MGS3: Snake Eater -kommentit

[Celeb]

HUOM! Pelin läpäisseet saavat mennä laittamaan kommenttinsa MGS3 - läpimenneiden keskustelu -ketjuun!

Nyt on MGS3 julkaistu ja tunnin verran on koiteltu uusia ominaisuuksia ja hienolta näyttää. Haastetta tulee sopivasti lisää, kun en ole ennen ilman radaria pelannut. Vihollisilla näyttää olevan paljon suurempi näköetäisyys kuin aikaisemmissa osissa, joka on myös mainiota.

Postatkaa mielipiteitänne pelistä perusteluiden kera. Sitten kun on enemmän pelitunteja takana niin editoin loput kommenttini.

edit: Nyt on lähemmäs 12 tuntia pelattu ja peli on mennyt pelkästään parempaan suuntaan. Juonen kannalta alku oli hieman hitaahko, mutta mitään muuta miinusta ei pelistä löydy.

[Geddoe]

No pelasin pelin 20 tunnissa läpi
ja voin sanoa että peli on sitä mitä sanotaan.


Pelissä on kauniit grafiikat ja todella hyvä pelattavuus.

Peli julkaistiin 4.3, mutta onneksi olin tilannut pelin ennakkoon
videopelidrivariin ja sain pelin jo 1.3.



No enpä voi sanoa muuta kuin että peli on yksi parhaimpia pelejä jota olen pelannut.

Mitä voisimme vielä toivoa
Että Snake osaisi ajaa autoa tai venettä
Metal Gear Solid 4 pelissä.


Eli aivan loistava peli on kyseessä
napatkaa omat kun näette.

SUOSITELTAVA PELI

[Shining Forehead]

Semmosta kysyn että onko pelissä monta tarinaa niinkuin mgs2:sessa kun siinä alussa sai valita että laittaako "i have played mgs games before" tai jotain tommosta niin kun sen laitto niin pääsi varsin lyhyeen peliin snakella ja sitten kuin laitto että "i havent never played mgs games" niin pääsi huomattavasti pidempään peliin pelaamaan ööh mikähän sen äijän nimi ees oli :D tais olla raven en oo varma... Mutta joka tapauksessa onko mgs 3 samanlainen juttu??

[Gabriel]

Täytyy tulla sanomaan, että hiipimisestä on tällä kertaa tehty todella vaikeaa. Aloitin kyllä hardilla, mutta homma on kuitenkin paljon haastavampaa kuin ykkönen tai kakkonen hardilla. Tutkan loistaminen poissaolollaan vaikuttaa oikeasti paljon (en ikinä osannut luopua siitä, kun tarjottiin mahdollisuus sen käyttämiseen).

Olen vasta ihan alussa, mitään yllätyksellistä tai edes merkittävää ei ole tapahtunut, ja silti olen pelannut pari kolme tuntia. Pitäähän systeemiin tutustua, ja kuolo korjaa useammin kuin edellisissä peleissä yhteensä. Entä sitten? Snake Eater on jo heti alkuvaiheessa loistava! Suosittelen kaikille, joille MGS1 ja 2 maistuivat edes joten kuten.

[Kartz]

Tykkäilen koko rahan edestä ja enemmän. Eilen tuota aloin pelailla ja olen yllättynyt kuinka vaikea peli on.

Peli on juuri niin hieno kuin osasi odottaa. Ehkä jopa hienompi. Vaikka olen vielä ihan alussa, pidän tarinasta erittäin paljon. Ääninäyttely, musiikit ja grafiikat on tuttuun Konamin tyyliin mahtavat.

Peli on myös hirveä fan-service paketti aiempia osia pelanneille. Lähes joka keskuttelussa tulee hymähdettyä kun huomaa jonkin viittauksen. Nautin niistä.

Nyt vasta alan pikkuhiljaa oppia viidakonelämää, ja kommentoin lisää myöhemmin. Nyt takaisin viidakkoon sieniä syömään.

[Lapatossu]

No sain pelin kolme päivää sitten ja olen varmaankin puolivälissä.
Viidakossa on paljon mukavempaa kuin sisätiloissa. Haastetta löytyy sopivasti.
Viidakossa on todella vaikeaa huomata vihreisiin pukeutuneita vihulaisia ilman Radar systeemiä.
Pidän erityisesti siitä Camoflague- systeemistä ja siitä että jos luoti tai nuoli osuu niin pitää kaivaa se puukolla pois ja parntaa itse.

Olen pelannut vain ensimmäisen osan lävitse ja kolmas on sitä rutkasti parempi.
Rahan arvosta tavaraa.

[Riku]

Itse olen vasta kokeillut viitisen minuuttia kyseistä peliä, enkä jostain syystä innostunut siitä ykkösen tapaan, kakkonenkin oli jotenkin puisevan oloinen. Kontrollit nyt aina ovat hieman kankean oloiset, ja oman sättäämisen vuoksi onnistuinkin tapattamaann itseni alussa muutamia kertoja. Juoni on kyllä mielenkiintoinen, Snakella periaatteessa pääsee pelaamaan, periaatteessa ei, sillä aiemmissa osissa seikkaillut Snake on itse Big Bossin klooni. Maastovärit- ja varustukset saa vaihdettua, mikä tuo omaa mielenkiintoista monipuolisuutta mukaan. Ruoan metsästäminen on pikemminkin tapa pitkittää peliä, tosin realistisuus on aina hyvästä. Harkitsen vielä, ostanko k.y. pelin, pitäisi kakkonenkin pelata läpi ensiksi.

[Dark]

Kaveri osti sen perjantaina ja kävinpähän niillä hiukan testaamassa ensinmäisenä. Mukavat 15 tuntia tuli putkeen pelattua ja enkä edes antanut kaverin testata sitä missään vaiheessa. (Vaikka olikin sen oma.) =) Sori. (Ei se ottanut pahakseen. Onneks.) En olisi uskonnut MGS3 viidakon teema olikin näin hauska paikka ja varsinkin tutkan poissa olo toi lisää oikeata tunnelmaa. Ennen kuin olin päässyt pelaamaan oli hiukan ennakkoluuloja, koska en pahemmin ole koskaan pitänyt missään pelissä viidakko kohdista. Vaatetus systeemi oli muuten aika älyttömän hieno lisä. Välillä pitikin hiukan rempata, että prosentit pysyy tarpeeksi korkealla. Ehkä niin sanotusti "Coolein" bossi, en nyt muista nimeä. Se jossa tulee niitä zombeja vastaan vedessä. Jos sitä edes nyt lasketaan bossiksi, tai pikemminkin "ratko tehtävä." Aluksi oli vähän "WTF" olo? Mitä tässä pitää oikeen tehdä? Mut kyl sen pääsi. Omasta mielestäni MGS3 oli kuiteskin jotenkin liian helppo. (Pelasin keskitasolla) Ainakin tietääkseni pääsin ihan vikalle bossille. Siihen taisteluun, joka taistellaan valkoisten kukkien seassa "The Boss" vastaan. Täytyy ensi kerralla pistää hardille, tai vielä astetta kovemmalle heti. (Jos pystyy?) En ehtinyt pelaamaan pe-la välisinä päivinä enempää. Toivottasti joku kaveri voisi lainata sitä, jotta pääsisi vielä läpi ja onneksi oli mukana silloin oma muistikortti. Ainoa miinus olikin että unirytmi menikin hiukan persuksille, joten tässä sitä valvotaan nyt ja eikä väsytä ainakaan vielä yhtään. =/

[Ananaz]

Jesh, itse pelasin MGS3:n jo tuossa parisen päivää sitten ja vieläkin on fiilikset aika korkealla sen johdosta. Oli nimittäin niin verrattoman hieno pelikokemus tämä Snake Eater, että mihinkään lähimainkaan vastaavaan en ole kyllä ihan hetkeen törmännyt. Aikaslailla täydellisen paketin on Kojima tiimeineen tällä kertaa saanut kasaan, sillä oikeita vikoja tästä ei kyllä oikein tahdo löytyä. Ahkeraan saavat kyllä paiskia töitä tuon neljännen osan parissa, jos tätä paremmaksi vielä haluavat laittaa.

Tarina oli odotusten mukaisesti varsin mukaansatempaava mutta ei sentään haukannut pelistä liian suurta osaa MGS2:n tapaan, vaan kokonaisuus pysyi tällä kertaa huomattavan paljon paremmin kasassa. Hahmotkin olivat suurimmaksi osaksi ihastuttavan persoonallisia, varsinkin Ocelot ja Snake olivat edelleen aivan lyömättömiä. Sen sijaan Cobra-tiimin jäsenet (The Bossia lukuunottamatta) jäivät kaikki aika latteiksi hahmoiksi, minkä tosin saattoi vielä antaa anteeksi sen varjolla, että taistelut kyseisiä hemmoja vastaan olivat kuitenkin aika vaikuttavia. Mukavaa oli myös huomata, että peli ei keskeytynyt viiden minuutin välein radion piippaamiseen, vaan fiksusti useimmat keskustelut jätettiin vapaaehtoisiksi.

Maastoutuminen, CQC, ruoan metsästäminen ja muut uudet pelilliset kikat toivat hommaan mukavasti lisää mielenkiintoa ja tunnelmassakin kyllä löytyi, kun vihollisten sijaintia ja kulkureittiä yritti selvitellä ruohikoiden suojista sen sijaan, että voisi vain turvautua edellisten osien tapaan teh almighty tutkaan (Hardilla ei ollut edes Motion Detectoria ja Sonaria :|). CQC oli kyllä erinomainen uudistus aiempien osien lyönti-lyönti-potku-komboon, joskin joidenkin CQC-liikkeiden tekeminen tuntui hieman hankalalta, mutta kaipa tuonkin oppii kun leikkii sen kanssa tarpeeksi. Pitää ainakin seuraavalla pelikerralla yrittää kuulustella vihollissolttuja, jos nuo vaikka sitten paljastaisivat Healing Tracks -kanavien taajuuksia? :]

Myös musiikki ja muu äänipuoli oltiin hoidettu varsin mallikkaasti - Hibino teki taasen varmaa jälkeä ja Gregson-Williamskin oli tsempannut omalla osallaan melkoisesti sitten MGS2:n. Uutena elementtinä pelissä kuultiin jonkin verran sähkökitaraa, mikä toikin äänimaailmaan aika mukavan piristeen. Myös ääninäyttely oli suurimmaksi osaksi laadukasta, poislukien pari täysin ylinäyteltyä Cobra-hahmoa.

Itselläni kului pelin selvittämiseen reilu 20 tuntia, joten kaipa tuo piirun verran aiempia osia pidempikin oli, vaikka täytyykin tosin muistaa, että pelissä liikutaan suurimmaksi osaksi ryömien (no, minä liikuin ainakin), joten peli kulkee hieman hitaammin. Tuostakin ajasta tosin valtaosa sentään kului pelatessa, poiketen MGS2:n jatkuvasta codec-pälätyksestä. Paljon tosin taisi vieläkin jäädä näkemättä ja saamatta, joten uudelleenpeluuarvoa löytyy varmasti vielä ihan riittämiin. Pitää ainakin se Stealth-camo yrittää hankkia, pääsee sitten taas pelleilemään vartijoiden kanssa. :p

Juup, mutta kauttaaltaan aivan upea peli. Kaipa se PS3 täytyy sitten hankkia ihan vain MGS4:n - tai millä nimellä sitä lopulta tullaan kutsumaankaan - vuoksi.

PS. Läpipelanneiden on syytä vierailla pelin virallisella jenkkisivustolla (http://www.konamijpn.com/products/mgs3/english/) ja katsastaa uuden Secret Theater -osaston videot. Etenkin "Go fly like a bird!" ja "Why are you here?" olivat aivan loistavia! :))

[The Noob]

Juuh, ite pelasin tossa eilen läpi pelin. Noin 20 tuntii siinä meni. Ja sain sen perjantaina. Olisin jäänyt kaipaamaan enemmän "hiiviskelyä" ainakaan minä en oikeen päässyt tekemään sitä. Onneksi kuitenkin pelissä oli pari kivaa sisäpaikkaa jossa päästiin vähän MGS 2: Sons Of Liberty tunnelmaan. Pelissä on aika pitkät demot. Noh jos ei ajatella sitä MGS 2 demoo missä Vamp tappaa niitä vartioita ja Snake valehtelee olevansa "pliskin" Raidenille. Suosittelen peliä kaikille jotka pitivät MGS 1 / MGS 2.

[Pinchi]

Olen rakastunut, ajattelen tätä peliä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Tahdon, että The Sorrow on miun isi, The Boss miun äiti ja Snake miun mies. Juoni, musiikki, hahmot ja heidän väliset dialogit ja kemiat erityisesti ovat se mikä minua viehättää. Toissapäivänä sain pelattua läpi; normaalilla vaikeusasteella meni melkein 40 h.. Pitihän sitä jäädä leikkimään ja uhkarohkeilemaan, siksipä onnistuin kuluttamaan aikaa noinkin paljon. :shy:

Kutkuttavia & kiehtovia kohtia oli mm. (laitetaan nyt spoiler tagit varmuuden vuoksi)
-Kun Snake kohtaa Evan ensimmäistä kertaa: toinen on niin jäyhä jurokki viehättävän naisen edessä että melkein sympatiatipat kihoavat silmiin. Hymyilyttää myös suuresti Snaken innostus kun Eva antaa tälle aseen hyppysiin.
-Snaken pieksäminen. En nyt sentään mitään sadistista iloa repinyt tästä, päin vastoin, pahaa teki, mutta tietyllä tavalla se myötätunto mitä voi kokea fiktionaalista hahmoa kohtaan on melko jännää.
-Ivan Raikovskin suhde Volginiin. Sadisti-Volgin pitää myös näteistä pojista. Minä ainakin ymmärsin asiat näin, sillä Volginhan sanoi vale-Raikovskille -eli Snakelle- odottaneensa tätä huoneessaan, ja sitten vielä tarrautui tämän haaroväliin todetakseen ettei kyseessä olekaan oikea Raikovski. Snake sitten lienee häntä paremmin varusteltu. Kaiken lisäksi Ivanilla oli söpöt tangat ja Volgin piippasi Snakelle siitä mitä tämä teki Ivanille, joten tässäpä riittävästi aineksia kieroihin mieliimme pyörimään. Minua ainakin innosti heti ryhtyä tekemään Volgin-Raikovski-Eva fanartia, kjäh kjäh. :D
-The Sorrow. Karismaattisen oloinen, kuuloinen ja näköinen hahmo, olisipa hänestä ollut enemmän asiaa. Kylttien heiluttelu välipätkissä oli sympaattista, ja tottakai aloimme repimään siitä "Hi Mom!!!" -huumoria. The Sorrow "taistelu" oli hieman pimeä, ei meinannut oikein aluksi avautua, varsinkaan kun ei ollut aikaisemmin tullut kokeiltua fake death pilliä.
-Lopputaistelu The Bossin kanssa. Kaunis miljöö, vahvat hahmot ja hyvä musiikki (minä pidän siitä alkumusiikista), I liked it. I liked it a lot. Kerrankin sellainen taistelu, josta oikeasti nautti.
-The Bossin kuolema. Arvatkaa vaan tyhjenikö Nessu-paketti tämän kohtauksen aikana? Kohtaus oli toteutettu niin kauniisti että huoh. Iso huoh.
-Snaken ja Evan loppumuhinointi. Istuimme kaikki kämpässämme silmät pullistuneina ja nyrkit suussa kun eräillä on romanttinen tuokio meneillään. Okei, tosielämässä tuollainen ei yllättäisi, mutta Snakesta on tässä kuuden vuoden aikana ennättänyt muodostaa itselleen ihmistä suuremman sankarin, joten hieman yllätti kun tämä yhtäkkiä ei enää olekaan kova (tai on...) ja varautunut, vaan lämmin ja vapautunut. In vino veritas.
Ainoa asia, mikä sitten harmitti, oli
lopussa, kun Snake menee The Bossin haudalle ja taustalla kuuluu Evan itkuinen märinä. Uikutuksineen meni siirappisen yli-isänmaalliseksi, vähän latisti muuten melkein täydellistä jälkitunnelmaani.
Ihastuttava, inspiroiva ja vaikuttava peli tämä. Hideo Kojima & co voivat syystäkin taputella toisiaan olkapäille.

//edit: niin ja tahtoisin että The End olis miun ukki.
//edit #2: *nilliti nilliti* Eikä se ikäraja siinä suotta ole 16 vuotta, enkä nyt tarkoita pelkästään väkivaltaisia yms kohtauksia vaan myös nuorempien suhtautumista ko. peliin. Olen käärmeissäni. :P

[Defense]

Noh joo... Aikas lailla loisto peli. Mut sitten, voisko joku neuvoa sen verran, että kertois miten The Endin löytää sieltä vuorilta? Oon koittanu Thermal Googleseilla, mut ei, ei löydy... No aika tönkkö grafiikka, 2 on parempi.. No tossa on melko paljon aseita, vaikka jos vertaa esim MGS 1:seen... No sitten tyhmää/huonoa on se, että kaikki Cobrat on jotain yliluonnollisii hirviöitä.. 1, The end herää henkiin.2,The Sorrow on joku sähkökäsi.3 The Painia tottelee ampiaiset. 4 The Fear olevinaan joku hämähäkkimies..

[Weirdo]

Hee, sain sen sittenkin jo eilen ja nyt on sellaiset 8,5 tuntia takana. Olen ollut kyllä helvetin tyytyväinen tähän mennessä. MGS2:n kritiikkiin selvästi vastattu ja tehty uusimmasta pelillisesti sarjan paras osa (uskallan näin jo sanoa), jossa juonikin on tasapainoitettu paremmin ja jätetty sopivasti taustalle, mikä heti vaikuttaa pelin viihdyttävyyteen positiivisesti. Enää Codec ei soi minutin-parin välein ja välivideoiden kestoajat ovat pysyneet järkevyyden rajoissa, kokonaisuudessaan ne ovat vieneet ehkä sellasiet 1,5-2 tosta 8,5 tunnista, mikä on vaikuttaa kutakuinkin sopivalta määrältä. Mielenkiinto pelaamisen pysyy paljon paremmin yllä tälle kertaa.

Tutkattomuus aluksi pelotti, kun oli tottunut sitä katselemaan yläkulmassa, mutta äkkiä tuon unohti ja sitä osasi nopeasti keskittyä kykkimään ruohossa ja katselemaan kunnolla ympärilleen, mitä ei samoissa määrin ennen tarvinnut tehdä. Jokseenkin hyvä veto poistaa se, ihan jo siltäkin kannalta, että alueet ovat laajentuneet aikalailla ja varsinkin ulkotiloissa tilaa riittää, joka jo sinällänsä helpottaa alueen hahmottamista kun ei tarvitse arvailla mitä nurkan takana on. Hyvä silti, ettei sisätiloja ole unohdettu kokonaan, niiden osuus tuntuu kasvan koko ajan ja tutkattomuus tekee niistäkin mielenkiintoisia paikkoja. Empä ole noita tutkan korvikkeita vielä koittanut, joten en nyt niistä osaa mitään kommentoida.

Viidakko sopii hyvin peliympäristöksi, jossa maastoutuminen ja metsästys tuovat oman lisävärinsä pelaamiseen, tosin kumpikaan ei nyt niin erikoisia uudistuksia ole, mistä on puhuttu. Äkkiä ne oppii ja ruokavarannot ovat lähes täynnä nyttenkin, ja epäilenpä etteivät tätä menoa lainkaan lopu. Kasvomaalukset ja puvunvaihdot ovat kyllä hienoja lisiä, sekä itsensä kasaan parsiminen, joka sekin lisää todellisuudentuntua peliin - ei osumien ja muiden vahinkojen kuulukaan parantua itsestään. Etenemistapoja on viidakossa enemmän, ja enää tarvitse tyytyä siihen perinteiseen "kyttää nurkan takana ja mene kun vartija kääntyy poispäin" -kikkaan, enemmin kyttään välillä ruohikassa ja puiden oksilla, joissa on ainakin toistaiseksi saanut olla rauhassa.

Snaken hallitavuutta on parannettu, jonka ohjaaminen tuntuukin paljon vakaammalla kuin sinne tänne vaappuilevan Raidenin ja varsinkin uintikohdissa FPS-näkymä toimii paljon paremmin se vanha TPS-näkymä. Enää uiminen ei ole ongelma ja pinnalle pääsykin sujui heti onglemitta (vrt. MGS2). Ohjaus on muutenkin hiottu ja toimiva, tosin ryömiessä (ei-FPS-näkymässä) Snake menee aina väärän suuntaan, mutta ehkä se enemmänkin minusta kuin pelistä kiinni. Onneksi sentään tajusin vaihtaa FPS-näkymän reversiksi, sillä oletuksena se toimii juuri väärinpäin, eli kun käänsi tatista ylös, Snake katsoo ylös ja samaten alaspäin. Ihme että se pistetään aina noin, sillä ainakin itselleni reverse on ainoa toimiva vaihtoehto, tuo oletus jotenkin epälooginen ja vaikea ratkaisu. Eipä se mikään puute silti ole, jos vaan muistaa vaihtaa sen itselle sopivaksi.

Tämä(kään) ei ole tunnelmallinen peli kuin ykkönen, joka edelleenkin peittoaa muut toimintapelit siinä lajissa, mutta pelillisesti on kuitenkin tapahtunut paljon kuudessa vuodessa ja jos noi asiat ynnätään yhteen, kumpikin osa kumoaa toisensa. En osaa varmaksi sanoa kumpi on parempi, ekan yhdeksän tunnin perusteella ehkä liputtaisin ykkösen puolesta. No, kumpikin on loistava, joten ei kai tuolla niin väliä ole.

Valitettavasti telkkari pimeni eikä näytä siitä elpyvän, toivottavasti ei nyt viikkoja joudu pitämään väliä, jotta asiat säilyisivät kunnolla muistissa ja juoni tiiviinä. Tuossa nyt oli suurinpiirtein mitä mieltä olen pelistä, lisää tuntoja kun lopputekstit on katsottu. Sitten joskus.

[Mac_HH]

Noh joo... Aikas lailla loisto peli. Mut sitten, voisko joku neuvoa sen verran, että kertois miten The Endin löytää sieltä vuorilta? Oon koittanu Thermal Googleseilla, mut ei, ei löydy... No aika tönkkö grafiikka, 2 on parempi.. No tossa on melko paljon aseita, vaikka jos vertaa esim MGS 1:seen... No sitten tyhmää/huonoa on se, että kaikki Cobrat on jotain yliluonnollisii hirviöitä.. 1, The end herää henkiin.2,The Sorrow on joku sähkökäsi.3 The Painia tottelee ampiaiset. 4 The Fear olevinaan joku hämähäkkimies..

Tuohon ensimmäiseen spoileriin vastaus.
The End vaihtelee paikkaa vähän väliä eli sinun on itse liikuttava ja etsittävä hänet ilman, että hän huomaa sinua. Aluksi hieman vaikeaa, mutta kunhan löydät herran ei lopun pitäisi kauhean vaikeaa olla. Kun The End ampuu sinua, kannattaa katsoa kartasta mistä Sniper Positionista hän ampui.

Miten MGS2:n grafiikka voi olla parempaa, sillä molempia osia hetki sitten pellanneena MGS3:ssa hiukan tarkempi grafiikka. Jokaisessa MGS:ssä olevat bossit ovat hiukan yliluonnollisia (MGS1:n FOXHOUND yksikön hemmoista kukaan ei ollut normaali ja sama juttu pätee myöskin MGS2:n Dead Cell yksikköön). Tuohon toiseen Spoileriin liittyviä asiakohtia.

1. Kuinka niin The End herää eloon? Yhdessä välivideossa The Boss selittää, että The End nukkuu ja hänellä ei ole paljon aikaa jäljellä ja kun Snake kohtaa The Endin tämä kiittää Snakea siitä, että herätti hän ja tämän on hänen viimeinen taistelunsa. 2. The Sorrow on kuollut ja hän omasi yliluonnollisia kykyjä kuten puhua kuolleille, josta oli hyötyä taistelutantereella. 3. Hyönteiset tottelevat The Painia ei toisinpäin. 4. The Fear on näkymätön ja mikä olisi pelottavampaa kun et näy toista, mutta kuulet, missä hän on. Ei tietenkään kauhean tehokasta jos vastapuolella on lämpölasit, mutta kuitenkin.

[Ben]

Muutaman tunnin on tullut kokeiltua, juuri äskettäin pelin toinen pomotaistelu läpi.

Tuntuu toisinaan todella turhauttavalta pelata ilman tutkaa kun sitä on käyttänyt ykkösessä ja kakkosessa. Välillä tulee sellasia kuvakulmia, että hermo menee kun joutuu venkslaa 1stperson kuvakulman kanssa kokoajan. No ainakin sitä tahtoo enemmän sniikkailla kuin räiskiä jengiä alas.

Tappelusysteemi on vielä hakusessa. Close-combat ei onnistu minulta millään, aina vastustaja ehtii lyödä ensiksi. Tai sitten potkin tyhjää. Samoin ampumisen suhteen, voisi ne kuolla muustakin paikasta kertalaakista kuin päästä. Kuka hullu sitä elää jos ampuu rintaan lipallisen?

Muitakin miinuksia löydän. Caution-tila kestää aivan tolkuttoman pitkään. Yleensä teen silloin Fake Deathin ja vedän uudestaan kohdan, koska en vaan jaksa odottaa kahta minuuttia jonkun talon alla, jotta tilanne normalisoituisi. Myös aseiden äänenvaimentimet kuluvat tai rikkoutuvat liian helposti, nyt olen juuri sellaisessa kohdassa, jossa voisi tarvita sitä. Vai onko tähän joku tekniikka, ettei vaimennin päällä saa esim. räiskiä? vai kuluuko se vaan pois?

Peli tosiaan tuntuu nomal-vaikeustasolla jo todella haastavalta. Tai sitten se johtuu, että taidot/tuntuma on vielä ruosteessa, mutta eiköhän se tästä vielä illan mittaan parane.

[Celeb]

Myös aseiden äänenvaimentimet kuluvat tai rikkoutuvat liian helposti, nyt olen juuri sellaisessa kohdassa, jossa voisi tarvita sitä. Vai onko tähän joku tekniikka, ettei vaimennin päällä saa esim. räiskiä? vai kuluuko se vaan pois?
Kun äänenvaimenninta ei tarvitse niin sen voi ottaa pois käytöstä kun painat R2:sta ja painat ympyrää esim. Mk22:n kohdalla.

[Kreifi]

Itse asiassa, se lukee siinä aika selvästi. :)

Nyt on peliä takana pari tuntia. Todelliseen toimintaan ei vielä olla päästy kiinni, mutta voin jo nyt sanoa, että kyllä se tehdas/laitos yms. ympäristö maistui minulle paremmin. Ei viidakossa tai luonnossa mitään vikaa ole, mutta futuristisempi meininki iskee minuun paremmin. Peli tuntuu kyllä silti hyvältä laatupakkaukselta.

Pande mainitsikin jo muutamia ärsyttäviä seikkoja. Itseäni on kovasti ärsyttänyt suuressa roolissa oleva ryömiminen, jonka aikana kuvakulma näyttää hornan pyllyä, lisäksi kun törmää esteeseen Snake nousee automaattisesti ylös, mikä johtaa siihen, että vihollinen huomaa sinut. Miksi ihmeessä sen pitää nousta automaattisesti pystyyn/kyykkyyn. Koko homma menee ihme pomppimiseksi ja tulee olo, että ei ole mitään kontrollia koko ukkoon.

Juoni vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, mutta...

No, pelataan lisää, ei viitsi vielä haukkua. :)

[Zantetsuken]

Samoin ampumisen suhteen, voisi ne kuolla muustakin paikasta kertalaakista kuin päästä. Kuka hullu sitä elää jos ampuu rintaan lipallisen?
Aivan, kolme panosta, lippaallinen, what's the difference... =)

Ja kuten Kreifi jo sanoi, äänenvaimentimen voi ottaa pois ihan milloin tahtoo.

Omasta mielestäni paras peli PS2:lle tähän mennessä, maistuu varsinkin SoL:n bishie-hömpötyksen jälkeen nannalta. Mielenkiintoinen juoni, mutta kamera kaipaisi korjausta. Jotkut hahmot ovat myös persoonattomia, mutta löytyyhän niitä mielenkiintoisiakin esim. The Boss, Ocelot, ja tietenkin Snake.

Täyden arvosanan kyllä ansaitsee, tätä tulee veivattua monta kertaa läpi vielä.

[Kookasi]

Kymmenen tuntia ja muutama kuolema tällä hetkellä takana (älkää yrittäkö käyttää kiikareita suossa!). Yksinkertaisesti tässä on sitä vanhaa kunnon MGS meininkiä, jonka MGS 2 skippasi melkoisesti. Viidakkoa, hiiviskelyä ja uudistunutta vastustajilla leikkimistä. Kuten jo on mainuttu, on kamera ajoittain ankean tahmaisesti hallittavissa, mutta se näppäröityy mitä enemmän pelaa.

Tarina on moninkerroin onnistuneempi kuin edeltäjässään, tosin MGS 2:ssa oli mielestäni mielenkiintoisempia pomoja. Ei cobrat oikein sytytä, kun kaikkien motiivi on sama ja muutenkin kaikki jotenkin samasta friikkimäisestä muotista. Destroy Snake and blah blah blah. Ocelot tosin nuoruusvuosillaan on aivan mahtava ja The Boss on juuri niin legendaarinen, kuin tarinassa annetaan ymmärtääkin.

Vaihtoehtoisuus läpäisyyn MGS 2:n Jackilla pitää myös testata läpi Snaken jälkeen. Sittemmin lisää mietteitä läpipelanneiden ketjuun. Nyt voi kuitenkin puolenvälin paikkeilla sanoa, että MGS 3 on legenda jo syntyessään.

//edit: Pöh, ei Raidenilla pelatakaan vaan Snake käyttää maskia. Ihan tylsä juttu. :(

[Waruar]

Vihut muuten kuolevat yhdestä kudista, jos osut päähän, TAI sydämeen. Ainakin näin MGS2:ssa. En ole tuosta Snake Eaterista täysin varma kun en yksityiskohtien lumossa ole mennyt testaamaan. Kannattaa kuitenkin kokeilla.

[Sir Edmund]

Paljon parempi kuin toinen osa, mutta en osaa sanoa olisiko ensimmäinen MGS kuitenkin se sarjan paras peli. Kolmosessa on kuitenkin pelattavuus ja monipuolisuus huipusaan, mutta pomot eivät ole yllä edes kakkososan tasolle.

[Zantetsuken]

Vihut muuten kuolevat yhdestä kudista, jos osut päähän, TAI sydämeen. Ainakin näin MGS2:ssa. En ole tuosta Snake Eaterista täysin varma kun en yksityiskohtien lumossa ole mennyt testaamaan. Kannattaa kuitenkin kokeilla.

Päästä kuolee yhdestä, ja jos lyö haaroihin, vihut pyörtyvät yhdestä iskusta. Hauskaa varsinkin silloin, kun olet pukeutunut Raikoviksi eikä kukaan vartija tee sinulle mitään, vaikka löisitkin munille, kiittävät vain.

Jos ammut "sydämeen" siitä tulee aivan yhtä paljon vahinkoa, kuin ampuisit mihin tahansa muualle keskivartaloon.


To be more specific, the following guns are equal in terms of power:
AK-47
M1911A1
M63
Patriot
Scorpion
Single Action Army
XM16E1

How do I know this?
On the normal difficulty, I killed a guard with all the guns listed above by:
1. Only shooting one arm, each gun killed a guard after exactly six shots.
2. Only shooting one leg, each gun killed a guard once again after exactly six
shots.
3. Only shooting the torso, each gun killed a guard after exactly three shots.

So Assault Rifles = Pistols = Machine guns... in the MGS universe anyway.

The SVD(Sniper Rifle) and the M37(Shotgun) are not equal to the guns listed
above or each other in power.

Koko FAQ:n voi lukea täältä (http://db.gamefaqs.com/console/ps2/file/metal_gear_solid_3_gun.txt) .

Tuossa niistä aseiden tehosta, eli "lipallista" (kuten Pandemoni sanoi) ei tarvitse vihollisiin ampua, että ne kupsahtaisivat.

[Darkoth Windark]

Aivan mahtava peli. Kontrolleja on jonkin verran helpotettu, esim kakkosessa ei voinut juosta ase kädessä ilman, että pitää L1:tä pohjassa. Ennen en myöskään osannut käyttää assault riflejä, mutta nyt osaan jo ampua. Ruuan syöminen ja itsensä parantaminen on hauskaa. lempiruokani ovat käärmeet, pahimmat ovat lepakot, russian rationit ja hämähäkit. Sieniin en koske, ellei ne lataa pattereita. Lopetan bossit yleensä tyylillä, esim Ocelotissa oli hirveä tulitaistelu, sitten kyllästyin ja heitin yhden kranun sen jalkoihin, kun se latasi.
Aika tylsää oli kiivetä niitä hirveitä tikkaita, vaikka siinä oli Snake Eaterin tunnarikin. Huumori on mahtavaa, esimerkiksi melkein aina kun EVA näkyy, voi painaa R1:tä ja päästä katsomaan, no... tiedätte kyllä mitä tarkoitan. Ei Snake ole yhtään pervo eikä mitään. Radiokeskustelut ovat hauskoja. Viittauksia on, esim Graninin toimistossa on patsas Zone of the Enders- pelin Jehuty-robosta. Zote:ssakin oli Metal Gear RAY

[Liquid]

Olen nyt pelannut 17 tuntia ja olen vasta siellä Mountain Hilltopissa menossa tunneliin joka johtaa Groznyj Gradiin. Suuri tuntumäärä selittyy sillä, että olen kulunnut lähes joka paikan ja nauttinut pelin juonesta täysin. Nimittäin se ensimmäinen peli kerta tulee vain kerran (varsinkin kun on näin hyvästä pelistä kyse, niin kannattaa nauttia). Toinen syy on että olen jättänyt pelin päälle 2h survival vieveriin, joten siitä tulee nuo 2h lisää. Itse peli täyttikin sitten kaikki odotukseni, joka osa alue on vielä vähän hiotumpi kuin MGS2:ssa ja jopa grafiikka on hitusen parempaa. Ehkä suurin harppaus on tapahtunut juonessa, joka ei mene överiksi missään vaiheessa (kuten MGS2:nen menee lopussa). Mutta en ala juonta tähän sen enempää kommentoimaan, koska en ole peliä mennyt vielä edes läpi (ja tämähän ei ole edes läpimenneiden keskustelu).

Yksi todella suuri harppaus eteenpäin on tapahtunut myös boss tappeluissa. Etenkin tuo The End vääntö teki suuren vaikutuksen ja palkitsi todella lopussa. Itellä meni siinä aikaa nimittäin 2h (joo haukkukaa vaan) :). Mutta siis ite olen ehkä parempi Close Quartter Combatissa ja handguneissa kuin sniputtamisessa. Varsinkin kun pitäisi etsiä jotain sata vuotta vanhaa käppänää, jolla on lähes täysin lehtiin sulautuva camo, sekä visio joka tuntuu olevan järjettömän suuri, niin siinä meinasi ohjain runttaantua käteen. Etenkin siinä taistelussa on todella ärsyttävää kun yrität ryömiä lehtien seassa, ja yhtäkkiä End näkee sinut jollain maagisella tavalla puiden läpi ja sanoo 'I see you' ja sitten pam (siinä vasta hermot meneekin). Mutta ai sitä tunnetta kun tähtää, tähtää tähtää ja Headshot (aah) ja The End kaatuu maahan (ei voi sanoin kuvailla 2h väännön jälkeen).

Mutta siis aivan loistava peli kyseessä, ehkä paras koskaan pelaamani peli. Laitan sitten viestiä Läpimenneiden käskusteluun kun olen päässyt läpi. Lähenkin tästä jatkamaan -->. :)

[JesseM]

Veljeni sai tämän kyseisen pelin joululahjaksi ja on nyt aloittanut pelaamaan sitä lapi.Peli näytti hyvin lupaavalta ja mielen kiintoiselta.Vaikkakin vaikeustasoltaan entistä vaikeampi.Itse pääsen peliä vasta sitten kokeilemaan kun veli on sen pelannut aineskin kerran läpi.
Hauska idea oli että Snake syö käärmeitä ja sun muita elukoita luonnosta ja piiloutuu vartioilta hämäävillä puvuilla ja naamioilla.Minusta oli hyvä että liikkumis ympäristönä on luonto.Vaikkakikn siellä on hyvin monimutkaista liikkua kun on niin moniväristä.Välillä tuntui siltä että ei enää huomaakkaan että missä itse liikkuu.
Minua häiritsi hyvin paljon se että kartta puuttui.Mutta veljenihän siihen sanoi että ei 60-luvulla paljon karttoja ollut.Njäh sekin.No onpahan sitten vaikeutta vähäisen kun ei karttaakaan ole.Hyvä oli sentään se että kulmassa näkyi sentään se mittari kuinka näkymätön on.
Juoni tuntui etenevän mukavasti vaikkakikn vähän liian nopeasti.Tuntui mielenkiintoiselta nähdä miten Snake pärjää luonnossa omin avuin.Musiikit olivat parantuneet huomattavasti ja olivat selkeitä.Tietysti kun en ollut tottunut uusiin musiikkeihin niin välillä ihmettelin että mitäs nyt tapahtuu...juokse nyt herranen aika.....älä nyt siihen jää kökkimään...jne.
Elikkäs näkö-kokemuksen mukaan hyvä peli.Ei sitä vielä tiedä.Voihan se sentään sisäisellä juonellaani olla vaikka kuinka huono peli.Toivottavasti kuitenkaan ei.Odotan innolla että pääsen kokeilemaan tätä peliä! ^.^

(laitoin nyt tämän viestin oikeaan ketjuun kun aluksi tuli väärä ketju^.^; )

[Tangentti]

Ostinpa tämän pelin itselle joululahjaksi (kuulostaa ehkä hullulta ,eikö?) kun kaikki sitä kehuu niin pitipä ostaa ja kattoa onko se niin hyvä. Tämä on myös ensikosketukseni Metal Gearien maailmaan ( jos unohdetaan eräs NES-emulle lataamani juttu jota en osannu pelata). Olen peliä jonkin verran jo pelannut ja mahtava peli tämä on vaikka kontrollit on vieläkin aika hukassa, lähinnä ampumisen osalta. Pelissä olen tällä hetkellä siinä kun on kohdannut Evan ensimmäistä kertaa.
Pelin juoni on mielenkiintoinen, varsinkin kun oikea historia on hyvin lähellä juonta ja koulussa ei ole pitkä kun käsiteltiin Kylmää Sotaa. Musiikitkin on hienoja, samoin graffat, eikä moittimista ole. No välissä tympii pitkät välivideot sillä peliaikani koostuu yli 50% niistä. Hahmotkin on mieleenkiintoisia, suosikkejani on äijä eli Snake,Zero ja Ocelot. Zero oli hyvä kun muutti koodinimensä, nauroin hirveästi sille kohdalle kun hän selosti miksi Tom ei ollut hyvä. Huumoriakin pelissä on paljon ja R1 toiminnolla moni videopätkä muuttuu hauskaksi varsinkin jos Eva on mukana... mutta enpäs spoilaile enempää sillä en jaksa tehdä spoilertageja.
Nyt huvittais hommata pleikalle myös MGS1 (kakkosen voi aina ostaa kamulta) mutta harmi vaan että sitä ei meinaa löytää mistään. Enkä ihmettele, kukapa haluaisi luopua siitä.

[ZidaneZero]

MGS3... paras peli ikinä. Itse en ole sitä pelannut, vaan olen katsonut jokaikisen kohdan niiin tarkkaan kuin pystyn, kun isoveli pelaa. <3. Aina oon anomassa sitä pelaamaan, mutta se ei koskaan suostu :( Hyviä hahmoja, hyviä musiikkeja ja ihana MGS!

[Tuulisti]

Nyt kun pelin pelaamisesta on jo useita kuukausia, voin kertoa miten pysyvän vaikutuksen Snake Eater on tehnyt meidän pienessä perheessämme:

- Kun jokin on aivan uskomattoman homoa, on se kuin (tämä esitetään muutenkin kuin verbaalisesti) Ocelotti liikuttaa käsiään "kissamaisesti" ja mouruaa leuka ylös kohotettuna.

- Kun jokin on aivan uskomatonta James Bond macho-*askaa, on se kuin Snake Eater. (Hei kamaan, voiko mikään enää olla enemmän 007? Se piisi! Ja ne naisten asut ja kaikki! Hei kamaa-aan!)

Ja voiko kukaan mitenkään syödä niin paljon kuin Eva? (Tai edes Snake?) Seuraavassa osassa sitä varmaan rampataan vessassa viiden minuutin välein. Ruokaa rakastavana ihmisnä nautin kyllä mahdollisuudesta syödä kaikki mikä liikkui (houkutus oli suuri eritysesti sen papukaijan kohdalla...), mutta realistiseksi minä en tätä piirrettä missään tapauksessa kutsuisi.

Normaalilla vaikeustasolla pelatessa helpoin tapa aseistettujen sotilaiden tappamiseen oli juosta heitä päin ja lyödä nyrkillä naamaan. Luodit vain kutittavat Big Bossin kaltaista tosi-äijää.

Periaatteessa peli oli hyvä, mutta se loputon kakkosesta asti levinnyt MGS - mahtipontisuus oli kyllä jo liian ylitsevuotavaa. Naiset ovat kauniita ja vähäpukeisia, miehet ovat miehiä ja yksiulotteisia luonnonoikkuja riittää joka sormelle ja varpaalle. Ei siis ihan minun pelini: jätän tämän kaltaiset massiiviset "taideteokset" MGS - dynastiaa vaaliville fanipojille tai muuten lajityypin vannoutuneille faneille.

[Fou-Lo]

Mjaaja, vaikka en omista MGS3:stä, tosi fanina innostutin kaverini ostamaan sen ja ollaan pelattu moneen kertaan läpi kaikilla vaikeustasoilla.

Omasta mielestäni tämä on koko MGS-sarjan paras osa pelattavuudeltaan, musiikiltaan ja tarinaltaan. Itse ajattelen MGS3 eräänlaisena Metal Gear 1:n ja Metal Gear 2: Solid Snaken 3D remakena. Kaikissa näissä peleissä yhdistellään viidakko- ja perinteistä tukikohtahiippailua jotta ei homma ala maistua puulta.

Itse pidin MGS3:n uudesta pelattavuudesta. Viidakossa vaanivat vaarat ja Snaken pitää hoitaa haavojaan ja varmistaa että stamina pysyy korkealla. Peli selvästikin pyöri uuden CQC systeemin ympärillä, joka oli aika mukava uudistus monipuolisen pelattavuuden kannalta. Snakella on enemmän liikkeitä edellisosiin verrattuna, kuten pitää vartijaa panttivankina ja ampua samaan muita vartijoita. Toinen huomattava uudistus mielestäni oli bossien vaikeus, olin tottunut MGS2 ja MGS 1:n yksinkertaisiin tappeluihin mutta kun ensimmäistä kertaa kohtasin The Fearin ja The Endin, tunnuin olevan aivan pulassa.

Grafiikka tuntuu pusertavan viimeisetkin mehut pikku PS2:sta...Yksityiskohtien määrä on hämmästyttävä ja vain harvoissa kohdissa olen nähnyt pelin hidastuvan.

Juoni, ääninäyttely, hahmot ja musiikki. Nämä kaikki tekevät MGS peleistä ehkä kaikista elokuvallisimman pelisarjan ikinä. Ääninäyttely tihkuu laatua, toisin kuin monissa peleissä joissa maksaisin tuplahinnan siitä että saisin alkuperäiset japanilaiset ääninäyttelijät ärsyttävien dubbien sijaan, MGS-pelien kohdalla asia on toisin. Ammattitaitoiset näyttelijät sopivat hahmojensa luonteisiin eikä puhe missään vaiheessa kuulosta luonnottamalta.

En osaa oikein kommentoida juonta mutta se sisältää paljon yksityiskohtia ja käänteitä ja juonta on höystetty pienillä historiallisilla faktoilla. (Vaikka Hideo Kojiman mielikuvitus on aika villi. :P)

Musiikki on viidakkoteeman mukaisesti muuttunut ihan kivasti, biiseissä käytetään mukavasti kitaraa, erilaisia puhallinsoittimia jotka eroavat aika piristävästi sarjan muista osista.

Eh, siinä nyt oli jotain minun omia mietelmiä, loistava peli. :P

[Alaric]

Parasta pelissä on yhä se kun kurkkaan kaapeista alastomien naisten kuvia...ei ku siis.

Nyt on sitä haastetta mitä on odoteltu MGS:ssa.
Musiikki on ensiluokkaista. Ensimmäistä kertaa kun pelaa MGS3:sta, niin kannattaa valita normal taso. Se kannattaa. Ei ainakaan käy kovin helpoksi. Tällä hetkellä vuorossa Extreme taso ja tiukkaa tekee.
Uusia hienoja aseita ilmenee pelissä. :) On mahtavaa nähdä Ocelot nuorena jätkänä. Hiukset tietysti lyhyet, mutta soturilla pitikin olla.
läpi normal tasolla 12 t
Hideo Kojima minä kumarran sinulle.

[Wompatti]

Toinen huomattava uudistus mielestäni oli bossien vaikeus, olin tottunut MGS2 ja MGS 1:n yksinkertaisiin tappeluihin mutta kun ensimmäistä kertaa kohtasin The Fearin ja The Endin, tunnuin olevan aivan pulassa.

Minusta nuo bossit olivat aivan liian helppoja ainakin Normal-tasolla. The Fearin sai ammuttua parissa minuutissa rynnäkkökiväärillä, eikä The Endkään kovin vaikea ollut jos vain oli tarpeeksi varovainen. Pelin viimeinen pomotaistelu oli kyllä todella tyylikäs. Mikään pomoista ei kuitenkaan ollut esim. MGS 2:n Vampin veroinen vastus, tahi Soliduksen.

[mogvisti]

Minusta nuo bossit olivat aivan liian helppoja ainakin Normal-tasolla. The Fearin sai ammuttua parissa minuutissa rynnäkkökiväärillä, eikä The Endkään kovin vaikea ollut jos vain oli tarpeeksi varovainen. Pelin viimeinen pomotaistelu oli kyllä todella tyylikäs. Mikään pomoista ei kuitenkaan ollut esim. MGS 2:n Vampin veroinen vastus, tahi Soliduksen.

Tuo on kyllä totta, mutta eipä bosseista liian haastavia kannatta tehdä. Varsinkin MGS2:ta pelatessa kirosin monta kertaa bossit, kun kokeilin peliä extreme- vaikeusasteella. Pääsin monen mutkan kautta Vampiin, johon matka on sitten tyssähänyt aina tähän päivään asti.

On hyvä, että tekijät ovat tajunneet hieman helpottaa bosseja. Jopa Hardilla ne kaatuvat suhteellisen helposti, jos osaa oikeat kikat. On nimittäin vittumaista, jos vaikeusaste vaikuttaa pelkästään bosseihin, kuten MGS2:ssa oli ( Ja se helvetin rämpytyskohta... :eh: ). No MGS3:ssa onkin varaa laskea vaikeusasteen vaikeus muillekkin kuin bosseille, sillä kaikki askeleet ja näkyvyys ovat mukana. Ja systeemi toimii näin mainiosti.

[Critis]

MGS3 Snake Eater on tullut pelattua läpi kaksi kertaa, ensimmäinen Very Easyllä, toinen Easyllä, kesken on kolmas läpipeluukerta Normal ja no alerts systeemillä että saisi stealtin, olen siinä kohdassa jossa Evaa talutetaan pitkin viidakkoa ja tiukkaa on tähän mennessä tehnyt. Mutta itse MGS3 on mielestäni tähän astisista MGS peleistä paras, grafiikka, musiikki, hahmot, juoni, pelattavuus ovat kaikki ykkösluokkaa ja oppiihan pelistä hieman historiaa että siinä mielessä opettavainen peli. Hienoimmat hetket pelissä olivat Ocelot taistelu ja The End taistelu, jälkimmäisessä tunnelma vasta oli katossa kun ei koskaan tiennyt mistä se The End sinua snaippaa, olihan myös viimeinen taistelu The Bossia vastaan tunteikas selviytymis taistelu. Lempihahmoni on tietenkin Naked Snake AKA Big Boss, yhdellä sanalla äijä, myös Ocelot on pahiksista paras, hänen ja Snaken edesottamuksia oli hieno seurata, muutenkin Ocelot heitti hyvää läppää eikä ollut yhtä totinen kuin MGS,MGS2:ssa. Mielestäni peli on yksi PS2:sen parhaimpia pelejä.

[The_Sipi]

Kommentteja en niin lue vielä (etten vahingossakaan spoilaantuisi), mutta olen tällä hetkellä Normal-levulla The Endissä, . Vasta kerran kokeillut sitä, mutta taitaa koitua aika hankalaksi ja siksi niin hauskaksi kamppailuksi.

Mutta se, mitä mä oon tämän hetkisen pelailun aikana koko ajan miettinyt, on se, että kuinka tulenkaan nauttimaan siitä, kun tämän Normal-tason jälkeen menen peliä läpi European extremellä. Nimittäin, jos peli on yhtään niin haastava EE:llä, kuin MGS2:ssa, kuten uskon olevan, niin tämä herra nauttii siitä ja paljon. Joskin tähän mennessä ei ainakaan välivastustajat ole kovin pahoja olleet, vaan on riittänyt, että on yrittänyt välttää osumia. Mitään MGS2:n Fatmanin kaltaista välivastustajaa ei ole vielä tullut vastaan, mutta eiköhän sellainenkin jossain vaiheessa. Vähän liian tiheissä väleissä on tullut nuo välibossit vastaan kyllä, mutta ei se kyllä iso murhe ole ollut.

Niin ja tässä vaiheess aon pakko kehua tuota alkumusiikkiakin. Minä pidän MGS2:n tunnaria yhtenä pelihistorian parhaimmista, ja nyt kun tämä kolmosen tunnari on saanut lauluakin mukaan, niin nythän tämä käy melkein Bond-tunnarista (nauroin muuten Double-O-Snakelle), mikä on vain valtava kehu. Vielä en kehu tätä paremmaksi kuin kakkosen tunnaria, mutta kyllä tämäkin hyvin hieno on. Tosin ei kai Konamilta voi muuta odottaakaan.

[Liquid]

MGS3han on yksi parhaista peleistä tehty. Jos tuntee MGS2:n ja ykkösen juonen / tyylin. Niin MGS3 on loistava peli, se valottaa aiempien osien tarinaa ja tätä solid sanken klooni isän historiaa. Harvoin näin nerokkaasti rakennettuun juoneen törmää, kuin MGS sarjan juoni ihan yleisesti. Siinä on mm. filosofiaa ja oikeaa maailman historiaa, elokuvamaista kerrontaa sekotettuna konsolitoimintapeliin. Nostan hattua tälle juonen laatijalle kuka ikinä onkaan.

Toisaalta MGS3:ssa on myös tämmöstä yliluonnollista mukana ja ihan peli ominaisuuksia. Snake Eaterin voi mm. mennä välivideot skippaamall 1,5 tunnissa läpi EE:llä. Skippamatta yhtä nopealla pelillä aikaa menee ehkä noin... 8h. Niin kyllä mun mielestä kyseessä on enemmän elokuvamainen kokemus, kuin perinteinen peli. Tässä ehkä se miinus, tota itse pelattavaa ei välttämättä niin paljon ole. Mutta aikaa voi kulua sitten taas leikkimällä näissä eri paikoissa luonnon ja vartijoiden kanssa. Että onhan tota pelattavaa sisältöä mukana ihan ok määrä...

MGS3 on tyylikäs niin graafisesti, kuin musiikkillisesti myöskin. Että ei pahemmin miinuksia.. Vielä kun tuo on tehty ps2:lle. Nostaa vaan arvoa, kun tehot on aika rajallisia. Yksi henkilökohtasia lempi pelejä.

[Yunie92]

Onhan tämä mahtava peli! Grafiikka, musiikki, haaste... Kaikki on kohdallaan.
Olen aina tykännyt näistä MGS bosseista (mikään ei biittaa ykkösen Gray Foxia/Ninjaa)eikä tämä ole poikkeus. The End oli raivostuttava(voitin tuurilla ukko juos mua vastaan ja hakkasin sen tajuttomaks)
Jatkuva ryömiminen ärsytti varsinkin kun evosi välillä ja kun yritin death pilliä käyttää:eh: en älynny et menun voi painaa auki continue-ruudussa tuli painettuu continuee:eh:

Mut kaikkein parasta pelissä oli huumori:) oscelotin ja snaken väliset toilailut varsinkin russian roulette lopus (oikeest ukko lentää sisään jääkaapilla, mähisee kun viimestä päivää, sit leikitään pyssyillä ja lopuks ukko heittää''That was fun. See ya'' ja hyppää koneest)ja jos kattoo the endii xiittei nii pakko on repee;D;D;D voi esim napata sen linnun ja kun sen päästää vapaaks nii se paljastaa endin sijainnin ja ukko kiroaa lintuu ku viimest päivää. MAHTAVA PELI

[The Lord ZXV]

Pelattu jo jonkin aikaa ja juoni vaikuttaa oikein hyvältä.

Pelattavuus sen sijaan ei ole yhtä korkealla. Itselläni varsinkin tulee ongelmia silloin kun vihollista pitäisi kuulustella. En tiedä painanko väärin mutta Snake tappaa vihollisen heti kun saan sen otteeseeni. Miten vihollinen pidetään vain otteessa?

Toinen seikka on tähtääminen. Pomotaisteluissa kuten Ocelotissa tähtääminen vie jumalattomasti aikaa ja se ei ole hyväksi. Automaattitähtäys ei tietenkään sovi pelin tyyliin mutta ei siitä haittaakaan olisi. Aseita ei ole vielä juurikaan erilaisia, pari pistoolia, haulikko ja AK, mutta kyllä arsenaal varmaan kasvaa. Olen nyt siellä tukikohdalla jossa on korkea muuri, jonkin aikaa The Pain jälkeen. Ensimmäinen jumipaikka.

Onko aseita muualla kuin tietyissä paikoissa? Tietääkseni tässä vaiheessa pitäisi olla jo snipu.

[Bunion]

Pelattu jo jonkin aikaa ja juoni vaikuttaa oikein hyvältä.

Pelattavuus sen sijaan ei ole yhtä korkealla. Itselläni varsinkin tulee ongelmia silloin kun vihollista pitäisi kuulustella. En tiedä painanko väärin mutta Snake tappaa vihollisen heti kun saan sen otteeseeni. Miten vihollinen pidetään vain otteessa?
Hih. Minullakin meni aika kauan oppia kaikki kyseiset kikat. (Opin ne vasta toisella läpipeluukerralla) Elikkäs, kun ympyrää (?) painaa kevyesti, niin ottaa Snake vihollisen kiinni. Kun painat tattia pohjaan, niin Snake kuulustelee uhriaan. Painamalla ympyrän rajusti pohjaan viiltä Sneikki kurkun auki.

Mutta sen sijaan pelattavuus on mielestäni hyvä, kun tämän jälkeen pelasin MGS2:ta, olin järkyttynyt.

Aseita ei ole vielä juurikaan erilaisia, pari pistoolia, haulikko ja AK, mutta kyllä arsenaal varmaan kasvaa. Olen nyt siellä tukikohdalla jossa on korkea muuri, jonkin aikaa The Pain jälkeen. Ensimmäinen jumipaikka. Onko aseita muualla kuin tietyissä paikoissa? Tietääkseni tässä vaiheessa pitäisi olla jo snipu.Tosimies vetää kaikki pistoolilla, handkerchieffeillä, sikareilla, pilaantuneilla ruuilla ja CQC:llä. Sitä paitsi, mielestäni erilaisia sarjatuliaseita oli liiankin kanssa, oliko niitä nyt neljä vai viisi kappaletta? Kaikki lähestulkoon samanlaisia, esimerkiksi AK:n olisi voinut jättää pois. Siinä ei ole mitään, mitä ei XM1:ssä (tjsp) olisi ollut.

Ja kyllä, olet mennyt jo snipun ohi. Sen tosin saa vielä joskus, vissiin automaattisesti.

Kylläpä haluaisin MGS4:n, mutta kun ei ole edes PS3:a, niin paha sitä on hankkia. :P

[Nyarlathotep]

Onko aseita muualla kuin tietyissä paikoissa? Tietääkseni tässä vaiheessa pitäisi olla jo snipu.Snipu löytyy Ponizovje West -alueelta, eli sieltä missä kulkee se joki vähän ennen sitä kohtausta missä pyörätuolivanhus The End näkyy ensimmäisen kerran. Voit käydä hakemassa sen sieltä.

[Substance]

Näin MGS4:n kynnyksellä päätin kokeilla kolmosta, enkä pettynyt.

Tarina on jälleen sitä animaatioiden töllöttelyä, mutta eipä noita tarvitse katsoa kuin sen yhden pelikerran verran. Ja hyvää kamaa ne ovat.

Subsistence versiossa vanha kamera on korjattu liikuteltavaksi. Homma toimi FF XII:sta ja niin se toimii tässäkin. Välillä kuitenkin Snake voi jäädä jumiin, kun kamerakulma vaihtuu ja pelaaja painaa tattia yhä väärään suuntaan.

Snaken liikkuminen on kakkos osaa sujuvampaa, mutta ryömimisasennosta takaisin jaloilleen nouseminen on kiireessä hieman hankalaa ja usein Snake vain nousee polvilleen ruvetakseen ryömimään jälleen.

CQC onnistui harjoittelun jälkeen niin kuin pitääkin ja hiiviskelyn alkaessa sujua vältyin myös hälyytyksiltä useammin. Tylsät niskalaukaukset saivat vihdoinkin tyylikkäämmän tavan lopettaa vihollinen.

Juoneen ja yksityiskohtiin ovat muut postaajat jo käyneet käsiksi joten en niistä virka mitään. Vaikeustaso on kuitenkin jo normaalilla kakkos osan hardia vastaava, mutta kolmosen european extreme on mielestäni jopa kakkosen vastaavaa helpompi, koska vastustajat ampuvat kumiluoteja.

The End kesti ensi yrityksellä melkein tunnin, mutta Persistence seedeen dual moodissa taivuin kuuden minuutin kestoon joka on jo helvetin hyvä suoritus. Pomot staminakillasin, vaikka melkein kaikkki niiden camot olivat huonohkoja. Moss oli suuri apu Endiä vastaan, mehiläis ja spider camot jäivät pölyttymään, mutta Spirit oli jo kovassa käytössä staminadrainin ja askelten vaimennuksen ansiosta.

Ruumiita tuli ensimmäisen läpijuoksun aikana yli 400. Johtunee varmaan monista aiheuttamistani hälyytyksistä ja tavastani tappaa jokainen vastaan tulija rauhan takaamiseksi. (Eräs aavepomo vain kesti hieman pidempään, kuin olisin toivonut.)

Snake vs. the monkey(s) minipelissä pyydystetään apinoita. Jaksoin hioa jokaisen kentän aikoja noin kolme kertaa ja sen jälkeen tuo moodi jäi omaan rauhaasaan. Alun radio keskustelu colonelin kanssa on kuitenkin sen verran huvittava, ettei moodia pidä huonona lisänä.

Secret theaterin komedia pätkät naurattavat ääneen. Metal Gear 1 ja 2 peleihin en ole viitsinyt paneutua, koska ne ovat silkkaa antiikkia ja tiedän jo niiden juonikuviot ennestään. Online moodia en ole vielä saanut toimimaan. Mulla on ps2:n mini versio jossa netti on jo valmiina, mutten ole ottanut selvää saako sen langattomaksi.

Kolmanteen elokuva levyyn en ole vielä koskenut, mutta editoin sitten, kun olen katsonut sen. Siinä on kuulemma pari itse peliin päätymätöntä kohtausta mukana.

[Tattip]

Online moodia en ole vielä saanut toimimaan. Mulla on ps2:n mini versio jossa netti on jo valmiina, mutten ole ottanut selvää saako sen langattomaksi.

Jos nyt oikein muistan, niin onlinea ei enään ole pelissä. Tai sitten ollaan vaan saatanan huonoja netin suhteen.



(joskin lopuksi pelitilasto näytti minun syyllistyneen yhteen surmaan?)

Kaipa sinä olit tappanut Shagohodin. Sitä ei tietääkseni oikeen Staminakillata...

[SuperDude]

Henkilökohtainen suosikkisarja tämä Metal Gear ollut jo pidempään, ei yhtään heikkoa osaa (SR, Babel ja Acideita ei lasketa!) sarjassa. Vaikka juonikuviot paikoitellen käyvätkin yliampuvina, niin kokoajan tietty tyylikkyys sekä pilke silmäkulmassa ovat alati läsnä. Juonetkin ovat hyviä, eivätkä ole (ainakaan vielä) kaatuneet omaan näppäryyteensä. Saas nyt nähdä mitä GoP tuo tullessaan.

Mutta tämä kolmonen, itse omistan siitä vain perusversion, mitä tuossa laajennuksessa sitten on mitä minulla ei jo ole? Nettipeli (jonka serverit suljettiin jo aikoja sitten), 3D-kamera, MG1 ja 2, huumorivideot. Oliko muuta?

Mutta itse pelihän on jälleen kerran täynnä päättömiä yksityiskohtia, koittakaa viskata granaatti krokotiilin avoimeen kitaan;D

Tai soittakaa Sigintille kun olette pahvilaatikossa:)

Aivan toisenlaisen elämyksen tästä saa, kun menee vaikeimmalla vaikeusasteella läpi tappamatta ketään ja ilman hälytyksiä. (joskin lopuksi pelitilasto näytti minun syyllistyneen yhteen surmaan?)



Ruumiita tuli ensimmäisen läpijuoksun aikana yli 400. Johtunee varmaan monista aiheuttamistani hälyytyksistä ja tavastani tappaa jokainen vastaan tulija rauhan takaamiseksi. (Eräs aavepomo vain kesti hieman pidempään, kuin olisin toivonut.)

Itsellä ollut yleensä tapana hukuttautua vain heti Sorrown ilmestyttyä, pääsee nopeammin jatkamaan itse peliä. Ei sitä jokea jaksa kävellä joka kerta.

[Nyarlathotep]

Online moodia en ole vielä saanut toimimaan. Mulla on ps2:n mini versio jossa netti on jo valmiina, mutten ole ottanut selvää saako sen langattomaksi.Euroopan serverit suljettiin 30.10.2007.