemistä ja muutamasta kappaleesta. Square minusta parempaakin osaa tehdä, kunhan jaksaa, kuten loistavan Vagrant Storyn. Pitäisi kyllä peli pelata pitkästä aikaa läpi niin voisin jopa mielipiteillä perustella minkä takia en siitä enään jaksa pitää/välittää. Pelin juoni ei vaan jaksa viehättää enää, ja musiikin laatu käy välillä korviin sen verran että päätä todellakin särkee, joka minun papereissa tiputtaa arvosanaa kohtalaisesti. Grafiikka on osittain vielä toimivaa, etenkin viimeisen matsin tyylistä grafiikkaa olisin tahtonut Squarelta nähdä FF-pelissä, mutta ei niin ei. Mutta palaanpa tähän aiheeseen kunhan pääsen peliprojektissani FF-pelien kimppuun.

Tietty yksi syy miksi en enää välitä FF VII:stä, on Konamin loistava Suikoden-sarja, ja erityisesti toinen osa siitä sarjasta joka roolipelien puitteissa melkein osuu jokaisessa kohdassa napakymppiin.

[freya™]

Tai sitten eriävän mielipiteen omaavat eivät vaan jaksa kirjoittaa omaa mielipidettään ja siitä seuraavaa fanipoikahyökkäystä? :P


No kyllähän täällä ihmiset osaa keskustella asiallisesti, mutta totta hyökkäys siitä armaan tulisi. Puhut kyllä asiaa, että on sitä muitakin pelejä kuin vaan FFVII, esim juuri Vagrant Story, joka muuten minun mielestäni menee top3:n kaikkien aikojen parhaina peleinä joita olen pelannut. Kuitenkin FFVII on ainoa josta minulle on jäänyt sellainen omalaatuinen fiilis, ns. haikea olo kun peli loppui. Lisäksi tämä on ainoa Final Fantasy, jonka olen pelannut läpi noin kymmenisen kertaa, ja joka aina jaksaa kiinnostaa.


Kuinkahan monta sivua sitten oli viimeisin eriävä mielipide...? Ei tästä aiheesta FF - foorumilla yleensä saa irti muita mielipiteitä kuin hyvä tai tosihyvä. :eh:


Totta puhut siskosein, se että FFVII on paras, alkaa olla jo aika globaali fakta. Ihan sama mille foorumeille menet oli ne sitten Jenkkiläisiä tai vaikka Latvialaisia niin FFVII kerää kehut. Voiko enemmistö olla väärässä??

[Unski]

Kuinkahan monta sivua sitten oli viimeisin eriävä mielipide...? Ei tästä aiheesta FF - foorumilla yleensä saa irti muita mielipiteitä kuin hyvä tai tosihyvä. :eh:

Mikä taas minusta syö seiskaa hirvittävästi. On vaikeaa kestää miljoonia "Seiska on just paras! :D " mielipiteitä (not a direct attack against anyone). Joskus tulee pahimmissa puuskissani pohdittua, että onko se jo vähän yliarvostettu. Ajoittain nimittäin tuntuu, että seitsemättä täysin kehuvat (again not a direct attack) ovat pelanneet noin 1-2:ta Final Fantasya ja perustavat mielipiteensä siihen.

Final Fantasy VII on toki äärimmäisen hyvä Final Fantasy. Varmasti Top 3:ssa, mutta se ei ole otsikon mukaisesti "vailla vertaansa". En tähän hätään osaa listata asioita, mutta olen melkoisen varma, että Final Fantasyjen lineaarisissa juonissa monesti sattuu hyvin samankaltaisia tilanteita - Big Bad tekee ensiesiintymisensä, joku kuolee jne. - ja emme voi olettaa, että VII on onnistunut toistamaan jonkin tapahtuman paremmin, kuin mikään muu sarjan osa. En yleensäkään usko väitteeseen, että VII ohittaa kaikki muut Finaalit kaikessa - grafiikkoja vailla.
Se on Final Fantasy, joka kannattaa varmasti pelata ensimmäisten joukossa, mutta joskus se vain tuntuu jättävän kaikki muut liikaakin varjoonsa fanimassojensa takia. SE on minusta se ikävä puoli.
Vaikka VII on mainio, ei se meinaa välttämättä, että esim. sitä edeltävät eivät olisi. Plus, Sephiroth alkaa oikeasti mennä liian yliarvostetuksi, varsinkin kun emme tunnu tietävän miehestä mitään. Noin, siinä minun kaksi ja puoli senttiäni.

[WaveRider]

Minusta seiska on ehkä paras ff sarjan peli. Ensimmäinen jota minä pelasin.
Materia systeemi on mahtava ja juoni on mukaansa tempaava (en ole pelannu kyl tosta seiskasta alaspäin).
Bossit on mahtavat (Varsinkin Sephiroth).

Ite oon pellannu pelin läpi n. 10 kertaa ja aina vaan paranee.
Paitsi yks juttu nyppii nimittäin Ruby Weapon. :prkl: :prkl: :prkl:

No eipä tässä muuta :P

[Aki]

Mikä taas minusta syö seiskaa hirvittävästi. On vaikeaa kestää miljoonia "Seiska on just paras! :D " mielipiteitä (not a direct attack against anyone). Joskus tulee pahimmissa puuskissani pohdittua, että onko se jo vähän yliarvostettu. Ajoittain nimittäin tuntuu, että seitsemättä täysin kehuvat (again not a direct attack) ovat pelanneet noin 1-2:ta Final Fantasya ja perustavat mielipiteensä siihen.
Hih. Silmään pisti pari kohtaa, vaikka ne eivät hyökkäyksiä ollutkaan(not a counter attack unamis). Osittain se on totta, että ihmiset ovat pelanneet ehkä IX:ttä VII:ttä ja X:ttä. Itse olen pelannut kaiketi kaikkia paitsi chroniclesia ja kolmatta. Ei seitsemäs osa ole ehkä paras, mutta kyllä se hyvä on ja eri mieltä saa toki olla. Joskus kyllä ihmetyttää, että miksi FF7 on niin hyvä? Kyllä omasta mielestäni yksi osa on juoni. Aha. Jotkut (minun vuoroni:not direct attack) 9-13 vuotiaat kehuvat FF7:män maasta taivaisiin, vaikka eivät osaisikaan englantia kovinkaan kehuttavasti. He vain etsivät suuntaa minne nyt pitäisi mennä. Samalla rämpätään näppäimiä ja oho minä pääsin pelin läpi(ei se oikeasti näin helppoa ole, mutta tajuatte mitä ajan takaa). Kun perusteluja kysytään, niin vastaus on selvä. "Se vaan on niin hyvä. Kaveritkin sanoo niin".
Tai sitten eriävän mielipiteen omaavat eivät vaan jaksa kirjoittaa omaa mielipidettään ja siitä seuraavaa fanipoikahyökkäystä?Hmm. Olisiko se mitään, jos vaikka perustelee mielipiteensä, heittää
pari vaikeaa kysymysta ja keksii jotain ilkeää?

[Daretec.Z]

tietenkin ff VII on klassikko!!!!
VII:stähän alkoi niin sanott "final fantasy" villitys, tai niin olen ainakin lukenut monesta eri paikasta.
VII:tä väitetään myös parhaaksi ff peliksi.
siihen aikaan kun ff VII tuli niin grafiikat olivat ainakin uskomattomia, ainakin edellisiin ff peleihin verrattuna ;D .
ff VII on myöskin minun lemppari final fanatsy peli ja minulle on kertynyt myös monenlaista ff krääsää :soso: eikun siis harvinaisia taideteoksia! :enkeli:
YEAH!!! SIUNAUKSENI TEILLE KAIKILLE FINAL FANTASY VII:N MERKEISSÄ!!!!!

[Crys]

Noh, itse sanoisin, että peli vaikuttaa lupaavalta.

Koko FF -sarjan peluun aloitin kympistä, joten voitte kai arvata mielipiteeni grafiikasta kun katselin isoveljeni pelaamista :D Päätin että tuohon en kyllä koske, mutta kuinkas kävikään. Sormet suorastaan syyhyävät päästä pelaamaan, mutta pleikka on isoveljellä, joten joudun riutumaan.

Nojoo, tyrmättyäni pelin grafiikan aloin seurata. Isoveljeni joutui sitten selittämään sen alusta alkaen, ja hiljalleen kiinnostus heräsi. Myös hahmojen taustat vaikuttavat kiinnostavilta, etenkin Vincentin. Myös musiikki oli hyvän kuuloista (joskin jotkut taustamusiikit nyppivät. OWA taas kuulosti mahtavalta)

Eli lupaavalta vaikuttaa, laitan mielipiteeni kunhan olen pelannut läpi (lue: saatuani pleikan takaisin lainaan)

Edit: Pakko vielä lisätä, että kun katselin vielä kun isoveli pelasi VI:stakin, alkoi se seiskan grafiikka tuntua nätiltä :D

[Choco&Mog]

mestarimainen teos. Minusta se on siksi paras koska se on eka pelaamani ff, eka pleikkari FF, oikeastaan ihan jees grafiikka ja kaikkea muuta. siis ei voi muuta sanoa kuin mahtava. No mitä muuta siitä voi sanoa? eipä mitään muuta oikeastaan kun ei ole haittapuoliakaan.

[Callisto]

Edit: Pakko vielä lisätä, että kun katselin vielä kun isoveli pelasi VI:stakin, alkoi se seiskan grafiikka tuntua nätiltä :D

Omasta mielestäni juuri kuudes ja seitsemäs osa ovat visuaalisesti hienoimpia. Nyt siis ei puhuta polygonien määrästä eikä siitä onko peli 2d vai 3d grafiikoin toteutettu vaan siitä yleisilmeestä joka pelejä hallitsee. Ja noissa kahdessa se sadunomainen ja lohduton fiilis huokuu lähes jokaisesta ruudusta.

[Comrad]

Klassikko?

Peliä pelatessa tulee niin hyviä muistoja mieleen että tässä melki kirjottaessakin tulee tippa linssiin :(
Oli se vaan niin nannaa pelata kaveriporukas,illalla ihan hurmoksessa peliä. Kaikki vaan oli suu auki ja äimästeli kuinka hyvä peli onkaan O.O "Tässä me siis pelattiin CD2,vähän yli puoliväliä,varmaankin pelin paras kohta,näin omasta mielestä"

Pelin tarina,yleisilme,henkilöt,musiikki ovat niin mieleenpainuvia,hiottuja,timantoituja ja jne että lähestytään ikävän lähelle hyvien kirjojen tasoa.....mutta ei silti ihan :bow:

Siis,klassikko?

HELL YEAH!!

[Knocker]

Peli on yksinkertainen..silti pelattava..peli on huono grafiikaltaan..silti aito :D
eli pelissä on tietyt "viehekkeet" ,jotka saavat pelaajan pelaamaan peliä yhä uudelleen..uudelleen..ja vielä uudelleen :D esimerkiksi : läpäiset pelin , rupeat ajattelemaan, että minkä asian olisit voinut tehdä toisin? noh mieleesi juolahtaa hahmojen tasot..voima ym "statit" ..tai jos sinulta puuttuu jokin summon , jota et voi enään saada ? Yleensä nämä syyt saavat sinut pelaamaan FF VIItä tai mitä tahansa peliä useampaan otteeseen, mutta tätä peliä tykkään pelata enemmän ,kuin esimerkiksi final fantasy X'sää johon kyllästyin kättelyssä xD
FF VII on todellakin "klassikko" vailla vertaa..ja varmaan final fantasy VII - advent childenistäkin tulee vielä "jotain".

[Brothers:Nailo&Sogu]

Mielestäni peli on oikea klassikko! Se jää historiaan.
Aina kun joku Final Fantasy alkaa kyllästyttämään niin siirryn taas vii:N pariin.
Ehdoton ykkönen, eikä sitä voita mikään.
Saas nähä mitä tulee Final Fantasy VII:n uudistetusta versiosta. Square ku on hiaman vihjaillut tekevänsä siitä uuden version...
-Nailo-

[Lumi*Tiikeri]

Ainakin se on ainoa peli jota jaksan pelata, mutta enhän minä kovin montaa ole kokeillut. Muita jaksan pelata yleensä tunnin tai pari, mutta tätä on tullut jo yli 30 tuntia.
Pidän tässä erityisesti mielenkiintoisesta juonesta ja upeista musiikeista. Grafiikkakin on todella hyvä, kun ajattelee milloin peli on tehty. Kontrollit ovat mielestäni hyvät ja niin edes päin. Päähän ottaa lähinnä jos ei pääse jotain tyyppiä läpi tai jos ei tiedä mitä seuraavaksi pitää tehdä.

[Rikku_93]

Final fantasy vii on paras peli mitä oon ikinä pelannu! Ja se pysyy lempipelinäni.
Pelin ainoat huonot puolet on huono grafiikka ja sen helppous.
Ite pelasin sen läpi ekan kerran 7-vuotiaana,ja nyt oon pelannu sen läpi ainakin 10 kertaa.

[Flare]

Omasta mielestäni FFVII on LEGENDA! Final Fantasy 7:n Grafiikat olivat aivan loistavaa katsottavaa FFVI:n jälkeen, ja siihen on kai syynä se, että Final Fantasy 7 oli ensimmäinen Playstationin FF. Final Fantasy 7 tarina on myös aivan loistavasti keksitty, omasta mielestäni paras tarina, mitä missään muussa Final fantasyssä on ollut. Myöskin Final Fantasy 7:n materiat oli loistava idea, ja nekin
ovat 1 suuri osa tarinaa (niinkuin monet varmaan tietävät)
Olisi vielä paljon kerrottavaa, mutta jätänpä tälläkertaa väliin.

Paras koskaan tehty FF omasta mielestäni, eniten olen myös tätä pelannut, ensimmäinen FF mitä pelasin, ensimmäinen FF jonka ostin ja tällä kiinnostukseni alkoi Final Fantasyihin, hurraa sille! :bow: :rispekti:

[Astrall]

Jos sanon rehellisesti niin sananni ei riiyä kuvaamaan tätä mestariteosta.
Grafiikat olivat siihen aikaan huonot mutta FFVII oli eselläkävijä. Hahmoilla oli omanlaaset persoonat ja juoni oli hiukan mutkitteleva mutta tosi hyvä.
Seiskan Materia syysttemi on paljon parempi kuin 10 Sphere Grind tai jatko-osan Dress Spherit, koska niin hahmot si erillaisiksi. Jos sulla on Grid täynnä vaikka kolmella niin ulkomuoto on ainoa asia joka erotaa ja sama pätee Dress Sphereihin. Materioilla on niin kiva kokeilla hyviä erillaisia yhdistyksiä.

Lisää plussaa peli saa siitä, että sitä ei ole pilattu tunnin pituisilla juttelu tuokioilla.
11/10

[Sananium]

offtopic:

Lisää plussaa peli saa siitä, että sitä ei ole pilattu tunnin pituisilla juttelu tuokioilla. Pitää sanoa, että kyllähän silloin, kun Cloud oli koomassa ja Tifan piti auttaa Cloudia taas löytämään itsensä, juteltiin melko lailla. Minä ainakin käkin tuossa kohti päälle puolituntia "kuunnellen" hölinöitä. Hieman häiritsi muuten nuo kirjoitusvirheet, sillä niitä oli kokoajan....

[Hurja Guru]

Tunnelmaltaan loistava ja sisältää mukavasti itse juonta - myös sivujuonia löytyy aimo annos. Tämähän lisää pelitunteja mukavasti ja syvyyttä jokaiselle hahmolle. Musiikit ovatkin sitten taattua FF-laatukamaa, ehkäpä ne parhaimmat tähän mennessä. Taistelut ovat perustuttuja jo ennestään sarjan edellisistä osista, mutta Materia-systeemi on mukavasti erilaisuutta tuova ominaisuus. Summonien esiintuloista olisi tosin pitänyt tehdä lyhyempiä tai jollain tavalla ohitettavia.

Remake olisi tietysti mukava nähdä, sillä nykyisin graafinen totetus on melko karua ja kontrollit tuntuvat jostain syystä kivuliailta :/
Pienet pikkuviat korjattuna tämähän olisi itse täydellisyys, mutta nytkin se on jo ehdottomasti pelihistorian merkkiteos :cool:

[Fera]

No huhuijakkaa, vaikeuksien kautta voittoon. Mutta nytpä on peli yöllä läpi vedetty ja kokemus koettu. Ja voin sanoa että hyvin loistava pelihän se on.

Juoni oli kirjoitettu monipuolisesti sekä taidolla, mikä näkyi selvästi. Vaikka joskus piti hieman muistella mitä ennen oli puhuttu, tapahtumat etenivät yksinkertaisesti vieden mukanaan. Meteoriitti vain mollotti taivaalla ja alkoi tulla kiiren tunne, sekä hirveä halu antaa Sephirothille köniin.
Hahmot puolestaan olivat ihastuttavan persoonallisia, kukin omanlaisensa. Parhaimmiksi kohosivat Cloud, Aeris, Reno, Cid ja Barret. Huumoripuolen pitivät kunnossa kaksi viimeistä, huomasin nauravani Barretille kylläkin enemmän. Hänellä se vain niitä kommentteja riitti. Tifa puolestaan menetti pisteitään tuolla liika kiltteydellään, koko ajan pyöri kimpussa kuin joku kärpänen. Asusteet upeita ja sopivia, mitä nyt Tifan hame olisi hieman pidempi saanut olla.

Grafiikkaan totuin melkeinpä heti ja lego-ukot olivat hauskoja, eivät huonoja. Serkkuni sai hirveän naurukohtauksen pelin nähtyään, ei hän legoukkoja ollut odottanut mutta itseäni se ei haitannut, luulin grafiikkaa vieä huonommaksi. Taustat olivat todella kauniita, niihin oli käytetty tehoja ja kaikki ruosteet ja varjot näkyivät kiitettävästi. Välivideoita oli ehkä hiukan liian vähän mutta kun niitä näkyi, olivat ne vaikuttavia. Kun on tottunut näkemään valokuvan tarkkoja ottoja toivat tuollaiset alkeellisemmat raikkaan tuulahduksen ja tunnelma oli niissä vahvana. Loppuvideon pätkäisy harmitti hiukan, en sellaiseen ole tottunut.
Ääninäyttelyn puuttuminen haittasi hieman tottunutta sillä kaikille en omia ääniä saanut kehiteltyä. Kyllähän ne laatikot menivät hyvin, mutta eipä äänet ehkä tuohon olisi sopineetkaan.

Mutta musiikit, ah ne ne vasta mahtavia olivatkin. Ennestäänkin tuttu OWA oli parhaimmistoa ja sen vierelle kipusivat monet muutkin; Aerith's theme oli koskettava ja kaunis, sitä kuunteli mielellään ja se sopi joka kohtaan missä kuuluikin. Kun Aeris kuoli, ilman sitä musiikkia olisi kohtaus menettänyt tehojaan. Myös se Mako reaktorilla kuuluva ensimmäisessä tehtävässä soiva, oli hieno jota jäin monesti kuuntelemaan. Siinä piili nerokas sävel ja hyvin oli tehtykin. J-E-N-O-V-A oli pettymys, sitä oli kehuttu ja odotin hyvää kappaletta mutta totesinkin sen olevan noin keskitasoa. Ei unohdeta maailmankartan musiikkia, sitäkin jäin monesti kuuntelemaan ja todella koskettava oli, haikean mielen jätti. Mutta parhaimmaksi nousi ehdottomasti Jenova Absolute, jonka olin midinä ennenkin kuullut. Ai että miten se viulumainen aloitus ja siitä kehittyvä sävel olivat sokeria korvilleni ja odotin loppupuolella tiiviisti, milloin se pärähtäisi soimaan. Ja kun Jenova pöllähti päälle tuon musiikin kanssa, oli sen taistelun tunnelma unohtumaton, edes Sephirothin löylytys yltänyt aivan sinne tasolle. Musiikit olivat minusta jopa yli VI:n ja tehostivat tunnelmaa hamaan loppuun saakka.

Kun yhdistetään nämä kaikki asiat, saadaan todellakin loistava paketti jota ei helposti ylitetäkään. ''Klassikoksi'' sitä voisi oikeastaan jo sanoakin, toihan se ff:t lopullisesti maailmankartalle.

[HeavyLord]

Ehdottomasti paras peli ikinä :)
FF seiskassa on kaikki mitä voi peliltä vaatia!
Mahtava juoni, loistavat hahmot (Sephiroth! Cloud! Barret! Cid! jne jne...), huippu materia systeemi jne jne...

Mikään peli ei ikinä tule menemään legendaarisen FF seiskan ohi!
(Siinä vaiheessa kun väitän että FF VII ei ole paras peli ikinä, teillä kaikilla on lupa ampua minut :D)

Olen mättänyt seiskan useita kertoja läpi enkä ole löytänyt yhtään huonoa asiaa koko pelissä! Pelin huonoimmatkin hetket ovat nautinnolista pelattavaa!

[Kratos]

Ensimmäinen Final Fantasy minkä vedin läpi, ja luultavasti kaikkein paras. Parasta tietty oli tarina jollaista en ole vielä missään pelissä nähnyt, ja luultavasti paras päähahmo ja loppupääkki. Cloud oli siisti tyyppi ulkonäöltään ja luonteeltaankin paitsi kun peli oli ehtinyt jo vähän edetä, sillä tykkään enemmän sellaisista päähahmoista jotka eivät näytä juurikaan välittävän mistään. Sephiroth taasen oli "pelottavin" hahmo mitä olen FF:issä koskaan nähnyt, ja hän sentään käytti hienoa miekkaa. Lisäksi Turksit olivat mahtavia hahmoja, tai ainakin Reno ja Rude.

Musiikit olivat hyviä ja pidin erityisesti pääkkimusiikista. Peli oli synkempi ja joskus aika raakakin. Tekemistä tässä riitti juuri sopivasti ja Materiasysteemi oli todella hyvä. Onneksi kaverini pelasi silloin kauan sitten tätä peli kun olin käymässä, koska muuten en olisi varmaan koskaan ymmärtänyt miten loistavia pelejä FF:ät ovat.

Sanoisin, että FFVII on mainio esimerkki siitä miten jotkut vanhemmatkin pelit voivat grafiikoista riippumatta olla aivan loistavia.

[Choco&Mog]

Aivan mahtava peli!!!! tässä ne syyt miksi se on paras:


-eka pelaamani ff
-vaikka grafiikka ei ole mitään parasta, videopätkät ovat silti hienoja
-hyvä juoni
-materia systeemiä on helppo käyttää
-tyypit ovat luonteeltaan joko hauskoja, pelottavia tai sellaisia mykkiä, joten se on tyyppien luonteiden kannalta hyvä.
-oikeastan siinä on kaikki hyvää.


No sitten tällainen kysymys:kuinka vanhaksi arvioisitte sephirothin ulkonäön perusteella: kun tukka on harmaa kuin vanhuksella ja muuten on nuoremman näköinen niin mulla ei oo harmainta eikä minkään muunkaan väristä aavistusta.

[Hawie]

Niin no...
Jos tarkkoja ollaan kyllä minä itse vieläkin seiskaa (koska se on paras Viimeinen Fantasia :D ) fanitan, mutta on sekin kumma että
1. Hyvin ja erittäin moni pitää sitä parhaana Final Fantasyna
2. ...yllättävän moni ei kestä moisia kommentteja.
Tosin tällaisia "Seiska on paras ja mä tiiän sen... lalla laa.." on turhan liikaa, että voisi edes pikkuisen perustella miksi.
Kai nyt fanit saavat fanittaa? en minäkään joskus sitä kestä mutta kyllä senkin ymmärtää kun itsekin olen fani-faninen.
Mielipide asioista ei voi kiistellä. Tosin täällä tehdään juuri toisin päin, mutta se nyt on hiukan turhaa.
FINAL FANTASY VII ON KLASSIKKO VAILLA VERTAA PISTE!!!!

edit: Mainittakoon nyt, että tätä kirjoittaessani olin liian väsynyt. Ymmärrän mitä mieltä olette ja kuten jos sanoin "Mielipide asioista ei voi kiistellä" ja lisään siihen, että jokaisella on oma makunsa ja mielipiteensä ja ne täytyy hyväksyä.
sori poikkesin aiheesta

Seiska on erittäin hyvä peli ja pelattavaa on paljon, siks pelattavuus on niin sairaan hyvä, joskin miljoona tappeluiden vastukset ei kehity ja ne kuolee yhellä iskulla. Materia systeemin kanssa saa hetken pähkäillä, mutta loppujen lopuksi se on erittäin helppo ja materiat osaa laittaa perfektisti.
Värikkäitä hahmoja, totta vie ja kullakin erikoinen, joskin julmahko tausta. Meinaan erityisesti Aerithia, sillä tämän nuoren naisen lapsuus oli melko outo (tulisi pitkä spoileri, en kyllä kirjota =/ ). Cloudilla, Tifalla, Barretilla ja Vincentillä on melko julma nuoruus. (vaikka Barret nyt sattuu olemaan vanhempi, sanoin nyt että se on nuoruus). Siinä yksi syy miksi pidän pelistä niin henmetin paljon.
Tifalla ja Cloudilla ei ollutkaan niin julma nuoruus, kuin aluksi sanoin. Uupsie...
Niin hyvä (ja aeka komee pahis) Sephynen ^^
Ah mie en jaksa, mutta toivottavasti tämä nyt riittäisi... perusteluihin!

[Owain]

Klassikkohan tuo Final Fantasy VII ehdottomasti on, niin hyvä peli vain sattuu olemaan kyseessä. Voin jopa sanoa, että FF VII on paras FF. Mahtava juoni, aikaansa nähden upeat grafiikat, pitkä seikkailu, mielenkiintoisia henkilöhahmoja, paljon tutkittavaa ja mahtavaa musiikkia. Pelin ulkoasu ei ole minun silmissäni kärsinyt ollenkaan vuosien varrella, tosin pelimekaniikassa on joitakin jo vanhentuneita ratkaisuja.

Eli todella hieno peli, on lähes pakollinen oltava jokaisen konsoliropettahan hyllyllä.

[Janusz]

Kyllähän FFVII on loistava peli ei siitä pääse mihinkään. MInulle se vain ei ensimmäisellä kerralla kolahtanut, koska aloitin final fantasy-sarjan pelaamisen FFVIII:tä, mutta jo toisella kerralla peli arvosti paljon enemmän ja sen näki aivan uudessa näkökulmassa. Vaikka hahmot opvatkin "laatikkomaisia" silti peli on loistavasti tehty ja suunniteltu. Juoni on loistava (melkein 8:n juonen luokkaa) hahmot ovat mahtavia ja niiden luonne ylivertainen, taistelu- ja kehityssysteemi saa myös minulta plussat.
Kumminkin kyllä FFVIII on minulle vielä se ykköspeli, mutta seiska on kakkosena (kympin kanssa).

[Flare]

Final Fantasy VII On mestariteos, paras FF mitä olen pelannut ja parhaimpia pelejä mitä olen koskaan pelannut. Final Fantasy VII oli myös ensimmäinen FF mitä olen pelannut, sain sen kun olin 8vuotias enkä kyllä englannista tajunnut yhtään mitään, mutta kaverin kanssa ja isovelin kanssa sitä pelasimme kun ne tajusivat englantia paremmin kuin minä. Nyt kun olen yli 6 vuotta Finaleita pelannut, on FFVII edelleenkin paras Final Fantasy mitä olen pelannut, enkä ole kyllästynyt siihen vaikka olen ties kuinka monesti mennyt pelin läpi, ainakin sen 10 kertaa. Final Fantasy VII :n hahmot ovat hyvin suunniteltuja ja ne tekevät pelistä viihtyisämmän kuin muissa, myöskin kaupungit ja tehtävät on suunniteltu omasta mielestäni mukavammaksi ja paremmaksi kuin muissa. Materiat ovat hyvä systeemi taikomiseen, vaikkei FFVII :ssä paljon muita lopussa tarvikkaan kuin Curea ja Summoneita.

- Mielipiteeni on siis että FFVII on mestariteos ja parhaimpia pelejä mitä olen koskaan pelannut, onneksi ostin kyseisen pelin. :love:

[Mko]

Ilmiselvä klassikkohan tuo on, muttei kuitenkaan kuulu suosikki-Final Fantasyihini (parhaimmistoon se kuitenkin sijoittuu). Peli on saanut aivan hirveästi suosiota, eikä ainakaan minusta ihan syyttä. Final Fantasy VII:ssa on mahtava juoni, realistiset henkilöhahmot, upeaa musiikkia ja ehkäpä pelimaailman vaikuttavin pääpahis, itse Sephiroth Masamuneineen. Cloud Strife on mielenkiintoinen henkilö, ja hänen menneisyydessään riittää pelin aikana selvitettävää. Mukana on tietty muitakin mielenkiintoisia hahmoja, kuten - ehkäpä suosikkihahmoni koskaan - Red XII/Nanaki.

Ajan hammas on vienyt hieman Final Fantasy VII:n loistoa. Grafiikka näyttää nykyään järkyttävän karulta (vaikka taustat ovat edelleen erittäin hienoja) ja jotkin ratkaisut pelimekaniikassa ovat jokseenkin vanhentuneita, mutta kuoren alla on todella hieno peli, jonka jokaisen kannattaisi kokea.

[Coridus]

Klassikko. Tosiaan, nyt vain tarvisi saada hankittua jostain uusi ykköslevy, saisi pelata alusta asti. Kyllähän se muuten pyörii moitteettomasti, mutta uutta peliä sillä ei saa aikaan.

Peli itsessään on erittäin kaunis. Musiikki on sopivan mahtipontista ja toimivaa, Jenova Absolute jää nyt päähän soimaan. Grafiikka/sen puute ei haittaa missään, koska tämä on nostalginen klassikko, johon sopii hieman ajansyömä jälki. Mestariteos.

[Yunika]

Minusta VII on ihan huippu niin kuin väitetään.Olen itse pelannut pelin pari kertaa läpi.Veljeni on myös pelannut joskus kauan sitten pelin läpi.Kakkos cd toimii minulla hieman huonosti,mutta lainaan kaveriltani sitä cd:tä kun tarvin.Itseasiassa se levy on ollut minulla jo varmaan vuoden,eikä ystäväni edes muista sitä enää. :eh: ;D Pelissä on melkein kaikki kohdat hyviä.Ne loput on sitten jotain ihan muuta.
Peli on klassikko ja piste!

[Sitron]

Ei, ei ole....
Kauhee hehkutus, enkä oo oikein vielä hoksannu mistä se johtuu. No onhan juoni ihan hyvä, mutta, mutta mitä? Enpä oikeestaan tiiä, siitä on kauhee hehkutus ja sitte vähän petyin kun pelasin sitä ku odotin jotain parempoaa. En nyt sanois että se on huono peli kun en siitä oikeestaan mitään huonokaan löydä, mutta se saa ihan liikaa hehkutusta osakseen.

Onhan pelissä toki hyviäkin juttuja, kuten materiat sekä Yuffie ja RedXII :love: . Mutta ei peli silti voita ylivoimaisesti muita FF:iä, omassa listassani VII tulee vasta viidentenä...

[Kuraudo]

Mestariteos. Todellakin. FF VII oli ensimmäinen pelaamani Finale, muttei pelkästään sen takia suosikki FF:ni. Se peli vaan on suunniteltu niin hyvin. Sen jaksaa pelata läpi lukemattonia kertoja, vaikka nykypäivinäkin, vaikka grafiikka onkin vanhentunutta. Jos sitä vertaa muihin siihen aikaan julkaistuihin peleihin, se oli niitä monta vuotta ajassa edellä. Musiikkikin mielestäni kuuluu parhaimmistoon kaikista tähän asti julkaistuista Finaleista. Hahmot varsinkin ovat todella hyvin suunniteltuja ja erilaisia, eikä kaikki hahmot ole vaan ultracooleja teinejä, kuten VIII:ssa. Myös juoni on mukaansatempaava ja monimutkainen, ja todella hyvin kirjoitettu. Pelihän onkin ansaitusti päässyt monien lehtien ja nettisivujen "kaikkien aikojen parhaat pelit" listojen ykkössijoille.

[Heba]

En laittaisi peliä vielä klassikoihin FF sarjassa (ei se ole edes vielä 10 vuotta vanha peli). Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä että peli olisi surkea, mielestäni se on toiseksi parhain FF heti IX:n jälkeen. Itse erityisesti pidin pelin hahmoista, kaikki hyvin toteutettuja ja ainutlaatuisia. Limit Breakit olivat myös erittäin hieno lisäys peliin (sääli ettei sama Limit Break-systeemi säilynyt muissa FF:ssä)....mutta Materia systeemi se vasta jotain olikin, oli todella hienoa kun siinä itse asiassa kesti jonkun aikaa kehitettää Materiaa paremmaksi ja että niillä sai omia abilityjä ja säädeltyä HP:ta, MP:tä, hyökkäy-ja taikuusvoima jne. miksi kummassa sitä niitä ei voida tuoda takaisin? Joidenkin mielestä pelissä on ehkä nykypäivänä karsea grafiikka mutta siihen aikaan kun peli ilmestyi grafiikka oli ihan huipputasoa ja siitä peli saikin roimasti extra pojoja. Sephiroth oli myös hieno todella hieno pahis pelissä mutta häntä silti toisinaan arvostetaan liikaa sillä ei hän mielestäni tehnyt läheskään niin paljoa tuhoa kuin Kefka ja Kuja mielestäni....kai se on vaan se puku ja hiukset....

Joka tapauksessa....peli on mestariteos mutta ei mielestäni IX:n veroinen.

[Critis]

Minusta FFVII on hieman liiankin yliarvostettu, vaikkakin siitä huolimatta erinomainen peli, eli ei missään nimessä huono mutta mielestäni yliarvostettu. Kyllä minusta FFVII pääsee omassa FF top listassani kakkos sijalle, koska ykkösenä komeilee FFVIII ja kolmosena tulee FFVI, joten kyllä tämä peli on hopea paikkansa ansainnut. No mikäs pelistä tekee hyvän?, materia systeemi, erinomainen juoni, mahtavat musiikit, no onhan Sephiroth ihan kova pahis vaikka mielestäni Kefka ownaa Sepon mennen tullen todellisella pahuudellaan. Jos nyt jotain huonoja puolia pitää etsiä niin ikääntynyt grafiikkka on todella karun näköistä nyky peleihin verrattuna, mutta se onkin ymmärrettävää koska peli on tehty vuonna 97. Mutta kyllä minä tämän klassikoksi voisin jo laskea.

[Minorith]

Paras FF on VII. Lähes missään sen jälkeisissä FF:issä ei tarina, tai tunnelma pääse VII:n tasolle. Eikä syvyyskään. Hirveimpinä munauksina kautta aikain luettakkoon X, X2 ja tuleva XII.

FFVII on siis ylivoimaisesti paras koko sarjasta.
Toisena ehkä FFVIII, ja kolmantena FFVI.
Sarjan vanhimmat osat ovat hyviä klassikoita, kun taas osat 8 jälkeen
ovat suurinpiirtein..hmmm...mitenkähän tämän sanoisi... %#&;&%#/ !!!!!
Eli todella surkeita.

FFVII:tä pelaa vielä tänäkin päivänä ihan hyvin mielin grafiikan puolesta. Se ei kaukaa katsottuna telkkarista haittaa. Ja tietokoneella on vaikka mitä patchia saatavilla, jotta FFVII:nkin saa modailtua lähes nykypäivän ruotuun grafiikan osalta.

[Sini-san]

Seiska oli ehdottomasti paras juoneltaan, musiikeistaan ja pääpahiksesta (Seppoooo :lovetus: )

Pelasin pelin läpi ja hankin kaikki parhaat materiat. minulla oli jopa Knights of the rounds, kultainen chocobo, mime jne. Olin odottanut kauan aikaa että pääsen testaamaan taitojani sephirothia vastaan ja sitten käytin kerran pyöreän pöydän ritareita ja kups. Sinne meni! Kokeilin tietty uudestaan ilman sitä...

Arvosana: -10 <- paras ff, mutta silti grafiikka oli huono

+ musiikki
+ Sephiroth
+ juoni
- Grafiikka

Mutta pleikka 3 :llehan on tulossa FFVII uusversio... eikö?! jossa on parempi graffa tai sitten se on vaan joku pila juttu.

[Fera]

Mutta pleikka 3 :llehan on tulossa FFVII uusversio... eikö?! jossa on parempi graffa tai sitten se on vaan joku pila juttu.Ei, ei ole tulossa. Seiskan alkuvideo on kylläkin tehty Ps3:sen grafiikoilla uudestaan näyttämään uuden konsolin mahtia, mutta remakea ei ole tulossa, ei ainakaan vielä. Pelkästään video on. Ja minun setissäni olevat kuvat ovat peräisin tästä videosta, grafiikka kyllä kaunista olisi.

VII on paras ikinä, huomaan kuinka se on kaikkein läheisin vaikkei ensimmäinen edes ole, ja kuinka muut FF:t sitten tuntuvat vieraammilta enkä pysty samaistumaan niihin yhtä hyvin. Seiskassa vain on se jokin, joka saa minut sen pauloihin. Hahmot ainakin ovat parhaat ikinä, erilaiset ja persoonalliset sekä samaistuttavat.

[Heba]

Hirveimpinä munauksina kautta aikain luettakkoon X, X2 ja tuleva XII.
Naurettavaa sanoa XII:tä jo nyt surkeaksi sillä tällä hetkellä ainoastaan demo versiota pelistä voi pelata, eikä siinäkään pysty tekemään läheskään kaikkea mitä koko versiossa voi. X ei voi mielestäni kovin suuri munaus olla sillä onhan se tietääkseni erittäin hyvin myynyt PS2:lla. X-2:sta, voi kai jo sanoa mutta ei se minun mielestäni kyllä ollut


FFVII on siis ylivoimaisesti paras koko sarjasta.
Toisena ehkä FFVIII, ja kolmantena FFVI.
Sarjan vanhimmat osat ovat hyviä klassikoita, kun taas osat 8 jälkeen
ovat suurinpiirtein..hmmm...mitenkähän tämän sanoisi... %#&;&%#/ !!!!!
Eli todella surkeita.
Voistko antaa jotain hyviä perusteita etkä vain haukkua ja kehua niitä =).

Itsekin sanoisin että FF7 on loistava peli, mutta ei mielestäni klassikko ja paras FF tällä hetkellä. En vieläkään silti ymmärrä miten Sephiroth on niin suosittu :huh: . Mielestäni hän ei tehnyt mitään kovin järkyttävää verrattuna aikasempiin ja myöhempiin pahiksiin. Jos jotain erityisesti kaipaan VII:stä, se on materiat. Olisi kiva nähdä niitä taas tulevissa FF peleissä.

[Minorith]

Ennen tuota quoteasi perustelin ja arvelin että siitä käsittää kaiken mitä tarkoitan, mutta tarkennetaan siis.
X-X2. Teema on hippimäinen californialaisille suunnattu rantapalloilu hiekkarannallakirmaamis tyylinen, joka yksin riittää minua jo ärsyttämään. Tiduksen 'ajatukset' ovat yksinkertaisia, ennalta-arvattavia ja typeriä. Pelistä ei myöskään löydy yhtä AINOTTA hahmoa joka jaksaisi kiinnostaa.
Tarina on selkeästi alle 15v suunnattu, syvyys siinä ei riitä sitä vanhemmille ( minulle ainakaan) lainkaan. Jo Blitzball pelin pääaiheena on typerä.

Totaalinen epäonnistuminen. Kyllä huomaa että kun yksi tärkeimmistä FF tiimin jäsenistä squarelta lähti niin tulee huonoutta joka rööristä niin että korvissa soi.

XII taas kuvien, arvostelujen ja demon perusteella näyttää X/X2:selta, joka on naamioitu eri teemaan, uusiin hahmoihin. Peli kuitenkin näyttää yhtä hipiltä ja juoni kuulostaa typerältä.

Ai että 7 ei ole klassikko?
.................................

Noh mielipiteensä kullakin.

Sephiroth taas oli siihen aikaan jotain aivan uutta, ja melkein joka pahiksesta mainstream peleissä löytää kopioituja piirteitä. Mutta on vain yksi ja alkuperäinen.

Perustelen lisää, jos tarvis.

[Kadaj-kun]

Johoo. Mielestäni FF7 on ehdottomasti Finaleista se paras.
Juoni vetää mukaansa ja jaksaa kiinnostaa pitkään. Alusta loppuun asti.
Hahmotkin ovat huiput ja jokaisella on mukavat ja kiinnostavat persoonat.
Varsinkin pääpahis Sephiroth on mahtis ja mielestäni paras pahis mitä Finaleissa on :] FF7 on myös musiikeistaan loistava. Tyksin niistä paljon ja OWA on kyllä todella sopiva kappale loppuvastukseen. Ihana~ Taistelusysteemi on myös hyvä. Materiat ovat kivoja ja hahmoja on kiva harjoittaa. (Vaikka jotkut taistelut ovatkin joskus ärsyjä). Vaikka grafiikka nyt on mitä on niin ei se haittaa. Se on oikeastaan aika söpöä ^^ Juoni, musiikki ja muut ovat sitten loistavia. FF7:n jaksan myöskin pelata monia useita kertoja läpi toisin kuin muita Finaleita.

Hitto, tunti loppui.
Edittaan sitten myöhemmin lisää jos tulee mieleen jotain lisättävää.

[Heba]

Ennen tuota quoteasi perustelin ja arvelin että siitä käsittää kaiken mitä tarkoitan, mutta tarkennetaan siis.
X-X2. Teema on hippimäinen californialaisille suunnattu rantapalloilu hiekkarannallakirmaamis tyylinen, joka yksin riittää minua jo ärsyttämään. Tiduksen 'ajatukset' ovat yksinkertaisia, ennalta-arvattavia ja typeriä. Pelistä ei myöskään löydy yhtä AINOTTA hahmoa joka jaksaisi kiinnostaa.
Tarina on selkeästi alle 15v suunnattu, syvyys siinä ei riitä sitä vanhemmille ( minulle ainakaan) lainkaan. Jo Blitzball pelin pääaiheena on typerä.

Totaalinen epäonnistuminen. Kyllä huomaa että kun yksi tärkeimmistä FF tiimin jäsenistä squarelta lähti niin tulee huonoutta joka rööristä niin että korvissa soi.

XII taas kuvien, arvostelujen ja demon perusteella näyttää X/X2:selta, joka on naamioitu eri teemaan, uusiin hahmoihin. Peli kuitenkin näyttää yhtä hipiltä ja juoni kuulostaa typerältä.

Ai että 7 ei ole klassikko?
.................................

Noh mielipiteensä kullakin.

Sephiroth taas oli siihen aikaan jotain aivan uutta, ja melkein joka pahiksesta mainstream peleissä löytää kopioituja piirteitä. Mutta on vain yksi ja alkuperäinen.

Perustelen lisää, jos tarvis.
Tämä ei oikein mielestäni kuulosta perustelulta:

Sarjan vanhimmat osat ovat hyviä klassikoita, kun taas osat 8 jälkeen
ovat suurinpiirtein..hmmm...mitenkähän tämän sanoisi... %#&;&%#/ !!!!!
Eli todella surkeita.
Ei, ei kuulosta perustelulta =).


X-X2. Teema on hippimäinen californialaisille suunnattu rantapalloilu hiekkarannallakirmaamis tyylinen, joka yksin riittää minua jo ärsyttämään. Tiduksen 'ajatukset' ovat yksinkertaisia, ennalta-arvattavia ja typeriä. Pelistä ei myöskään löydy yhtä AINOTTA hahmoa joka jaksaisi kiinnostaa.
Tarina on selkeästi alle 15v suunnattu, syvyys siinä ei riitä sitä vanhemmille ( minulle ainakaan) lainkaan. Jo Blitzball pelin pääaiheena on typerä.
Voitaisiin sitten sanoa että FF7 on suunnattu henkilöille jotka mököttävät aina, ja mikään ei tunnu elämässä kiinnostavan ;D. En kyllä menisi väittämään että Cloudillakin olisi kovin monimutkaiset ajatukset. Ainoa tavoite tuntui olevan Sephiroth ja sitten se "Mikään ei kiinnosta minua" asenne. Tidus sentään oli kiinnostunut asioista, kuten Yunasta, Blizballista, isästään ja Sin:stä. Mielestäni molemmissa FF:ssä oli kiinnostavia hahmoja, X:ssä ei kovin paljoa kylläkään. Varmaan vain Auron ja Kimahri, mutta 7:ssa niitä oli rutkasti kuten Cloud (hänen menneisyytensä oli kiinnostava), Barret, Cid, Aeris, Vincent.....noh, 7:ssa kyllä oli kokonaisuudessaan paremmat hahmot mutta eivät kympinkään huonoja olleet. Mitä vikaa Blitzballissa oli? 7:ssa ei ollut mitään kuin Battle Arena ja Chocobo Racing, 8:ssa ja 9:ssä korttipeli ja X:ssä Blitzball SEKÄ Battle Arena. Täytyyhän jokaisessa FF:ssä nyt joku oma "peli" olla ;).


XII taas kuvien, arvostelujen ja demon perusteella näyttää X/X2:selta, joka on naamioitu eri teemaan, uusiin hahmoihin. Peli kuitenkin näyttää yhtä hipiltä ja juoni kuulostaa typerältä.
Kuten sanoin, demosta on vielä aika huono arvostella kun se ei vielä läheskään paljasta kaikkea pelistä. Mitä teemaan tulee, peli perustuu enemmän FF: Tactics Advanceen kuin X/X-2:seen, maailman ja erinlaisten rotujen takia. Ja enpä usko että tiedät juonestakaan kaikkea tällä hetkellä, ei 7:an juonikaan aluksi kovin mielenkiintoiselta kuulostanut, kun sanottiin vain että joku Avalanche ryhmä terrorisoi Shinraa, pelin edetessä se juoni meni mielenkiintoisempaan ja parempaan suuntaan.
Voisin jo sanoakin FFXII:tä enemmän "fantasiaksi" sillä ovathan sen maailma ja ihmiset paljon erinlaisempia kuin 7:ssa. Eihän siinä olisi mitään hienoa jos jokaisessa FF:ssä olisi samantapainen maailma, hyvä vaan että niissä kaikissa on erinlaisia, sillä en usko että 7:an maailman ja ihmiset olivat kaikkien mieleen =)


Sephiroth taas oli siihen aikaan jotain aivan uutta, ja melkein joka pahiksesta mainstream peleissä löytää kopioituja piirteitä. Mutta on vain yksi ja alkuperäinen.
Itse mielestäni Kefka oli jo aika uutta, aika harva pääpahis näyttää niin pelleltä ja omistaa sellaisen omaperäisen tyylikkään naurun :P

[Lord JF]

Alunperin kirjoittanut Minorith
Sephiroth taas oli siihen aikaan jotain aivan uutta, ja melkein joka pahiksesta mainstream peleissä löytää kopioituja piirteitä. Mutta on vain yksi ja alkuperäinen.
Jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin ei Sephiroth ole pahiksena mikään omaperäisyyden riemuvoitto. Kyllä sitä psykopaattiset maailmantuhoajapahikset oli keksitty jo ennen FFVII:tä. Finaleissa eivät muuteenkaan ole Kefkaa lukuunottamatta olleet pääpahikset kovinkaan omaperäisiä. Tosin se ei tietenkään tarkoita pahisten olleen huonoja, mutta melko kliseisiähän ne ovat olleet.

[Minorith]

Oma eka FF:äni oli 8, mutta paras on silti 7. Joillain ihmisillä paras on se jota ensimmäisenä on pelannut, kyseisen ensimmäisen pelin syövyttäessä lauseen 'Tällaisia niiden muidenkin FF:ien pitää olla' henkilön päähän. Itse otan aina neutraalin kannan kun alan pelaamaan, ja seiskaa ei vain mielestäni hakkaa mikään.

Voihan tuo olla että 7 on vähän synkemmille ihmisille, mutta se on myös aikuismaisempi kuin X-X2, siitä tuskin kukaan tappelee (?)
7 on vakavampia aiheita.

Mielipiteensä on kaikilla ja niitä on turha yrittää kategorioimalla 'Synkkien ihmisten' peleiksi. Minusta 7 on paras :)

Ja minusta Sephiroth on myös one and only. Maailmantuhoojapsykoja voi olla, mutta toista Sephirothia ei tule eikä ole.

[Tuulisti]

Jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin ei Sephiroth ole pahiksena mikään omaperäisyyden riemuvoitto. Kyllä sitä psykopaattiset maailmantuhoajapahikset oli keksitty jo ennen FFVII:tä. Finaleissa eivät muuteenkaan ole Kefkaa lukuunottamatta olleet pääpahikset kovinkaan omaperäisiä. Tosin se ei tietenkään tarkoita pahisten olleen huonoja, mutta melko kliseisiähän ne ovat olleet.
Olen oikeastaan myös sitä mieltä, että Sephiroth ei ollut mikään uusi innovaatio vaikka vastaavien pahisten suosion hän ehkä nostikin huippuunsa. Sephiroth oli kyllä loistava veto - juuri oikea pahis oikeaan saumaan, oikeaan aikaan. Siitä todisteena yletön suosio.

Hieman oftopiccia: Joku yletön FFVI - fani saisi kyllä kertoa minulle, mikä tekee Kefkasta niin erilaisen tai edes omaperäisen pahiksen? Viekkaita ja ilkeitä neuvonantajia on nähty ennenkin, ja mielestäni naurettava pelleasu ei tee kenestäkään omaperäistä. (I am looking at you, Ernus!) Kefkan käsitys hyvästä elämästä oli hengata vihattuna hirmuhallitsijana norsunluutornissaan - tähän verrattuna Sephirothin toive leijua tyhjyydessä äidinraatonsa kanssa on erittäin omaperäinen.
Edit: ja vielä, mielestäni psyko-nauru pahiksella ei muuten ole mikään jännä uudistus. =)

[Heba]

Niin mutta kuten Lord JF sanoi, mitä erikoista on psykopaattisessa maailamantuhoajassa? Niitähän on ollut kautta aikojen, tunnetuimpia näistä ovat psykopaatti professorit kuten Sonicin pahis (mikä sen nimi nyt olikaan...)


Voihan tuo olla että 7 on vähän synkemmille ihmisille, mutta se on myös aikuismaisempi kuin X-X2, siitä tuskin kukaan tappelee (?)
7 on vakavampia aiheita.

Mielipiteensä on kaikilla ja niitä on turha yrittää kategorioimalla 'Synkkien ihmisten' peleiksi. Minusta 7 on paras
Miksei? Jos sinä kategorioit X ja X-2:n hippimäisille californialaisille niin kyllä 7:n voi sitten hyvin liittää "Synkkiin ihmisiin"


Ja minusta Sephiroth on myös one and only. Maailmantuhoojapsykoja voi olla, mutta toista Sephirothia ei tule eikä ole.
Olen muuten 100% varma että jossain muussakin pelissä on isoa miekkaa heilutteleva psykopaatti joka haluaa tuhota maailman. En saa kyllä nyt yhtään mieleen mutta kyllä niitä on ollut jo ennen Sephirothiakin...



Hieman oftopiccia: Joku yletön FFVI - fani saisi kyllä kertoa minulle, mikä tekee Kefkasta niin erilaisen tai edes omaperäisen pahiksen? Viekkaita ja ilkeitä neuvonantajia on nähty ennenkin, ja mielestäni naurettava pelleasu ei tee kenestäkään omaperäistä. (I am looking at you, Ernus!) Kefkan käsitys hyvästä elämästä oli hengata vihattuna hirmuhallitsijana norsunluutornissaan - tähän verrattuna Sephirothin toive leijua tyhjyydessä äidinraatonsa kanssa on erittäin omaperäinen.
Edit: ja vielä, mielestäni psyko-nauru pahiksella ei muuten ole mikään jännä uudistus.
Onhan niitä clowni pahiksia enemmänkin ollut mutta ne eivät ole olleet yhtään psykoja tai omistanut hullua naurua. Ja sanos nyt sitten joku muu clowni psykopaatti, joka olisi onnistunut valloittamaan maailman ja tuhoamaan sen lähes täydellisesti? Itselleni tulee ainoastaan Kefka mieleen =)

[Tuulisti]

Onhan niitä clowni pahiksia enemmänkin ollut mutta ne eivät ole olleet yhtään psykoja tai omistanut hullua naurua. Ja sanos nyt sitten joku muu clowni psykopaatti, joka olisi onnistunut valloittamaan maailman ja tuhoamaan sen lähes täydellisesti? Itselleni tulee ainoastaan Kefka mieleen =)
No Kefkan "klovnius" ei mielestäni ole mainittavan omaperäistä, sillä eihän se ilmene mitenkään muuten kuin omituisissa vaatteissa. Erityisesti Anime ja fantasia on täynnä mitä erikoisempia asukokonaisuuksia.
Näin maallikko FF - fanin silmin Kefka on vain viekas, oudosti pukeutuva ja kovaääninen hullu pahis. Ja niitä on nähty ennekin.

Sephiroth ei ole omaperäinen muuten kuin ehkä suhteeltaan päähenkilöön (Cloudiin) ja toiseen pahikseen ("äitiinsä"). Toisaalta Sephirothiin ja hänen motiiveihinsa ja luonteeseensa keskitytään FFVII:ssä paljon ja se myös näkyy tarinan syvyydessä.

[Tangentti]

Pakko tulla puolustamaan Kefkaa. Tottakai näitä klovnipahiksia on usein nähty kuten Seiken Densetsu III:sen DeathJester mutta Kefkassa on silti vetovoimaa kuin missään muussa pahiksessa.
Hänen naurunsa on se yksi joka on todella hupaisa ja myös vaatteet mutta se mikä eniten tekee Kefkasta tosi omaperäisen on hänen todella hauskat repliikkinsä. Kukaan muu pahis ei ole saanut niin hyviä vuorosanoja kuin Kefka.

Parhaimpia on esim: " Ahem, there is sand on my boots" ja "Grrrh, you sound like a self-help booklet" tai jotain sinne päin. Ja täytyy myöntää että Kefka on myös siksi todella hyvä pahis koska hän on se ainut pahis joka on onnistunut aikeissaan tuhota maailma. Seppo ei saanut kuin pari ihmistä tapettua ja yhden kaupungin tuhottua mutta Kefkasta sentäs tuli tuhoutuneen maailman valtias. Harmi vain että klovnista oli tehty todella helppo loppuvastus ja vaikeampi hän tuskin on tulevassa GBA-versiossa.

[Tuulisti]

Mutta voidaanko pahista pitää erinomaisena hassujen kommenttien perusteella? Onhan se hauskaa joo, mutta riittääkö se?

FFVI:ssä tapahtunutta tuhoa en pidä argumenttina joka puollustaisi Kefkan erinomaisuutta pahiksena, vaan oikeastaan vain voimakkaana ja vaikuttava pelin juonen käänteenä. Eniten vahinkoa aikaan saanut pahis ei välttämättä ole paras pahis.

Koska FFVII:stä on tarkoitus puhua, saivartelen vielä sen verran että saihan Sephiroth epäsuorasti aikaa ihmisrodun katoamisen. (500 vuotta pelin jälkeen ihmiset ovat tuhoutuneet, näin kertoi Kitase eräässä uudehkossa haastattelussaan.)

[Heba]

Koska FFVII:stä on tarkoitus puhua, saivartelen vielä sen verran että saihan Sephiroth epäsuorasti aikaa ihmisrodun katoamisen. (500 vuotta pelin jälkeen ihmiset ovat tuhoutuneet, näin kertoi Kitase eräässä uudehkossa haastattelussaan.)
Voisitko muuten kertoa kuka on Kitase ja missä väitettän että Sephiroth sai ihmiskunnan tuhoutumaan? En ole ikinä kuullutkaan tälläistä väitettä :huh:


FFVI:ssä tapahtunutta tuhoa en pidä argumenttina joka puollustaisi Kefkan erinomaisuutta pahiksena, vaan oikeastaan vain voimakkaana ja vaikuttava pelin juonen käänteenä. Eniten vahinkoa aikaan saanut pahis ei välttämättä ole paras pahis.
Ei niin, se on jo mielipide asia ketä on paras pahis mutta fakta on se että Kefka onnistui tekemään enemmän tuhoa kuin Sephiroth mikä mielestäni jo todistaa että hän oli mahtavampi


Mutta voidaanko pahista pitää erinomaisena hassujen kommenttien perusteella? Onhan se hauskaa joo, mutta riittääkö se?
Ei riitä, mutta kyllä sekin mielestäni vaikuttaa siihen. Sanotaan näin että, Kefka oli hauskan näköinen (olen huomannut että mainitsette vain hänen vaatteensa, omasta mielestäni hänen kasvonsa ovat juuri hauskan näköiset :P), hänellä oli hyvät kommentit, loistava nauru ääni JA hän onnistui tekemään enemmän tuhoa ihmiskunnalle ja maailmalle kuin Sephiroth. Tämä riittä jo mielestäni siihen, että hän oli parempi kuin Sephiroth.

[Tuulisti]

Voisitko muuten kertoa kuka on Kitase ja missä väitettän että Sephiroth sai ihmiskunnan tuhoutumaan? En ole ikinä kuullutkaan tälläistä väitettä :huh:
Yoshinori Kitane oli mm. FFVII:n ohjaaja. Ohessa lainaus EGM - lehden tekemästä haastattelusta.

EGM: "At the very end of FFVII, we see the epilogue to the whole story that takes place 500 years later, so really, you still have another 497 years' worth of games and movies to fill in...."

Yoshinori Kitase " Ha, maybe I'll try to do that. In a way, I consider that epilogue to be the true happy ending of FFVII. Well, it's a happy ending even though all the human beings are destryoed. {laughs}"

Tämä siis tietenkin viittaa siihen, että ihmiset ovat tuhoutuneet. Sephirothin vaikutusta asiaan on vaikea todistaa, mutta tämä uusin lauselma on saanut fanit esim. pohtimaan planeetan päätöstä ja sen toteutustapaa. Vaikka se kuullostaakin hieman kaukaa haetulta, ehkä ihmisrodun "kuolettaminen" kestikin aika kauan eikä sitä toteutettu nopeana verilöylynä.


Ei niin, se on jo mielipide asia ketä on paras pahis mutta fakta on se että Kefka onnistui tekemään enemmän tuhoa kuin Sephiroth mikä mielestäni jo todistaa että hän oli mahtavampi
Jos Kefka olisi kompastunut maailmantuhouslaitteeseen ja koko universumi olisi luhistunut, olisiko se tehnyt hänestä mahtavan pahiksen? Tuhoa voi tehdä vaikka olisi kuinka onneton, esim. onnella, vahingossa tai lainaamalla jonkun toisen voimavaroja.

Sephiroth juonitteli, tappoi lukemattomia ihmisiä, tuhosi Midgarin ja ilman planeetan ja holyn väliintuloa olisi hän tuhonnut kaiken muunkin. En menisi väittämään että Sephiroth oli todellisuudessa kovin nerokas tai henkisesti kovin vahva. Päättäväinen ja aikaansaava hän sen sijaan oli, ja hahmon moniulotteinen; samaan aikaan vihattu ja rakastettu, riivattu ja hyväksikäytetty, riivaaja ja hyväksikäyttäjä. Oudoista tavoitteistaan huolimatta Sephirothia on helppo ymmärtää, muttei hyväksyä.

Tottakai kyseessä on mielipideasia, mutta tätä, kuten niin monia muitakin asioita voi ainakin yrittää arvioida myös objektiivisesti. On olemassa joitakin asioita, joita yleensä pidetään hyvinä ja laadukkaina piirteinä fiktionaalisissa hahmoissa. Näitä ovat ainakin uskottavuus, moniulotteisuus ja kyky herättää tunteita pelaajassa. Kysyin alunperin syytä Kefkan suosioon, koska minun nähdäkseni hän on lähinnä pinnallinen hahmo hassuinen asuineen ja meikkeineen ja klassisine psyko-nauruineen. Kefkan pahuus ja petollisuus on ylitsevuotavaa jos ei liioiteltua, mutta pelkkä sokea vallanhalu ilman taustavoimaa ei ainakaan minun mielestäni ole enää näinä päivinä uskottava motiivi maailman tuhoamiselle. En myöskään pysty uskomaan, että jotkut ihmiset vain ovat pahoja ja sillä siisti. Vaadin pahiksiltani enemmän syvyyttä!

[Heba]

Yoshinori Kitane oli mm. FFVII:n ohjaaja. Ohessa lainaus EGM - lehden tekemästä haastattelusta.

Lainaus:
Alunperin kirjoittanut EGM
EGM: "At the very end of FFVII, we see the epilogue to the whole story that takes place 500 years later, so really, you still have another 497 years' worth of games and movies to fill in...."

Yoshinori Kitase " Ha, maybe I'll try to do that. In a way, I consider that epilogue to be the true happy ending of FFVII. Well, it's a happy ending even though all the human beings are destryoed. {laughs}"



Tämä siis tietenkin viittaa siihen, että ihmiset ovat tuhoutuneet. Sephirothin vaikutusta asiaan on vaikea todistaa, mutta tämä uusin lauselma on saanut fanit esim. pohtimaan planeetan päätöstä ja sen toteutustapaa. Vaikka se kuullostaakin hieman kaukaa haetulta, ehkä ihmisrodun "kuolettaminen" kestikin aika kauan eikä sitä toteutettu nopeana verilöylynä.
Niin, aivan nyt itsekin muistan sen pienen loppuvideon seiskassa missä Red XIII (luultavasti) on pentujensa kanssa katsomassa tuhoutunutta Midgaria. Onhan sitä aika vaikea todistaa, oliko se kokonaan Sephirothin syytä sillä eihän mikään kerro mitä on tapahtunut 497:n vuoden aikana.


Jos Kefka olisi kompastunut maailmantuhouslaitteeseen ja koko universumi olisi luhistunut, olisiko se tehnyt hänestä mahtavan pahiksen? Tuhoa voi tehdä vaikka olisi kuinka onneton, esim. onnella, vahingossa tai lainaamalla jonkun toisen voimavaroja.
Kefka kyllä teki sen tietääkseni tarkoituksella, eikä kompastumalla. Ja onnistukin siinä kyllä hyvin, mielestäni Sephirothin yritti tätä Meteorilla ja hän onnistui vaan tuhoamaan Midgarin Holyn ja Lifestreamin avulla.


Sephiroth juonitteli, tappoi lukemattomia ihmisiä, tuhosi Midgarin ja ilman planeetan ja holyn väliintuloa olisi hän tuhonnut kaiken muunkin. En menisi väittämään että Sephiroth oli todellisuudessa kovin nerokas tai henkisesti kovin vahva. Päättäväinen ja aikaansaava hän sen sijaan oli, ja hahmon moniulotteinen; samaan aikaan vihattu ja rakastettu, riivattu ja hyväksikäytetty, riivaaja ja hyväksikäyttäjä. Oudoista tavoitteistaan huolimatta Sephirothia on helppo ymmärtää, muttei hyväksyä.
Mitä sitten vaikka planeetta ja holy olivat esteenä? Kyllä Kefkallakin oli esteitä kuten, se keisari (nimen unohdin) joka osasi käyttää taikaa ja Terra ystävineen. Pahiksilla on aina jotain esteitä kohdattavana, mutta Kefka onnistui välttämään ne ja tuhoamaan lähes koko maailman ja ihmiskunnan. Sephiroth sen sijaan ei onnisunut. Niin, ja ihmisten tapoista sen verran että kyllä sitä monet muutkin pahikset FF:issä tekivät ennen Sephirothia.


Kefkan pahuus ja petollisuus on ylitsevuotavaa jos ei liioiteltua, mutta pelkkä sokea vallanhalu ilman taustavoimaa ei ainakaan minun mielestäni ole enää näinä päivinä uskottava motiivi maailman tuhoamiselle. En myöskään pysty uskomaan, että jotkut ihmiset vain ovat pahoja ja sillä siisti. Vaadin pahiksiltani enemmän syvyyttä!
Millain pahuutta voi muka liioitella? En muista Kefkan motiivia miksi hän halusi tuhota maailman, mutta sen muistan ettei kyllä Sephirothillakaan ollut taustavoimaa tai mitään motiivia tuhota maailmaa. No olihan hänellä Jenova, mutta kyllä Kefkaltakin muutamia apureita löytyi. Mikäs Sephirothissa oli edes niin syvää? Sekö kun hän rakasti nyt äitiään niin paljon?

[Tangentti]

Taas pitää puuttua tähän quote-sotaan.


se keisari (nimen unohdin) joka osasi käyttää taikaa

Sekä keisari Gestahl ja Kefka osasivat käyttää taikaa vasta sitten kun heitä geenimanipuloitiin aivan kuten Celeskin. Terraahan he jahtasivat juuri sen vuoksi että hän osasi käyttää taikaa ja saada hänen voimansa. Tai ainakin näin itse käsitin.

Ja kyllähän seiskassa Sephirothin motiivit kerrotaan mutta Kefkan motiivia ei oikeastaan kerrottu suoraan mutta tuli selväksi että hän janosi voimaa ja valtaa.Siinä tarpeeksi syvyyttä minulle. Ja vanhemmissa peleissä kuten FF I-V ei koskaan kerrottu pahisten motiiveja mutta harvoin missään pelissä kerrotaan. Tai sitten en ole pelannut sellaisia pelejä ja tämä Iso S vs Klovni keskustelu varmaan kuuluisi siihen 7:kan juoni keskusteluketjuun.

[Tuulisti]

mielestäni Sephirothin yritti tätä Meteorilla ja hän onnistui vaan tuhoamaan Midgarin Holyn ja Lifestreamin avulla.
Kyllä ne Holy ja Lifestream olivat Meteorin vastavoimia, vaikka tuhoa aiheuttivatkin meteoria vastaan taistellessaan.


Millain pahuutta voi muka liioitella? En muista Kefkan motiivia miksi hän halusi tuhota maailman, mutta sen muistan ettei kyllä Sephirothillakaan ollut taustavoimaa tai mitään motiivia tuhota maailmaa. No olihan hänellä Jenova, mutta kyllä Kefkaltakin muutamia apureita löytyi. Mikäs Sephirothissa oli edes niin syvää? Sekö kun hän rakasti nyt äitiään niin paljon?
Pahuuden liioittelusta sen verran, että tätä kristillistä käsitystä ylettömästä hyvästä tai pahasta pidetään yleensä nykyään jo hieman lapsellisena. Vain saduissa (ja uskonnollisessa) kirjallisuudessa yritetään uskotella, että on olemassa tällainen mustavalkoinen jako hyvään tai pahaan. Hyvä ja paha ovat ihmisen keksimiä käsitteitä ja todellisuudessa hyvin subjektiivisia. Todellisuudessa ihmiset eivät järjen mukaan vain synny tavoitteenaan tuhota ja orjuuttaa koko planeetta. Tämän vuoksi minun on vaikea pitää täysin pahaa ja ilman näkyvää/järkevää syytä julmaa Kefkaa hyvänä hahmona.

Sephiroth tekee osaltaan FFVII:stä hyvän pelin, koska hän on hyvin rakennettu pahis-hahmo. Hänen luonteensa on inhimillinen ja epätäydellinen, hän on toisinaan heikko ja tuntee niin surua, tuskaa kuin iloakin - aivan kuten Cloud. Sephirothin motiivit ovat moninaiset. Hän toisaalta haluaa kostaa ihmiskunnalle joka kohteli häntä huonosti. Toisaalta Sephiroth on Jenova - solujen vaikutuksen alainen ja haluaa miellyttää "äitiään". Sephiroth on persoonana myös ylpeä ja haluaa nöyryyttää Cloudia. Kaikki nämä seikat lisäävät mielestäni Sephiroth-hahmon syvyyttä, inhimillisyyttä ja uskottavuutta. Tässä suhteessa FFVII siis tekee selkeän pesäeron edeltäjiinsä, joissa esim. pahisten uskottavuutta ja inhimillisyyttä ei pidetty olennaisen tärkeänä, eikä pelien juoniin siltä osin siis kaivattu sitä niin peräänkuuluttamaani syvyyttä. Kaikki eivät toki peliltä tai sen juonelta pintahöttöä enempää kaipaa, mutta minulle hassun hauskat designit, äänitehosteet tai suuri tuhovoima eivät riitä.

[Heba]

Kyllä ne Holy ja Lifestream olivat Meteorin vastavoimia, vaikka tuhoa aiheuttivatkin meteoria vastaan taistellessaan.
Oho, anteeksi vain :eh: . En huomannut tuota virhettä mutta juuri tuota tarkoitin mitä sanoit :lovetus:


Pahuuden liioittelusta sen verran, että tätä kristillistä käsitystä ylettömästä hyvästä tai pahasta pidetään yleensä nykyään jo hieman lapsellisena. Vain saduissa (ja uskonnollisessa) kirjallisuudessa yritetään uskotella, että on olemassa tällainen mustavalkoinen jako hyvään tai pahaan. Hyvä ja paha ovat ihmisen keksimiä käsitteitä ja todellisuudessa hyvin subjektiivisia. Todellisuudessa ihmiset eivät järjen mukaan vain synny tavoitteenaan tuhota ja orjuuttaa koko planeetta. Tämän vuoksi minun on vaikea pitää täysin pahaa ja ilman näkyvää/järkevää syytä julmaa Kefkaa hyvänä hahmona.
Nyt ei puhuta saduista tai kristinuskosta (miten hemmetissä se nyt tähän asiaan liittyy :huh:) vaan FFVI ja FFVII videopeleistä. Videopeleissä katsos yleensä sattuu olemaan hyvikset ja pahikset, ja tämä pitää FF:ien kohdalla paikkansa ainakin. Videopelit eivät sitäpaitsi ole todellisuutta, eli niissä on hyvin mahdollista että joku täysin paha ihminen voi syntyä tai muuten vain olla sellainen hullu kuin Sephiroth tai Kefka ilman mitään järkevää syytä =).


Sephiroth tekee osaltaan FFVII:stä hyvän pelin, koska hän on hyvin rakennettu pahis-hahmo. Hänen luonteensa on inhimillinen ja epätäydellinen, hän on toisinaan heikko ja tuntee niin surua, tuskaa kuin iloakin - aivan kuten Cloud.
Miten Cloudi tähän asiaan joutui?
Kyllähän Kefkallakin oli tunteita, no ei välttämättä yhtä paljon kuin Sephirothilla mutta kyllä hänkin oli iloinen, vihainen ja joskus vähän epävarma (vaikea nyt sanoa kun en muista kaikkea)


Tässä suhteessa FFVII siis tekee selkeän pesäeron edeltäjiinsä, joissa esim. pahisten uskottavuutta ja inhimillisyyttä ei pidetty olennaisen tärkeänä, eikä pelien juoniin siltä osin siis kaivattu sitä niin peräänkuuluttamaani syvyyttä. Kaikki eivät toki peliltä tai sen juonelta pintahöttöä enempää kaipaa, mutta minulle hassun hauskat designit, äänitehosteet tai suuri tuhovoima eivät riitä.
Tästä tuli vielä mieleen FFIV:n Golbez, ketä oli pahis ja hänelläkin oli jo noita samoja tunteita kuin mitä luettelit Sephirothista eli tuska, pelko, viha, kosto ja inhimillisyys.....ehkäpä yksi juuri niistä ainoista FFI-VI:n pahiksista kenellä alkoi jo niitä tunteita näkyä

Niin, ja olen Yösäilän kanssa samaa mieltä. Ei itseäni ainkaan haittaa että Kefka nyt ei ole niin "syvällinen" kuin Sephiroth. Kyllä minulle ainakin jo riittää että hän on siistin näköinen, on vähän hulluhko ja onnistuu tavoitteissaan. Jotkut tyytyvät vähään :P

[Lord JF]

Alunperin kirjoittanut Tuulisti
Hieman oftopiccia: Joku yletön FFVI - fani saisi kyllä kertoa minulle, mikä tekee Kefkasta niin erilaisen tai edes omaperäisen pahiksen?
Itse pidän Kefkasta ainakin ihan niin yksinkertaisesta syystä, että Kefka on hauska ja sellaisia pahiksia ei finaleissa ole pahemmin ollut (siis pääroiston paikalla). Sephiroth on kyllä henkilönä syvällisempi ja mielenkiintoisempi, mutta Kefka hurmaa pelkällä sekopäisyydellään ja hauskuudellaan ilman mitään sen syvällisempiä tekijöitä. Tälläisiä on myös mielestäni melko turha alkaa väkisin hakemaankaan.


Alunperin kirjoittanut Heba
Tästä tuli vielä mieleen FFIV:n Golbez, ketä oli pahis ja hänelläkin oli jo noita samoja tunteita kuin mitä luettelit Sephirothista eli tuska, pelko, viha, kosto ja inhimillisyys.....ehkäpä yksi juuri niistä ainoista FFI-VI:n pahiksista kenellä alkoi jo niitä tunteita näkyä
Golbezhan ei oikeasti ollut pahis vaan Zemuksen hallinnassa samalla tavalla kuin Kainkin. Lopussa Golbez sitten auttoikin hyviksiä Zemusta vastaan.

[Tuulisti]

Nyt ei puhuta saduista tai kristinuskosta (miten hemmetissä se nyt tähän asiaan liittyy :huh:) vaan FFVI ja FFVII videopeleistä. Videopeleissä katsos yleensä sattuu olemaan hyvikset ja pahikset, ja tämä pitää FF:ien kohdalla paikkansa ainakin. Videopelit eivät sitäpaitsi ole todellisuutta, eli niissä on hyvin mahdollista että joku täysin paha ihminen voi syntyä tai muuten vain olla sellainen hullu kuin Sephiroth tai Kefka ilman mitään järkevää syytä =).
Videopelit kertovat tarinoita siinä missä sadut, kirjat tai elokuvatkin. Ja tarinoita on hyviä ja huonoja, tai ainakin laadukkaita, syvällisiä ja uskottavia ja heikkoja, pinnallisia ja epäuskottavia. Erityisesti FF - pelit ovat tarinavetoisia, joten jos juoni on huono, on myös peli auttamatta ainakin huomattavasti huonompi kuin mitä se olisi ollut jos tarina olisi ollut hyvä. Sinä ja minä olemme selvästi hyvin erilaisia pelaajia ja ehkä ihmisiäkin, joten en aio enää yrittää vakuuttaa sinua (turhaan) siitä, että minun tapani arvioida pelejejä, tarinoita tai hahmoja olisi sinun tapaasi parempi. Olen kuitenkin iloinen, että pelejä ainakin joskus kirjoittavat, ohjaavat ja tekevät ihmiset, jotka ajattelevat ainakin osittain kuten minä. ;)

Itse pidän Kefkasta ainakin ihan niin yksinkertaisesta syystä, että Kefka on hauska ja sellaisia pahiksia ei finaleissa ole pahemmin ollut (siis pääroiston paikalla). Sephiroth on kyllä henkilönä syvällisempi ja mielenkiintoisempi, mutta Kefka hurmaa pelkällä sekopäisyydellään ja hauskuudellaan ilman mitään sen syvällisempiä tekijöitä. Tälläisiä on myös mielestäni melko turha alkaa väkisin hakemaankaan.
Tämä on minusta ihan hyvä selitys, vaikka ei ehkä saakaan minua vaihtamaan leiriä.

[Heba]

Videopelit kertovat tarinoita siinä missä sadut, kirjat tai elokuvatkin. Ja tarinoita on hyviä ja huonoja, tai ainakin laadukkaita, syvällisiä ja uskottavia ja heikkoja, pinnallisia ja epäuskottavia. Erityisesti FF - pelit ovat tarinavetoisia, joten jos juoni on huono, on myös peli auttamatta ainakin huomattavasti huonompi kuin mitä se olisi ollut jos tarina olisi ollut hyvä. Sinä ja minä olemme selvästi hyvin erilaisia pelaajia ja ehkä ihmisiäkin, joten en aio enää yrittää vakuuttaa sinua (turhaan) siitä, että minun tapani arvioida pelejejä, tarinoita tai hahmoja olisi sinun tapaasi parempi.
Ihanko totta? Kerros sitten millainen tarina on esim. Tetriksessä NES:llä :P Voinkin sitten jatkossa kutsua satuja videopeleiksi ;D


Olen kuitenkin iloinen, että pelejä ainakin joskus kirjoittavat, ohjaavat ja tekevät ihmiset, jotka ajattelevat ainakin osittain kuten minä.
Niin kai sitten. On se hyvä silti etteivät kaikki, sillä kaikkiin maailman videopeleihin ei sopisi niin syvät hahmot ja tarina =)

[Critis]

Heitänpä nyt sitten itsekkin offtopic:kina oman mielipiteeni siitä kumpi on bad ass Kefka vai Sephiroth. Itse myös kallistun Kefkan puoleen, Kefkassa on sitä todellista pahuutta ja hänen päässään ei ole kaikki ruuvit tallella joten hän on myös HULLU tämä asia tekee mielestäni Kefkasta kiinnostavamman ja todella pahan pahiksen, Sephirothilla ei muistaakseni ollut päässä mitään vikaa ei ainakaan niin paljon kuin Kefkalla, joten Seppo oli vain paha ei hullu. Mutta mielipide asia tämä on joten itse tykkään Kefkasta enemmän ja sillä siisti. Yksi asia minkä takia fanitytöt pitävät Seposta enemmän kuin Keijosta on se ulkonäkö ulkonäkö on se salaisuus katsokaa itse kumpi on pärstältään komeampi, Seppo (http://www.vamppire.com/snowdrop/sephiroth.jpg) vai Keijo (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/b/b5/KefkaCGI.jpg), beaty is the secret of best FF villain. ;)

[Tuulisti]

Sephirothilla ei muistaakseni ollut päässä mitään vikaa ei ainakaan niin paljon kuin Kefkalla, joten Seppo oli vain paha ei hullu.
Koska kaikki täysijärkiset nuoret miehethän haluavat hengata äidinraatonsa kanssa avaruuden tyhjyydessä maailman tuhottuaan. Siinä vasta mies minun makuuni. ;)

Yksi asia minkä takia fanitytöt pitävät Seposta enemmän kuin Keijosta on se ulkonäkö.
Ehkä (jotkut) fanipojat pitävät enemmän Kefkasta kun kaikki tytöt ihkuttavat vain Sephyä? ;)
Henkilökohtaisesti pidän enemmän fiksuista ja persoonallisista miehistä kuin polygoni-seksikkäistä peliurhoista, mutta pakko myöntää että kyllä Nomura tiesi millä fanitytöt ja -pojat saadaan innostumaan kun Sephirothin piirsi.

[Yunski]

FFVII on ensimmäinen peli FF peli jota olen pelannut ja se on se peli joka johdatti mut tähän FF fanitukseen ;D tai oikeastaan täytyy kiittää veljeä kun se lainasi FFVII kaveriltaan. FFVII on mun mielestä paras FF peli ja toinen FFX.
FFVII:ssa on ihania hahmoja varsinkin :love:Sephiroth:love: (taas alkoi tämä teinimäisyys :D)

Ja mun mielestä grafiikan ei pitäisi vaikuttaa siihen että onko hyvä peli vai ei.
Mun mielestä kaikken tärkein on juoni ja on varmaan monta asiaa mitkä vaikuttaa siihen että onko hyvä peli.
Mutta mun mielestä FFVII on :bow: ja klassiko se tulee aina olemaan =)

[Minorith]

Heba, olet lapsellinen. =)

Muille vaan hyväntahtoisena vinkkinä, että kannattaa kertoa mielipiteensä topicin aiheesta lyhyesti ja ytimekkäästi, veikkaan että ihan jokainen ei jaksa näitä todella pitkiä rainoja lukea. :huh:

Anyway, yhdyn SquallyGirlyyn, ei grafiikka ole kaikki. Kun pelaa huonografiikkaista peliä, siihen kyllä tottuu.

Huh huh minkätasoiset forumit, tappelua, ylipitkiä off-topic spämmejä
ja perusteettomia pinnallisia mielipiteitä :D taidanpa kyllä lähteä täältä joillekkin kunnon foorumeille ;D

Minorith has left the building.

[Jubei]

Muille vaan hyväntahtoisena vinkkinä, että kannattaa kertoa mielipiteensä topicin aiheesta lyhyesti ja ytimekkäästi, veikkaan että ihan jokainen ei jaksa näitä todella pitkiä rainoja lukea. :huh:
Itseasiassa mitä pidempi posti, sitä asiasisältöisempi se oikeastaan on. En tiedä oletko jossain tiltin foorumeiden kaltaisessa spammin pesässä käynyt, mutta mieluummin minä luen neljäsosasivun mittaisen kunnollisen arvostelun FFVII:sta, kuin "hyvä peli" kaltaisen spammipostin. Ihan vain näin ystävällisenä neuvona. =)


Huh huh minkätasoiset forumit, tappelua, ylipitkiä off-topic spämmejä
ja perusteettomia pinnallisia mielipiteitä :D taidanpa kyllä lähteä täältä joillekkin kunnon foorumeille ;D
Mitä tähänkin voi sanoa? Ainakin täällä arvostetaan oikeinkirjoitusta, eikä välimerkkien korvaamista hymiöille, kuten eräät näyttävät tekevän.

[Heba]

Heba, olet lapsellinen.
Yhdyn tässä Jubein mielipiteeseen, mielummin luen kunnon perusteita, arvosteluita tai väittelyitä pelistä, kuin "Hyvä peli ja muut ihan surkeita!". Myönnän, että liika vänkääminen ja riitely voi kyllä olla ihan lapsellista, mutta niin on myös se, kun perustelee muutamalla sanalla.


Ja mun mielestä grafiikan ei pitäisi vaikuttaa siihen että onko hyvä peli vai ei.
Itse en olisi ikinä pelannut FFI-VI:tä tai jotain muita NES tai SNES pelejä, jos grafiikoilla olisi niin suuri vaikutus minuun. Itse enemmän kiinnitän huomiota tarinaan, hahmoihin ja pelisysteemiin

[GolliM]

Peli on hyvä, ei mestariteos eikä moka mutta jos jommaksi kummaksi pitää luetella niin moka se on. Peli on huonoin pelamaistani Final Fantasyistä (7, 8, 10, 10-2, Tactics advance) ja häviää reilusti kaikille paitsi Tactics Advancelle.

Pelissä on tylsät hahmot. Olin lukenut niin paljon juttuja netistä hahmojen persoonallisuuksista ja hämästyin todella paljon, kun niitä ei ollut. Alussa kaikki ovat terroristea, jotka taistelevat pahaa maailmaa vastaan ja sitten sieluttomia kuoria, jotka jahtaavat Sephirothia ympäri maailmaa. Hahmoista parhaat olivat Cloud, Tifa , Yuffie ja Cait sith (lempihahmoni), joilla oli oma persoonallisuus, muut olivat vain toistensa klooneja. Kaikista paras hahmo oli kyllä Sephiroth, niin vaikuttava ihminen hän oli.

Sitten siihen juoneen. Tästäkin olin lukenut paljon positiivistä kommentointia. Kuinka mahtava ja kuinka täynnä juonenkäänteitä se on. Tässäkin petyin. Alku oli tappava ntylsä (wall market ja Shinra-rakennus -________-) ja kun lähdettiin etsimään Sephirothia luulin ett mielenkiintoiset kohdat alkaisivat.
Juoni ei ollut ennalta-arvattava, siitä annetaan plussaa. Mutta vaikuttaa oikeasti siltä, kuin käsikirjoittaja yritti keksiä jotain mielenkiintosta ja päätyi siihen, että Cloud olikin uskotellut kaiken itselleen. Zack oli se oikea sankari. Myös se juttu, että Cloud olikin vain Sephin "klooni" meni vähän yli. Idioottimainen muistelukohtaus kraaterissa ja Life streamissa olivat niin tylsiä, että teki mieli itkeä.

Peli oli myös liian helppo. Kun vain linkitti All-materian masteroituun restoreen bossit kaatuivat. Sitten W-itemillä pystyi vielä kopioimaan megalixereitä 99 kappaletta ja sen jälkeen mistään ei ollut enää vastusta. Rubya en voittanut (save meni pilalle) mutta emeraldin voitin ilman mitään strategia-oppaita. kun äkkäsin mitä se joku isku teki ja olin lukenut siitä 7777-hp-jutusta niin laitoin vain kaksi materiaa (masteroidut HP plus) kaikille ja sitten hakkasin.

Cait sith, Sephiroth, joskus mielenkiintoinen juoni (ensimmäisen CD:n loppu ;___;) ja musiikit pelastivat pelit. Boss-musiikki on jotain niin ihanaa kuultavaa.

Loppu ei kertonut miten ihmisille kävi (hyvä niin, se oli loistava loppu), mutta edellisen sivun viestit paljatsivatkin sen. Kiitos, tuota epäilinkin. Täydellinen loppuratkaisu.

[kouluarvosana 8-]

[Paine]

Miten sen nyt ottaa.. Mestariteos tai ei. Silti pelaan.
Kaikki ei ole ihan sieltä syvimmästä päästä, mutta kaikilla on omat mielipiteensä. Minusta VII menettelee. Itse kun pelasin tätä peliä ensinmäistä kertaa. Kirjosin koko pelin. Vaan sitten kun alkoi pikkuisen tulla älyä nuppiin, pelasin sitä sen verran että olin suunnilleen käynnyt vilkaisemassa minkälainen viimeinen vastustaja oli. Sitten annoin sen olla ainakin 2 vuotta hyllyllä (Siinä samalla hävitin muistin siitä). Ensinmäisestä pelikerrasta olen yrittänyt pelata tätä peli mhdollisemman hyvin. Kunnes nyt sitten viimeinkin kävin viimeisen vastustajan, Emeraldin ja muut sun vastustajat. Menihän siihen kohtalaisen pitkään, vaan se kannatti.

[Raxum]

No hieno ja hyvä peli se on. Kun pelasin sitä ensimmäistä kertaa, ristin sen oitis FFVIII:saa paremmaksi hauskemman taistelusysteemin ja jännittävien Sephiroth-kohtausten takia. Nykyään pidän niistä yhtä paljon. Klassikoksi en ihan seiskaa sanoisi. Hieno tarina ja hahmot siinä on tottakai, mutta ei pärjää FFVI:n loistavalle tunnelmalle ja mieleenpainuvalle hahmokatraalle.

Hyvä peli, mutta ei klassikoainesta. Todelliset klassikot ovat FFIV ja FFVI.

[Valentiner]

Todellakin FFVII on klassikko ja onhan se ensinmäinen 3D grafiikalla tehty Final Fantasy :p hahmot on todella hyvin tehty varsinkin pääpahis Sephiroth joka on yksi lempi hahmoistani, mutta paras hahmo on kyllä Vincent.:bow: Ja pelissä riittää moneksi kymmeneksi tunniksi tekemistä kuten hillua Gold Saucerissa tai yrittää tuhota Emerald tai Ruby Weapon jotka ovat tosi vaikeita tai ainakaan minä en oo niitä koskaan voittanu : D Ite olen mennyt pelin 3 kertaa läpi, mutta silti en ole noita 2 Weaponia voittanu prkle : P Ai niin ja musiikista tykkään tosi paljon. On se Nobuo aika pro ; D

[LuX]

Ilman suurempia perusteluja klassikko isolla K:lla. Paras Fantasy ilman muuta.
+ Hahmojen nerokkuus
+ juonen syvyys
+ erittäin onnistunut ekaksi ff:ksi playstationilla ja silloinen oli melkoinen vallankumous grafiikaltaan ym. Vertailukohteena voi ottaa FF X:n joka oli myös ensimmäinen FF silloisen uuden sukupolven konsolille eli pleikkari kakkoselle. Ja tuloksena paskin pelaamani FF, toisin kuin pikkuveljestään (VII) josta tulikin nimenomaan, paras FF.

[GolliM]

Taidan ottaa kantaa tähän väitteeseen, ettei kymppiä voi verrata seiskaan. Miksi ei voisi?

Tietysti on eri asia, jos erottaa pelit periaatteella "Seiskan tyypeil on tiimalasikädet? Siis niinQ nii kamalaa, kympis ne on iha aidon näkösii, eihä niit VOI muuta ku rakastaa <3 kympissä on niin paras graffa et se peittoaa seiskan mennen tullen!" mutta näin ei suinkaan ole. Voihan IV:täkin verrata seiskaan ja I:tä IV:hen , vaikka nekin ovat "uuden konsolin ensimmäisiä pelejä". Ainut mikä erottaa pelit toisistaan on grafiikka ja se, että juoneen, hahmojen kehityssysteemiin, hahmoihin ja pelattavuuteen keskitytään enemmän rahamäärän kasvaessa kasvamistaan ;).

Minusta kympin suuri epäsuosio johtuu siitä, että siinä päätettiin keksiä jotain uutta eikä pysyä siinä samassa vanhassa toimivaksi todetussa systeemissä. Mihin sitä "maailmankarttaa" loppujen lopuksi tarvitsee? Ei se minusta vapaudentunnetta tuo vaan suurta ärsytystä, kun käsketään menemään kaupunkiin, mutta ei kerrota missä se on ja annetaan tutkittavaksi kartta, jonka ympärikiertämiseen menee kävellen 10+ tuntia, kun lähdet vahingossa vikasuuntaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että seiska on keskeneräinen peli. Mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että kuolleella Aeriksella on repliikkejä, pelissä on luolia joihin ei pääse, kun materiat on poistettu ja aivan liikaa bugeja kiusaamassa pelaajia :eh:.

Oman viestini voi lukea edelliseltä sivulta, ellei se ole sieltä poistunut :3 en viitsinyt nyt uudestaan samaa toistaa.

[Sase]

Minusta 7 on enemmänkin "klassikko" kuin klassikko. Kerpeleen yliarvostettu.

Juoni ja musiikki kohdallaan, mutta taistelusysteemi on tylsä. Kaikki pelin taistelut ovat samaa jauhamista, ja koko pelin voi päästä läpi käyttämällä pelkkää Attack ja Item-komentoja.

Itse en oikein pidä.

[Jullersson]

VII on kaikin puolin maailmankaikkeuden paras peli, siitä todisteena seuraava: http://www.gamespot.com/features/6155700/index.html
Teemana elämä....muistaakseni. Pelin tarina sai minut arvostamaan elämää enemmän. Lapsempana vain pelasin peliä koska se oli hyvä, kasvettuani ymmärsin että pelissä on vaatimattomasti maailman paras ja parhaiten kerrottu tarina, syvine mysteereineen.



Juoni ja musiikki kohdallaan, mutta taistelusysteemi on tylsä. Kaikki pelin taistelut ovat samaa jauhamista, ja koko pelin voi päästä läpi käyttämällä pelkkää Attack ja Item-komentoja.

Muista hyvä mies, ja kaikki muutkin näin tai toisin ajattelijat, että peli on jo 9 vuotta vanha, ja alansa yksi tulostatuottavin pioneeri. Jos olisin jo voinut pelata seiskaa sen ilmestymis vuonna, olisin kai vedonnut seuraavasti:

"Pelin keksiliäs taistelusysteemi on monipuolinen, ja sitä saa jopa säädettyä nopeasta hieman hitaaseen. Erittäin kekseliästä ja haastavaa uusinta uutta tähän aikaan. jne...."

Nykyään meillä pohjollassa asti vain, parasta taistelu systeemiä kantaa peli numerolla 10.

[Doratius]

Minun mielestä VII on paras FF, mitä olen pelannut (vaikkei niitä kovin montaa ole). Kun aloitin pelaamisen grafiikka oli pieni shokki, tiesin, ettei se olisi X-2 luokkaa, mutta en pitänyt sitä noin huonona. Mutta sitten kun olin pari päivää pelannut, se alkoi tuntui ihan hyvältä eikä grafiikka enää haitannut. Juoni on mahtava ja Sephi-setä paras pahis ikinä, kerrankin joku oikeesti seko ja murhanhimoinen tyyppi;D Eli klassikoksi voisin sanoa!

[Faust]

VII on kaikin puolin maailmankaikkeuden paras peli, siitä todisteena seuraava: http://www.gamespot.com/features/6155700/index.htmlVain koska fanipoikia pursuava GameSpot sanoo FF VII:aa maailman parhaimmaksi peliksi, kaikkien täytyy olla sitä mieltä?

FF VII on hävyttömän yliarvostettu. Hype on sellaista luokkaa että peli tuntuu aivan surkealta "OMG t3h best game evar!!11"-kommenttien jälkeen.

Hyvä peli se on, sitä ei voi kieltää. On vain monta parempaakin peliä, kuten FF VI.

[Dorianthem]

Hyvä peli se on, sitä ei voi kieltää. On vain monta parempaakin peliä, kuten FF VI.Ja tuo oli sinun mielipiteesi.

Itse pidän todellakin FFVII:stä. Valitettavasti sen hohto on laantuunut jo muutaman pelikerran jälkeen ja mieluummin pelaisin FFIX:ää, joka on mielestäni paljon parempi. FFVII:n alku alkaa olemaan jo sen verran tylsä, ettei sitä vain jaksa aloittaa enää alusta. Midgarista päästessä peli viimein "käynnistyy", mutta sinne asti pelattavaa riittää, valitettavasti pelin tylsin kohta on se alku. Ilman näin tylsää alkua peli olisi paljon mielenkiintoisempi.


FF VII on hävyttömän yliarvostettu. Hype on sellaista luokkaa että peli tuntuu aivan surkealta "OMG t3h best game evar!!11"-kommenttien jälkeen.Tässä olen kanssasi samaa mieltä. Jos kuulee pelistä ensin nämä "Se on paras peli evah" -kommentit, niin peliin pettyy, jos siihen ei ole päässyt tutustumaan aiemmin.

[freya™]

FF VII on hävyttömän yliarvostettu. Hype on sellaista luokkaa että peli tuntuu aivan surkealta "OMG t3h best game evar!!11"-kommenttien jälkeen.

Ja tulee aina olemaankin jos ihmiset perustelevat tällaisia ketjuja josta asiasta saa "keskustella". Outoa on, että mielestäsi joku peli muuttuu huonoksi jos sitä ylistetään. Just live with it. Puheistasi saan sellaisen kuvan, että olisit kateellinen pelille, sen saamasta ylistyksestä. Näkisitkö mieluummin sen paikalla jonkun toisen. ;]

FFVII:n jälkeen tullut pelailtua erinäisiä pelejä lähes vuosikymmen. Mikään ei ole vielä onnistunut sytyttämään samanlaista paloa sydämessä.

OMG!!!1 FFVII iS teH R0xX0r!11

[Faust]

Ja tulee aina olemaankin jos ihmiset perustelevat tällaisia ketjuja josta asiasta saa "keskustella". Outoa on, että mielestäsi joku peli muuttuu huonoksi jos sitä ylistetään. Just live with it. Puheistasi saan sellaisen kuvan, että olisit kateellinen pelille, sen saamasta ylistyksestä. Näkisitkö mieluummin sen paikalla jonkun toisen. ;]Hoho. Lähinnä, kun pelaan FF VII:aa, mielessä on vain se että tämä on nyt se maailman paras peli jossa on maailman paras tarina ja maailman parhaat musiikit ja maailman paras pahis jne. jne. Onko se mukamas todella sitä? Kateellinen en missään nimessä ole, tuo jatkuva ylistys vain on niin saamarin ylitsevuotavaa, että itse pelikin alkaa menettämään sitä hohtoa.

Mutta ei sille voi mitään. :murjotus:

[Ninjor]

Ainakin meikäläisen (ja luultavasti parin miljoonan muunkin) kohdalla FFVII on maailman paras peli koska se oli niin mullistava, uusi ja avartava kokemus. Kun kolmannella luokalla iskin pelin laitteeseen tuli ihmeteltyä: "mitä helvettii, voiko videopelit olla tälläsiä?!". Seiskaa ennen oli tullut hakattua lähinnä geneerisiä tasoloikkia, tylsiä kaahailuja ja mättöpelejä, joten peli jossa oli syvällinen ja loistava juoni ja mahtavat hahmot oli tajunnanräjäyttävä kokemus.

Toki FFVII on nykymittapuun mukaan ainakin pelillisesti melko heikko tekele, mutta ne tuntemukset mitä peli aikoinaan herätti nostaa sen ykköspallille. Jos VII:tä ennen pelasi vaikkapa kutosta tai kasia (tai jotain muuta hyvää peliä), niin ymmärrän kyllä miksei peliä ajattele niin hienona ja silmiä avaavana, sitä "samaahan" se on. Riippuu ihan olosuhteista miten pelin kokee.

Nostalgiafiilisten takia en juurikaan pysty sanomaan mitään pahaa seiskasta. :love:

[Amendel]

FFVII on kyllä paras FF ikinä! Kun ostin sen joskus pienenä, kokeilin sitä ja aattelin ettei oo kyllä mikään ihmeellinen peli. Se johtu luultavasti siitä et en osannu enkkuu. Nyt kun enkkuu osaa jo ihan hyvin ja on pelii tullu pelattuu niin oon huomannu et se on TOSI hyvä! Oon pelannu muitakin FFsarjan pelejä, mutta ei ne kyllä vedä vertoja VII:lle! FFVII:stä hyvän tekee sen mahtava juoni ja hahmot. Kovin monessa pelissä ei kerrota hahmojen taustasta niin paljoa kuin VII:ssä. Ja grafiikka. Nykymittapuun mukaan se on ihan surkee mut sillon aikanaan ku se tuli se grafiikka oli aivan mahtava! Eikös se ollu ensimmäisii tollalailla toteutettuja pelejä?
Eikös FFVII äänestetty hiljattain parhaaksi peliksi tai jotain vastaavaa?

[Jullersson]

...ne tuntemukset mitä peli aikoinaan herätti nostaa sen ykköspallille. Jos VII:tä ennen pelasi vaikkapa kutosta tai kasia (tai jotain muuta hyvää peliä), niin ymmärrän kyllä miksei peliä ajattele niin hienona ja silmiä avaavana, sitä "samaahan" se on. Riippuu ihan olosuhteista miten pelin kokee.
Näin on. Minäkin taisin pelata ensimmäisen Viimeisen Fantasiani ja kannessa kimalteli numero 7, joten ihannoin peliä omasta näkökulmasta, ensimmäisenä ja mullistavimpana roolipeli kokemuksena. Jälkeenpäin olen sitten kahlannut lähes kaikki FF:t läpi ja voin todeta että jopa VI:ssa oli hieman syvellisemmät hahmot ja vastaavaa. Silti pidän VII:a parhaimpana roolipelinä ikinä.


FF VII on hävyttömän yliarvostettu. Hype on sellaista luokkaa että peli tuntuu aivan surkealta Minun mielestäni taas asia on näin: Mitä enemmän peli saa hyvää kritiikkiä ja näitä "Best game 4 life lolz!" arvosteluja hyvän suosion lisäksi, sitä lähemmäs päästään tilaa jossa voidaan katsoa tämän olevan lähempänä faktaa kuin mielipidettä.

[Faust]

Minun mielestäni taas asia on näin: Mitä enemmän peli saa hyvää kritiikkiä ja näitä "Best game 4 life lolz!" arvosteluja hyvän suosion lisäksi, sitä lähemmäs päästään tilaa jossa voidaan katsoa tämän olevan lähempänä faktaa kuin mielipidettä.Ei se todellakaan ole näin. Miljoonat ihmiset sanovat Iron Maidenia maailman parhaimmaksi bändiksi, onko näiden ihmisten mielipide muuttunut sitten faktaksi? Ei.

Olen kyllä vähän katkera siitä kun kaikkia hiton pelejä pitää verrata FF VII:aan, jonka suosio perustuu lähinnä nostalgiaan. Esim. joku älypää GameFaqsissa oli sanonut Half-Life 2:ta paskaksi peliksi koska siinä ei ole hahmonkehitysjärjestelmää niin kuin FF VII:ssa.

[Unski]

Olen kyllä vähän katkera siitä kun kaikkia hiton pelejä pitää verrata FF VII:aan, jonka suosio perustuu lähinnä nostalgiaan. Esim. joku älypää GameFaqsissa oli sanonut Half-Life 2:ta paskaksi peliksi koska siinä ei ole hahmonkehitysjärjestelmää niin kuin FF VII:ssa.

Joo, tervetuloa kerhoon vaan. Seiska on hyvä peli, muttei missään nimessä maineensa veroinen peli. Epäilen voisiko mikään olla, ellei sitä sitten koodaisi Jumala. Mutta tätä massiivista moninpeliähän taidettiin kutsua "Aidoksi Elämäksi". Kuulemma aika hyvä, mutta liian pitkäksi venytetty juoni. Ja tietty joku meni netissä spoilaamaan että peli päättyy päähenkilön kuolemaan.
Kriitikot silti arvostelivat seiskaa paremmaksi.

PS. Kiva Megaman ZERO ava.

[Elijah]

Minun mielestäni FFVII on paras FF. Juoni on ensinnäkin loistava. Minkään muun pelin juoni ei ole viehättänyt näin paljoa. Vaikka en ensimmäisillä kerroilla lähelläkään kaikkea ymmärtänyt, pelin tunnelma oli silti ainutlaatuinen. Pelin säilyttää myös mielenkiintonsa alusta loppuun, toki joitakin tysempiä paikkoja tulee väistämättä, yleensä jokaisessa pelissä. Ja varsinkin pelin alku Midgarissa on erittäin mielenkiintoinen. Varsinkin siellä Shinran rakennuksessa on erittäin hyvä tunnelma. Harmittelen, että se paikka loppuu niin nopeasti, koska minä tykkäsin siitä erittäin paljon.

Hahmot ovat myöskin mainioita. Sephiroth varmasti nousee ylitse muiden pahisten joukossa. En ala vertaamaan sitä Kefkaan, koska en ole VI:tä mennyt läpi, enkä ole juuri saanut luotua kunnon kuvaa ollenkaan hänestä. Toki hänkin saattaa loistava pahis olla. Caith Sith on ehkä pelin hahmoista huonoin. En koskaan ole hänelle lämmennyt ja koko hahmo on mielestäni melko turha. Muut hahmot ovat erittäin hyviä, varsinkin Vincent on erittäin mielenkiintoinen hahmo.

Grafiikat eivät ole nykymittapuun mukaan hienot. FFVII oli kuitenkin ensimmäinen FF, jota pelasin, eikä siihen aikaan mitään huippugrafiikkaisia pelejä muutenkaan ollut. Eivät ne siis häiritse nytkään sen enempää. Ne grafiikat kuuluvat seiskaan. Ei se olisi sama ilman noita grafiikoita. Kyllä minä silti ostaisin, jos tulisi se huhuttu "uusintapainos" seiskasta, vaikka tuskinpa sitä tulee. Taistelussa sen sijaan on jo paljonkin paremmat grafiikat ja ne ovat melko miellyttävää katseltavaa. Videoiden grafiikat eivät taas yllä lähellekkään tämän päivän tasoa. Varmasti se kymmenen vuotta sitten oli erittäin mullistavaa ja hienoa, mutta nykyisin siitä kyllä huomaa tietyn alkukantaisuuden. Toki ne silloin muutama vuosi sitten ensimmäistä kertaa pelatessa olivat erittäin komeita, mutta jo VIII:ssäkin oli huomattavasti hienommat videot, joten olen ehkä hieman tottunut parempaan tasoon. Ei niin, että minulla mitään videoita vastaan olisi, kyllä nekin menevät mainiosti pelin lomassa.
Ohjaus taas on kieltämättä toisinaan hankalaa ja kulmikasta. Maailmankartalla kuljeskelu ei myöskään haittaa sen enempää kuin missään muussakaan roolipeleissä. Yleensä ne ovat sopivan lyhyitä.

Random matsit ovat välillä puuduttavia. Kuitenkin ne ovat erittäin tärkeä osa peliä, ja kyllähän niistä karkuunkin pääsee.

Musiikit sen sijaan ovat parhaat, mitä missään pelissä on ollut. Kieltämättä itse pelissä ne ovat melko huonolaatuisia tai yksinkertaisesti toteutettuja niin kuin joku jo aikasemminkin tässä ketjussa sanoi. Nykyään, kun kuuntelee netistä live orkesterin esittäminä, niin se on vieläkin hienompaa, ihan tiedoksi vaan, että Youtubesta löytyy niitä jonkin verran.

Enkä osaa sanoa onko FFVII "yliarvostettu". Silloin kun pelasin, en muistaakseni ollut mikään FF fani enkä siitä ollut ennen kuullukkaan.Nykyään se on erittäin arvostettu ja minun mielestäni siihen on erittäin hyvät syyt.

[Jullersson]

Ei se todellakaan ole näin. Miljoonat ihmiset sanovat Iron Maidenia maailman parhaimmaksi bändiksi, onko näiden ihmisten mielipide muuttunut sitten faktaksi? Ei. No jos maailmassa on 10 ihmistä ja 10 heistä sanoo että banaani on hyvää, silloin banaani on 100 % kannatuksella hyvää = "lähes fakta"!

Jos taas vain 9/10 sanoo että banaani on hyvää hylätään banaanin hyvyyden faktana oleminen tyystin. Eli yksikin mielipide vastaan tekee asioista mielipiteitä. Eli en todellakaan meinaa että FFVII olisi faktana paras peli ikinä jne...


Olen kyllä vähän katkera siitä kun kaikkia hiton pelejä pitää verrata FF VII:aan, jonka suosio perustuu lähinnä nostalgiaan. Esim. joku älypää GameFaqsissa oli sanonut Half-Life 2:ta paskaksi peliksi koska siinä ei ole hahmonkehitysjärjestelmää niin kuin FF VII:ssa.
Joo tämä tässä mainitsemasi vertailu on sairasta ja kiellän sen lailla. Ei näin kenenkään kuuluisi toimia.

[Faust]

Fakta on asia joka voidaan todistaa. Mielipiteet eivät todista mitään muuta kuin sen mitä mieltä joku on.

[Weirdo]

Jääny huomaamatta, mutta mitä väliä:


FF VII:aan, jonka suosio perustuu lähinnä nostalgiaan.Tähän vielä ne vedenpitävät todisteet ja perustelut perään.

[Faust]

Final Fantasy VII on minusta vain yliarvostettu peli ja nostalgian voimasta kielii se että Advent Children, yksi huonoimmista elokuvasta ikään, menestyi kuin häkä. Voisinpa jopa sanoa, että jos FF VII:aa ei olisi koskaan julkaistu, olisi FF VIII nykyään sen asemassa. En vain jaksa uskoa että seiska olisi niin hyvä peli etteikö sillä olisi mitään merkitystä, että se oli monelle ensimmäinen konsoliropekokemus.

Ja ennen kuin innostut niin tähän loppuun vielä se perinteinen eli "tää on vaan mun mielipide".

[Jubei]

Sen verran voisi tulla päivittämään, että kyllä FFVII taitaa itselleni edelleen olla se maailman paras peli, ainakaan vielä ei ole löytynyt voittajaa. Tietenkin tämä riippuu siitä millä mittapuulla "parasta peliä" lähdetään hakemaan, omasta mielestäni yksi hyvä mittari on läpipeluuarvo ja tätäkautta läpipeluu kerrat. Aloitin about viikko sitten kyseisen pelin alusta tarkoituksena pelata se kymmenennen kerran täydellisesti läpi. Tosiaan yhdeksän kertaa on kyseinen peli tullut läpi vedettyä täydellisesti ja pakko sanoa että ei ole toista peliä jonka olisin noin monta kertaa läpi vetänyt. BG 2 Shadows of amn pääsee lähelle kuudella läpipeluukerrallaan. Vedin muuten vihdoinkin pelin niin, että sain Gold Saucerin dating sequenseen Barretin, nyt olen saanut siihen kaikki jotka voi saada. Repeilin kyllä aika totaalisesti tuolle kohdalle, hyvät "treffit" pojilla.:D Oikeastaan kaikki muut seikat jotka tekevät FFVII:sta hiton hyvän pelin (kuten materiajärjestelmä, limitjärjestelmä ja juoni) voi lukea aikaisemmasta postistani vuodelta kivi ja nakki. Faustia tekisi mieleni kommentoida, mutta koska hän on lähtenyt foorumeilta, niin se lienee aika turhaa. Sen verran voisi kuitenkin viimeisimpään todeta että omasta mielestäni FFVIII on heikoin finali ja vaikea uskoa, että se korvaisi seiskan paikan jos olisi ilmestynyt ennen tätä.

[Jullersson]

Faustin virhepäätelmien kirjoon kommentoin että sekin seikka, pyöriikö VII:n suosio nostalgialla vai ei on mielipidekysymys siinä missä onko AC roskaa vai täyttä tavaraa.


Fakta on asia joka voidaan todistaa. Mielipiteet eivät todista mitään muuta kuin sen mitä mieltä joku on.

Mutta onko factaa että banaani on keltainen kypsänä, vaikka värisokeat näkevät sen eri värisenä? No on!! Entäpä jos joku menisi väittämään että banaani on hänen mielestään kellertävä eikä keltainen? Hän olisi luonot mielipeet asiasta jonka kuitenkin pitäisi olla facta. Jos kerran näin voi (ja muuten varma voi!) tehdä niin miksei se kävisi sitten toisinpäin?

[savanogi]

Minun mielestä FFVII on paras, sillä se on yksi ensimmäisistä FF:stä mitä olen ostanut. Pelin grafiikka ei ole tärkeä vaan juoni ja kuinka hyvin peli saa pelaajan pidettyä kiinni ruudun ääressä. Toiset ei tykkää ja toiset on aivan hulluina siihen. Minun mielestä hyvä peli määritellään siten, että sen voi pelata monta kertaa läpi kyllästymättä :D

[Stalwart]

Yep , Klassikko on kyllä todellakin, pelissä huomaa sitä luovuuden.. (miksikä sitä sanotaan kun teet jotain eka kerran esim piirrät ja se onnistuu hienosti mutta seuraavaan kerran kun yrität samaa nii ei onnistu nii hyvin..)mutta tiedättehän mitä tarkoitan.
Jos FFVII tehtäisiin uudelleen se ei ehkä onnistuisi nii hyvin , FFVII on uniikki peli jota 'voi' kopioida mutta sellaita ei varmasti tule toista, vaikk FFVII-2 tai joku olisi mielenkiintoinen nähdä, jos sellainen on edes tekeillä, ainakin huhuja olen lukenut.

:rispekti:

[Gathan]

Erinomainen peli tämä FF7, vaikea kuitenkin verrata muihin sarjan peleihin kun tämän lisäksi vain FF8:a olen pelannut. Silloin joskus kauan sitten jostain democd:ltä löytyi pelin demo, kaveri osti sitten myöhemmin kokoversion pelistä ja siitä rynnättiin pelaamaan sitä. :) En kyllä ollenkaan muista mihin asti tuli silloin pelattua.. Kun lainattiin peli tietokoneelle yhdeltä toiselta kaverilta läpipeluu kesti aika kauan.. yli sadan tunnin meni. Pelin musiikit... aah, henkinen orgasmi. Pomomusiikin muistan lähestulkoon kokonaan, tidididii tidididii tidididii didididididi... hehehe
Mutta hmm... kultaako aika muistoja vai oliko se oikeasti erinomainen peli...


Olisi mukava pelata sitä jälleen.


edittiä...

Olen minäkin kuullut jotain ff7 uusimisesta ps3:lle, tekniikkademon vaiminkälie näin netissä. Pelin tekijät sanoivat että eivät kommentoi asiaa kovin paljoa mutta eivät kielläkkään etteivätkö tekisi sitä jossain vaiheessa. Eikös nämä vanhemmatkin ole jo uudistettu?

[Masteil]

Olen minäkin kuullut jotain ff7 uusimisesta ps3:lle, tekniikkademon vaiminkälie näin netissä. Pelin tekijät sanoivat että eivät kommentoi asiaa kovin paljoa mutta eivät kielläkkään etteivätkö tekisi sitä jossain vaiheessa. Eikös nämä vanhemmatkin ole jo uudistettu?


Square-enix kyllä sanoi E3 2005:ssä ettei pelistä tehtäisi uutta versiota.

Unfortunately for Final Fantasy fans all over the world, Square Enix President Yoichi Wada stated after the demo's airing that it was meant for display purposes only and was not proof of an actual remake of the original game.

http://ps3.ign.com/objects/748/748460.html

Tosin tuo Yoichi Wadan kommentti ei kyllä oikeastaan kiellä sitä. :)


Minusta olisi loistavaa jos pelistä tehtäisiin remake, pelistä kuitenkin tarinan puolelta löytyy niin paljon potentiaalia. Mutta kyllä sitä vanhoillakin graffoilla kelpaa pelata. :) Tosin hyvä ääninäyttely ja paremmat grafiikat toisivat lisää tunnetta peliin. Mutta jos ääninäyttelyn takia dialogia vähennettäisiin huomattavasti(koska pelissähän on sitä paljon verrattuna esimerkiksi FFXII.) niin mielummin ilman puheääniä minun mielestäni.

[Hawie]

Jos joskus näin sanoinkin sanon sen uudestaan.
JOS tästä kullanmuruklassikosta tehdään remake, en jaksa odottaa sitä innolla ja annan sen tulla, jos se edes tulee, elämän mukana.

Se olisi todella hienoa jos remake tulisi, koska tietysti kaikki nämä grafiigat sun muut olisi paranneltuja, ehkä ACn tyyliin. Musiikki kuitenkin saisi olla vähemmän sellaista 'rock' henkistä, mikä sai ACn olevan jotenkin... emmätiä..
Seiskaa tehdessähän niille tyypeille tuli ongelmia ja kiirus ja siksi Aerith kuoli aikaisemmin. Ainakin niin oon kuullu/lukenut.
Jos tästä klassikosta ei tuu remake, olikohan niillä edes minkäänlaista järkeä tehdä sellaista demovideota, mikä saisi fanien päät pyörälle.

JA älkää vain luulko että minä en pitäisi seiskasta? Päinvatsoin, minähän pidän siitä. Se on eka finaalini, se on ehdoton suosikkini ja sen hahmokarti on lyömätön. Piste.

hihihahahöhö

[rasseleEh]

onhan FFVII sinällään 'klassikko', nosti sarjan aika mainstreamiksi ja olihan se sarjan ensimmäinen julkaisu kovan luokan pelikonsolille (toistanko minä itseäni?), mutta jos verrataan super marioon niin kyllä mario on kovempi \,,/

ajatellaanpas sitäkin että ennen VII:tä FF oli ihan kiva pelisarja kaikkineen, ei mitenkään überihmeellinen mutta VII:n mukana tuli nuket ja kynät ja kumit ja petivaatteet (=rahastus!).. *huoh* mutta tämähän se yleensä määrittää klassikon, tai vähintäänkin tulee sen määritelmän kylkiäisinä.

ja tähän loppuun pieni pohdinta: jos VII:n tilalla olisi tullut VIII, ja toisinpäin, mikä olisi Final Fantasy -sarjan tilanne? tai jos VII:n tilalla olisi ollut IX? olisiko ihmisiä kiinnostanut läheskään niin paljoa? eli tämänkin laskutehtävän mukaan VII olisi klassikko.

miten edes määritellään 'klassikko'? :D

[WonderAndy]

Tuon äskeisen pohdinnan voisi melkeinpä kääntää myös toisinpäin. Jospa Square olisi tehny Dragon Quest VII tyylisen kikan, ja jättänyt FFVI:n julkaisematta SNESille, ja tehnyt siitä Pleikalle omanlaisensa version, parannellun musiikin, ynnä muun vastaavan joukossa, kenties jopa muuntanut maailman 3D:ksi.

Niin, mutta tuo nyt on vain pohdintaa. Mielestäni FFVII on klassikko, ja hyvä sellainen. Omalla mittapuullani klassikko on peli, joka jaksaa sytyttää vielä monta vuotta julkaisunsa, ja monen läpipeluukerran jälkeen. FFVII tekee sen, joskin pidän IX osasta enemmän.

[Rufus Shinra]

Ei uusittu peli ole koskaan niin hyvä kuin alkuperäinen. Niin se vain on minusta vanha grafiikka on parempi kuin uusi. FF7 tyypit oliva kulmikkaita
FF8 pikselimömmöä! kumpi on parempi? palikka grafiikka!

Kuten Halo 1 oli parempi omana aikanaan kuin Halo 2! se vain on niin
siitä ei pääse YLI EIKÄ YMPÄRI...!

[Tangentti]

Ei uusittu peli ole koskaan niin hyvä kuin alkuperäinen. Niin se vain on minusta vanha grafiikka on parempi kuin uusi. FF7 tyypit oliva kulmikkaita
FF8 pikselimömmöä! kumpi on parempi? palikka grafiikka!

Kuten Halo 1 oli parempi omana aikanaan kuin Halo 2! se vain on niin
siitä ei pääse YLI EIKÄ YMPÄRI...!


Vaikka pitäisit vanhaa grafiikkaa yhtä hyvänä kuin nykyisissä peleissä olevat grafiikat niin olet väärässä koska vanhat grafiikat ei millään päihitä uusia mutta onko grafiikat tärkeimmät pelissä? Ei minusta ainakaan ja tietenkin verrattaessa ottaen huomioon pelin valmistusvuosi voisi sano vanha grafiikka on parempaa kuin uusi.

Miksei FF VII:stä voisi tehdä digitally mastered version kuten vanhoista elokuvista nykyään tehdään.Tosin seiskasta ei tehtäisi vain paremmat grafiikat versiota joten siksi siitä ei pitäisi tehdä remakea joka pilaa kaiken. Saisi mieluummin Square-Enix satsata tuleviin FF:iin jotta niistä tulisi yhtä hyviä tai parempia kuin VII:sta. Tosin IMO IX onnistui lyömään VII:n ja nyt pakenet maan alle ennenkuin kimppuuni käy lauma vihaisia FFVII-faneja.

[MSandt]

Vaikka pitäisit vanhaa grafiikkaa yhtä hyvänä kuin nykyisissä peleissä olevat grafiikat niin olet väärässä koska vanhat grafiikat ei millään päihitä uusia mutta onko grafiikat tärkeimmät pelissä? Ei minusta ainakaan ja tietenkin verrattaessa ottaen huomioon pelin valmistusvuosi voisi sano vanha grafiikka on parempaa kuin uusi.

Grafiikkaan suhtautuu eri tavalla, jos on pelannut peliä sen ilmestyessä. Doom näyttää minulle ihan hyvältä, tämän päivän kasvateille törkeältä. VII:n grafiikasta ovat valittaneet ne, jotka hyppäsivät kelkkaan vasta X:n myötä, eivätkä näin ollen saa kaikkea mahdollista pelistä irti. Näin suhtaudun itse VI:een, jonka pelattavuus kärsii törkeän antiikkisesta moottorista, jolla ei ole minkäänlaista nostalgia-arvoa minulle (hyppäsin kelkkaan vasta PSX:n myötä).

Itse en pysty nauttimaan törkeältä näyttävistä peleistä täysin siemauksin, mutta vanhat pelit näyttävätkin vähemmän törkeiltä, jos on niitä niiden ilmestyessä pelannut.

[WonderAndy]

Niin, onhan tuokin tavallaan totta. Itsekin hyppäsin Final Fantasyn mukaan vasta pleikan myötä, ja Final Fantasy VII oli juuri yksi niistä tekijöistä, jotka yleensä toivat päähäni mahdollisuuden pelata pleikkarilla. Ennen olin Nintendon kova fanipoika.

Mutta itse asiaan, vaikka alkujaan aloin pelata 3D-Fantasyjä, olen kyennyt nauttimaan myös vanhoista old school -Fantasyistä täysin siemauksin. Sellaiset osat kuin IV ja VI ovat mielestäni lähes parhautta, mitä koko sarja on ikinä tuottanut. ARvioin jopa VI osan paremmaksi kuin VII-osan. Omasta mielestäni aiemmat pelit ovat yhtä lailla nautittavia, vaikken niitä ole tahkonnutkaan ennen kolmiuloitteista maailmaa. Mutta mekaniikka on kehittynyt koko ajan, sitä en kiellä.

[Laudon]

Ja vanhoissa peleissä grafiikka luo tunnelmaa...!Ja uusissa peleissä ei?

Minä en ainakaan ymmärrä niitä puheita ettei grafiikalla ole väliä. Kyllä sillä on, ja aika hitosti. Kuinka moni olisi jättänyt FF X:n pelaamatta jos sen grafiikka olisi ollut FF VII:n tasoista?

[Jubei]

Minä en ainakaan ymmärrä niitä puheita ettei grafiikalla ole väliä. Kyllä sillä on, ja aika hitosti. Kuinka moni olisi jättänyt FF X:n pelaamatta jos sen grafiikka olisi ollut FF VII:n tasoista?
Kyse on lähinnä siitä että krafiikkaa on typerää pitää vertailukriteerinä seiskaa arvosteltasessa varsinkaan jos sitä vertaa nykyajan peleihin. Ainoa järkevä vertailukohde olisi sen ajan muut pelit.

Mitä grafiikkaan muuten tulee, niin se on kiva bonus kuten esimerkiksi oblivionin maisemat ovat mukavaa silmäkarkkia, mutta ainakin itselleni grafiikka on todellakin vain bonus. Mielummin pelaisin hyvällä juonella varustettua huonografiikkaista peliä kuin huonolla juonella varustettua hyvägrafiikkaista peliä.

[Unski]

Kyse on lähinnä siitä että krafiikkaa on typerää pitää vertailukriteerinä seiskaa arvosteltasessa varsinkaan jos sitä vertaa nykyajan peleihin. Ainoa järkevä vertailukohde olisi sen ajan muut pelit.

Mitä grafiikkaan muuten tulee, niin se on kiva bonus kuten esimerkiksi oblivionin maisemat ovat mukavaa silmäkarkkia, mutta ainakin itselleni grafiikka on todellakin vain bonus. Mielummin pelaisin hyvällä juonella varustettua huonografiikkaista peliä kuin huonolla juonella varustettua hyvägrafiikkaista peliä.

Aivan näin. Arvatkaapas kuka muuten asensi tässä joskus vanhan Civilization 2:n, vaikka kolmaskin samainen peli olisi hyllyssä paremmin grafikoin sun muin? Joskus siinä vanhassa on sitä jotain.


Minä en ainakaan ymmärrä niitä puheita ettei grafiikalla ole väliä. Kyllä sillä on, ja aika hitosti. Kuinka moni olisi jättänyt FF X:n pelaamatta jos sen grafiikka olisi ollut FF VII:n tasoista?

Olisin halunnut alunperinkin jättää pelaamatta, mutta jos nyt saa mainita, FFX:n hirveä efektien määrä, grafiikoilla leikkiminen ja kaikki välähdykset saivat pitempien taisteluiden aikoina pääni aivan oikeasti särkemään. En ole ikinä kohdannut samoja ongelmia vanhemmissa Finaaleissa, en edes 3D. Parempana esimerkkinä haluaisin mainita että pelasin tässä tokkona FF1:tä. 8-bittisyys ja todella minimalistiset grafiikat eivät haitanneet sen pahemmin, oikeastaan moinen vanhuus loi nostalgista tunnelmaa. Jos tässä mielessä sitten tarkoitit, kaipa olet oikeassa. Pelin ulkonäkö on osa sitä, mutta eivät kyllä minulle ole mikään syy pitää siitä. Moni on kehunut PSX-PS2 ajan Finaaleiden FMV-välivideoita, mutta vaikka nättejä ovatkin, minusta todella harva niistä on oikeasti edistänyt mitään pelissä. Ovatpahan vain olleet silmänkarkkina. Kuten grafiikan kuuluukin.

Ja FFVII olisi jotenkin outo silmääni jos siitä tehtäisiin graafisesti päivitetty versio. Ne vanhat palikat, vähän huonosti istuvat valmiiksi maalatut taustat ja sahalaitaisuus nyt vain on osa sen luontoa. Ihminen on hassu olento; se voi sopeutua mihin tahansa ja sitten se alkaakin jo pitää siitä mihin tottuu. Ja aikanaan se ei ole sen hassun apinan mielestä yhtään huonompi juttu että sopeutui.

[Tangentti]

Ärsyttää kuinka eräs kaveristani mollaa vanhoja pelejä joita on itsekin pelannut sen takia koska niissä on huono tai paremminkin vanha grafiikka ja hän on hulluna GTA-peleihin ja sanoi hommavaansa joka osan paitsi ykkösen ja kakkosen koska ovat niin kökön näköisiä.
Uskonpa vanhoja klassikoita kuten VII tullaan kääntämään vielä nykytason tai ehkä vielä paremmillekin grafiikoille jotta saataisiin uudet pelaajat pelaamaan vanhoja pelejä. Tosin tämä on huono juttu koska uudet pelit tehdää suurin osa aika helpoiksi joten olisi suuri tappio mielestäni jos vanhat pelit joissa on vaikeustasoa helpotetaan liian paljon.
Odotan sitä päivää koska esim. FFX:n graafiikan tasoista peliä ei voi pelata koska siinä on niin huonot grafiikat.

//Hyvä linkki Unamis.

[Unski]

Odotan sitä päivää koska esim. FFX:n graafiikan tasoista peliä ei voi pelata koska siinä on niin huonot grafiikat.

Aivan pakko... En voi vastustaa... Here we go... Uwee, hee, hee, hee! (http://www.geek.com/news/geeknews/2005Oct/bga20051024032886.htm)
Aina joskus maailma oikeasti saa minut nauramaan yllätyksillään.
Okei, et välttämättä tähdännyt tuohon, mutta minusta tämä on jotain hienoa. Haluaisin myös mielelläni nähdä kuinka joku tuntemistani FFX-fanitytöistä reagoisi kun heidän söpö Tiduksensa onkin yhtäkkiä Fighter eri väreissä. Eikun siis kerralla testaamaan tekeekö grafiikat peliä!

[The Highwind]

Ei FFVII nyt überin tasolle yllä, mutta kylla se kasin hakkaa. Vincentin tyylikkäät limitit, joissa muuttuu joksikin hirviöksi, jolla on kaksi iskua, ja käyttää niitä miten sattuu. Musiikit ottaa joskus päähän, mutta pomomatsit on hyviä, tunnelmallinen musiikki.. JENOVA!-theme ei ole mistään kotoisin. Pelkkää piipitystä... Cloudin ensimmäinen miekka Buster Sword on mielestäni hienoin, ja Cidin Dragoon Lance. Jotkin matsit ottaa päähän, kun se on täynnä heikkoja vihollisia, ja niitä tulee paljon esim. Sector 6. Hell House on heikko, mutta sen avulla saa helposti Limitin täyteen. Hankin sen avulla Cross-Slashin, ja käytn sitä 2 kertaa Apsin aikana. Siinä kaikki kommentit, kouluarvosanan jos antaisin, olisi se 10 miinus.

[PeaceMaker]

Mielestäni FF7:an todellinen pelastaja ovat sen hahmot. Lukemattomat tyylikkäät, hyvät, tyylikkäät, pahat ja tyylikkäät hahmot.

Tästä voidaan mainita esimerkkinä Sephiroth parimetrisine miekkoineen. Siinäkin kohdassa kun hän polttaa Nibelheimin ja sitten vaan kävelee pois liekkimerien läpi...:P

[YoJimbo]

Sanokaa mitä sanotte, mutta VII on lemppareitani.

JUONI:
Vaikka se menekiin välissä minulla vähän yli hilseen,
niin siltikin se on vallan mainio ^^
Nyyhkin vieläkin sitä kun Aeris kuoli, mutta mitäpä sille enää mitään ovi. Oikeastikin olisi pitänyt tulla vielä osa,
jossa Aeris herätetään, mutta pelin tekijöille tuli liian kiire,
niin sitä ei ehditty tekemään. -.-
Sephirothkin näyttää juuri siltä että se sopii kuin nakutettu juoneen, varmaan sen harmaan lettinsä ansiosta :D no ei,
sekin on taas vaikeasti selitettävissä..

Joo. Varmaan ajattelette miksi putosin vaiheessa tai toisessa kärryiltä. Varmaankin se johtui siitä,
että kun minä, tai no minä ja veljeni pelattiin se läpi,
niin olin silloin suht koht nuori ja ei se enkku ollut vielä oikein
reilassa :P.

HAHMOT:
Tekijöillä on kyllä hyvä mielikuvitus.
Ei minulla nyt heti ensimmäisenä olis tullu mieleen että esim. Tehdäämpä pelin päähenkilöstä sellainen, joka kantaa järkyttävän kokoista miekkaa joka olisi vaikka sitä itseään isompi, ja sillä olisi sellainen letti johon tarvisi monta kiloa hiusgeeliä, ja sillä olisi sellainen violetti puku.
No tulisiko teillä muilla? joops, saattaa kuulostaa hiukan omituiselta, mutta joo.
Lempihahmoni on ehkä Yuffie, kun se on semmoinen ninja ja se on hauska ja tälleen. joojooojoo. Mutta jos niistä pakollisista hahmoista pitäisi ottaa, niin ehkäpä jopa Cait Siht. Mutta olin ihan voi ei, kun selvisi että
Cait sihtiä ohjaakin joku Shinrasta. :P
Ja Sephirothkin on aika vaikuttava ;)

GRAFIIKKA:
No joo, onhan se nykypäivän peleihin verrattuna aivan surkeaa, mutta otetaampas nyt huomioon valmistusvuosi. Niin. Että onhan se siihen aikaan, oliko se -95 vai -97 tehty, mutta eihän silloin ollut paljon Pleikkaripelejä ollenkaa. :P
Mutta ei grafiikan perusteella voi peliä valita. :D
Minusta siis ei.

MUSIIKIT:
Osa yksitoikkoista tillilliliintämpsismusiikkia, mutta niinkuin vaikkapa sephiroth's theme ta nämä muut bossien musiikit on aika vaikuttavia ^.^
Jenova's theme on kyllä aika yksinkertainen.
Mutta tätä ei ehkä kaikki tiedä, mutta Gold Saucerissahan on pelejä? niin. Siellä on semmoinen joku mog's house-niminen peli,jossa pitää Mogulle syöttää pähkinöitä että se pääsisi lentämään, mutta niitä ei saa syöttää liika tai liian vähän, muuten se ei jaksa lentää ^^
siinä on muuten kivat musiikit :D

[GolliM]

Olisin halunnut alunperinkin jättää pelaamatta, mutta jos nyt saa mainita, FFX:n hirveä efektien määrä, grafiikoilla leikkiminen ja kaikki välähdykset saivat pitempien taisteluiden aikoina pääni aivan oikeasti särkemään. En ole ikinä kohdannut samoja ongelmia vanhemmissa Finaaleissa, en edes 3D.


Supernova... =) Ja noiden uusien Finaleiden mahtavat overdriveanimaatiot saa kyllä minusta kytkettyä pois, ainakin minulla se on ihan hyvin onnistunut.

[Hyuga]

Vanhana konkari sanon nyt mielipiteeni FF seiskasta.

Peli on muuten hyvä, mutta kuten uudessa FF XII:kin niin pelimekaniikkaan ja ympäristöihin on keskitytty aivan liikaa juonen kustannuksella. FF 7:ssa on FF 6:sen ja 4:sen mukaan lukien yksi parhaimmista juonista mitä koko sarja on nähnyt. Kaikissa kolmessa pelissä on suorastaan eeppinen juoni ja eroaa toisistaan niin paljon, ettei voi missään kohtaa sanoa juonen tai perusidean kopioidun edellisestä.

FF 7:ssa suurimmaksi ongelmaksi tulee aikanaan uskomattoman hienojen animaatioiden ja grafiikan alleen peittämä juoni. Ei tämä toki jatkuvaa ole, mutta kaikki jotka ovat peliä pelanneet ovat varmasti huomanneet pelissä teityn "irrallisuuden" tunteen. Juoni ei vain syystä tai toisesta oikein pysy koossa ja pelissä on useita kohokohtia jonka jälkeen juoni lopahtaa joksikin CGaikaa. Nämä kohokohdat on tietysti ryyditetty aikanaan hienoilla CG animaatioilla. Peli ei seuraa siis elokuvista tuttua puolikaarimallia, jossa on alku - kohokohta - loppu vaan pelin juoni hyppii paljon. Kaiken lisäksi monissa ns. sivutehtäviä suoritettaessa huomaa etteivät ne ole kudottu juoneen kunnolla. Esimerkiksi Yuffien kotikaupunki, jonka voit käydä milloin vain sen jälkeen kun olet saanut Tiny Bronccon. Tämä taas sekoittaa juonta.
Toinen tällainen hajanainen kohta on Aerithin/Aeris`in historian selvittely kylässä jonka jälkeen päästään lumilautailemaan. Se on hyvä kohta juonessa ja selvittää paljon asioita, mutta ei tunnu oikein istuvan juoneen.

Pelissä on luotu niin eeppistä ja tunnetäytteistä fiilistä musiikilla, että vieläkin näiden 11 vuoden jälkeenkin peli tuntuu monessa kohtaa todella raikkaalta. Vieläkin muistuu mieleen se katkera tunne kun niin paljon arvostamani Sephiroth lävistää Aerithin. Sääli vain ettei Squaresoft ole onnistunut luomaan toista peliä, jossa olisi yhtä traaginen juoni. FF XII:n alku tuntuu vain mitättömältä kun ei hahmoihin ole päässyt riittävästi sisälle. Hyviä vihan tunteita he osaavat luoda petturuutta kuvaavissa kohdissa, tosin voi olla että se olen vain minä ja minun katkeruuteni merkityksetöntä ja ahdistavaa olemassaoloani varten.

Teksisi hirveästi mieli pelata FF 7 remake versiona, jossa juonta on paranneltu ja juoneen liittyvää dialogia lisätty. Tämä on usein kompastuskivi monessa pelissä, ainakin omasta mielestäni. Pelit tuppaavat jäämään liian pinnnallisiksi kun voit huitoa välillä melkein 15 tuntia ilman ettei juonessa oikeastaan tapahdu mitään jännittävää. Toki ei tämä aina ole huono juttu.

Kaikkein eniten kaippan FF 7:n ja 8:n CG animoituja ns. elokuva flickejä. Aina kun jotain dramaattista/ kaunista tai juonen kannalta tärkeää tapahtuu niin on CG animoitu pätkä, joka räjäyttää tajunna. FF XII:ssä animoiti ei ole niin hyvää ja suurin osa tapahtumista tehdään koneen omalla grafiikalla, joka luo hieman halvan ja tylsän kuvan. On toki hienoa, että on yritetty tehdä peliä yhtenäisemmäksi ja interaktiivisemmaksi, mutta kun nämä pätkät eivät ole interaktiivisia ja sen hetkiset aseet eivät edes näy niin on ne aika tylsiä. Tosin saa niilläkin ryydittyä juonta ei dramaattisissa kohdissa. Olen varmaan jäänyt niin paljon kiinni FF 7:n maalattuihin taustoihin ja CG animoituhin laitteiden liikkumisiin.
Tosin hyvästä syystä! Siinä pelissä saatiin luotua tälllä erikoisen hyvällä CG grafiikalla aina jotain tärkeyden tutua tavallisempiinkin asioihin, jolloin minulle tuli paljon interaktiivisempi kuva pelistä kuin mitä näissä uusissa.
Jotenkin nykyinen grafiikalla kikkailu ei anna samaa fiilistä kuin FF 7 maalatut taustat. Ne olivat kauneempia ja yksityiskohtaisempia kuin nykyiset vapaat kamerakulmat sallivat 3d ympäristöt.
Maalatut tai valmiiksi piirretyt taustat vain toivat FF 7:n muutamia paikkojan lukuunottamatta paljon epärealistisesti todellisemman ympäristön kuin nykypeleissä. Eihän hahmoa pysty edes edes animoimaan ralistisesti kopioimalla suoraan ihmisen liikkeet vaan joudutaan liioittelemaan liikkeitä, jotta tulos olisi uskottava. Taustoissa voi olla sama vika, ehkä minulla ja muutamilla muillakin ihmisillä tai mahdollisesti jopa ihmisillä yleensäkkin on tarve nähdä jotain epärealistista, jolloin oikeasti realistinen ympäristö tuntuu paljon tylsemmältä.
Miltäköhän jokin Counter Strike tuntuisi jos taustat olisivat "maalattu" ja todella tarkkoja?. Tosin peliä ei pystyisi pelaamaan silloin.

[Nelva]

No jooh, tässä olen ollut elämättömänä jonkin aikaa, joten ajattelin pelata uudestaan vanhoja Final Fantasyja, kun muistikortti meni kuukausia sitten formatoimaan itsensä. Sain aikaiseksi kokeilla niitä uudestaan, kun harmituksen taso oli laskenut tarpeeksi (kuuden pelin tallennukset!)

Seiska siis, jota olen kauan pitänyt suosikkinani ja varmasti osasyynä oli se, että se oli ensimmäinen koskaan pelaamani FF. Nyt mielipide on kuitenkin ehtinyt muuttua jonkin verran, vaikka loistava pelihän se on edelleen. Minua ärsytti aikoinaan ja ärsyttää edelleen se, kuinka hitaasti peli tuntuu alkavan. Sitten, kun usean tunnin päästä pääset ulos ensimmäisestä kaupungista, voit vasta alkaa pelata kunnolla.

Kaupungit ovat kuolleet. Siellä ovat myyjät ja hyvällä tuurilla pari ihmistä ulkona ja pari talojen sisällä, jotka toistavat samaa lausetta läpi pelin. Kunnes meteoriitista tulee uhka, sitten saattaa lause muuttua ja sitä hoetaan koko pelin läpi. Tämä oli minusta todella harmillista, mutta minkäs teet. Limitit ovat ehdottomasti parhaimpia mielestäni ja se tapa, jolla päästään seuraaville tasoille. Tottakai on ikävää, jos kuollessaan menettää limittinsä, mutta jos niin ei tapahtuisi, peli olisi liian helppo.

Hahmoista olen myös aina pitänyt. Ne ovat tarpeeksi erilaiset ja omiin suosikkeihini kuuluva Cid oli edelleen yhtä hieno. En taida oikeastaan ketään vihata mitenkään erityisemmin, ne ovat kaikki kivoja, eivätkä liian samanlaisia toistensa kanssa. Sitten liiallinen putkimaisuus. Vaikka pelissä onkin mahdollisuus kierrellä miten haluaa, se ei tunnu hyödyttävän yhtään mitään, kukaan ei sano mitään uutta eikä mistään löydä mitään uutta, kun on kertaalleen jo tutkinut. Parasta on vain mennä sinne minne sanotaan, koska se hyödyttää eniten. Mutta eipähän ole riskiä haahuilla liikaa ja eksyä.

Juoni onkin sitten se, mikä jaksaa kantaa koko pelin läpi. Minusta on hauskaa, että kaikkeen ei tarjota vastausta suoraan, vaan niitä täytyy etsiä, jos on tarpeeksi kiinnostunut. Kuten vaikkapa pakeneminen laboratoriosta Zackin kanssa. Kaikki ei ole niin yksinkertaista ja juoni laajenee sitä mukaa kun peli etenee. Sephirothia ei myöskään voi liikaa hehkuttaa, onhan mies parhaimpia pahiksia Finaleissa. Edelleen tulee sellainen syvä huokaus, kun Sephiroth ilmestyy, saisi olla enemmänkin esillä, heheh. Musiikki on myöskin edelleen vahvaa ja saa tehokkaasti mukaan tunnelmaan.

Onhan tämä edelleen hieno peli, mutta sanoisin, että ainakin minun kohdallani aika oli kullannut muistot liiankin tehokkaasti, koska puutteet tulivat nyt vasta esille, kun kykenee vertaamaan laajemmin muihinkin pelaamiinsa FF-peleihin.

[Squall Lionheart]

Mun mielestä FF7 on toiseksi paras FF maailmassa. Mun mielestä FF8 parempi.
Hahmot on minusta todella hyviä paitsi joku Caith Sith:P . Juoni on myös hyvä ja todellakin täytyy ymmärtää enkkua, että ymmärtää juonen. Mun mielestä tuo materia systeemi antaa pelille pikkasen miinusta, en vaan pidä siitä ja materian kehityksestä, koska se on niin hidasta eikä millään koskaan jaksa kehittää niitä mastereiks. Limit juttu taas on todella hyvä plussa tälle pelille parempi se on kun 8 limitit, missä tulee limitit aseiden myötä. Joskus tuntuu kyllä että on liian helpot bossit.=/ Mutta loistava peli kummiski.

[Drizzy]

Mahtava peli, kuten suurin osa pelaamistani FF -sarjan peleistä:

Hyvää:

- Juoni on hyvä, jaksaa pitää mukanaan loppuun asti ja sopivasti käänteitä.
- Hahmot ovat mielenkiintoisia (lukuunottamatta esim. Cait sith), erityisesti Sephiroth on kovemman luokan pahis.
- Materia systeemi on toimiva vaikka pitemmän päälle vie aikaa. Erityisen haastavaa oli itse keksiä toimivia yhdistelmiä.
- Suurin osa musiikeista oli hyvää kuunneltavaa.
- Pelattavaa riitti pääjuonenkin lisäksi, ruby & emerald weapon ja niin edelleen. Pelin pääjuonen menin ensimmäisellä kerralla läpi 45h, joka on ihan kiitettävä määrä pelattavaa.
- Minipelit, chocobot & golden saucer.

Huonoa:

- Grafiikat, jos edes kuvapätkä grafiikat olisivat FF VIII tasoa, tulisi pisteitä roimasti lisää. Vaikka ei niin olennainen osa olekaan kun "rpg:stä" on kyse.
- Yllä perusteltu "putkimaisuus".
- Välillä vähän ehkä liian masentava tunnelma.

8&#189; / 10 olisi minun loppuarvosana pelistä, pelien parhaimmistoa mutta puutteitakin on.

[Tattip]

MITÄ MITÄ MITÄ??????????????? Enkö ole vielä postannu yhden maailman parhaista peleistä mielipide ketjuun mitään? Se täytyy korjata heti!
Elikä Ps1:sen ensimmäinen finali on mielestäni täysi klassikko. Kaikki pelin hahmot olivat hyviä (no Cait Shit ehkä huono, mutta sillä oli tärkeät treffit Black Materian kanssa) Aseet olivat hienoja ja limitit upeita, vaikka ostinkin tämän pelin vasta 2005 niin mielestäni grafiikka ei ollut hyvää, mutta ah, niin tunnelmallista. Pian suuri lauma faneja tulee teurastamaan minut, sillä mielestäni pelissä oli hyviä juonenmutkia ja olin ILOINEN kun Aeris kuoli (Olihan romanssi Cloudin kanssa hieno, mutta muuten koko hahmo oli aina jossain poissa kentältäni.) Musiikeistä pidän siellä on paljon kappaleita joita kuuntelee useasti. Hyviä ovat mm. Bossi-theme, Chocobo battle, OWA (SEPHIROTH!!!) pelissä on todella mahtava pääpahis Sephiroth, joka on täydellinen kaikessa Charismassaan. Materia systeemiin rakastuin heti, oli ihana keksiä omia yhdistelmiä (ne tuntuivat siis omilta...) ja kehittää niitä parempien skillien toivossa. Mielestäni peli oli sopivan vaikea, joskus jopa hieman liian vaikea, mutta tämä johtuu kaiketi siitä että pakenen paljon, enkä jää tutkimaan, jolloin lvlni eivät ole huippuluokkaa. Peli on melko putkimainen, mutta onhan siinä myös muutamia täysin vapaaehtoisia paikkoja, joissa voi kääydä moikkaamassa ja bongaamassa esineitä. Ultimate aseiden ja limitien hankinta oli hauskaa ja überbossit olivat hyvä lisä, joskin molemmat kaatuivat jo kun olin lvl 65, olisi saanut kaatu vasta 80 paikkeilla. Sephirothin tapoin n. 42 lvlillä. Peli oli mukavan pitkä kello pysähtyi ennen vikaa Jenovaa 60 tuntiin, ja sitten ottelin vielä yli puolituntia loppu örmyjen kanssa.(Mikä Omnislash tai KoTR). Jos hakemalla hakee jotain miinusta, niin Tarina jäi jossain kohti hieman aukollisesti esmes. Cloud?. Samoin häiritsi nämä paikat jotka oli karsittu (yritin puolituntia päästä luolaan, jonka köynnöstä ei voinut kiivetä :eh:) Arvosanana peli saisi minulta 10-, sillä mikään ei ikinä voi olla täydellinen, eli kymppi- meinaa arvostelussani suurinpiirtein täydellistä peliä!
Vielä vinkki kaikille jotka eivät ole pelanneet läpi: Älkää olko ykkös cd:llä lvl 60 (kaverini=)) JA PELATKAA TÄMÄ MESTARITEOS LÄPI!!!

[Stormheart]

Jaa, että en ole postannut tänne? No nytpähän postaan!

Itse tutustuin FF7:ään ekan kerran joskus 2002, mutta ostin mokoman omaksi vasta pari-kolme vuotta jälkeenpäin ( ensikosketus tuli siis kaverilta lainattua peliä pelatessa ). FF7 ei alussa säväyttänyt mitenkään ihmeellisesti, eikä vähän vanhemmalla iälläkään lumonnut välittömästi. Vielä tänä päivänäkin tulen kiinnittäneeksi huomiota pelin puutteisiin, hyvänä esimerkkinä mm. analog-tuen puute ja nykypeleihin/sarjan myöhempiin osiin verrattuna heikko grafiikka. No, emmeköhän me naura kymmenen vuoden kuluttua FFXII:n grafiikoillekin, mutta silti se seiskassa jonkin verran häiritsee.

Juonellisesti pidän peliä ylivoimaisesti sarjan parhaana ( siis parhaana pelaamistani Finaleista ), hahmot ovat kiinnostavia, hahmonkehityssysteemi toimii ja niin edespäin. Juoni, miljöö ja hahmot luovat kokonaisuuden, joka imaisee takuuvarmasti mukaansa, ja upea musiikki kruunaa koko paketin.

Musiikillisesti seiska on jotain niin käsittämätöntä että...
Tämän tasoista settiä ei Nobuo Uematsu ole enää vuoden 97 jälkeen säveltänyt. Miehen kynästä on toki lähtenyt loistavia sävellyksiä ( mm. Liberi Fatali, Eyes On Me, Suteki Da Ne, Hymn of the Fayth ja To Zanarkand kolahtivat kodella kovaa ), mutta toista seiskan tasoista kokonaisuutta ei Uematsu ole onnistunut luomaan. Ymmärsin tämän viimeistään muutama kuukausi sitten, kun kaveri poltti jonkin sinfoniaorkesteriversion Aeriksen teemasta. Koskaan ennen ei ole meikäläisen ollut tarpeen pidätellä hengitystään musiikkia kuunnellessa. Eikä tuo jää ainoaksi helmeksi: mm. Cidin ja Red XIII:n/Cosmo Canyonin teemamusiikit edustavat sitä osastoa Uematsun tuotannosta, joka istuu pelin tunnelmaan kertakaikkisen täydellisesti, Sephirothin pahuutta huokuva teemamusiikki hakkaa Black Sabbathin varhaiset tuotokset mennen tullen ja lopputaistelun kuoroteos One Winged Angel tapaa räjäyttää tajuntani jokaisen läpipeluukerran päätteeksi. Hitto soikoon, teidän olisi pitänyt nähdä ilmeeni, kun kuulin sen ekaa kertaa. Eihän siinä Sepon hakkaamisesta mitään tullut, kun en voinut kuin istua suu auki ja hokea "Ei jumalauta mikä kappale...".

Tästä pääsemme sopivasti seuraavaan aiheeseen, nimittäin upeinpaan pahikseen jonka olen ikinä nähnyt. Seppo on koko sarjan paras pahis, oikeastaan ylivoimaisesti. Kefkan miellän kaikessa psykoottisuudessaan enemmän koomiseksi kuin pahaksi hahmoksi. Miekkosen teemamusiikki ja hulvaton nauru eivät myöskään kovin paljoa tue mielikuvaa Sephirothin kaltaisesta todella pahasta hahmosta. Seppo pyyhkii perseensä Seymourilla ja Ultimecialla, Kuja ei oikein vakuuttanut ja kun Ultrostakaan ei voi oikein kunnon pahikseksi laskea, niin Seppo kaappaa parhaan pahiksen pystin.

Ehdottomasti sarjan parhaita pelejä, sitä parasta vain on vaikea sanoa. Täydellistä Final Fantasyä ei ole vielä vastaan kävellyt, mutta luulen, että jos olisin ollut pelin alunperin ilmestyessä riittävän vanha ymmärtämään sitä kunnolla, niin seiska olisi voinut hyvinkin napata haltuunsa
"Täydellisen Final Fantasyn" pystin.

[Azzeli]

Jaa.. En edes tiennyt, että täällä tällänen aihe on. >.<

Final Fantasy VII oli sinä aikana todella hyvä peli. Varmaan 5 läpipeluukertaa on jo kasassa ja yksikin tallennus oli 100% läpi. Tarina oli mitä mainioin, esimerkiksi ensimmäisen levyn lopussa Aeriksen kuolema, josta minä pidin kyllä eniten.

Musiikki oli kyllä mahtavaa. Taistelumusiikit ym. kuulostivat todella hyvältä korvissa.

Taistelut oli parhainta antia koko pelissä. Niitä oikeasti jaksoi hakata melkein koko ajan. Kaikki taiat ja summonit oli kyllä niin hienon näköisiä silloin.

Hm.. En tiedä tuliko tuosta arvostelusta mitään, mutta listataan ne vielä.

Plussat

+Tarina
+Musiikki
+Taistelut (Eniten pidin pomotaisteluista)
+Chocobon "hoito"

Miinukset

-Joitain mahdottomia vihollisia (Esimerkkinä Chocobo Ranchin lähellä oleva käärme alkuleveleillä)

-Hahmot (Tarkotan tuota sillä, että en pitänyt laatikkomaisista hahmoista)

[FF-Fan]

Olipas tällainenkin aihe olemassa. FFVII:stä kun tuntui olevan ketjuja kaikkeen muuhun mahdolliseen paitsi itse peliin liittyen, mutta onneksi "pienen" etsinnän jälkeen löytyi tämä ketju, jossa voi kertoa mielipiteensä pelistä.

Final Fantasy VII... Tuo legendaarinen peli, joka toi aikoinaan Final Fantasy -sarjan myös eurooppalaisten ulottuville. Uuden ulottuvuuden tuoja sarjaan. "Paras Final Fantasy -peli".

Ikävä kyllä en ole samaa mieltä.

Sen perusteella, mitä olen Internetistä lukenut eri Final Fantasy -fanien mielipiteistä, olen ymmärtänyt, että selvä enemmistö VII osaa pelanneista pitää sitä koko pelisarjan parhaana osana. Tästä syystä odotukseni sen suhteen olivat todella suuret - ja niin oli myös pettymys, kun tajusin, millainen peli on kyseessä. Aloitetaan vaikka pelimaailman miljööstä: minulle "Final Fantasy" tuo aina heti ensimmäiseksi mieleen keskiaikaisen ja avaran fantasiamaailman, jossa määrävät miekka ja magia. Jo Final Fantasy VI:tta pelatessani minun oli vaikea hyväksyä sitä pelissä esiintyvää teknologiaa, joka oli tietyiltä osin samanlaista kuin Euroopassa 1900-luvun alkupuolella. Voitte siis kuvitella sitä järkytystä, joka minua kohtasi heti pelimaailmaan liittyen VII-osan alkumetreillä: konekivääreitä, käsikranaatteja, sähköhissejä, helikoptereita, nykyaikaisia autoja ja moottoripyöriä, mekaanisia robotteja sekä ties mitä muita sähkökäyttöisiä laitteita. FFVII:n teknologia tuntuu olevan täysin yhtä kehittynyttä kuin oikeassa maailmassakin tällä hetkellä, tai tietyiltä osin jopa futuristista (esimekiksi taistelevat kolmiulotteiset holografit). En ymmärrä, miksi Final Fantasy -pelin maailmasta on tehty näin kehittynyt. Tällä menolla VIII osan maailmassa tekniikka onkin sitten vuosikymmeniä nykyajasta edellä.

Sitten muutama sana pelimekaniikasta... Tiesin kyllä, että FFVII on kolmiulotteinen, niin hahmojen kuin peliympäristönkin osalta. Tämä ei edes ollut ensimmäinen kokemukseni kolmiulotteisesta Final Fantasystä, sillä olen jo aiemmin pelannut Final Fantasy III:n Nintendo DS -version. Siitä huolimatta kokemus oli täysin erilainen. FFIII:ssa hahmolla liikuttaessa nimittäin kamera seuraa tiiviisti koko ajan hahmoa, jolla liikutaan näyttäen ympäristöä vähän aina sen mukaan, minne hahmo liikkuu. VII-osassa taas kamera pysyy suurimmaksi osaksi paikallaan näyttäen hahmon milloin mistäkin kuvakulmasta ja vaihtaen toiseen aina sen mukaan, millä alueella hahmo on. Tämä tekniikka mahdollistaa välillä näyttävien kokonaismaisemien kuvaamisen eikä siksi olekaan täysin huono asia, mutta alkuvaiheessa siihen oli hankala totutella. Liikkuvuuden suhteen oli myös välillä vaikeuksia siksi, että aina ei ollut helppo hahmottaa, mistä voi kulkea ja mistä ei ja missä kohtaa tarkalleen on käynti seuraavaan tilaan. Vaikka liikkumisen mekaniikalla maailmankartan ulkopuolella onkin myös hyvät puolensa, sen tuntuma toi minulle kyllä mieleen paremmin Resident Evilin kuin Final Fantasyn.

Seuraavana käsittelyvuorossa on pelin "sydän" eli tarina - osatekijä, joka lienee tärkein syy siihen, että FFVII:ää niin suuresti arvostetaan. Vaikka aluksi se vaikuttikin totaalisen tylsältä, myöhemmin mukaan tuli elementtejä, jotka toivat siihen kiitettävästi syvyyttä ja yllättäviä käänteitä. Sääli vain, että tarina on niin sekavasti kerrottu. Siitä huolimatta, että olen pelannut pelin nyt loppuun asti, moni asia jäi minulle edelleen epäselväksi. Oliko se hahmo lopulta Sephiroth vai Jenova, joka vapautti Cloudin ystävineen selleistä ja jota nämä sitten lähtivät seuraamaan? Miten ylipäänsä on mahdollista, että Sephiroth oli hengissä, vaikka Cloud tappoi hänet viisi vuotta sitten? Miten Cloud voi muka olla Hojon luoma "Sephiroth-klooni", jos hän kerran oli syntynyt ja kasvanut Niebelheimissa? Entä mitä tapahtui Zackille - kuoliko hän vai jäikö hän eloon? Entä Heidegger ja Scarlet? Ja viimeisimpänä, jos Planeetan luomat Ase-hirviöt kerran oli luotu Jenovan tuhoamiseksi, minkä ihmeen takia nämä sitten hyökkäsivät viattomien asutuskeskusten kimppuun sen sijaan, että olisivat menneet tuhoamaan oikean kohteensa eli Jenovan? Ainakin näihin mysteereihin olisi ollut mukava saada jossin vaiheessa selitys, mutta jos sellainen edes joihinkin niistä pelin juonessa on mukana, se on todella huonosti kerrottu. Lisäksi minusta on varsin harmillista, että taisteluihin kutsuttavat olennot - "Summonit" - eivät ole millään tavalla tarinassa mukana, vaan ne ilmestyvät vain tyhjästä, jos löytää kutsumiseen tarvittavan materian. Klassikoissa ainakin osalla niistä on aina ollut enemmän tai vähemmän merkittävä rooli tarinassa.

Grafiikan osalta FFVII saa minulta sekä kiitosta että moitteita. Kolmiulotteiset hahmot kolmiulotteisessa pelissä ovat itsestäänselvyys, mutta hämmästyin kovasti, miten tyylitellyiltä ja yksinkertaistetuilta hahmot näyttävät taisteluiden ulkopuolella. Minä kun oletin hahmojen olevan koko ajan sen näköisiä ja kokoisia kuin taistelussakin. Vaikka se joillekin hahmoille sopiikin, en hirveästi pidä tiimalasikäsin varustetuista chibi-tyyliin rakennetuista hahmoista, kun tarjolla on realistisempikin vaihtoehto. Dialogilaatikoihin olisin halunnut ainakin pelattavien hahmojen osalta näkyviin kasvokuvan, aivan kuten edellisissä osissakin on ollut (III poislukien). Ympäristö näyttää mukavan todenmukaiselta ja yksityiskohtaiselta, siis niiltä osin, joissa ei ole mitään liikkuvaa, ja maisemat ovat välistä todella upeita. Väritys on kuitenkin enimmäkseen ikävän laimeaa tai synkää; pidän enemmän klassikoissa käytetyistä pastellisävyistä, kun on Final Fantasy -pelistä kyse. Maailmankartalla kolmiulotteisuutta on puolestaan hyödynnetty kiitettävästi, ja korkeuserot pinnanmuodoissa saavat mukavasti vaihtelua, niin että maailma aidosti näyttää kolmiulotteiselta - toisin kuin FFIII:ssa. Taistelut ovat graafisesti kuitenkin pelin parasta antia, vaikkakin parantamisen varaa olisi tietyiltä osin ollut. Esimerkiksi tulesta ja jäästä pelintekijätiimi olisi voinut tehdä hieman aidomman näköistä, ja vihollisen tehdessä välittömän kuolinloitsun olisi ollut mukava nähdä perinteinen pääkallosyboli tai viikatemies pelkän mustan kaasun sijaan. Oli kuitenkin mukava huomata, että hahmoilla on aseet valmiiksi näkyvillä taistelun alusta alkaen, ja Summonit ovat kolmiulotteisiksikin siirrettynä säilyttäneet saman ulkomuodon, jonka Yoshitaka Amano niille klassikko-osissa antoi. Yksi selkeä suunnanmuutos Summoneihin liittyen on, että niiden kutsumiseen ja hyökkäyksen tekemiseen kuluva aika on huomattavasti suurempi kuin kaksiulotteisissa Final Fantasyissä. Minusta tämä on miellyttävä muutos. Summoneiden kutsumiseen näyttää pätevän vielä sellainen sääntö, että mitä vahvempi olento, sitä kauemmin olennon hyökkäyksen animaatio kestää. Pidän siitä, koska erityisesti vahvimpia Summoneita tulee kutsuttua varsin harvoin, joten on vain oikeutettua, että niiden esiintulo ja hyökkäys on pitkä ja näyttävä. Vihollisten maagisten hyökkäystekniikoiden animointiin on myös hyvin panostettu. Tosin viimeisessä taistelun Super Nova -iskun yli minuutin mittainen animaatio on minusta jo liioittelua.

Taistelujen kulussa on kuitenkin sellainen vika, että ne etenevät usein liian hitaasti muista kuin graafisista syistä johtuen - toisin sanoen vihollinen heiluu paikallaan tekemättä mitään, eikä kukaan pelaajan hahmistakaan tee sillä välin mitään, vaikka komento olisi jo annettu. Sitten hetken päästä vihollinen hyökkää mahdollisesti uudestaan, vaikka olisi jo ennestään hyökännyt samalla vuorolla. Kun tällaisia vihollisia on kolme tai neljä kerralla, kestää tuhottomasti ennen kuin taistelu on ohi, vaikka komentojen antaminen sujuukin hetkessä. Monien vihollisten toimintaan ja taistelujen kulkuun ylipäänsä olisi ollut myös mukava saada hieman satunnaisuutta. Ei ole mukavaa, jos taistelussa on neljä samanlaista vihollista, joilla on vain yksi ainoa hyökkäys, jota sitten kaikki käyttävät samaan hahmoon heti taistelun aluksi, ennen kuin kukaan omista hahmoista voi hyökätä.

FFVII ei ole kuulemma pelkästään kokonaisuutena paras FF-peli, vaan olen huomannut, että se on monien mielestä myös musiikillisesti paras... En voisi olla enempää eri mieltä. Jo alusta lähtien jouduin huomaamaan, että kappaleiden tyyli on suurimmaksi osaksi hyvin erilaista verrattuna aikaisempiin FF-peleihin, eikä se johdu pelkästään uudentyyppisistä instrumenteista. FFVII:n musiikki ei ole läheskään niin melodista kuin aiemmin eikä muutenkaan niin mukaansatempaavaa. En osaa sitä paremmin kuvailla, mutta VII osassa Nobuo Uematsulla tuntuu olevan aivan uusi suuntaus. Useimmat kappaleet olivat melko tylsänkuuloisia eivätkä painuneet mieleeni sen kummemmin. Eräs joka kuitenkin jäi erittäin hyvin oli taistelun voittofanfaari, joka alkoi tutulla tavalla... mutta sitten korviani kohtasi suuri järkytys. Jatko kuulosti joltain aivan muulta kuin mitä olin jokaisessa edellisessä osassa tottunut kuulemaan! Tuttu, nopeatahtinen melodia ei lähtenytkään soimaan vaan tilalla oli jokin ihan uudenlainen sävelmä. Uematsun kunniaksi on sanottava, että sekin kuulosti ihan hyvältä mutta ei vedä vertoja perinteiselle voittofanfaarille. Enkä muutenkaan pidä siitä, että kuusi perättäistä osaa putkeen voittoa siivittänyt musiikki muokataan yhtäkkiä aivan toisenlaiseksi. Erityisen suuri pettymys oli kuitenkin kuuluisa One Winged Angel (mikäli kyseinen kappale on se, joka soi viimeisessä taistelussa). Onhan se kieltämättä komean kuuloinen ja mahtipontinen, mutta ei mielestäni todellakaan kaiken sen hypetyksen arvoinen. Minusta vaikkapa FFVI:n Dancing Mad 5:kin on parempi viimeisen taistelun kappale. On joukossa onneksi muutamia helmiä, mutta ne muutamat eivät riitä tekemään FFVII:n musiikkivalikoimasta kovinkaan hyvää. Minusta seitsemän ei suinkaan ole musiikillisesti kaikkien aikojen paras vaan huonoin Final Fantasy.

Erityisen arvostelun kohteeksi joutuu kuitenkin pelin heikoin lenkki - käännös. Kuusi aiempaa osaa pelanneena Final Fantasy -peleissä on ehtinyt tottua tiettyyn sanastoon ja nimistöön, joka on ollut mukana pelistä toiseen. FFVII kuitenkin sai juuri tämän nimistönsä osalta minussa aikaan valtavaa hämmennystä. Ensinnäkin loitsut: "Ice"? "Bolt2"? "Fire3"? Missä ovat Blizzard, Thundara ja Firaga? Noihin ensiksi mainittuihin loitsunimityyppeihin olen aiemmin törmännyt vain FFIII:n Famicom-version fanikäännöksessä, ja siinäkin niitä on käytetty epäilemättä merkkien tilanpuutteen vuoksi - josta FFVII:ssä ei ole huolta. Yhä kummallisempaa on, että Gravity-loitsu on muutettu "Demiksi", ja senkin vahvemmat versiot on vain numeroitu, Shell on vaihdettu "MBarrieriksi", ja Dispel on kirjoitettu "DeSpell" - näin muutamia esimerkkejä mainitakseni. Tavaroiden nimet ovat onneksi suurimmaksi osaksi entisellään, mutta niissäkin on ainakin Gold Needle nimellä "Soft" ja Rage of Zeus nimellä "Bolt Plume". Eräs todella häiritsevä nimitys pelissä on kuitenkin nimi "Mog", jota käytetään ilmeisesti jonkinlaisena yleisnimityksenä moogleille. Sanaa "moogle" ei kuitenkaan koko pelissä esiinny kertaakaan, vaikka Mog-nimisiä moogleja on olemassa vain yksi. Vihollisten nimiä on kirjoitettu ihan miten sattuu: Adamantoise on Adamantaimai, Cockatrice on Cokatolis, Ahriman on Allemagne...
Käännöksessä on muitakin kummallisuuksia. Kun ostat Chocobo-farmilta vihanneksia Chocoboille, listan halvimman kohdalla lukee ensin ihan oikein "Gysahl Greens". Kun on pyydystänyt Chocobon ja haluaa ruokkia sitä, ilmestyvässä omien vihannesten listassa nimi on kuitenkin muuttunut muotoon "Gizzard Greens". En kuollaksenikaan ymmärrä, mikä tarkoitus tällä on. Eikä Gysahl Greens ole edes ainoa vihannestyyppi, jolla on kaksi eri nimeä. Dialogin osalta käännös kuitenkin takkuaa kaikkein pahimmin, sillä kirjoitus- tai kielivirheisiin törmää melkein joka kolmannessa tekstilaatikossa. Pilkkuja puuttuu välillä, ja välillä niitä on siellä, missä ei pitäisi. Sivulause alkaa joskus isolla kirjaimella, ja joskus taas virke alkaa pienellä. Kaksoiskieltoa on käytetty ties kuinka monesti, ja todella monen huudahduslauseen perässä on huutomerkin lisäksi jostain kumman syystä kysymysmerkki. Näitä riittää, enkä lisäksi pidä siitä, että kolmen pisteen sijaan hyvin monesti sanan perässä on kuusi tai jopa yhdeksänkin pistettä - eikä pelkästään lopussa vaan aivan liian usein myös sanan alussa. Kaiken tämän hutiloinnin huipentuma käännöksessä oli se, kun Shinran kartanossa aloin etsiä typerän kirjoitusvirheen vuoksi aluksi puroa toisen kerroksen lattiasta narinan sijaan. Kaiken kaikkiaan FFVII:n käännös on todella ala-arvoinen ja ihan eri tasoa kuin vaikkapa Game Boy Advancelle julkaistujen klassikoiden käännökset.

Pelin sisällön osalta hyvää FFVII:ssä on se, että pelattavaa on paljon - todella paljon. Olen pettynyt sen suhteen, että kun pelin on pelannut läpi, mitään lisäsisältöä ei sen jälkeen tule, mutta lukuisat sivutehtävät, joista osa jäi ilmeisesti minulta suorittamatta, Chocobojen kasvattaminen ja kaikenlainen muu valinnainen pelattava onneksi osaltaan kompensoivat sitä. Jo Gold Saucerissa voisi viettää aikaa päiväkausia ilman, että ehtisi sittenkään kyllästyä siihen. Omalta osaltani FFVII:n läpäisyyn käyttämäni aika oli hieman yli 81 tuntia, mutta peliin saa varmasti käytettyä halutessaan paljon enemmänkin aikaa. On todella positiivinen ominaisuus, että periteisen roolipelaamisen lisäksi FFVII:ään on kehitelty niin paljon kaikenlaista ylimääräistä puuhaa, joka ei ole jatkuvaa luolastoissa juoksentelua ja taisteluja taistelujen perään. Sisällön suhteen pelintekijät ovat olleet todella innovatiivisia. Hämmästelen tosin sitä, ettei pelin Configure-valikossa ole lainkaan perinteistä Bestiary-kokoelmaa, josta näkee tuhottujen vihollisten tiedot. Myös pelin läpimenon jälkeen saatava musicplayer loistaa poissaolollaan, vaikkakaan se ei ole suuri menetys, kun FFVII:n musiikillinen taso on niinkin heikko.

Hahmoista voisin mainita vielä pari asiaa. Ensinnäkin oli yllätys, että seurueen maksimimäärä on vain kolme, kun perinteisesti se on ollut neljä ja Final Fantasy IV:ssä peräti viisi. Se ei oikeastaan ole kuitenkaan haitaksi, sillä aivan loppua lukuun ottamatta kolmellakin jäsenellä FFVII on melko helppo peli. Ongelmaksi koituu kuitenkin se, että yhdeksästä jäsenestä Cloudin lisäksi mukana voi olla vain kaksi kerrallaan, minkä vuoksi toiset kehittyvät selkeästi hitaammin kuin toiset, ellei jatkuvasti vaihda hahmojaan. Tämä taas ei ole mielekästä sen jälkeen, kun on kokeillut kaikkia hahmoja ja mieltynyt joihinkin, minkä lisäksi Cloud, jota on pakko pitää lähes koko ajan mukana, kehittyy paljon nopeammin kuin kaikki muut. FFVI:ssa suurta hahmokaartia on hyödynnetty niin, että välillä muodostetaan kaksi tai kolmekin eri ryhmää, joilla pelataan yhtä aikaa. On sääli, ettei tätä ole VII osassa hyödynnetty muuten kuin lopputaistelussa. Tämä jokaisella hahmolla oleva Limit Break -kyky on ihan mukava uusi ominaisuus, mutta sen huonona puolena on, että sen ollessa käytössä tavallinen hyökkäys ei ole mahdollinen. Onneksi kaikille hahmoille voi laittaa tarvittaessa minkä tahansa materian, joilla voi hyökätä toisella tapaa.
Henkilöinä hahmot ovat onneksi värikkäästi erilaisia, vaikkakin Cloudin persoonasta minun oli hankala saada selvää. Barret ja Cid ovat kovia kiroilemaan, enkä ole toista FF-peliä aiemmin pelannut, jossa kiroiltaisiin niin paljon kuin tässä. En tosin ymmärrä, miksi osa kiroilusta on sensuroitua ja osa ei. Kuitenkin, Aeris on hahmoista kaikkein valloittavin; hän on hyvätapainen ja lempeä mutta samalla rohkea ja päättäväinen. Nelijalkainen eläin pelattavana hahmona oli aluksi varsin outo ajatus, mutta Red XIII osoittautui todella tehokkaaksi taitelijaksi. Muiltakin osin hahmokaarti on ihan onnistunut, myös NPC:iden osalta.

Kaikesta edellä mainitusta saattaisi ehkä päätellä, että FFVII on todella huono peli, jonka hankkimista kannattaa harkita ainakin kahdesti. Sitä se ei suinkaan ole, vaan FFVII on kelpo roolipeli, joka vain sijoittuu paikoitellen hieman outoon ympäristöön ja kärsii lukuisista kauneusvirheistä ja ajoittaisesta tunnelman puutteesta. Sanoisin, että kenen tahansa Final Fantasy -sarjan fanin kannattaa se pelata ja päättää itse, pitääkö tämänkaltaisista konsoliroolipeleistä. Omasta puolestani kuitenkin sanon, että vaikka peli sisältääkin omalla tavallaan syvällisen tarinan ja paljon uudistuksia, joita ei sarjan aiemmissa osissa ole ollut, se ei vielä riitä tekemään Final Fantasy VII:stä koko pelisarjan parasta. Odotan parhaalta Final Fantasy -peliltä enemmän.

EDIT:
Kuuntelin tässä hiljattain Final Fantasy VII:n virallisen soundtrackin ja huomasin, että onhan niitä hyvänkuuloisiakin kappaleita oikeastaan aika paljonkin. Siksi perun osittain sanani musiikin huonoudesta ja otan musiikin Huonoa-listalta pois, joskin olen edelleen sitä mieltä, ettei FFVII:n musiikkianti ole kokonaisuutena sarjan paras.


Hyvää:
+ Yllätyksekäs tarina
+ Paljon pelattavaa
+ Näyttävät taistelut
+ Limit Break -kyky
+ Värikäs hahmokaarti
+ Kykyjen muokattavuus
+ Kolmiulotteisuuden hyödyntäminen
+ Kauniit maisemat
+ Välivideot

Huonoa:
- Käännös
- Tarinankerronta
- Miljöö
- Taistelujen hitaus
- Hahmojen ulkoasu

[Mikkoc]

Dialogilaatikoihin olisin halunnut ainakin pelattavien hahmojen osalta näkyviin kasvokuvan, aivan kuten edellisissä osissakin on ollut (III poislukien).Eihän ole. Alkuperäisistä vain FFII:ssa on kasvokuvat. Jos tarkoitit remakeita, niin silloin on vähän absurdia käyttää muotoa "on ollut".

[SuperDude]

Oliko se hahmo lopulta Sephiroth vai Jenova, joka vapautti Cloudin ystävineen selleistä ja jota nämä sitten lähtivät seuraamaan? Miten ylipäänsä on mahdollista, että Sephiroth oli hengissä, vaikka Cloud tappoi hänet viisi vuotta sitten? Miten Cloud voi muka olla Hojon luoma "Sephiroth-klooni", jos hän kerran oli syntynyt ja kasvanut Niebelheimissa? Entä mitä tapahtui Zackille - kuoliko hän vai jäikö hän eloon? Entä Heidegger ja Scarlet? Ja viimeisimpänä, jos Planeetan luomat Ase-hirviöt kerran oli luotu Jenovan tuhoamiseksi, minkä ihmeen takia nämä sitten hyökkäsivät viattomien asutuskeskusten kimppuun sen sijaan, että olisivat menneet tuhoamaan oikean kohteensa eli Jenovan? Ainakin näihin mysteereihin olisi ollut mukava saada jossin vaiheessa selitys, mutta jos sellainen edes joihinkin niistä pelin juonessa on mukana, se on todella huonosti kerrottu.

Siis nimenomaan se tekee tarinasta hienon, että kaikkea ei pureskella valmiiksi pelaajan puolesta, vaan sivutehtäviä suorittamalla ja uudella läpipeluukerralla pikkuhiljaa avautuu kokonaisuus kerros kerrokselta. Ensimmäisellä kerralla pelatessani FFVII ei mielestäni ollut erikoinen, vasta toisella kerralla alkoi asiat oikeasti hahmottumaan, vaikka luulinkin ymmärtäneeni kaiken.



Grafiikan osalta FFVII saa minulta sekä kiitosta että moitteita. Kolmiulotteiset hahmot kolmiulotteisessa pelissä ovat itsestäänselvyys, mutta hämmästyin kovasti, miten tyylitellyiltä ja yksinkertaistetuilta hahmot näyttävät taisteluiden ulkopuolella. Minä kun oletin hahmojen olevan koko ajan sen näköisiä ja kokoisia kuin taistelussakin. Vaikka se joillekin hahmoille sopiikin, en hirveästi pidä tiimalasikäsin varustetuista chibi-tyyliin rakennetuista hahmoista, kun tarjolla on realistisempikin vaihtoehto.

Esimerkiksi tulesta ja jäästä pelintekijätiimi olisi voinut tehdä hieman aidomman näköistä, ja vihollisen tehdessä välittömän kuolinloitsun olisi ollut mukava nähdä perinteinen pääkallosyboli tai viikatemies pelkän mustan kaasun sijaan.Squaren ensimmäisimpiä (ensimmäinen?) 3D-peli. Voiko tuoreelta tekniikalta odottaakkaan mitään järisyttävää?



Dialogilaatikoihin olisin halunnut ainakin pelattavien hahmojen osalta näkyviin kasvokuvan, aivan kuten edellisissä osissakin on ollut (III poislukien). Mielestäni missään osassa tätä ei ollut ennen remake-buumia. Hölmöä vaatia jotain asiaa siksi "kun ennenkin oli" kun ennen ei ollut. Kakkosta joku tuolta kyllä huuteli, siitä en ole ihan varma.


Väritys on kuitenkin enimmäkseen ikävän laimeaa tai synkää; pidän enemmän klassikoissa käytetyistä pastellisävyistä, kun on Final Fantasy -pelistä kyse.Minun mielestäni taas koko väriskaalaa oli käytetty ihailtavan monipuolisesti; pelin alkupuoli Midgarissa menisi tuohon ikävän laimeaan tai synkkään, kun taas Gold Saucerissa pastellia riittää, Wutaissa taas "kiinalaisvärit", Iciclessä paljon lunta.



Yksi selkeä suunnanmuutos Summoneihin liittyen on, että niiden kutsumiseen ja hyökkäyksen tekemiseen kuluva aika on huomattavasti suurempi kuin kaksiulotteisissa Final Fantasyissä. Minusta tämä on miellyttävä muutos. ---- Tosin viimeisessä taistelun Super Nova -iskun yli minuutin mittainen animaatio on minusta jo liioittelua.Minusta tämä taas vesitti koko summon-järjestelmän, mitä mieltä kutsua otus joka mekkaloi pari minuuttia, eikä saa parempaa vahinkoa aikaan, kuin Cloud 4xCutilla? Super Novakin pysyy vielä kohtuuden rajoissa, Knights of the Round mätkii aivan aivottoman kauan.



Taistelujen kulussa on kuitenkin sellainen vika, että ne etenevät usein liian hitaasti muista kuin graafisista syistä johtuen - toisin sanoen vihollinen heiluu paikallaan tekemättä mitään, eikä kukaan pelaajan hahmistakaan tee sillä välin mitään, vaikka komento olisi jo annettu. Sitten hetken päästä vihollinen hyökkää mahdollisesti uudestaan, vaikka olisi jo ennestään hyökännyt samalla vuorolla. Kun tällaisia vihollisia on kolme tai neljä kerralla, kestää tuhottomasti ennen kuin taistelu on ohi, vaikka komentojen antaminen sujuukin hetkessä.Jos tämä häiritsee jo seiskassa, niin älä edes harkitse pelaavasi ysiä.


FFVII:n musiikki ei ole läheskään niin melodista kuin aiemmin eikä muutenkaan niin mukaansatempaavaa. En osaa sitä paremmin kuvailla, mutta VII osassa Nobuo Uematsulla tuntuu olevan aivan uusi suuntaus. Useimmat kappaleet olivat melko tylsänkuuloisia eivätkä painuneet mieleeni sen kummemmin. Erityisen suuri pettymys oli kuuluisa One Winged Angel (mikäli kyseinen kappale on se, joka soi viimeisessä taistelussa). Onhan se kieltämättä komean kuuloinen ja mahtipontinen, mutta ei mielestäni todellakaan kaiken sen hypetyksen arvoinen. Minusta vaikkapa FFVI:n Dancing Mad 5:kin on parempi viimeisen taistelun kappale. On joukossa onneksi muutamia helmiä, mutta ne muutamat eivät riitä tekemään FFVII:n musiikkivalikoimasta kovinkaan hyvää. Minusta seitsemän ei suinkaan ole musiikillisesti kaikkien aikojen paras vaan huonoin Final Fantasy.Mielestäni seiskan musiikki on selvää jatkumoa kutosen loistavalle soundtrackille. Siinä missä kutosessa painoitettiin hahmojen teemoja, niin seiskassa kyllä nojattiin itsenäisten biisien varaan enemmän. Mutta kiinnostaisi kyllä kuulla mitkä kaikki FF:t on pelattuna jos seiskaa huonoimmaksi musiikillisesti väittää. Esimerkiksi vitosessa tai ysissä oli vain muutamia yksittäisiä irtolohkaisuja jotka olivat oikeasti hyviä, kolmessa ensimmäisessäkin suhteellisen rajallisesti mitään ihan oikeita sävellyksiä oli. Kasin musiikki taas on selvää jatkumoa seiskalle.


Tavaroiden nimet ovat onneksi suurimmaksi osaksi entisellään, mutta niissäkin on ainakin Gold Needle nimellä "Soft" Softina minä useammin tuon olen tavannut kuin Gold Needlenä.


Eräs todella häiritsevä nimitys pelissä on kuitenkin nimi "Mog", jota käytetään ilmeisesti jonkinlaisena yleisnimityksenä moogleille. Sanaa "moogle" ei kuitenkaan koko pelissä esiinny kertaakaan, vaikka Mog-nimisiä moogleja on olemassa vain yksi. Pelissä on vain yksi Moogle joka on nimetty. Ja hän on Mog. Mikä tässä on häiritsevää?


Dialogin osalta käännös kuitenkin takkuaa kaikkein pahimmin, sillä kirjoitus- tai kielivirheisiin törmää melkein joka kolmannessa tekstilaatikossa. Pilkkuja puuttuu välillä, ja välillä niitä on siellä, missä ei pitäisi. Sivulause alkaa joskus isolla kirjaimella, ja joskus taas virke alkaa pienellä. Kaksoiskieltoa on käytetty ties kuinka monesti, ja todella monen huudahduslauseen perässä on huutomerkin lisäksi jostain kumman syystä kysymysmerkki.Tästä ongelmasta pääsee eroon sillä, että vaihtaa Cidin ja/tai Barretin pois ryhmästä ennen juonikohtauksia:P




..........käännöksestä...........Käännös on kyllä ihan oikeasti aika, tai tosi huono. Parempi tosin kuin jotkut klassikoiden fanikäännökset.



Olen pettynyt sen suhteen, että kun pelin on pelannut läpi, mitään lisäsisältöä ei sen jälkeen tule,Kuten ei muissakaan Final Fantasyissa...


Hämmästelen tosin sitä, ettei pelin Configure-valikossa ole lainkaan perinteistä Bestiary-kokoelmaa, josta näkee tuhottujen vihollisten tiedot. Myös pelin läpimenon jälkeen saatava musicplayer loistaa poissaolollaan, vaikkakaan se ei ole suuri menetys, kun FFVII:n musiikillinen taso on niinkin heikko.Ihan oikeasti, et voi haukkua peliä takautuvasti. Mitään Bestiaryja sun muita bonuksia ei oltu keksittykään ennenkuin Squarella joku päätti julkaista vesitettyjä versioita joka osasta kivoilla bonuksilla.



Ongelmaksi koituu kuitenkin se, että yhdeksästä jäsenestä Cloudin lisäksi mukana voi olla vain kaksi kerrallaan, minkä vuoksi toiset kehittyvät selkeästi hitaammin kuin toiset, ellei jatkuvasti vaihda hahmojaan. Tämä taas ei ole mielekästä sen jälkeen, kun on kokeillut kaikkia hahmoja ja mieltynyt joihinkin, minkä lisäksi Cloud, jota on pakko pitää lähes koko ajan mukana, kehittyy paljon nopeammin kuin kaikki muut. FFVI:ssa suurta hahmokaartia on hyödynnetty niin, että välillä muodostetaan kaksi tai kolmekin eri ryhmää, joilla pelataan yhtä aikaa. Tuota olen myös kironnut, niin tässä, kasissa kuin ysissäkin. Miksi päähahmon on oltava kokoajan ryhmässä? Miksei tehdä juonta niin, että voidaan hyödyntää suurta ryhmää (kuten kutosessa) tai antaa hahmoja käyttöön tilanteen mukaan (kuten nelosessa) tai yksinkertaisesti vain valita ketkä ovat aktiivisia lyöjiä (kuten uusimmissa)? Lisähupina dialogissa yritetään perustella ryhmän kokoa.



....Hahmoista....Hahmot ovat tämän pelin kivijalka, joskin valitettavasti pääjuoni nojaa liikaa pelkästään Cloud-Sephiroth-Aeris -linjalle. Muut hahmot jäävät vähän liikaakin sivustakatselijoiksi, vaikkei huonoja hahmoja löydykkään, joskin mielestäni Vincent on melkoisen turha lisä. Jos jokin tässä pelissä on onnistunut, niin erityisesti sivuhahmot. Valtava määrä erilaisia persoonallisuuksia; turks, don corneo, hojo, rufus, heidegger, palmer, bugenhagen, se cidin muija. Nämä kuorruttavat pelin loistavaksi.


Odotan parhaalta Final Fantasy -peliltä enemmän.
Mikäs sitten on se paras FF?

[FF-Fan]

Noh, vastataan, kun kerran jotain ihan kysytäänkin.

Onko tosiaan niin, että uusi läpipeluukerta auttaa juonen avautumisessa paremmin? Jos niin on, olen ehkä tuominnut peliä ennenaikaisesti, mutta jotenkin tuntuu mahdottomalta, että uusi pelauskerta auttaisi asiaa.


Squaren ensimmäisimpiä (ensimmäinen?) 3D-peli. Voiko tuoreelta tekniikalta odottaakkaan mitään järisyttävää?

En odottanutkaan järisyttävää vaan niin aidonnäköistä grafiikkaa kuin laitteisto vain mahdollistaa.


Mielestäni missään osassa tätä ei ollut ennen remake-buumia. Hölmöä vaatia jotain asiaa siksi "kun ennenkin oli" kun ennen ei ollut. Kakkosta joku tuolta kyllä huuteli, siitä en ole ihan varma.
En nyt oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "remake-buumilla", mutta kyllä minun pelaamissani FFII:ssa, FFIV:ssä, FFV:ssä ja FFVI:ssa jokaisella pelattavalla hahmolla samoin kuin muutamalla NPC:llä on ollut kasvokuva mukana dialogilaatikossa. En usko, että olen kärsinyt hallusinaatioista tämän suhteen.

Tuosta olentojen kutsumisesta täytyy sanoa sen verran, ettei yhdenkään ainakaan minun hankkimani olennon hyökkäys onneksi sentään kahta minuuttia kestänyt, mutta minusta vahingon määrä on epäolennaista sen kanssa, kuinka pitkä olennon hyökkäysanimaatio saa olla. Olennaista on vain se, kuinka usein kyseinen olento kutsutaan paikalle. Mikäs tuo "Knights of the Round" muuten on?


Jos tämä häiritsee jo seiskassa, niin älä edes harkitse pelaavasi ysiä.
Heh... Kyllä harkitsen ja pelaankin. Senkin vuoro tulee aikanaan, oli se sitten kuinka huono tahansa.


Mutta kiinnostaisi kyllä kuulla mitkä kaikki FF:t on pelattuna jos seiskaa huonoimmaksi musiikillisesti väittää. Esimerkiksi vitosessa tai ysissä oli vain muutamia yksittäisiä irtolohkaisuja jotka olivat oikeasti hyviä, kolmessa ensimmäisessäkin suhteellisen rajallisesti mitään ihan oikeita sävellyksiä oli. Kasin musiikki taas on selvää jatkumoa seiskalle.
Kaikki aiemmat osat olen pelannut. Olen samaa mieltä siitä, että V-osa ei myöskään musiikillisesti ole huipputasoa, vaikka onhan siinäkin muutama todella hyvä kappale.


Softina minä useammin tuon olen tavannut kuin Gold Needlenä.
Se on joka ikisessä klassikossa nimellä Gold Needle.


Pelissä on vain yksi Moogle joka on nimetty. Ja hän on Mog. Mikä tässä on häiritsevää?
Väärin. Mog's House -kolikkopelissä olevan mooglen nimi on myös "Mog", samoin sen lapsiin viitataan sanoilla "little Mogs". Erään Summon-tyypin materian nimi puolestaan on "Choco/Mog". Mutta en tosiaan ole varma, yritetäänkö näillä viitata vain moogleen yleisesti.


Tästä ongelmasta pääsee eroon sillä, että vaihtaa Cidin ja/tai Barretin pois ryhmästä ennen juonikohtauksia:P
Milläköhän tavalla? Kyllä niitä kirjoitusvirheitä on muidenkin kuin Cidin ja Barretin vuorosanoissa. Sitä paitsi hekin puhuvat monissa kohtauksissa joka tapauksessa siitä riippumatta, onko kumpikaan heistä mukana taisteluryhmässä.
Niin, käännös on todellakin huono.

Kyllä muissakin Final Fantasyissä lisäsisältöä varsinaisen pelin jälkeen tulee. Sitä on mukana kaikissa muissa klassikoissa paitsi Final Fantasyssä - ainakin FFIII:n DS-julkaisussa ja muiden osien Game Boy Advance -julkaisussa. Ja sama koskee Bestiary-valikkoa. En minä siis hauku takautuvasti vaan aiempien kokemuksieni perusteella.


Jos jokin tässä pelissä on onnistunut, niin erityisesti sivuhahmot. Valtava määrä erilaisia persoonallisuuksia; turks, don corneo, hojo, rufus, heidegger, palmer, bugenhagen, se cidin muija. Nämä kuorruttavat pelin loistavaksi.
Nuo nimet kirjoitetaan isolla kirjaimella. Mutta kieltämättä sivuhahmoihin on todella panostettu enemmän kuin koskaan aiemmin. Minun olisi ehkä pitänyt mainita siitä tuossa arvostelussani. Oikeastaan niiden kirjavuus on vähintään yhtä erilainen kuin päähahmojenkin, ja he kaikki tuovat omalta osaltaan mukavasti lisämaustetta juonenkulkuun.


Mikäs sitten on se paras FF?
Oikeastaan en osaa sanoa. On kaksi peliä, joista pidän molemmista yhtä paljon.

[Unski]

Se on joka ikisessä klassikossa nimellä Gold Needle.

Ja tämä yksi ainut detalji paljastaa että olet pelannut muutettuja GBA-versioita edeltäneistä Finaaleista, kolmas osa tottakai poislukien. Vasta FFX muutti esineen nimeltä Soft nimeen Gold Needle, joka sitten kantautui uusittuihin GBA-versioihin vanhoista NES- ja SNES klassikoista. Alkuperäisissä I-VI peleissä yhdelläkään hahmolla ei ole kasvokuvia dialogilaatikoissaan tai mitään muita asioita joita hämmästelit. Niinä vanhoina aikoina kun minä näitä pelasin niin se oli juuri kuule Bolt 2 ja se kuulosti niin perhanan siistiltä.

Ja joo, vaikuttaa tosiaan että hype teki sinulle temput. Toisaalta, jos VII sai tuollaisen reaktion, tsekkaahan mitä kaksi seuraavaa peliä saavat aikaan.
VII on mielestäni kuitenkin Sonylle tuotetuista se parhain FF. Samaa hokee myös ehkä 80% koko FFfinistä. Voiko Internet olla näin väärässä?


Tällä menolla VIII osan maailmassa tekniikka onkin sitten vuosikymmeniä nykyajasta edellä.

Oikeinpa arvasit. Valmistaudu lentäviin taloihin ja megalopoliksiin täynnä bling-bling teknologiaa.

[SuperDude]

Onko tosiaan niin, että uusi läpipeluukerta auttaa juonen avautumisessa paremmin?

Kyllä minä näin sanoisin, seiskan juoni ei ole ihan helppo. Tietysti voit lueskella täältä peliin liittyviä spekulaatioita, niin pääset sisälle koko tarinaan nopeammin, mutta mitä hauskaa siinä olisi?



En nyt oikein ymmärrä, mitä tarkoitat "remake-buumilla", mutta kyllä minun pelaamissani FFII:ssa, FFIV:ssä, FFV:ssä ja FFVI:ssa jokaisella pelattavalla hahmolla samoin kuin muutamalla NPC:llä on ollut kasvokuva mukana dialogilaatikossa. En usko, että olen kärsinyt hallusinaatioista tämän suhteen.

En tarkoittanut, että olet nähnyt/muistanut väärin, vaan että alkuperäisversioissa ei ollut kasvokuvia, nämä lisättiin vasta re-makeihin (=uudelleen tehtyihin versioihin).



Tuosta olentojen kutsumisesta täytyy sanoa sen verran, ettei yhdenkään ainakaan minun hankkimani olennon hyökkäys onneksi sentään kahta minuuttia kestänyt, mutta minusta vahingon määrä on epäolennaista sen kanssa, kuinka pitkä olennon hyökkäysanimaatio saa olla. Olennaista on vain se, kuinka usein kyseinen olento kutsutaan paikalle. Mikäs tuo "Knights of the Round" muuten on?

Knights of the Round on pelin tuhoisin summon, mutta sen hyökkäysanimaatio on kestossaan jo vitsin luokkaa. (tarkistin, kestää "vain" minuutin ja 21 sekunttia:eh:, liikaa kuitenkin)



Heh... Kyllä harkitsen ja pelaankin. Senkin vuoro tulee aikanaan, oli se sitten kuinka huono tahansa.

No ei ysi ehkä huono ole, mutta pelimekaniikaltaan hidas, ja täten ikävä pelata.


Kaikki aiemmat osat olen pelannut. Olen samaa mieltä siitä, että V-osa ei myöskään musiikillisesti ole huipputasoa, vaikka onhan siinäkin muutama todella hyvä kappale.



Se on joka ikisessä klassikossa nimellä Gold Needle.

Vanhan koulukunnan käännöksissä taas Soft. Sillä ei minusta ole niin väliä onko se nyt GN vai Soft, kunhan pitäisi sen nimen samana osasta toiseen. Aiheuttaa turhaa hämminkiä.



Väärin. Mog's House -kolikkopelissä olevan mooglen nimi on myös "Mog", samoin sen lapsiin viitataan sanoilla "little Mogs". Erään Summon-tyypin materian nimi puolestaan on "Choco/Mog". Mutta en tosiaan ole varma, yritetäänkö näillä viitata vain moogleen yleisesti.

Viitattiinko sen lapsiin oikein erikseen? Siinä tapauksessa olen muistanut tämän asian väärin. Itse mieltänyt että kolikkopelin päähenkilö on sama moogle kuin summonissa (ja mikähän logiikka tässäkin ajatuskulussa on ollut :huh:).



Kyllä muissakin Final Fantasyissä lisäsisältöä varsinaisen pelin jälkeen tulee. Sitä on mukana kaikissa muissa klassikoissa paitsi Final Fantasyssä - ainakin FFIII:n DS-julkaisussa ja muiden osien Game Boy Advance -julkaisussa. Ja sama koskee Bestiary-valikkoa. En minä siis hauku takautuvasti vaan aiempien kokemuksieni perusteella.

Sitä tarkoitinkin, että alkuperäisversioissa näitä extroja ei ollut, vasta 2000-luvulla tehtyihin uusversioihin nämä lisättiin.



Nuo nimet kirjoitetaan isolla kirjaimella.

Saivartelija! :prkl:



Oikeastaan en osaa sanoa. On kaksi peliä, joista pidän molemmista yhtä paljon.

Kerro pois, itsellä ykkösenä ollut jo kauan FFVI, mutta FFVII tulee hyvänä kakkosena.

[Azu]

Miten ylipäänsä on mahdollista, että Sephiroth oli hengissä, vaikka Cloud tappoi hänet viisi vuotta sitten?
Pelin aikana nähtävät Sephirothit (kyllä, monikko) ovat vain Jenovan palasia, jotka ovat matkustamassa itse Sephirothin/Jenovan luo sinne pohjoiselle kraaterille, jonne Sephiroth ajautui tipahdettuaan Life Streamiin Cloudin "tapettua" hänet. Sephiroth itse on koko FFVII:n ajan pohjoisessa, eikä edes sinänsä täysin kuolleena. Tai noh, en nyt tähän hätään muista, onko hän hengissä vaiko jollain tavalla osa life striimiä (eli ikään kuin kuollut).

Mutta tosiaan, Jenovan palaset (joista ensimmäinen taitaa karata Shinran tutkimuslaboratoriosta alkupuolella) ottavat vain Sephirothin ulkoasun matkatessaan pohjoiseen.

[mkl]

Miinukset

-Joitain mahdottomia vihollisia (Esimerkkinä Chocobo Ranchin lähellä oleva käärme alkuleveleillä)

Mahdoton? (http://youtube.com/watch?v=h31_Wk9A2Io)

Ideanahan oli muuten juosta kaarmeen ohi, eika tapella sita vastaan - ellei halua haastavaa vastusta.

Mikaan pelin vihollinen ei ole mahdoton, vaan vaatii vain miettimista, materia yhdistelmia tai vastaavaa.. Minkatahansa vihollisen voi tappaa millatahansa levelilla.. =/

Omasta mielestani peli on aivan loistava, mutta ei mitenkaan vailla vertaa, silla esimerkiksi FF IX yltaa suunnilleen samalle tasolle.

Pelin juoni on loistava alusta loppuun, hahmot ovat kiinnostavia ja taistelusysteemi toimii hyvin.

Ohjattavuus on mainio, eika grafiikoiden pixelimaisyys haittaa.

[memo]

En odottanutkaan järisyttävää vaan niin aidonnäköistä grafiikkaa kuin laitteisto vain mahdollistaa.Peli on kuitenkin valmistunut vuonna 1997, jolloin se ei ehkä ollut kaunein PSX:lle julkaistu peli, mutta yksi kauneimmista varmasti. Tsekkaa vaikkapa yhdeksäs Finaali, joka taisi nähdä julkaisunsa 2000. Siinä aletaan olla jo PSX:n äärirajoilla graafisesti, ja aika nätti pelihän se onkin. Nyt siis voidaan puhua "niin aidonnäkisestä grafiikasta kuin laitteisto vain mahdollistaa". Neljä vuotta aikaisemmin oli laitteisto, mutta ei taitoa.

[Wompatti]

Miinukset

-Joitain mahdottomia vihollisia (Esimerkkinä Chocobo Ranchin lähellä oleva käärme alkuleveleillä)

Kyseistä käärmettä ei ole tarkoituskaan tappaa pelin alussa, vaan sen ohi on tarkoitus mennä chocobolla.

[FF-Fan]

Niin, Unski on aivan oikeassa siinä, että olen kaikki kaksiulotteiset Final Fantasyt pelannut uudelleenjulkaisuina. Alkuperäisversioita en tosiaan ole luonnollisestikaan pelannut kolmososaa lukuunottamatta, koska minulla ei aiemmin ole ollut sitä mahdollisuutta. Mutta olen kovin hämmästynyt siitä, että FFII:n lisäksi minkään muun klassikon alkuperäisversiossa ei olisi mukana kasvokuvia dialogilaatikossa, sillä olen nähnyt FFIV:n Super Nintendo -versiosta kuvan, jossa ryhmän jäsenillä on kasvokuvat näkyvillä päävalikossa. Eivätkö ne siis IV:ssäkään ole siltikään mukana dialogilaatikoissa?


Vanhan koulukunnan käännöksissä taas Soft. Sillä ei minusta ole niin väliä onko se nyt GN vai Soft, kunhan pitäisi sen nimen samana osasta toiseen. Aiheuttaa turhaa hämminkiä.
Hm, jos todella on niin, että se on virallisten klassikkoversioiden (siis FF:n, FFIV:n ja FFVI:n) vanhoissa käännöksissä nimellä Soft, en minäkään ymmärrä, miksi ihmeessä se on muutettu - ellei "Gold Needle" sitten ole mahdollisimman sanantarkka vastine sille, mitä japaninkielisissäkin versioissa lukee. Toisaalta jos näin olisi, en käsitä, miksi se olisi alkujaan nimetty Softiksi. Noh, joka tapauksessa minäkin toivoisin, että se - kuten myös kaikki muut tavarat, loisut sun muut - kulkisi samalla nimellä osasta toiseen.


Kyllä minä näin sanoisin, seiskan juoni ei ole ihan helppo. Tietysti voit lueskella täältä peliin liittyviä spekulaatioita, niin pääset sisälle koko tarinaan nopeammin, mutta mitä hauskaa siinä olisi?
Azu näköjään jo vastasi yhteen kysymykseeni mutta... toisaalta se oli eräänlainen helpotus. Voin silti luvata tässä ja nyt, että pelaan Final Fantasy VII:n vielä joskus toisenkin kerran. Ehkäpä sitten löydän sen Knights of the Roundinkin.


Viitattiinko sen lapsiin oikein erikseen? Siinä tapauksessa olen muistanut tämän asian väärin. Itse mieltänyt että kolikkopelin päähenkilö on sama moogle kuin summonissa (ja mikähän logiikka tässäkin ajatuskulussa on ollut :huh:).
Kyllä siinä pikku-Mogit mainittiin. Enkä oikein käsitä, miten taisteluun kutsuttava moogle voisi olla sama, joka esiintyy videopelissä.


Sitä tarkoitinkin, että alkuperäisversioissa näitä extroja ei ollut, vasta 2000-luvulla tehtyihin uusversioihin nämä lisättiin.
Jahas, eli mikäli ymmärsin oikein, yhdenkään klassikko-osan alkuperäisversiossa ei ole mitään lisäsisältöä varsinaisen pelin jälkeen, vaan sitä on taskukonsoliversioissa mukana ensimmäistä kertaa.


Kerro pois, itsellä ykkösenä ollut jo kauan FFVI, mutta FFVII tulee hyvänä kakkosena.
Ai kaksi parasta Final Fantasyä? Toinen on minullakin FFVI ja toinen on FFIII - Famicom-versio. Kuulostaa ehkä ironiselta, mutta niin se vain on. En viitsi tässä ketjussa alkaa perustella sitä sen tarkemmin.

[Velvety]

Mitähän sontaa minä olenkaan kolme vuotta sitten tähän kirjoittanutkaan? Taidan vähän kirjoittaa uutta mielipidettä asiasta nimeltä Final Fantasy VII.

Joskus kolme vuotta sitten olin sitä mieltä, että seiska on klassikko ja se ehdoton jumala tjsp, mutta nyt kun seiskaa on tungettu joka hiton reiästä esille, sen hohdokkuus on minun silmissäni alkanut valitettavasti haihtua. :<

Advent Children esimerkiksi oli aluksi ihan hyvä, mutta ei se loppujen lopuksi niin hyvä ole ollut ja se animepätkä Last Order oli hirvittävän tylsä ja minusta oikeastaan aika turha. Ja sitten on vielä kamala läjä lisää kaikenlaisia spinoffeja ja jatko-osien jatko-osia ja muuta hauskaa, joka ei jaksa minua kiinnostaa ollenkaan. Seiska on pelinä ihan mainio ja todella mukaansatempaava, ja sellaisena se olisi minun puolesta saanut pysyäkin. Seiskalla rahastaminen on väärin, tämä on minun mielipiteeni.

Seiska on tosin ensimmäinen FF, jonka pelasin läpi, ja pelillä on minulle kuitenkin tietynlaista tunnearvoa, joten nuo kaikki lisäosat sun muut ovat mielestäni aivan täyttä roskaa. Alkuperäinen on hyvä sellaisenaan, pelinä, jossa on mahtavat hahmot, juoni ja muut. En nykyään enää kuitenkaan sanoisi sen olevan ihan se suurin jumala, koska olen alkanut valitettavasti kyllästyä siihen kaikkien lisäosien ja muun ohella. :<

En suinkaan hauku peliä paskakasaksi, koska sitä se ei ole. FFVII on yksi suosikkipeleistäni, mutta ei se enää taida olla se ehdoton ykkönen kuitenkaan. Tällä hetkellä en osaa sanoa, mikä on se ehdoton ykkönen, mutta kasi on ollut pelattavana jo muutaman viikon taas vaihteeksi. :D Joo, ei liittynyt tähän millään tavalla.

Mutta siis joo. Seiska ei ole mielestäni enää sellainen klassikko vailla vertaa.

[SuperDude]

se animepätkä Last Order oli hirvittävän tylsä ja minusta oikeastaan aika turha.

Minun mielestäni taas tuo Last Order on ylivoimaisesti paras näistä "rahastustuotteista". Ja tällä ei edes rahastettu, vaan tarjottiin extrana.

Mutta oikeastaan se kyllä on aika turha, sillä ei se mitään uutta anna niille jotka ovat seiskan pelanneet. Tekisivät animesarjan seiskan tapahtumista; kaikki katsoo, vaikka vihaa. Se vasta olisi rahastusta ;D


Ai kaksi parasta Final Fantasyä? Toinen on minullakin FFVI ja toinen on FFIII - Famicom-versio. Kuulostaa ehkä ironiselta, mutta niin se vain on. En viitsi tässä ketjussa alkaa perustella sitä sen tarkemmin.

Hyvät valinnat. Mielestäni kolmosen ainoa miinus on vain se että hahmot ovat persoonattomia. Seikkailuna peli on kyllä valtavan laaja ja pitkäkestoinen. Harmi ettei siitä ole 2D-remakea.

[Fera]

Seiska on tosin ensimmäinen FF, jonka pelasin läpi, ja pelillä on minulle kuitenkin tietynlaista tunnearvoa, joten nuo kaikki lisäosat sun muut ovat mielestäni aivan täyttä roskaa. On pakko todeta, että oletkos pelannut jo Crisis Corea? :) Koska se tuntuu ja näyttää selvästi ihan hyvältä peliltä ja on ainoa tuote näistä lisäosista, joka oikeasti taitaa toimia. Sen juonikuviot saattavat tuntua typeriltä lisäyksiltä, mutta se myös valoittaa Zackin hahmoa ja menneisyyen verhoa. Ei muuten, mutta ei ehkä kannata tuomita kokeilematta :)

Mitä tulee seiskaan, se on edelleen klassikko. Ei paras FF-peli mitä olen pelannut, mutta klassikko. Se käytti siihen aikaan shokeeraavia juonikuvioita ja siitä pidettiin, vaikkei olisi muuten JRPG-peleihin tykästynytkään. Se on edelleen suosittu ja edelleen näyttää, mistä kunnon Final Fantasy koostuu. Näin minä olen aina sen nähnyt. Makuasia erikseen, pitääkö pelistä sitten.

Rahastuksen kohteeksihan peli on joutunut, mutta nämä jatko-osat eivät suinkaan heikennä seiskan hohtoa, ainakaan minun silmissäni. AC:n juoni oli roskaa, mutta juuri se osoitti miten loistava alkuperäinen tarina oli. Last Order oli kaunis anime mutta muutetut kohtaukset raivostuttivat - juuri ne osoittivat miten paljon arvoa alkuperäisillä kohtauksilla oli. Sephiroth ei hypännyt itse, vaan Cloud nimenomaan heitti hänet. Se oli Cloudin nuoren elämän todellinen sankariteko, hän kykeni siihen vaikkei ollut SOLDIER. Jopa Zack epäonnistui. Last Order ei antanut arvoa tällaisille. BC on mobiilipeli joten se ei paljoa paina vaakakupissa, mutta CC puolestaan tuntuu hyvältä peliltä, johon olisi tosissaan panostettu keskimäärää enemmän. Dirge of Cerberus puolestaan on kokeilun epäonnistunut tulos, ja myös osoittaa miten loistava alkuperäinen oli, siihen oli uhrattu paljon rakkautta.

Joten kyllä, VII on edelleen klassikko minulle. Sen ei tarvitse olla suosikkien kärjessä, mutta katsellessaan sen suosiota ja pohtiessaan sitä pelinä sen julkaisuaikoihin nähden, se on todellinen klassikko. Edelleen makuasia, pitääkö siitä vai ei. VII ei ole täydellinen peli, mutta pitää sisällään moniulotteisen tarinan, muistettavat hahmot ja mielenkiintoisen maailman. Mutta kieltämättä, seiskaa työnnetään joka tuubista esiin, ja se tuppaa kyllästyttämään herkästi. Toivon, että se remake rantautuisi vuosien kuluessa ja SE jättäisi sitten pelin vihdoinkin lepoon. Ei hitto, mitä minä puhun? SE:n tuntien, se on mahdotonta! Mutta ehkä joskus tulisi vielä uusi FF-peli, joka haastaisi seiskan ja näin ollen olisi uusi rahastuksen kohde. Vanhan konkarin olisi jo nimittäin aika päästä lepoon.

Mutta kuitenkin, VII on edelleen viihdyttävä peli jota pelaan mielelläni kunhan välissä ovat kunnon tauot.
(Vielä kun saisin GameSharkin, pelaisin sitä vielä innokkaammin...)

[Wiz]

enpäs ole tähän ketjuun vielä ikinä mitään kommentoinutkaan wtf?

eli ff7 klassikko vailla vertaa, kyllähän se paikkansa on klassikkona ansainnut.
aikaansa nähden peli on mestari teos, niin graafisesti kuin juoneltaankin, itse olen näistä lisähössötyksistä (crisis core advent children) sitä mieltä että onhan se hyvä että keksitään kaikkea uutta näppärää kaivelemalla menneisyyttä ja vähän tulevaisuutta. mutta hyvälle pelille keksitään aina jotain uusia myyntikikkoja, ja square-enix on varmasti huomannut että ff7 myy
sekä menneessä että tulevassa formaatissa.

missään muussa ff-sarjan pelissä ei vain ole yksinkertaisesti tarpeeksi imua tehdä mitään lisäjuttuja, että se myisi.:cool:

ff7 on:
+paras sarjan peli
+paras juoni
+parhaat hahhmot

amen

[Quasi]

Tulipa päädyttyä tähän seiskan äärelle vasta tovi sitten ja odotuksethan olivat korkealla täältä luetun hypetyksen jälkeen. Ja mitä vit..?!!! pelissä ensimmäiset tunnit ovat jotain aivan järkyttävää p..kaa. Hetken pelaamisen jälkeen peli sentään hieman paranee mutta eipä päästä mihinkään kehuttavaan. Itse olen pelaillut ensimmäisen levyn loppupuolelle ja eipä voi kun rukoilla että peli paranisi edes piirun verran. Peliä ei pääse pelaamaan ilokseen vaan tuntuu lähinnän väkisin puurtamiselta koko touhu.

Hahmoissa ei ole juurikaan valittamisen aihetta, grafiikankin voi vielä jotenkuten antaa anteeksi näinkin vanhalle pelille mutta musiikit, ei luoja että voivat repiä hermoja riekaleiksi.

Juoni nyt ainamin tähän asti on ollut ihan seurattavissa mutta pelaamisen kannalta.. huh. Tuntuu että missään kohtaa peliä ei tiedä minne pitäisi mennä tai mitä pitäisi tehdä. Kunhan vain haahuilee aina seuraavaan kaupunkiin niin jotain typerää taas tapahtuu. Toivottavasti pelissä tulee erittäin suurta parannusta seuraavan levyn aikana. Nyt lähinnä tuntuu siltä että pelaa maailman yliarvostetuinta peliä koskaan. Piste.

[Jubei]

Tuntuu että missään kohtaa peliä ei tiedä minne pitäisi mennä tai mitä pitäisi tehdä. Kunhan vain haahuilee aina seuraavaan kaupunkiin niin jotain typerää taas tapahtuu.
Muu osa postistasi menee mielipiteen piikkiin, mutta tätä kohtaa en oikein ymmärtänyt. Seiskassahan annetaan seuraavan paikan nimi ja tarvittaessa suunta oikein sinisellä tekstillä jotta sen varmasti huomaisi. En myöskään ymmärrä miten juonta seuraamalla ja dialogeja lukemalla ei tiedä mitä pitäisi tehdä.

Nykyään toki olen jo pelannut seiskan joku kymmenisen kertaa lävitse, mutta en muista että olisin edes ensimmäisellä kertaa ollut eksyksissä tai epätietoinen siitä mitä pitäisi tehdä.

[Mikachu]

Seiska taistelee suosikkipelieni kärkikolmikossa Super Mario Bros 3:n ja Super Mario 64:n kanssa.

Syihin kuuluu mahtava musiikki, tiedän ihmisiä joita tietyt kappaleet kuten ilmalaivamusiikki ärsyttävät, mutta itse rakastan sitä. Kuuntelin kerran lukiossa nätin tytön kanssa vietetyn päivän jälkeen ja tunnelma miltei tappoi minut ja herätti heti henkiin sen jälkeen.

Toinen syy on tarina ja hahmot. Sephiroth! Pelin tarina luo minuun tunnelatauksen kun haluan olla mukana toteuttamassa Cloudin kohtaloa.

Yksi subjekti on tietysti Chocobojen kasvattaminen. Onko pointtia juosta Cold Saucerissa kilpaa overpoweredilla Chocobolla saadakseen parempia? Eihän siitä ole pakko tehdä liian voimakasta, tosin itse nykyään teen siitä aina sellaisen kun pelaan peliä uudestaan siitä kohtaa.

Rakastan peliä jopa siinä määrin, että lisään vaikeusastetta tahallani. Miten? En tiedä kuinka moni muu Suomessa tai maailmassa harrastaa sitä, mutta itse joskus heitän regeniä, hastea ja barriereja ja sellaisia vihulaisille. Poisonia ja sellaisia en tosin muista omille hahmoilleni laittaneeni.

[Rytkonen]

Moi vaan kaikille.

Lähipäivinä olisi tarkoitus aloittaa pelaamaan tätä klassikkoa, joka on kummitellut aika ajoin mielessäni. Viimeksi taisin pelata tätä jossain 2000-luvun vaihteessa, ja siitä asti se on ollut minulle yksi kaikkien aikojen parhaista peleistä. En ole koskaan omistanut itse playstationia, joten mahdollisuuteni pelata tätä peliä ovat olleet todella rajalliset. Nyt sain eräältä kaveriltani tuon lainaan, ja vielä kun käyn varastamassa tyttöystäväni pikkusiskolta itse pleikkarin, niin päästään alkuun.

Jokin tämän pelin hienon salaperäisessä tunnelmassa ja juonessa vaan viehättää. Se on loistavan juonen (tai sitten riittävän epäselvän :D) merkki, jos siitä vielä yli kymmenenkin vuoden jälkeen vielä jaksetaan spekuloida. Oikeastaan ainut tällaisia vastaavia tunteita herättänyt japsiroolipeli on ollut saman firman vieläkin vanhempi Chrono Trigger.

Ei minulla nyt varsinaisesti mitään viisasta sanottavaa ollut, piti nyt vaan avautua hieman tästä hienosta pelistä. Vielä kun pääsisi vaikka jo tänään pelaamaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. :cool:

Ei muuta, jatkakaa.