SDNKorento
11.4.2005, 16:37:38
Pari kommenttia: Inspit sain kauan sitten FFX:ää pelatessa. Pelimaailman syvällisyys kiehtoi ja pakkohan sitä on analysoida. Historia ja yhteiskuntaoppi on aiheena erittäin mielenkiintoinen, vaikka opintoja ei olekaan kuin yksi kurssi.
Aika nolife-meininkiä, koe-aine jostain mielettömästä aiheesta. FF7-faneille vaan tiedoksi: oikeasti hyvistä peleistä saa kyllä tekstiä ^^;;; (ei saa suuttua)
Palautetta ja kritiikkiä alas, kaikki käy
---
Spiran katolilaisuus – analyysi Yevonista
Virallisesti Yevon on vain yksi uskonnoista Spiran maailmassa. Käytännössä se on hallitseva systeemi, jonka olemassaolo perustuu toivon tarjoamiseen. Aikoinaan Yevonin luojat synnyttivätkin pelon ja kuoleman hallitsemaan maailmaan toivon paremmasta, mutta Final Fantasy 10:n aikoihin toivosta oli kehkeytynyt loinen, joka eli ja voi hyvin ihmisten unelmilla. Loppu onkin historiaa, mutta se ei estä meitä käsittelemästä Yevonia.
Kauan sitten 90-luvulla Yasumi Matsumo visioi fantasiamaailmasta, jossa ihmisoikeudet eivät ole samalla tasolla meidän maailmamme kanssa (lähde: Pleikkari Nro. 25). Hänen ideaansa ns. kehittymättömästä yhteiskunnasta sovelletaan paraikaan pelisarjan kahdenteentoista osaan, mutta kyseinen ajatus on jo toteutunut Spiran trooppisessa maailmassa.
Kuten historia on osoittanut, yhteiskunnallinen kehitys etenee tiettyjen hallintomallien kautta, tämä esiintyy selkeästi niin historian oppikirjoissa kuin Karl Marxin ajatuksissa. Yevonin yhteiskuntamalli on hyvä esimerkki keski-aikaisesta maailmasta: siihen aikaan uskonnolla ja etenkin kirkolla oli vahva merkitys, jopa maiden välisissä asioissa. Spirassakaan valtioita ei oikein esiinny, ihmisetkin erotettiin elämänkatsomuksen perusteella. Malli siis toteuttaa mainiosti vielä kehitysasteessa olevan maailman vaatimukset.
Mitkä muut asiat nousevat esille Yevonissa? Päällepäin Yevon vaikuttaa melko tasavaltaiselta järjestelmältä – mitä nyt neljä koordinoivaa maesteria. Tosiasiassa valta on keskittynyt juuri näille henkilöille, minkä vuoksi Yevon on selvä pappisvaltakunta, ylimistöhallinto. Uskonnollisten linjanmuutosten ohella maesterit hallitsevat arkipäivän politiikkassa, ja myös turvallisuusjoukot kuuluvat johtajille. Asemaltaan turvallisuusjoukot ovat merkittäviä, eikä mistään pienestä ylimistökaartista ole kyse: laadullisesti joukot ja heidän varusteensa ovat valtausarmeijoiden luokkaa, tosin henkilömäärissä taidetaan jäädä melko kauas toimivasta armeijasta.
Turvallisuusjoukkojen lisäksi Yevonilla on Vatikaanin tapaan oma kaupunkinsa, Bevelle, joka toimii monessa suhteessa koko Spiran poliittisena pääkaupunkina. Ainoa selkeä taloudellinen kilpakumppani on Luca, joka on kuitenkin hyvissä suhteissa Yevonin kanssa. Valta-asemasta huolimatta maestereiden suorat toimet rajoittuvat kuitenkin lähinnä pääkaupunki Bevelleen, tosin vallitsevan järjestelmän vaikutusvallan alaisia operaatioita on runsaasti ympäri Spiraa.
Puitteet ovatkin hyvät Yevonin johdolle. Voimakkaiden hallitsemistapojen lisäksi alati epävarma maailmantila ja Sin ovat onnistuneet estämään vastarinnan puhkeamisen. Myös Yevonin oppien yksipuolinen ja sanatarkka tulkinta ovat edesauttaneet vallan keskittymistä ja säilymistä. Se onkin ollut resepti tuhatvuotiselle valtakunnalle. Rauhaa on edistänyt myös hallinnon sisäinen rakenne: neljän maesterin paikka on jaettu kolmelle rodulle, Guadoille, Ronsoille ja ihmisille, ja siten valtakunnan sisäisten kahinoiden määrä on alhainen. Toisaalta valta myös turmelee johtoa, kuten mielipuoliset linjanmuutokset antavat ymmärtää: tarvittaessa käännetään takki leipomalla pettureista sankareita Yunan tapauksen tapaan. Maestereiden uskottavuuden ollessa vaakalaudalla kaikki on sallittua - niin myös heidän omissa arkikahinoissaan.
Vallan keskittämisen lisäksi useat liittolaissuhteet vallitsevien tahojen kanssa ovat stabilisoineet hallintoa. Merkittäviä merkkejä suhteista ovat kansanläheiset temppelit, joiden omaisuutta Faythitkin ovat. Temppeleiden, Spiran todellisten toivojen, kontrollointi on ollut avain vaurauteen. Myös kansansuosiota nauttivien Crusadereiden kanssa veljeily on ollut kannattavaa. Alunperin Yevonin hylkäämät ristiretkeläiset otettiin ilomielin vastaan, kun huomattiin, että melko sotaisalla militarijärjestöllä oli tavallista enemmän valtaa kansan keskuudessa.
Yksityishenkilöiden kohdalla tärkein liittolainen lienee Lady Yunalesca. Vaikka virallista sopimusta ei ainakaan pelissä ollut, niin Yunalescan ja Yevonin välinen symbioosisuhde on kuitenkin helposti pääteltävissä: Yevonin tarjotessa aseman ja valtaa Yunalesca lupautui vaikenemaan totuudesta Sinin suhteen. Kannattava liitto takasi valheen säilymisen pitkäksi ajaksi.
Mikä on koko menestyksen salaisuus? Siinä missä antiikin valtiot kukoistivat maanviljelyksen ja Amerikan Yhdysvallat vapauden vuoksi, niin Yevonin mahti perustui valheeseen. Väestöt oli alistettu uskottelemalla heille mielikuvia paremmasta tulevaisuudesta. Perusteettoman toivon lisäksi myös teknologian totaallinen hallinta ja valikointi johti siihen, että kehitystä ei tapahtunut. Tämä taas takasi mainiot mahdollisuudet Yevonin loistolle. Teoriassa Spiran johtava hallintomuoto olisi voinut jatkua loputtomiin, mutta niin ei käynytkään – se onkin jo toinen tarina.
---
v1.00 Uusi
v1.02 Kaksi virhettä fixattu, lukihäiriön piikkiin ^^. Kiitos enkuli
v1.05 Possessiivimuotoja. Tekosyynä vaikka, että puhekielikorruptoi. Kiitos Craz
Aika nolife-meininkiä, koe-aine jostain mielettömästä aiheesta. FF7-faneille vaan tiedoksi: oikeasti hyvistä peleistä saa kyllä tekstiä ^^;;; (ei saa suuttua)
Palautetta ja kritiikkiä alas, kaikki käy
---
Spiran katolilaisuus – analyysi Yevonista
Virallisesti Yevon on vain yksi uskonnoista Spiran maailmassa. Käytännössä se on hallitseva systeemi, jonka olemassaolo perustuu toivon tarjoamiseen. Aikoinaan Yevonin luojat synnyttivätkin pelon ja kuoleman hallitsemaan maailmaan toivon paremmasta, mutta Final Fantasy 10:n aikoihin toivosta oli kehkeytynyt loinen, joka eli ja voi hyvin ihmisten unelmilla. Loppu onkin historiaa, mutta se ei estä meitä käsittelemästä Yevonia.
Kauan sitten 90-luvulla Yasumi Matsumo visioi fantasiamaailmasta, jossa ihmisoikeudet eivät ole samalla tasolla meidän maailmamme kanssa (lähde: Pleikkari Nro. 25). Hänen ideaansa ns. kehittymättömästä yhteiskunnasta sovelletaan paraikaan pelisarjan kahdenteentoista osaan, mutta kyseinen ajatus on jo toteutunut Spiran trooppisessa maailmassa.
Kuten historia on osoittanut, yhteiskunnallinen kehitys etenee tiettyjen hallintomallien kautta, tämä esiintyy selkeästi niin historian oppikirjoissa kuin Karl Marxin ajatuksissa. Yevonin yhteiskuntamalli on hyvä esimerkki keski-aikaisesta maailmasta: siihen aikaan uskonnolla ja etenkin kirkolla oli vahva merkitys, jopa maiden välisissä asioissa. Spirassakaan valtioita ei oikein esiinny, ihmisetkin erotettiin elämänkatsomuksen perusteella. Malli siis toteuttaa mainiosti vielä kehitysasteessa olevan maailman vaatimukset.
Mitkä muut asiat nousevat esille Yevonissa? Päällepäin Yevon vaikuttaa melko tasavaltaiselta järjestelmältä – mitä nyt neljä koordinoivaa maesteria. Tosiasiassa valta on keskittynyt juuri näille henkilöille, minkä vuoksi Yevon on selvä pappisvaltakunta, ylimistöhallinto. Uskonnollisten linjanmuutosten ohella maesterit hallitsevat arkipäivän politiikkassa, ja myös turvallisuusjoukot kuuluvat johtajille. Asemaltaan turvallisuusjoukot ovat merkittäviä, eikä mistään pienestä ylimistökaartista ole kyse: laadullisesti joukot ja heidän varusteensa ovat valtausarmeijoiden luokkaa, tosin henkilömäärissä taidetaan jäädä melko kauas toimivasta armeijasta.
Turvallisuusjoukkojen lisäksi Yevonilla on Vatikaanin tapaan oma kaupunkinsa, Bevelle, joka toimii monessa suhteessa koko Spiran poliittisena pääkaupunkina. Ainoa selkeä taloudellinen kilpakumppani on Luca, joka on kuitenkin hyvissä suhteissa Yevonin kanssa. Valta-asemasta huolimatta maestereiden suorat toimet rajoittuvat kuitenkin lähinnä pääkaupunki Bevelleen, tosin vallitsevan järjestelmän vaikutusvallan alaisia operaatioita on runsaasti ympäri Spiraa.
Puitteet ovatkin hyvät Yevonin johdolle. Voimakkaiden hallitsemistapojen lisäksi alati epävarma maailmantila ja Sin ovat onnistuneet estämään vastarinnan puhkeamisen. Myös Yevonin oppien yksipuolinen ja sanatarkka tulkinta ovat edesauttaneet vallan keskittymistä ja säilymistä. Se onkin ollut resepti tuhatvuotiselle valtakunnalle. Rauhaa on edistänyt myös hallinnon sisäinen rakenne: neljän maesterin paikka on jaettu kolmelle rodulle, Guadoille, Ronsoille ja ihmisille, ja siten valtakunnan sisäisten kahinoiden määrä on alhainen. Toisaalta valta myös turmelee johtoa, kuten mielipuoliset linjanmuutokset antavat ymmärtää: tarvittaessa käännetään takki leipomalla pettureista sankareita Yunan tapauksen tapaan. Maestereiden uskottavuuden ollessa vaakalaudalla kaikki on sallittua - niin myös heidän omissa arkikahinoissaan.
Vallan keskittämisen lisäksi useat liittolaissuhteet vallitsevien tahojen kanssa ovat stabilisoineet hallintoa. Merkittäviä merkkejä suhteista ovat kansanläheiset temppelit, joiden omaisuutta Faythitkin ovat. Temppeleiden, Spiran todellisten toivojen, kontrollointi on ollut avain vaurauteen. Myös kansansuosiota nauttivien Crusadereiden kanssa veljeily on ollut kannattavaa. Alunperin Yevonin hylkäämät ristiretkeläiset otettiin ilomielin vastaan, kun huomattiin, että melko sotaisalla militarijärjestöllä oli tavallista enemmän valtaa kansan keskuudessa.
Yksityishenkilöiden kohdalla tärkein liittolainen lienee Lady Yunalesca. Vaikka virallista sopimusta ei ainakaan pelissä ollut, niin Yunalescan ja Yevonin välinen symbioosisuhde on kuitenkin helposti pääteltävissä: Yevonin tarjotessa aseman ja valtaa Yunalesca lupautui vaikenemaan totuudesta Sinin suhteen. Kannattava liitto takasi valheen säilymisen pitkäksi ajaksi.
Mikä on koko menestyksen salaisuus? Siinä missä antiikin valtiot kukoistivat maanviljelyksen ja Amerikan Yhdysvallat vapauden vuoksi, niin Yevonin mahti perustui valheeseen. Väestöt oli alistettu uskottelemalla heille mielikuvia paremmasta tulevaisuudesta. Perusteettoman toivon lisäksi myös teknologian totaallinen hallinta ja valikointi johti siihen, että kehitystä ei tapahtunut. Tämä taas takasi mainiot mahdollisuudet Yevonin loistolle. Teoriassa Spiran johtava hallintomuoto olisi voinut jatkua loputtomiin, mutta niin ei käynytkään – se onkin jo toinen tarina.
---
v1.00 Uusi
v1.02 Kaksi virhettä fixattu, lukihäiriön piikkiin ^^. Kiitos enkuli
v1.05 Possessiivimuotoja. Tekosyynä vaikka, että puhekielikorruptoi. Kiitos Craz