Parhaat lukemanne kirjat

[yksisiipi]

Mitkäovat parhaita lukemianne kirjoja?

Omat:
Taru Sormusten Herrasta sekä Hobitti, J.R.R.Tolkien
Avalonin Usvat sekä Yön Tytär, Marion Zimmer Bradley
Jumalainen Näytelmä, Dante Alighieri
Romeo & Julia, Shakespeare
Kellopeli Appelsiini, Anthony Burgess
Temppeli ja muita kertomuksia, H.P.Lovecraft

Jokus pari vuotta sittenen muuta jaksanut lukea kuin fantasiaa, mutta kun sain Danten Jumalaisen käteeni... ja sitten Shakespearea jne.

-Kukaan ei ole kuollut siihen että perustelee myös.

-Gab

[samiloop]

Eli aivan parhaat vain listattuna:

Isaac Asimov : Säätiö, Säätiö ja Imperiumi, Toinen Säätiö

Selittämättömän sulava Scifimaailma ja tarinan psykologiset vaikutteet tekevät tästä klassikkosarjasta maineensa arvoisen.

Hubert Selby Jr. : Requiem for a Dream (suom. Unelmien Sielunmessu)

Oksettava, inhorealistinen, tarkka kuvaus elämästä Lontoon slummeissa, sekä kauhuskenario siitä, mitä huumeet voivat ihmiselle tehdä.

Irvine Welsh : Trainspotting

Ylläolevan kaltainen, mutta keskittyy rikolliseen puoleen enemmän.

Hannu Raittila : Canal Grandé

Finlandia-palkinnon voittanut, jonka johdosta sen ostin. Kertoo suomalaisista intohimojen kaupungissa, Venetsiassa, jota he lähtevät peripohjolaisina insinööreinä pelastamaan, mutta joutuvat täysin uuden kulttuurin armoille. Erittäin hieno kuvaus Pohjois- ja Etelä-Euroopan kulttuurillisista eroista.

J.R.R. Tolkien : Taru Sormusten Herrasta

Loistava fantasiaeepos mahtavalla tunnelmalla.

Dan Simmons : Hyperion

Scifikauhua, joka minulta itseasiassa jäi kesken hieman ennen loppua, kun ei kestänyt enää lukea. Kirjasta jäi käteen vain imurin lailla tekstin maailmaan pikkuhiljaa vetävät kirjoitus ja tunnelma.

Douglas Adams : The Ultimate Hitchhiker's Guide (suom. Linnunradan Käsikirja Liftareille, sisältää ne kuusi osaa englanniksi)

Päätöntä huumoria scifiotteella. Sanabaletti on kuin päässä pulppuava vilkkuva taikakanojen suihkulähde. Rakastuin epätodennäköisyysmoottoriin välittömästi.

Lisäys #1
Ken Kesey : Yksi lensi yli Käenpesän

Uskottava kuvaus mielisairauksista ja mielisairaalan suljetusta osastosta. Teksti pitää hallussaan lukijaa (ownz j00). Vaikkakaan nykypäivänä homma ei ole enää samanlaista kuin 70-luvulla.

Salvador Dali : Neron Päiväkirja

Hieno kuvaus nerouden ja hulluuden häilyvästä rajasta. Tämän kirjan lukemisen jälkeen ymmärsin, mitä kolikon toisella puolella on.

---

Jokin Terry Pratchettin Discworld-kirjoista minulla oli lainassa, mutta nimi on harmillisesti unohtunut. Loistavaa fantasiaa joka tapauksessa, mutta enemmän Douglas Adamsin kuin Tolkienin tyyliin.

[Seyana]

Tiikerinsilmä, en muista kirjailijaa, Suomalainen kumminkin.

Päähenkilö on 5-vuotias, ja hän asuu isänsä kanssa. Yhtenä yönä heidän kotiinsa tulee tiikeri, joka pysäyttää kellot nolla-aikaan. alkaa matka maapallon sisälle, toiseen maailmaan, jossa päähenkilön ilkeä päiväkotikiusaaja ja opettaja pyydystävät tiikereitä turkeiksi ja päähenkilön, äiti on siellä jossakin vankina. Olen lukenut sata ja yksi kertaa, olkootkin lapsille suunnattu, mutta loistava.

Kuinka Pikkukorva sai siivet, en muista kirjailijaa.
Lastenfantasiaa pojasta, joka löytää peikot ja joutuu itsekin esittämään peikkoa, etsien vihjeitä Peikkojen pahan hallitsia oikeasta nimestä, joka kukistaa tämän. Tämäkin kirja on niin ihana.

Pieni runotyttö. L.M Martin
Klassikko, yksinkertaisesti klassikko. Tämä on sarjan paras kirja.

Lastenkirjat eivät ole typeriä, päinvastoin :D

[Leviathan]

no vähänhän minä luen mutta

Taru Sormusten herrasta (2kirja oli minust kyllä tylsä)

Sudensilmä: Kirjaston nuoriso osastolta n.200-300 sivua.

Täydenkuun lapset: Nuoriso osastolta tämäkin, ei ehkä niitä parhaita mutta. Kai siinä oli n.200-500 sivua (en varma)

editoin jos lisää tulee mieleen

Editoithan samalla perusteita, jåå? - Pene

[Purity]

Tässä on sen verran kirjoja tullut luettuja, niin monia mistä pidän (ja monia mistä en pidä, mutta sitähän ei tässä kysytty), etten minä nyt yhtä parasta osaa sieltä valita. En nyt jaksa edes kaikkia suosikkejani alkaa kirjoittamaan, koska sehän veisi aivan tajuttoman paljon aikaa, joten laitan nyt vain pari kirjaa, jotka ovat jääneet hyvin mieleen (ja jotka olivat siis mielestäni hyviä).

Näkijän Taru

Sisältäen siis kirjan kaikki kolme osaa: Salamurhaajan oppipoika, Salamurhaajan Taival ja Kuninkaan Salamurhaaja (missä järjestyksessä menikään).

Kirjassa pidän melkeinpä kaikesta. Päähenkilö, Fitz, on erittäin hyvin tehty ja tähän on erittäin helppo samaistua. Kirjaa lukiessa itsestäkin tuntuu pahalta jos Fitzistä tuntuu pahalta, itsestäkin tuntuu hyvältä jos Fitzistäkin tuntuu hyvältä. Muutkin hahmot on tehty kiinnostaviksi, sekä muutenkin erittäin hyviksi.

Kirjassa ehkä eniten pidän juuri sen juonesta. Se on mukavaa kun joskus tehdään kirja, joka ei ole tyyliin "kierretään ympäri maailmaa, ja kerätään mukaan kaiken maailman oudot ihmiset ja tuhotaan joku mieletön paha", vaan kirja on.. enemmän. Se on vain erittäin hieno kokemus, jota en sanoin voi oikein hyvin kuvailla.

Sitten tietenkin Tolkien TSH ja Hobitti ovat jääneet mieleen, vaikka TSH olikin paikoitellen hieman tylsähkö. Kuitenkin erinomainen teos, tämä onkin sellainen klassikko, että en tämän kummemmin rupea sitä perustelemaan. :)

Dragonlance kirjasarjasta on jäänyt etenkin mieleen se osa (ISOJA spoilereita kyseiseen sarjaan) jossa Raistlin kuolee. En nyt sen nimeä muista. Kirja jäi mieleen sen takia, että pidin sen hahmoista, juonikin oli ihan mukava. Hahmot ehkä kuitenkin se mistä pidin kaikkein eniten. Syy miksi juuri tämä kirja jäi mieleen on tuo mitä tuossa spoilerissa lukee, uskoisin, että kun se on luettu niin tuskin tarvitsee enemmän selittää.

Ja niitä hyviä kirjojahan tosiaan löytyy vaikka muille jakaa, mutta siinähän menisi koko yö kun ne kaikki tässä alkaisin kirjoittamaan, joten nuo kolme saavat nyt riittää. :)

[Nemes]

Paras on ehdottomasti Hyperion-sarja ja etenkin Endymion (Hyperion 3) ja Endymionin nousu ovat lähimpänä sydäntäni kirjallisuuden saralta. Myös Star Wars-kirjat ovat suosikkejani ja niistä puolestaan parhaimpia ovat Kulkuriplaneetta ja Hämärän planeetta. Eniten tykkään lukea scifi- ja fantasiakirjoja, mutta myös muinaishistoriaan liittyvät kirjat kuten Luolakarhun klaani ja Pocahontas menevät, sekä jotkut romaanit-etenkin kauhu tai mysteeri-ovat ihan luettavia.
Kirjatyypit joihin en koske kepinnokallakaan ovat sotaromaanit, dekkarit, elämänkerrat sekä rakkausromaanit.

[AlkoTanko]

Mark Bowdenin Isku Mogadishuun

Kirja käsittelee YK-joukkojen Somalian kampanjaa 1990-luvun alkupuolella, erityisesti amerikkalaisten surullisenkuuluisaa operaatiota. 3.10.1993 kenraalimajuri William F. Garrison käynnisti operaation, johon osallistui 160 Yhdysvaltalaista sotilasta. Operaation tarkoituksena oli siepata kaksi Habargidir-klaanin johtajan Mohammed Farrah Aididin tärkeintä apulaista. Iskun suunniteltiin kestävän puolesta tunnista 45 minuuttiin, mutta kun kaksi amerikkalaisten Sikorsky UH-60 Black Hawk-kopteria ammuttiin alas, alkoi 15 tuntia kestänyt armoton ja verinen katutaistelu, jossa 18 amerikkalaista sotilasta kaatui ja 73 haavoittui. Amerikkalaisen kirjoittamaksi harvinaisen puolueeton kertomus on piinaavaa jännitystä ensilaukauksista evakuointiin asti. Kannattaa myös katsoa Ridley Scottin elokuva, joka tulee varovaisesti arvioiden tänä vuonna videolle ehkä.

Tom Clancyn Myrsky Nousee

Näppärästi kylmän sodan aikana kirjoitettu trilleri, jossa neuvostoliittolaisen öljynjalostamon posauttaminen johtaa traagisiin tapahtumiin, ja kolmas maailmansota on yhtäkkiä veristä totta. Uskottava kertomus Naton ja Varsovan Liiton voimanmittelöstä, josta tuppaa kovasti tulemaan mieleen PC:n Operation Flashpoint.

Tom Clancyn Iskuryhmä Rainbow

Maailman legendaarisimmasta antiterroristiryhmästä, Rainbow Sixistä kertova tarina, jossa Chaves, Price, Loiselle ja muut peleistä tutut kommandot hoitelevat terroristeja ympäri maailmaa. Clancylle tyypillinen fiktiorealismi (?) pääsee kunnolla vauhtiin. Plussaa tulee myös jännittävästä juonesta, sama myös edellämainitulle.

David Eddingsin tuotanto

Tarvitseeko edes perustella? Erinomaiset hahmot, hyvä huumori ja tarinankerronta sekä taitavasti punottu juoni tekevät herran kirjoista unohtumattomia. Ainoa miinus tulee siitä, että tarinat tuppaavat toistamaan itseään, kuten Althalus, jonka loppu oli niin tyypillistä Eddingsiä kuin voi.

Listaa voisi jatkaa pitkälti mutta riittäkööt.

[absinthe]

Nyt hävettää sanoa, mutta luin tosi surkeasti kirjoja ennenkuin löysin Vampire Chroniclet. LoTR oli suomenkielellä niin karseaa (ja tylsää) luettavaa etten jaksanut lukea sitä edes puoleen väliin. Mutta tällähetkellä lempparini on The Vampire Lestat, joka meni aika sujuvasti. :F Niissä on hyvää myös se, että kukaan ei ole yrittänyt kääntää niitä (vielä), koska käännösromaanit ovat yleensä järkkyjä.

[Oktobotti]

Ernest Hemingwayn novellit ovat nyt viimeaikoina päässeet pienoiseen suosiooni, vaikka isäukko pakottikin noita lukemaan.
Melkoisen lyhyitä, ja ytimekkäitä kertomuksia, jotka osaavat samaan aikaan olla hervottoman hauskoja sekä kaihon surullisia. Tarinoita elävästä elämästä, kuten olen kuullut joissain musiikkilevymainoksissa todettavan.

Tarinankerronta on varsin oivaltavaa ja helppolukuista, vaikkeivat jotkut tarinat aina ensimmäisellä lukukerralla oikein aukeakaan. Siltikin jälkeenpäin jää aina tunne, että tässä oli varmasti jotain hienoa, mitä voisi itsekin opetella arvostamaan.

// Miten ihmeessä tämä viesti oli vielä hengissä ennen editointia?

[Mirandos]

humhum

Eddingsin belgarionin ja malloreantarut.+muu roina samaan liittyen:
loistavat hahmot ja huumori niinkun muukalainen jo sano.

Taru sormusten herrasta:
siihen mennessä mitä minä luin, oli aiwan loistava!!
ja perusfantasiateos on aina perusfantasiateos.

[Blank]

Niitä on sarjoja:esim.kuolemanportti, näkijän taru, Eddingsin kirjat, ajan pyörä jne jne

Olen kanssasi samaa mieltä, Eddings osaa kirjoittaa hyvin. Mutta miksi sinä, postaaja, olet tätä mieltä. Perustelut olisivat hyvä argumentti väitteesi lisäksi. -Pene

[auron_86]

Nämä ovat jääneet hyvin mieleen ja jaksaneet kiinnostaa jo kauemminkin

Taru Sormusten Herrasta

Tarvitseeko edes sanoa muut??? Loistavat hahmot, hieno huoni ja yksityis kohtainen maailma tekee tästä yhden kaikkien aikojen parhaista kijoista.

Iskuryhmä Rainbow

Alotin lukemisen hieman varautuneesti, mutta Clancy on todellakin tän ryyppisten kitjojen mestari. Hieno juoni ja tennelma tekee tästä kirjasta lukemisen arvosen.

Näkijän Taru

Kerrankin erillainen fantasia kirja. Ei tuttua "synnyin isättömänä ja äidittömänä ja nyt minun pitää pelastaa maailma" teemaa, vaan kunnon kertomus äpärästä joka loppujen lopuksi on pelkkä pelinappula. Kannattaa ehdottomasti lukea

Jurassic Park

Luin kerran, luin toisen kerran, luin kolmannen kerran... ,luin kymmenennen kerran, ja jaksaa kiinnostaa edelleen. Hienosti suunniteltu kirja jännittävät tapahtumat pitää otteessa varmasti läpi öiden. Ei missään nimiessä kannata vertailla elokuvaan, ja vaikkei elokuvasta pitänytkään kannattaa silti lukea kirja.

[-Kaede-]

Muitakin Clancy-faneja löytyy ..... Mutta kirjoihin ....

Iskuryhmä Rainbow : Tom Clancy
Kuten nimestä voi päätellä, kuvaa Clancy kirjassaan
iskuryhmän arkea ja taisteluita pahoja poikia vastaan....
Mielestäni loistava kirja, joka on tullut luettua pariin
kertaan....

Punainen Lokakuu : Tom Clancy
Taas yksi loistava Clancyn kirja

Taru Sormusten Herrasta : J.J.R Tolkien
En usko että tarvitsee kertoa juonta .... :huh:
Loistava kirja myös .....

Siinä minun kirjallisuus makuni .....

[Torspa]

Enpä minä aivan hirveästi näitä kirjoja lue mutta tähän mennessä paras on ollut Taru Sormusten Herrasta.Siinä nyt vain on niin yksinkertaisesti mahtava mukaan tempaava juoni joka jaksaa melkein koko kirjan aikana kiinnostaa....Hautakerot kyllä jotenkin tuntui siltä kuin ne olisivat aivan eri kirjasta.Eli se kohta eksyi muusta juonesta.Muuten ei tsh:sa ole muuta tähdellistä joka voisi pilata lukutunnelman johon pääsin itse kun hobitit saavuttivat Briin ja tapasivat Aragornin.

Ajattelin lainata kaverilta Belgarionin Taruston ensimmäisen osan.
Kattoo nyt mitä siitä sitten kehittyy.:)

[Dreamer]

Te joudutte nyt kärsimään, kun minä en lue juuri muuta kuin fantasiaa. :)

Aloitetaanpas:

Robin Hobb: Fool´s Errand

Olisin voinut mainita koko Fitz -sarjan, mutta poimin tämän nyt siitä erillisenä, koska sen asetelmat ovat mielestäni loistavat. Tämä kirjakin on nyt siitä tuotannon jälkipäästä, niin päähahmo on kerennyt vanheta (ei minulla ole juuri mitään nuorukaisia vastaan, mutta minusta on hieman mukavampi lukea vanhemmista ihmisistä, joille on jo elämän kokemusta kertynyt) ja se kirja oli minusta muutenkin liikuttava. Lisäksi se kirja aiheutti minussa hieman normaalia vahvempia tuntemuksia.

Janny Wurts: Peril´s Gate

Jälleen koko The Wars Of Light & Shadow ja kirjasarjan toinen osa Alliance Of Light ovat mielestäni loistavia. Tuon kirjan poimin, kun siinä tapahtui tähän mennessä lukemistani suurin muutos. Lisäksi Arithon s`Ffalenn on yksi mielestäni parhaista hahmoista, joihin olen törmännyt. Lisäksi tässä sarjassa on musiikki aika korkeassa asemassa (Arithon on sen maailman Masterbard, tiedä nyt kuinka suomentaisi), vain yksi kirjasarja on tähän mennessä ollut siihen enemmän keskittyneempi minun lukemistani.

Bernard Cornwell: Talvi Kuningas

Tämä on ilmeisesti trilogian ensimmäinen osa, muihin suomennettuihin en ole törmännyt ja englanniksikaan en ole löytänyt. Kuitenkin kaikki keskiaikaan ja ritareihin ja noituuteen ja kuningas Arthuriin liittyvä uppoaa aina minuun. Vaikka tämä olikin hieman sota aiheinen, niin myös päähahmo Derfel (toivottavasti muistan oikein) oli myös mieleeni kovasti.

Neil Gaiman: Tähtisumua

Pidin kovasti tämän kirjan juonesta ja henkilöistä, aina sitä lukiessa mieleen tulee ajatus "tämä loppui liian lyhyeen". Myös Newerwhere oli jotain minun mittapuulla. Molemmissa oli tätä maailmaa, mutta löytyi jotain taikuutta, joka sai minutkin toivomaan sen löytämistä (tutkimukset eivät ole tähän mennessä tuottaneet tulosta).

Ursula K. Le Guin - Maameren Velho

Tämä oli tuosta Maameri -sarjasta eniten mieleeni. Ged on myös yksi suosikeistani, kun tullaan päähahmoihin. Hän on mahtava ja ainakin nuoruudessaan tiedonhaluinen. Syy siihen, miksi tuon valitsin, on se että tuossa kirjassa Ged on eniten esillä. On toki muissakin, mutta tuo keskittyy täysin hänen nuoruuteensa, muissa hän alkaa olemaan sitten jo hieman sivuhahmo, kun nuorempi polvi alkaa astumaan tilalle tai tarinan kerronnan kannalta on parempi toisen hahmon näkökulma.

Lopetan nyt tähän. Lisää kyllä löytyy, jos joku haluaa ehdottomasti tietää. Jo oman kirjahyllyn tutkimisessa alkaa löytyä materiaalia listan tekemiseen.

[Crimson]

Elämäni Kissat. En muista kirjojen kirjoittajia, mutta tuskin kukaan huomaa, etten ole laittanut... :D Elämäni Kissat on niiiiiiiin hellyttävä. Paljon kisutarinoita kisuista pitäville. :lovetus:

Harry Potter. Pidän ihan hirveästi kyseisestä sarjasta... Enemmän lapsille tarkoitettua fantasiakirjallisuutta, mistä minä tykkään ihan hirveästi...^-^

Ja en tiedä miksi, mutta INHOAN TSH: ta... Se on niin persustasta vedetty kirja, kuten on myös elokuvakin....

James Herriot, eikös olekin? Siis tuo kissakirja? Jos nyt puhutaan samasta niin muistinpa, että itsekin pidän noista samaisen henkilön kirjoittamista kirjoista. Itseasiassa Herriotin kirjat ovat niitä harvoja mitä jaksan lukea, vaikkeivat olekaan tuota fantasiaa. :) - Purity

[Tommistus]

Siis parhaat jotka ole lukenut loppuun! Niitä on aika vähän... kirjoja joita olen aloittanut on paljon enemmän...

Robin Hobb: Näkijäntaru (eng: Farseer)
Siis olen lukenut koko sarjan, ellei ole tullut jotain uusia kirjoja. Olen siis lukenut Salamurhaajan Oppipoika, Kuninkaan Salamurhaaja ja Salamurhaajan Taival kirjat. Ahhh! Kuinka pidänkään Hobb:in tavasta kirjoitta kirjoja, en osaa sanoa mitä siinä on niin hienoa mutta hän vain osaa kirjoittaa!

Koko Fitzin tarina on yhdellä sanalla lumoava! Se on ainut kirja joka on koskettanut minua sieltä syvältä. Fitz seikkailee ympäri maailmaa, taistelee äpäryyttään ja kaikkia muita vastoinkäymisiä vastaan ja voittaa kaikki! Siinä kirjassa on kaikki! Rakkaus, toimista, mahtava maailma, kunnon näkemys asioista ja kirjan Narrin päästämä aivan mahtava huumori. Narri onkin mielestäni kirjan paras hahmo. Täällä on näköjään muitakin jotka ovat kirjan lukeneet, hyvä niin. Silloin joku tajuaa jopa mitä minä kirjoitan kovalla vaivalla tänne!

[Safir]

Voi voi... :)

Taru Sormusten HerrastaTämähän on jo melkeimpä klassikko. Tästä kirjasta ei voi millää olla pitämättä. Mahtava juoni, jooka on kerrottu sujuvasti, eikä jää jummaamaan missää kohtaa. Kirjailija loi kokonaisen maailman, kansoineen ja historioineen, kaupunkeja ja paikkoja myöten. Ei voi kuin ihmetellä, että mitenkä. Tämän kirjan jaksaa lukea monta kertaa kyllästymättä, niin hyvä se on.

Belgarionin taru 5: kohtalon täyttymys. Aivan mahtava kirja tämäkin. Sehän on päätös osa Belgarionin tarulle, joten siitähän jo arvaa, että mahtava kirja on. Loppua kohti se huipentuu, eikä kirjaa voi päästää käsistään, ennenkuin sen on lukenut. Kirjassa on juuri sopivasti sitä huumoria, jota pitää kirjoissa olla, ja yleensä ainahan Eddingsin kirjoissa sitä on. Kirja on joissain kohdissa suorastaan surullinen, mutta joissain kohdissa iloinen. Jotkin tapahtumat melkein nostattivat kyyneleet silmiin, kuten vaikkapa Durnikin kuolema, se oli kyllä ehdottoman surullinen.

Pieni Runotyttö Klassikko, aivan. Minä tykkään todella tästä kirjasta. Emily (muistaakseni tyttö on sen niminen, mutta varma en ole) on yksinäinen tyttö, joka tykkää kirjoittaa runoja ja tarinoita, mutta kun hänen isänsä kuolee. Hänet sysätään muistaakseni tätinsä luokse asumaan. Alku on hankala, mutta pianhan hän sinne sopeutuu. Tämä kirja vain on niin.. kaunis. Joissain kohdin.. Tätäkin suosittelen luettavaksi, vaikkei tämä fantasiaakaan on. Ihku hyvä silti.

Minulla on toki muitakin lempikirjoja, mutten nyt jaksa niitä tähän kaikkia listata. Liikaa niitä olisi. ^^

[Chastity Rowan]

Kaikkien aikojen paras kirja jonka olen lukenut on Tiikerinsilmä.
Se kertoo Tytöstä jonka isä surmataan ja tytön pehe muuttaa tytön tädin luokse asumaan ja käsittelemään menetystään. Tädin luona tyttö tapaa pojan johon tyttö ihastuu jne jne. En nyt tarkalleen muista loppua mutta todella hyvä lukukokemus.
Toinen kirja jonka olen hyväksi totenut on Dean R. Coontzin ääniä yössä jota en osaa selittää miksi se on niin hyvä.
Se pitää itse lukea jotta ymmärtää että se on mestariteos Kauhukirjallisuuden alalla ja samoin koontzin Bestseller Keskiyö.

[nox]

En niin kamalasti lue. *häpeää* Mutta tässä suosikkini.

Pasianssimysteerio, Jostein Gaarder.
Hurahdin täysin Sofian maailmaan kun luin sen joskus kauan sitten. Kirja on täynnä filosofista paahtoa josta tuli mukava sivumaku. Tarina on myös hyvä. Isä ja poika matkalla Norjasta Kreikkaan autolla. Poika ostaa vanhasta leipomosta pullan jonka sisään on leivottu pieni kirja, joka muistuttaa hänen omaa elämäänsä. Kreikasta pitäisi löytää pojan äiti ja matkalla käydään filosofisia keskusteluita ja nähdään kääpiöitä ja juodaan taikalimonadia yms.

Sormusten lordah, JRR.
Yksinkertaisesti erittäin viihdyttävä kirja. Paksu kuin mikä, ei lopu liian aikaisin. Olen lukenut sen alusta loppuun kolme kertaa. Pitäisi ottaa taas urakaksi elokuvan nähtyään.

[Hessu]

Joo kaipa se on se kaikkien jo tässä "puhki kuluttama" Taru Sormusten Herrasta. Tarina kerrottu niin hyvin että siihen todellakin uppoutuu jos ei muuta.

Sitten on Juokse Poika Juokse (kirjailija meni nyt muistista jotenkin), joka olikin tositarina. Todella mielenkiintoista seurata miten New Yorkin kadut voivat sortaa nuoren rikollisuuteen ja jengeihin.
On niitä muitakin mutta en nyt ala unisena niitä latelemaan tähän, nuo kaksi saavat luvan kelvata :(

[Zarin]

Taru Sormusten herrasta
The Color of magic (1. osa Terry Pratchettin Discworld-sarjassa)
SW-kirjoista melkeinpä kaikki, mutta jos nyt ne suosikkini, eli
Shadows of the Empire
Tuhonmiekka

Ja ne perusteet... *mur* -Pene

[tuure]

Hih, älysin vasta nyt, etten oo vielä vastannu tähän threadiin... ^^

Nooh, parhaita kirjoja, joita olen lukenut? Hmm.

Patricia Cornwellin Postmortem kertoo tuoreesta Virginian osavaltion tuoreesta (erm... mikähän termi olikaan suomeksi? oon lukenu niitä enkuks viime aikoina) chief medical examinerista, eli toisin sanoen patologista, joka joutuu selvittämään outojen kuristus-raiskaus-silvontamurhien mysteerin. Kuulostaa sairaalta, ja sitä ne murhat ovatkin, mutta Cornwell saa mikroskooppiin katsomisenkin tuntumaan seikkailulta. Suosittelen lämpimästi kovehermoisille mutten heikkovatsaisille.

Toki luen myös fantasiaa. Tolkienin Taru Sormusten Herrasta on klassikko, joka pitää tässä mainita. Miksi? Se on legenda. Erityisesti olen kuitenkin mieltynyt Raymond E. Feistin Serpentwar Sagaan jonka olen lukenut kokonaisuudessaan englanniksi. Eräässä vieraassa maailmassa avataan portti demonien maailmaan ja sen maailman asukkaat, Saaur (3-metrisiä liskoja), Midkemia-nimiseen maailmaan, jota asuttavat haltiat, kääpiöt, ihmiset ja Pantathians, ilkeä käärmekansa. Saaur ajautivat Pantathianilaisten kanssa sotaan ihmisiä vastaan. Toisaalla nuori sepänalku Erik von Darkmoor, Darkmoorin paronin äpäräpoika tappaa velipuolensa. Tämä erillisiltä näyttävien tapahtumien ketju johtaa tilanteeseen, jossa Erik on Kingdom of Realmsin armeijan johtaja ja jonka harteilla on maailman pelastuminen.
Juoni on todellakin loistava ja kerronta eläväistä mutta yksityiskohtaista. LUKEKAA SE SARJA! ;) En tosin voi suositella sen suomennettua versiota, mikä se sitten onkaan, sillä en tiedä suomennoksen sujuvuutta.

Alexandre Dumas'n historialliset romaanit, kuten Pariisin Verihäät, Kuningatar Margot ja Kolme Muskettisoturia-sarja kuuluvat myös suosikkeihini, sillä ne antavat tarkan kuvauksen Aurinko-kuninkaan ajan Ranskasta, hovin juonitteluista ja vehkeilyistä ja elämästä tuolla ajalla.

Henkilökohtainen suosikkini yli kaikkien muiden on kuitenkin Raamattu. Siihen mahtuu monenlaista ja se on yllättävän monitahoinen teos. Jos et ole lukenut vähintään Uutta Testamenttia, tai edes suurinta osaa siitä, et tiedä mistä puhun.

[Ayumi]

Oma suosikkini on suuri klassikko, Taru sormusten herrasta. Tarinassa tulee voimakkaasti ilmi ystävyyden ja rakkauden merkitys, samalla kun toivo ja epätoivo kamppailevat keskenään. Suosittelen tätä kirjaa kaikille, jotka eivät ole vielä lukeneet sitä. Lupaan, että tämä kirja koskettaa teitä! Tehkää itsellenne palvelus ja käykää kirjastossa a.s.a.p.!! ;D

[Assassin]

Meikän mieleisin opus on ehdottomasti SS-Kenraali.
Siinä kirjassa on kaikkea ja on niin perhanan realistinen
että heikompia hirvittää. Suosittelen lukemista ja kannattaa tutustua myös muihin Sven Hasselin kirjoihin.

Toinen hyvä on Mark Bowdenin Isku Mogadishuun jonka joku taisi jo mainita. Se on mielettömän hieno sotakuvaus katutaistelusta
Somaliassa. Ihme juttu mutta kirjakaupasta sain sen ilmaiseks koska parin sivun reunassa oli vähän likaa.

Mutta myös Taru sormusten herrasta on hyvä teos vaikka onkin semmoinen perhanan tiiliskivi. Mutta sehän vain hyvä asia.

[Ferithem]

Margaret Weis & Tracy Hickman: Mustamiekan tuomio
En ole varma tuosta nimestä, mutta se on Mustamiekka-sarjan toinen osa. Pidin tästä enemmän kuin sarjan muista osista, ja sen lukemisesta todella nautin. Pidin päähenkilöistä, miljööstä ja siitä, miten sen maailmaan oli taitavasti luotu uskonto (kai), joka sisälsi vaikutteita kristinuskosta (kai, kai). Sitä oli mielenkiintoista lukea, ja lukisin vaikka uudestaankin, mikäli saisin mahdollisuuden.

Hermann Hesse: Narkissos ja Kultasuu
Yksi niistä harvoista 'klassikoista' joihin olen koskenut. Erittäin kaunis, syvällinen ja upea kirja. Lukemisen arvoinen ja täysi helmi.

Lisää tulossa joskus hamassa tulevaisuudessa.

[Kippe]

Aldous Huxley - Uusi uljas maailma

Upea 1920-luvun utopia maailmasta, jossa ihmiset synnytetään ja kasvatetaan massatuotantona ja pidetään kurissa huumeiden avulla. Antaa taatusti uuden näkökulman tarkastella nykyistä maailmaa.


Esko Valtaoja - Kotona maailmankaikkeudessa

Tieto-Finlandia -palkittu teos, joka kertoo loistavasti ja hauskasti Ihmisen asemasta maapallolla ja maailmankaikkeudessa. Tämän luettuaan tajuaa, mikä tekee ihmisestä ainutlaatuisen. Kuuluu lähes yleissivistykseen.

[Evander Hiljainen]

Anne Ricen vampyyrikirjat

Olen lukenut vain suomennetut, eli Veren vangit, Vampyyri Lestat ja Kadotettujen kuningatar. Upeasti kirjoitettuja, syvällisiä, kauniita kirjoja. Rice osaa kuvata hienosti tunteita ja siten hänen tyylinsä on koskettava. Kirjoissa pohditaan elämän ja kuoleman kysymyksiä ja olemassaolon tuskaa. Sitä on erittäin mielenkiintoista lukea. Ja tietty mukana on vampyyreja, jotka ovat aina kiinnostavia.

Margaret Weis ja Tracy Hickman: Dragonlance-sarja

Suosikkini on Legendat-sarja, vaikka muutkin ovat kyllä hyviä. Missään muussa lukemassani ei ole ollut niin hyviä hahmoja kuin Dragonlancessa. Jokainen löytää oman suosikkinsa, koska hahmot hyvin persoonallisia. Koska kirjoissa ei ole selvää päähenkilöä, kaikki hahmot saavat osansa. Dragonlance on hauska ja paikoin myös syvällinen. Mielestäni se ei ole niin kliseinen kuin useimmat fantasiakirjat. Minua kiehtovat myös vihjaukset Raamattuun, joita olen löytänyt paljon. Esim. Legendoissa on kerrottu Ilmestyskirjan tapahtumat vähän omalla tavalla. Lisäksi minusta Dragonlance on yllätyksellinen, koska siinä on myös epätoivoa mukana, eli aina ei käykään niin hyvin kuin esim. Harry Pottereissa. Spoilaa mukavasti, kun voi olla varma, että Harry selviää ja Lordi Voldemort torjutaan taas.

[mindless]

Minä pidän hyvin paljon Rakkaus on vaarallinen enkeli-kirjasta.
Se on aika lyhyt, mutta minusta juuri sopivan pituinen.
Minä pidin hyvin paljon siitä juonesta, ja muutenkin siitä kirjasta kovin paljon, henkilöt olivat hyvin mielenkiintoisia ja muutenkin.
On myös paljon kirjoja, joita pitäisi lukea, mutta ei koskaan ehdi tai muista ._.

Kuinka "teinimäinen" Bileet-niminen kirja sitten onkaan, minä pidin siitä silloin joskus, kun sen luin. Siinä sai nauraa, vaikka ei muuten mikään paras kirja ollutkaan. Jokin siinä oli, mikä veti puoleensa. Ja nyt en enää löydä sitä kirjastostakaan.
Kirjailija taisi olla Teija Niemi.

[Meppu]

Paras lukemani kirja on Anu holopaisen kirjoittama Sinisilmä... Sitä lukiessä pääsee itku väkisinkin. Mutta koska se on fantasia kirja, pidän siitä todella paljon!

Myös David Eddingssin kirjoittama Belgarionin taru on tosi hyvä fantasia kirjasarja. Se jatkuu Mallorean taruun. Siinä on paljon huvittavia tapahtumia ja siinä heitetään läppää koko ajan, jopa kesken taistelukohtauksien. :D Juoni ja hahmot ovat aivan loistavat!!! Aloitin sen tarun lukemisen jo 4 kertaa. :D

Myös taru komesta miekasta on hyvä fantasia kirjasarja. Se kertoo kyökkipojasta nimeltä Simon, joka kasvaa vanhemmaksi ja tapaa paljon uusia ihmisiä matkallaan ja huomaa vähitellen, että hänessä on jotain erityistä. Tässä kirjassa on muutama lohikäärme, jota vastaan Simon joutuu taistelemaan. :) Aivan ihana luku kokemus!

[Eliza Liv]

Ohhoh... niitähän on paljon. Hyvin harva kirja on ollut sellainen, josta en olisi pitänyt. Mutta täytyy kai niitäkin jonkinlaiseen järjestykseen survoa. Mielipiteeni parhaista kirjoista tällä hetkellä:

Ensinnäkin mainitsen lempikirjailijani ja innoittajani David Eddingsin. Tämä herra (jonka oletan kaikkien tietävän) kirjoittaa erittäin riemastuttavan humoristista ja laadukasta fantasiaa, johon vain hyvin harva yltää. Koska en osaa/pysty luokittelemaan Eddingsin kirjoja paremmuusjärjestykseen, tyydyin vain ilmoittamaan, että ne kirjat jakavat saman paikan tähtitaivaalla. Noh, jos nyt on aivan pakko niin mainitsen Eleniumin tarun. Mie tykkään Sparhawkista.

Weis & Hickmanin Kuolemanportti-sarja oli ensimmäinen fantasiatarina, jonka luin. Siitä täytyy antaa kyseisille kirjailijoille kunniamaininta, kun saivat meikäläisen hurahtamaan moiseen menoon mukaan. Kuolemanportin neljäs kirja Käärmemaagi on ehdoton ykkönen.

Ja Bernard Cornwellin Talvikuningas. Hervottoman hauska, mutta synkkä kertomus sotapäällikkö Arthurin vaiherikkaasta elämästä sodan runtelemassa Britanniassa. Tarina on kerrottu Arthurin ystävän silmin. Tämä kirja ei säästele sanoissaan. Annan tälle kirjalle kivan plussan sen (kuvitteellisesta) realistisuudestaan ja historian kuvauksesta. Arthur-herra kun muutenkin kiehtoo mieltäni...

Ja tietenkin Orn kokonaisuudessaan. Sitä on mukava luoda :D

[Bodom]

Taru Sormusten Herrasta (perusteluita tuskin tarvii)

Syyshämärän Lohikäärmeet (ensimmäinen fantasiakirja, jonka luin)

Hobitti - Eli Sinne ja Takaisin (kaunis kertomus satumaisesta seikkailusta)

Maailman kauneimmat ajatukset (hienoja lauseita/ajatuksia. Monien ihmisien tulisi lukea tämä kirja)

Oikeastaan kaikki Harry Potterit, mutta parhaimmat on 1 ja 4. osa. 5. osa on menossa, eli vielä kesken.

noi nyt tulivat ensimmäisenä mieleen..

Yksi hieman erikoisempikin on.. Nimittäin lukioaikainen maantiedon valinnaiskurssin kirja (Maapallon Uhkat ja Tulevaisuus taisi olla sen nimi). Luin sen jopa innolla koetta varten, koska siellä oli maalailtu erilaisia "kauhuskenaarioita" ja kerrottu, kuinka erilaiset katastrofit syntyvät maapallolla. Kirjan luettuani suhtautumistapani esimerkiksi köyhien maiden ihmisten elinoloihin muuttui aika lailla.. Se on mielestäni hyvän kirjan merkki, jos kirja saa lukijansa pohtimaan asioita ja "imaisee" lukijansa mukaan.

[moogle]

Oi voi, nyt kerrankin toivoisin etten lukisi niin paljon...
No kai sitä vaan pitää jotain valita!
Ehdoton ykkönen on Taru sormusten herrasta, kuten monilla muillakin...se vaan on niin huippu hyvä!
Hyvänä kakkosena tulee Avalonin usvat jonka löysin äitini kirjahyllystä n. 4 vuotta takaperin ja rakastuin siihen heti! Juoni on upea ja koska oon kiinnostunut kelttien tarustoista niin tää kirja oli kun tehty mua (ja ilmeisesti myös Yksisiipeä) varten!
Siteen tulee Dragonlance-sarjan lohikäärmekronikat ja lisäksi ne Raistlinista erikseen kertovat opukset eli Hengen miekka ja Soturiveljet...Näitä dragonlance-sarjan kirjoja voisin hehkuttaa, vaikka kuinka pitkään, mutta tyydytään nyt vaan sanomaan, että tarina on mukaansa tempaavasti kerrottu ja henkilöt nyt on jotain aivan sanoin kuvaamatonta!!!
Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä suosikkinani ovat Harry Potterit. Niitä on kiva ja helppo lukea ja niissä on hyvät juonet. Eli ne on hyvää kevyttä lukemista!

[Pyro]

1. J.R.R Tolkienin teokset (kaikki, rakastan niitä).
2. J.K Rowlingin Harry Potterit.
3. Margaret Weis & Tracy Hickmannin Dragon Lancet.
4. Margaret Weis & Tracy Hickmannin Kaksosten Sota.
5. dr. Jekyll & mr. Hyde (en muista kirjoittajaa :( )

En tässä rupea erityisemmin näitä perustelemaan, mutta suosittelen näitä kirjoja kaikille kirjamaanikoille, jotka eivät kirjaa aloitettuaan voi sitä käsistään laskea ennen loppua.

[Jubei]

Todella vaikea laittaa järjestystä, mutta tässä jonkinmoinen: (Kallistuu fantasiaan.)

1. David&Leight Eddings: Althalus.

2. Margaret Weis & Tracy Hickmannin Dragon Lancet. (Noista on vähän vaikea sanoa erillistä kirjaa, koska koko sarja on hyvä.)

3.Margaret Weis & Tracy Hickmannin Kaksos-sarja.

[The_Sipi]

Stephen King: Tukikohta
Hemmetin loistava kirja. Jännittävä loppuun asti. Ajattelin tän vuoden alussa A) herättää lähes kuolleista mun kirjojen lukeminen (luin parina viime vuonna vain pari kirjaa per vuosi), B) harjoitella englannin YO-kirjotuksiin ja päätin lukea jonkun kirjan englanniksi. Kirjan valinta oli helppo, sillä Stephen Kingin Tukikohta oli mukavan kevyttä lukemista (vain reilut tuhat sivua) ja myöskin kirjan lukemisesta suomeksi oli kulunut niin paljon aikaa, etten muistanut kirjasta juuri mitään. Mitä YO-tuloksiin tulee, niin sain luetun ymmärtämisestä 48/50 pistettä, joten oikean ratkaisun tein. Siksi päätinkin, että luen tästä lähin yhden kirjan englanniksi per vuosi. Lisäksi sain lukuinnostuksen takas.

Douglas Adams: Linnunrata -viisiosainen trilogia
Arvatkaapas, minkä kirjan luen ens vuoden puolella englanniks :P.
Loistavaa huumoria ja suomeks olen lukenut tän jo kahdesti.

Arto Paasilinna: Isoisää etsimässä
Yks parhaimpia Paasilinnan teoksia omasta mielestäni. "Olen tutkinut maailmankarttaa ja todennut, että Norja on aika kapea maa. Ei yhden ihmisen löytäminen noin pienestä maasta pitäisi olla hankalaa." Ei ihan sanasta sanaa mutta melkein. Lisäksi Paasilinnalta Auta armias ansaitsee suuret kehut

J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta
Täytyykö edes sanoa :)

[Lloope]

Vaikea listaustehtävä, koska en ole lukenut kuin hyviä kirjoja (ja tämä johtuu siitä, että huonot kirjat jätän yleensä kesken aika nopeesti), mutta jos niistä on valittava parhaista parhaat, niin jotenkin näin:

J.R.R Tolkienin Hobitti ja tsh, Silmarillion on vähän turhan raskasta minun makuuni. Nämä on just tällasia ehkä vähän kliseisiäkin wanhanaikaisia fantasiseikkailuja. Varsinkin hobitti on niin mahtava, että ei härregåd, tsh:ssakin olisin halunnut olevan enemmän asiaa Konnun tavallisesti elämänmenosta :P

J.K. Rowlingin Harry Potter -sarja. Maaahtaaavaaa. Varmasti addiktiivisimpia kirjoja, mitä olen lukenut, kun alotat lukemaan, niin taianomainen maailma ja jännä juuri sopivalla vauhdilla edistyvä juoni eivät päästä otteestaan.

Douglas Adamsin linnunradan käsikirja liftareille -sarja, joista en vieläkään ole viimeistä osaa lukenut. Douglasin huumori vain on niin mahtavaa ja vielä scifi-aiheinen, niin w00t w00t. Myös lukemisen alla jo aikaa ollut (en vain jaksa lukea aina välistä ollenkaan) sielun pitkä pimeä teehetki on ihan ok.

Siinä kai tärkeimmät. Erityismaininta vielä muutamille jedioppilas-kirjoille, Kummisedälle ja jollekin ihmeen feudaaliajan japanilais-kirjalle (oliskohan ollut shogun tai jotain nimi). Näistä kaikki on kyllä lukemisen arvoisia (vaikka shogun ja kummisetä onkin kesken, joinakin aikoina ei vain jaksa lukea yhtään :D).

[Karppi]

Ylitse muiden taitaa olla Diana. W. Jonesin "Tuli ja myrkkykatko".
Luin sen ensimmäistä kertaa ylä-asteikäisenä, ja olin kovin vaikuttunut. Siihen aikaan lueskelin paljon fantasia-kirjallisuutta, ja luulin tässäkin tapauksessa saavani lohikäärmeitä ja velhoja. No ei se nyt kuitenkaan ihan sellainen kirja ollut, vaikka fantasiaksi luokitellaan. Tosi jännä teos, semmoinen... hmm.. mysteerinen. Mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan. :D

Toinen hyvä kirja on William Whartonin "Birdy". Suosittelen sitä ihan kaikille, vaikka joitakin voi alkaa ahdistaa sitä lukiessa. Se kertoo pojasta joka tahtoo/luulee olevansa kanarialintu. Enpä paljasta enempää, mutta hyvin vaikuttava kirja tämäkin. Ja ällöttävä. Kannattaa lukea.

[Natsenatu]

J.K. Rowling:Harry Potter 1,2,3 ja 4

J.R.R. Tolkien:TSH,Hobitti-eli sinne ja takaisin sekä Silmarillon

Karmea totuus-sarja (kertoo totuuden kaikesta, ihan hauska)

John Steinbeck:Erämaan halki (vanhahko, mutta silti hyvä, vaikka lukemisen aloittaminen vei aikansa laiskuuden vuoksi)

K.A. Applegate:Remnants-sarja

Tolkienin ja Rowlingin kirjat on eniten mieleen näistä juuri fantasian ja magian tähden.
Näistä hauskin on Karmea totuus-sarja (niillä ei varsinaisesti ole virallista kirjoittajaa),vaikkei se paras ehkä olekkaan,lolol silti sillekkin.
Remnants kertoo joukosta ihmisiä joka on paennut Maasta ennen sen tuhoutumista. Ihan kiva, vaikken ole saanut käsiini kuin kolme ekaa osaa :)

[Zeratul]

Mulla olisi:
Taru Sormusten Herrasta : J.R.R. Tolkien
Kolme muskettisoturia : Alexandre Dumas ( :D )
Tuntematon sotilas : Väinö Linna
Regina´s Song : David & Leigh Eddings
The Legacy of the Drow (saaga) : R.A Salvatore
Harry Potter ja Viisasten Kivi : J.K. Rowling ( :D )
Harry Potter and the Order of Phoenix : J.K. Rowling

Ne kirjat jotka on kirjotettu englanniksi on myös luettu englanniksi.

No whine.

[Ze Shoopuf]

Pitkä lista tähän tulisi, ja ennen olikin, mutta nyt karsitaan ja tungetaan sitä isoa P:tä mukaan.

Artemis Fowlit
Kirjoittajana Eoin Colfer.
Loistavia kirjoja ovat. Huumoria löytyy ja hekottelen usein ääneen näitä lukiessani, mutta on tässä myös asiaa ja vakavampaa juttua. Tarina on kiva ja mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu.
Artemis Fowl -kirjat kertoo *yllätys yllätys* artemis Fowlista! Artemis on irlantilainen poika (kirjojen mukaan ikä vaihtelee), lapsinero, jolla on kalpea iho, korpinmusta tukka ja siniset silmät. Tyyppi keksii keijujen (eli Väen) olemassaolon ja keksii kivan suunnitelman. Kakkos- ja kolmoskirjoissa tarina jatkuu, neljäs kirja "Salaiset kansiot" taas kertoo historiaa ja siinä on tietoja hahmoista. Tällainen bonusjuttu siis.
Eoin Colfer on loistava kirjoittamaan, hän saa tapahtumat heräämään oikeasti eloon. Hahmot ovat hyviä ja huumori loistavaa.


Kaaoksen aika 1, Tiikerien tytär
Kirj. Eva Andersson
Tämä on ihana kirja. Kirjan fantasiamaailma on hyvin luotu, siinä ei ole kliseitä (hyvästi kaivoskääpiöt ja hippihaltiat) ja siinä on tiikereitä. Tästä kirjasta tiikerifanitukseni alkoikin ja tämä kirja vain vahvisti minun "oranssinpunertartavat kiharat" -pakkomiellettäni. Tahtoo!
Njoo. Tarina on hyvä ja hyvin kirjoitettu. Maailma on loistavasti luotu ja hahmot ovat hyviä ja kaikki on kivaa.
Jatko-osaa on odoteltu tässä viimeiset pari vuotta.

Kiekkomaailma-kirjat
Kirj. Terry Pratchett
Ei näistä voi valita parasta. Kaikki ovat hyviä, ainakin ne, jotka olen lukenut. Huumori iskee, tarinat kivoja ja yllättäviä. Yllättäviä totta tosiaan. Pratchettin maailma on loistavasti luotu. Kunnon parodiamaailma. Maailma on kiekko ja kaikki joulupukit ja sellaiset ovat olemassa. Eri nimillä osa, tosin. ^^
Todellakin pidän näistä kirjoista, ei ole vielä huonoa sattunut eteen. Tykkään lukea näitä.

Paahde
Kirj. Louis Sachar
Greenjärven leiri on pahojen poikien leiri. Jos paha poika kaivaa joka päivä kuopan, hänestä tulee hyvä poika.
Tämä oli loistava kirja. Se ei ollut fantasiakirja, ihan tässä maailmassa tapahtui. Pientä mystiikkaa ja taikaa kyllä oli, mutta en luokittelisi fantasiaksi.
Ihastuin. Kirja oli loistavasti kirjoitettu ja se oli täynnä ovelia vihjeitä ja juonenkäänteitä.
Kirjassa on Greenjärven leiri, jonne menevät jotkut pojat vankilan sijasta. Leirillä kaivetaan kuivuneen Greenjärven pohjaan joka päivä yksi kuoppa, lapion mittainen ja levyinen.
Eräs poika joutuu sinne tuomittuna rikoksesta, johon ei ollut syyllinen ja... tapahtumat alkavat.
Kirjassa sukelletaan Greenjärven ja pojan historioihin ja kaivetaan vielä vähän syvemmältäkin. Kirja on täynnä vihjeitä, joista osan huomaa vasta toista kertaa lukiessa.
Kannattaa lukea.

Muita en nyt keksi.

[Cuomi]

Tässäpä parhaat:

Mario Puzo: Kummisetä
Sven Hassel: Tuomittujen legioona(YLEISSIVISTYSTÄ ISOLLA I:llä)
Sven Hassel: Kuolema telaketjuilla
Sven Hassel: SS-Kenraali
Sven Hassel: Monte Cassino
Gustav Hasford: Metallivaippa

[Sininenkissa]

Niitä on paljon kun viikossa luen suunnilleen 1-2 kirjaa niin eihän sitä kaikkia muista... :D Mutta tykkäsin Animorphs sarjasta (olen nähnyt siitä jopa unia ;) ) ja kaiken maailman eläimistä kertovista kirjoista... Niin. Siinä ne taisivat ollakkin... :huh:

[Velvety]

Hooo~! ^^;

Harry Potterit 3-5
Juu, pidän näistä kirjoista, kaikki ovat hyviä ja niissä on huumoria mukana hyvin paljon, mikä on hyvä asia. ^^ J.K Rowling osaa kirjoittaa hyviä kirjoja, huumoritäyteisiä kirjoja, min tykkään. Pahikset HP:ssa on aina omalla tavallaan typerä ja siksi kirjoja on myös mukava lukea. Suosikeiksini ovat nousseet juuri nuo Azkabanin vanki, Liekehtivä Pikari ja Feeniksin kilta.

Belgarinonin Taru
David Eddings. ^^ Hyviä kirjoja kaikki 5. Huumoria on mukana hyvin paljon ja hahmot aivan loistavat, kirjoja on kiva lukea myös sen takia, kun siellä on Belgarath ja Polgara ja kun nämä riitelevät, meinaa pakostakin tulla hymy huuleen ja saattaa naurattaakin aika paljon. Kumminkin pidän näistä kirjoista ja suosittelen kaikille.

Mallorean Taru
Taas David Eddings. ;D No, tämä on jatkoa tuolla Belgarinonin Tarulle, mutta ei ole niin hyvä kuin tuo yllä mainittu taru. Kuitenkin pidän tästäkin sarjasta hyvin paljon, vaikka se hieman erilainen onkin kuin tuo ensimmäinen. Sekavaa tekstiä tiedän. Suosittelen tätäkin kirjasarjaa kaikille. ^^

Taru Sormusten Herrasta trilogia
Kyllä, kyllä ja vielä kerran kyllä! o.O;; Juu, olen lukenut tämän trilogia tässä vuosi sitten ja voin sanoa, että kirja oli hyvä. Pidän kuitenkin elokuvasta enemmän, mutta kuitenkin, kirjan teskti oli pientä pränttiä, sitä ei ollut aina kiva lukea ja itse kirjakin oli välillä tylsäkin, mutta kirjan olen lukenut ja pidän siitä hyvin paljon. Hahmot, sun muut oliva kirjassa jotain aivan upeaa. Huumoriakin mukana oli jonkin verran. Voisin lukea kirjan uudelleen vaikka kuinka monta kertaa, jos se ei olisi koko ajan lainassa kirjastosta, prkl.

Enempää suosikkeja en nyt muista, mutta listaan ne tänne sitä mukaan kun muistan. :)

[Sookie]

David Eddingsin Belgarionin ja Mallorean tarut jymähtivät aivoihini ja aiheuttivat sekamelskaa kuten vakavasti häiriintynyt kissa keskellä koiralaumaa. Hauska ja kiehtova tarina...ja todella hienot hahmot.

Douglas Adamsin Linnunradan Käsikirja Liftareille...omaperäistä? Mutta jos on hyvä kirja niin mitä sitä kieltämään, hauska tämäkin, ja päätä sekoittava juttu, hyvällä tavalla.

Underground-Maanalainen Lontoo oli myös todella mahtavaa lukemista. Harmitusten harmitus kun en muista kirjailijaa, en ole toisaalta edes varma oliko kirjan nimikään tuo =) mutta hyvä se kirja oli. Maukas fantasian-palanen.

Kaksosten sarja Weisilta & Hickmanilta, oli tuokin todella hyvä sarja. Tähän mennessä muuten vain yhden yksiosaisen kirjan olen maininnut =) . Mahtavaa fantasiaa...ja toisaalta myös Dragonlance-kirjat kaksikolta ovat hienoja.

Viikate Mies kirjanen Terry Pratchettilta, pitäisi mennä lainaamaan lisää hänen kirjojaan sillä tämä oli ensimmäinen jonka luin, ja hyvä olikin. Yllättävän hyvä, ja hauska, ehkä hieman erilainen kuin muut fantasiat...mutta suosittelet silti lämpimästi jonkun hänen kirjansa lukemista.

[Melkor]

Pakko kai se on sanoa, että Taru Sormusten Herrasta. Useamman vuoden olen ollut kiinnostunut herra Tolkienin teoksista, eikä mielenkiinto ole sammumassa vieläkään. Keski-Maan tarustoon nyt vain uppoaa helposti, ja muu maailma unohtuu siinä samassa.
Myöskin Douglas Adamsin Linnunrata-trilogia on mainitsemisen arvoinen. Se nyt vaan oli niin hämmentävä lukukokemus, ja sitäkin hauskempi. Siinä samalla tuli pohdittua, että onkohan tuolla Adamsilla kaikki kotona. :P

Muuten, Harri Pottereista en pidä lainkaan.

[shaiana]

Minä pidän valtavasti Tarusta Sormusten Herrasta. Todella loistavalla mielikuvituksella tehty, hahmot ja paikat on kuvailtu ja piirtyvät selvinä mielikuvina silmien eteen. Ainoa, mikä hieman hämää minua, on se etäinen kirjoitustyyli. Tapahtumiin ei pääse niin helposti mukaan (paitsi että täytyy myöntää, että jännitin ihan hirmuisesti Sormuksen tuhoamista vaikka tiesinkin lopputuloksen). No, kaikki lienevät lukeneet trilogian ja tietävät sen sisällön? Sitähän minäkin.
Kuten moni muukin, niin minäkin pidän Weisin ja Hickmanin Kuolemanporteista sekä Dragon Lanceista. Kuolemanportit, minä rakastan niitä. Aluksi vihasin sartaneita yli kaiken, mutta kuinkas kävikään... Ihana kasvattelutarina ja sillä tavalla. Todella kauniisti kuvattu kaikki paikat, välillä vaihtuvat päähenkilöt tosin hieman sekoittivat (Hugh, se-jonka-nimeä-en-muista-toisesta-osasta ja ne), mutta mitä pienistä. Eihän tällä ole niinkään loisteliaasti tehtyä historiaa kuin Sormusten Herralla, mutta loistavaa siltikin. Kuolemanportit ja Labyrintti ovat minun mielestäni todella kiehtovia, samoin Käden veljeskunta. Suosikkini on osa 4, Käärmemaagi. Tähän pääsin mukaan jo ensimmäisistä sanoista lähtien ja tunnelma ei latistunut lopussakaan. Loppui ehkä liian pian, mutta eihän siitäkään nyt voinut ihan Raamattuakaan tehdä. Kaikki osat ovat kuitenkin ihan hyviä, en voi muuta kuin suositella sarjaa kaikille fantasiasta pitäville. :)

[cRaZy Al BhEd]

Äskettäin luettu David ja Leigh Eddingsin Althalus -matka maailman ääriin oli mahtava kirja, suosittelen kaikille, jotka jaksavat lukea 900 sivua hyvää huumoria ja mahtavaa fantasiaa. Henkilöhahmot oli kiinnostavia ja persoonallisia, hyvää oli myös päähenkilön hyvä huumorintaju, varkaan moraali ja uskomaton kekseliäisyys, ripauksella itserakkautta.

Lisäksi on tietty pakko mainita se Tolkienin trilogia, Taru sormusten Herrasta siis. Vaikka keskimmäinen kirja oli melkoista jaarittelua paikoittain, on se edelleen listallani melko korkealla. Aragorn on ollut suosikkihahmoni siitä lähtien, kun hän nökötti majatalon nurkassa poltellen piippua ja näyttäen salaperäiseltä. Myöskin muut henkilöhahmot ovat onnistuneita, kirjoissa -toisin kuin elokuvissa- ei ole yhtään ärsyttävän huonoa hahmoa.

Myös Universumin tomu -trologia, joka on Philip Pullmanin teoksia, on suosikkikirjojani. Vaikka se kertookin melko nuoresta tytöstä ja myöhemmin hänen kaverikseen liittyvästä pojasta, kirjat eivät mielestäni ole lapsellisia tms. Eniten pidin päähenkilön ystävästä, Iorek Byrnison nimisestä panssarikarhusta. Loppu ei ole onnellinen, mutta se on yksi onnistuneimmista.

Lisäksi on suuri arsenaali kirjoja, joita pidän hyvinä, mutta siitä listasta tulisi niin hurjan pitkä että.

[Miyuki]

Luonnollisesti DragonLancet ja Harry Potterit vievät voiton ne jaksaa lukea uudestaankin, etenkin Harry Potterit. Eikä minun tarvitse lainata niitä kirjastosta, koska omistan ne itse.
DragonLancet joudun lainaamaan kirjastosta(tai en joudun vaan haluan), nekin ovat jännittäviä.

[Nalis Aren]

En muista olenko tänne jo jotain raapustanut mutta painakaa deleteä jos olen. No joka tapauksess Dl on legandaarinen sarja jonka tosiaan jaksaaa lukea uudelleen ja uudelleen. Tämä into ei kylläkään johdu nimenomaisesta sarjasta vaan aivan upeista kirjailijoista weis & hickman. heidän muutkin kirjasarjat lyövät kaikki laudalta. Mm. Kuolemanportti kirjasarja (omistan kaikki) sekä loistava musta miekka. Muihin en ole perehtynyt mutta nämä kirjat ja kirjoittajat ovat kerrassaan upeita enkä usko että oman elämäni aikana löydän mitään yhtäinnoittavaa. Tosin onhan tolkkienin lotr monasti luettu "opus" muttei sekään aina vedä vertoja hickmanin ja weissin teoksille.

[Master Tonberry]

Ehdoton suosikkini ei suinkaan ole Taru sormusten herrasta, kuten muilla varmaan, iskuryhmä Rainbow. Se on 700 sivua keskikokoista tekstiä, eikä kirjan lukemiseen kyllästy ja juoni on mielestäni täysin selkeä.
Muita hyviä ovat Aarresaari ja Murhaaja on kettu.

[Cuomi]

Sven Hassel - Kuolema Telaketjuilla

Paras lukemani kirja. Ehrottomasti. Jos haluaa tietää millaista sota oli pahimmillaan niin tämä on hyvä valinta. Myös pikimustan huumorin ystäville.

Sven Hassel - Tuomittujen legioona
Tämäkin on aivan mahtava. Vieläkin synkempi kuin Kuolema Telaketjuilla.
Nämä kaksi kuuluvat kyllä yleissivistykseen.

Gustaf Hasford - Metallivaippa
Paras harvoista Vietnam kuvauksista. Eritoten henkilöhahmot ovat mieleenpainuvia. Tämän pohjaltahan Kubrick teki Full Metal Jacketin.

[ascalon]

Enpä oikein tiedä, mikä voisi olla suosikkini. Douglas Adamsin Linnunrada käsikirja liftareille on tällä hetkellä sellainen, jota olen lukemassa ja se on aika pirun hyvä kirja. Myös Harry Potterit ovat ihan mukavaa luettava, vaikka viidennessä osasas Harryn angstaus jaksoi vituttaa. Mutta äkkiseltään sanon tuon Adamsin opuksen. Varsinkin englanniksi se on todella hyvä. Luin viime vuonna, kun piti lukea joki kirja englanniksi.

[Verbatim]

Tekisi mieli sanoa, että kaikki lukemani ovat niin hyviä, että en voi sanoa parasta, mutta se alkoi kuulostaa vain tekosyyltä spämmille, joten sanon näitä nyt muutaman, parasta en voi sanoa, koska kaikki (Melkein) ovat niin hyviä.
Terry Pratchettin kirjat. Hauskoja fantasiakirjoja. Kiekkomaailma olisi varmasti mukava paikka asua.
Douglas Adamsin Linnunrata- kuusiosainen trilogia. (Varmaan ainoa laatuaan.) Erittäin hauska, tällä kertaa Science Fictionia. (Scifiä, jos joku ei tajunnut.) Marvin valittaa ehkä liikaa, mutta kuuluu juoneen.
Tolkienin Keski-Maa sarja. Joskus luin Hobitin, jäin koukkuun. Nyt on luettu Hobitti, Taru Sormusten Herrasta, Keskeneräisten Tarjuen Kirja sekä Silmarillion. Muita ei juuri nyt tule mieleeni.
Weis & Hickmanin Lohikäärmeet- ja Kaksoset- sarjat. Mukavia, joskin ensin en jaksanut näitä lukea, johtui ehkä iästäni, (7-9) kun sain isoveljeltäni tämän vanhan Syyshämärän Lohikäärmeet. Nyt on kaikki muut luettu, paitsi Kuolemanportti- sarja, jota en ole jaksanut lukea ensimmäisen kirjan toista lukua pidemmälle, koska toivoin sen olevan jatkoa "Lohikäärmeille" ja "Kaksosille". Uusi Sukupolvi ja nämä olivat myös hyviä, mukava kuulla sankarien lasten kuulumisia.
Agatha Christien Hercule Poirotit. Pieni belgialainen, jota virheellisesti sanotaan fransmanniksi, ratkoo murhia ja saa lisää vihamiehiä. Elokuvina joskus parempia, joskus huonompia.
En nyt oikein tiedä, että ovatko nämä niinkään sellaisia kirjoja, joita tässä on lueteltu, (en jaksanut lukea koko ketjua läpi, voitte vihata minua ihan rauhassa) mutta Alivaltiosihteerit. Hauskoja, tarvitsevatko nämäkään enempää esittelyä? On nimittäin vaikea perustella, miksi pitää jostain kirjasta. Siitä joko pitää, tai ei. En minä ainakaan tiedä, miksi näistä pidän, mutta suurin osa niistä on Fantasia- tai Scifi-painotteisia. Taisi mennä nyt listaukseksi minun osaltani, mutta tämän voi poistaa, jos tahtoo. En valita.

Edit:\\ Äsh. Unohdin tietenkin Harry Potterit. Nekin ovat fantasiapainotteisia, ja muuten vaan hyviä. En osaa edelleenkään selittää, miksi pidän niistä.
Edit2:\\ Ja unohdin Mauri Kunnaksen mukamas joidenkin mielestä lapselliset (No ei siinä mitään, lapsihan minä vielä olen) Seitsemän Koiraveljestä, Joulupukki ja Noitarumpu, (Joka pitää katsoa aina Jouluna) Yökirja, ja monet, monet muut. En osaa vieläkään selittää syytä kirjamakuuni. Valitan.

[folder]

Mustesydän
Eräällä miehellä on erityinen taito: Hän osaa lukemalla kirjoja tuoda esineitä tai olentoja kirjan maailmasta. Mutta elävän olennon tilalle menee kirjan maailmaan olento oikeasta maailmasta. Se tuo miehen ja hänen tyttärensä seikkailuun kun mies lukee kirjasta hirveän tyrannin.


Harry Potter- kirjasarja
Tuskin tarvitsee edes perusteluja.

Paljon muita HYVIÄ kirjoja en ole lukenut.

[Leon]

Parhaat...

No ainakin Dan Brownin Da Vinci -koodi oli ikimuistoinen lukuelämys. Justiinsa semmonen kikkailu kirja mistä oon aina pitäny.

Harry Potterit (tietenkin)

Raymond Chandlerin Pitkät jäähyväiset. En yleensä oo lukenu salapoliisiromaaneja, mutta koska tämä oli äänestetty parhaaksi semmoiseksi niin täytyihän se lukea. Ja hyvä oli ;).

TSH:n oon lukenu ja kyl se parhaimpien joukkoon pääsee. Mut en kuitenkaan ylistäis sitä ihan maasta taivaaseen.

Niin ja sit tää Häräntappoase (en muista kirjoittajaa). Siin on hyvää huumoria ja ku se päähenkilökin on suunnilleen mun ikänen ni kyllä jakso kirja kiinnostaa.

Kuten näette, luen aika eri tyylisiä kirjoja.

[Ceassa]

Noh, Taru Sormusten Herrasta ainakin, ja se tokko tarvitsee mitään sen kummempia perusteluja osakseen. Klassikkojen klassikko, fantasiakirjallisuuden peruspilari jonka lukemisen voisi sanoa jopa kuuluvan yleissivistykseen. Kaikin puolin antoisin lukuelämys joka eteeni on koskaan sattunut.

Harry Pottereihin olen myös mennyt hurahtamaan ihan täysin. Aluksi pidin niitä monien muiden tavoin pelkkinä lasten hokkus pokkus -kirjoina, mutta kunhan itsekin aloin niitä lukemaan niin ne varastivat sydämeni täysin. Hämmästyttävän mukaansatempaavia ja ennen kaikkea moniulotteisia kirjoja. Herättävät paljon ajatuksia ja pohdittavaa, onnistuvat ihastuttamaan ja vihastuttamaan, ilostuttavat hauskalla ja leppoisalla kerronnallaan ja yllättävät ennalta-arvaamattomilla juonenkäänteillään. Rowling on suoraan sanottuna nero!

Waltarin Sinuhe, egyptiläinen. Nämä ovat taas näitä sarjassamme "pakkoluettavat". Takuulla yksi mielenkiintoisimmista kotimaisista teoksista koskaan, ja jo pelkästään ajatus ihan maailmanlaajuisestikin tunnetusta suomalaisesta kirjailijasta kutkutti sen verran, että tuo Waltarin ns. pääteos Sinuhe oli pakko kaivella jostain esiin. Todella positiivinen tapaus, joka yllätti mukaansatempaavalla kerronnallaan ja aihepiirikin oli sydäntäni kovasti lämmittävä (tuokaa mulle Egypti!), joten ei ihme että tykästyin tarinaan kovasti. Vielä kun raskisi ostaa kirjan omaankin kokoelmaani, tuo olisi hyvinkin kova sana koristamassa kirjahyllyäni - tähän mennessä olen lukenut sen vasta kerran kirjastosta otettuna lainakirjana, ja haluttaisi kovasti kahlata tuo läpi useampaankin otteeseen. Loistava teos, ja kotimaisuus tekee siitä vaan entistä kiinnostavamman.

Stephen Kingiltä löytyy lukuisia mestariteoksia jotka lasken suosikkikirjoikseni, mutta mainitsen nyt vaan yhden tarinan joka on erityisesti onnistunut jäämään mieleen: Langolieerit. Tämä novellinpätkä oli niin tavattoman herkullinen ja piinaava etten voinut olla rakastumatta siihen. Kingi loisti tässä mielestäni parhaimmillaan ja osasi käyttää hyväkseen juuri sellaisia pelottelukeinoja jotka purevat minuun hyvin vahvasti. Hrr. Ja tämäkin oli juuri niitä tapauksia jotka vaan vahvistavat uskomustani siihen, etten ikinä uskalla jalallani astua lentokoneeseen. Hrr! (juu, en ole ikinä ollut lentokoneessa. enkä mene, ne on tappajia)

No juu mainitsenpas sittenkin vielä pari Kingiä lisää, mutta sen enempiä perustelematta: Kuoleman Käytävä (myös Vihreänä Mailina tunnettu, filmatisointi tästä oli btw myös ihan loisto), Painajainen, Tarpeellista Tavaraa ja Aurinkokoira. Jälkimmäinen ei enää nykyään onnistu viehättämään minua erityisen kovasti, mutta tuo täytyy mainita jo siitä syystä että se oli ensimmäinen tarina jonka Kingiltä luin joskus kun olin hädin tuskin vasta oppinut lukemaan, ja voi jee niitä traumoja. ^^

Mitäs vielä... *kurkkaa kirjahyllyynsä* Arturo Pérec-Reverten Yhdeksäs Portti on myös kohtalaisen mielenkiintoinen tapaus. Tulin ensin katsoneeksi Johnny Deppin tähdittämän filmatisoinnin kirjasta, ja sen jälkeen luin itse teoksen ja se onnistui viehättämään etenkin lukuisilla sellaisilla kohtauksilla ja asioilla joita elokuvassa ei (tässäkään tapauksessa) näkynyt. Tarina ja idea oli aikas kiinnostava, ja etenkin ne hassut Luciferin piirtämät iloiset kuvat kirjassa onnistuivat kiehtomaan. Ei välttämättä niinkään parhaimpia lukemiani kirjoja sinänsä, mutta mainitsemisen arvoinen anyway. Jäänyt kuitenkin hyvin kiintoisana tapauksena mieleeni. :]

[Pinchi]

hmm, mitäköhän mieleen tulisi nyt?

Banana Yoshimoto - Kitchen
Todella rauhallinen, eteerinen ja kaunis kirja. Vaikka kirjan tapahtuma olisi suuri ja josta mahdollisesti joku muu voisi kirjoittaa hyvinkin paljon asiaa suurennellen, Yoshimoto tekee sen hyvinkin kauniisti ja vaatimattomasti. Ihana. Pidän myös muista lukemistani Yoshimoton novelleista, esim. N.P ja Moonlight shadow.

Antoine de Saint Exupery - Pikku Prinssi
Klassikko, joka myöskin hyvin kaunis kirja. Eritoten kettukohtaus saa meikämannen tursaamaan.

Jane Austen - ylpeys ja ennakkoluulo
Viimeisin lukemani kirja, ja kyllähän minä tästä tykkäsin. Olen muutenkin pukudraaman suuri ystävä, eikä tietenkään ole pahitteeksi mikäli siinä on vielä vähän romantiikkaakin mukana.

Tutustukaa myös ihmeessä Suomen ehkä tunneituimpaan taiteilijan, Tom of Finlandin, elämänkertaan. Ei muuten, mutta luulen että aika harva suomalainen edes tietää kuka hän on, enkä yhtään ihmettele miksei hän kotimaassaan ole päässyt kovinkaan tunnetuksi, varsinkin kun ottaa huomioon miten konservatiivisia me suomalaiset olemme. Onneksi ollaan kuitenkin parempaan päin menossa. :)

[Tsaukki]

Taru sormusten herrasta.Olen lukenut kahteen kertaan ja vielä kun siellä lopussa sukupuita ja muuta ylimääräistä niin hipoo täydellisyyttä.

Supernaturalisti.Todella hyvä kirja,tarina pitää otteessaan loppuun asti,joissakin kohdissa kohdissa pölistään ihan kasittämättömiä mutta mikäs siinä,tulevaisuuteenhan tämä sijoittuu. On liian lyhyt

Harry Potterit.Omistan kaikki ja niitä jaksaa lukea pariinkin kertaan.Jokaisessa on hyvä tarina,niin kuin hyvässä kirjassa pitääkin.Jos huonnoa pitää löytää niin liian vähän huumoria.

[Hellas]

Olen lukenut paljon, mutta selkäpiitä puistattavan vaikutuksen minuun teki
Gustav Janouchin Keskusteluja Kafkan kanssa.

Erikoista kirjassa oli se, kuinka eläväksi Kafka tuli taas kirjan sivuilla.
Hänen persoonansa, äärimmäisen vaikea ja kiehtova, valottui Gustavin kirjoitusten avulla.
Vaikutuksen teki se, että Kafka oli tehnyt Gustavin elämään niin lähtemättömän tärkeän vaikutuksen.

Toinen, klassikko kirja, joka veti minut täysillä maailmaansa on Sinuhe egyptiläinen, Mika Waltarin kirjoittama.

Historia on minusta kiinnostavaa, siksi oli hienoa lukea sitä proosan muodossa. Waltarin oma elämänkokemus erottuu kirjassa, ja se on minusta kunnioitettavaa, että hän on oivaltanut paljon asioita elämästään ja maailmasta. Sinuheen oli myös jotenkin helppo samastua, sehän on tietenkin tärkeää lukiessa.

[Vaylan]

Parhaita kirjoja on niin monta. Aivan liian monta, että jaksaisin kaikki ne luetella. Tässä kuitenkin muutama helmi, jotka ovat jääneet mieleeni.

Alex Garlandin Laguuni (kirja johon leffa The Beach perustuu) on yksi parhaimmista sekä mieleen painuvimmista matkailukertomuksista mitä olen lukenut. Määritelmä "matkailukertomus" ei ole ehkä oikea tai osuva, mutta toivottavasti se selkeyttää hieman kirjan tyyppiä. Täytyy mainita vielä se, että elokuva ei tee oikeutta tälle kirjalle, itseasiassa se pilaa sitä joiltakin osin :prkl: .
Kirja kertoo englantilaisesta nuorukaisesta joka vaeltelee mm ympäri Aasiaa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Thaimaaseen ja tarkemmin Phuketin saaren lähettyvillä sijaitsevaan arvoitukselliseen saareen. Matkailijoiden keskuudessa kiertää legenda ihasuttavasta laguunista, joka on reppuselkämatkailijoiden unelmien paikka. Kirjan päähenkilölle tietenkin tarjoutuu tilaisuus päästä kyseiselle saarelle ja siitä saavat alkunsa erinnäiset tapahtumat.
Garland on todella hyvin osannut kuvailla laguunin ja sen ympäristön. Tapahtumat ovat jännittäviä ja kirjan luettuaan haluaisi itsekkin lähteä jonnekkin vastavaan paikkaan.

Toisekseen tulee mieleen Taru sormusten herrasta trilogia, mistä en jaksa pahemmin paasata. Se on kuitenkin yksi parhaimpia kirjallisuuden klassikoita, jota jaksaa lukea yhä uudelleen ja uudelleen.

R.A Salvatoren kaikki Drizzt Do´Urdenista kertovat kirjat ovat huikeita lukuelämyksiä. Maailma on mitä mielenkiintoisin ja hahmot ovat myös ihastuttavia. Vai sanoisinko vihastuttavia... hmm.

Lisäksi suosikkeihini kuuluvat Dragonlancet (Weiss & Hickman): maailma on kiehtova ja unohtumaton sekä hahmot, tarviiko niitä enää ylistää enempää. Ne vain ovat loistavia!

Robert Holdstockin Alkumetsä: kirja voi aluksi tuntua hieman vaikeasti avautuvalta, siinä nimittäin esitellään aika mielenkiintoinen teoria, jos vain jaksaa jatkaa pidemmälle niin ei voi enää lopettaakkaan. Kirja sijoittuu toisen maailmansodan jälkeisen ajan Englantiin ja siellä sijaitsevaan Ryhordin metsään, joka paljastuukin aivan muuksi kuin tavalliseksi lähimetsiköksi...

//edit: Unohdin vielä mainita David Eddingsin Belgarionin ja Mallorean tarun. Nämä kirjasarjat, johdattivat minut fantasiakirjallisuuden pariin ja eivät ole jääneet minkään varjoon aikojen saatossa. Mielestäni nämä kuuluvat ehdottomasti fantasiakirjallisuuden kärkikastiin!

[huru-ukko]

Oma ehdoton suosikkini on Iskuryhmä Rainbow, sillä tässä kirjassa on sopivasti toimintaa, ei liikaa, ei toisaalta liian vähän, ja hahmot on selkeästi kerrottu ulkonäöltä ja juonessa pysyy helposti mukana. Eikä tässä ole sekoitettu liikaa totta ja fantasiaa.(oikeastaan ei ollenkaan.)
Joten kirjaa suosittelen kaikille, jotka ovat kiinostuneet toiminnasta.

[nevena]

Paras lukemani kirja on ehdottomasti Felidae. Tekijää en nyt muista mutta kirja löytyy kirjastosta aikuisten jännäripuolelta. Tarina on mukava, eikä pitkäveteinen. Kirja on kirjoitettu kissan näkökulmasta ja mielestäni aivan loistava. Suosittelen lämpimästi muillekkin.

[Mutov]

Parhaat lukemani kirjat on ehottomasti J.R.R. Tolkiein Tarusormusten herrasta, Hobitti ja keskeneräisten tarujen kirja. Muilta kirjailijoilta on J.K. Rowlingin Harry Potter sarja, Kevin J. Andersonin Star Wars Jedin etsintä ja joskus kaksi vuotta sitten lukema kirja joku (en oo ihan varma) Tripodien aika (kirjottakaa jos tiedätte oliko se tommonen ja kuka sen kirjotti).
Ahh....Olin aivan unohtaa Ironmaiden: Run to the hills kirjan, jonka olen lukenut, koska......Ironmaiden on.....toisiks paras bändi maailmassa. :)

[Redfall92]

Itse en ole mikään hirveä luku toukka, mutta pari kirjaa olen lukenut.... Itse asiassa muistan vain yhden. Redwallin taruista olen lukenut vai 7. Ja Redwallin taru 1 olen lukenut hiukan. Ja nyt piti aloittaa jokin kirja koulussa lukemaan niin rupesin lukemaan kristalli vankila. Sen kummempia kirjoja en ole lukenut. Harry Pottereista en ole jaksanut pitää, joten en ole myöskään lukenut. Ja Taru Sormusten Herrasta oli liian pitkäveteistä. Minua ei ole luotu lukemaan. Yksinkertaista ja totta. ;)

[Unski]

Itse en ole mikään hirveä luku toukka, mutta pari kirjaa olen lukenut.... Itse asiassa muistan vain yhden. Redwallin taruista olen lukenut vai 7. Ja Redwallin taru 1 olen lukenut hiukan. Ja nyt piti aloittaa jokin kirja koulussa lukemaan niin rupesin lukemaan kristalli vankila. Sen kummempia kirjoja en ole lukenut. Harry Pottereista en ole jaksanut pitää, joten en ole myöskään lukenut. Ja Taru Sormusten Herrasta oli liian pitkäveteistä. Minua ei ole luotu lukemaan. Yksinkertaista ja totta. ;)

Ah, joku muukin on sentään edes kuullut Redwallista! Muutama vuosi sitten lainasin muutaman opuksen kirjastosta ja perus idea on todella oiva, koska näissä yhdistyy tietyllä tapaa satu ja fantasia realismiinkin vieläpä. Todella tunnelmallisia kirjoja, suosittelen ihmisille joilla on hiemankin mielikuvitusta.

Noh, aloitetaanpa se listaus (ohessa toki muutama perustelu)

Forgotten Realms sarja Ei te oppimattomat! En tarkoita Drizzittejä, joita ylempänä olijat ovat jo hehkuttaneet. Noh, tarkoitan minä kyllä niitäkin, mutta en ainoastaan. Syy miksi pidän kirjasarjasta on se, että minä tunnen hyvin sen fantasia maailman, johon FR kirjat sekä roolipeli sijoittuvat.
Nyt kauppoihin on lopultakin tullut hieman muutakin Forgotten luettavaa, kuin ne iänikuiset Drizzt Do'Urdenit Daermon n'a Shez'baernonista (yhdeksäs huone bai te vei). Esimerkiksi Pappiskvintetti on Yhdysvalloissa aikamoisen kehuttu kirjanen ja pian nappaankin sen kätösiini, kuten myös koko sarjan aloittaneen Elminster - saagan. Legendan mukaan, nämä eivät ole pelkkää mättöä...

Minä, Lucifer: Voi, mistä tämän kirjan kanssa voisi edes aloittaa?
Satuin melko vihjaavan nimen vuoksi lainaaman tämän paikallisesta kirjastosta ja en voi sanoa muuta kuin: WOW.
Kirja, jossa Saatana itse kertoo 'synkän' tarinansa bileistään ja viiden tähden lesbo-eläin-vahva ryssä riennoistaan. Erittäin vahvassa uskossa olijoille kirjaa ei kannattane suositella, koska se on melkoisen pakanallista tekstiä mutta kaiken mustanhuumorin alta löytyy hyviäkin pointteja kristinuskosta ja kaikista niistä pikku seikoista joilla ylä-astelaiset kiusaavat opettajiaan.
Suuria paljastuksiakin kirjasta löytyy (Jumala ON vessassakin!) ja sen eräs upein piirre aukesi minulle vasta kirjan palauttamisen jälkeen.
Kirjoittaja on Glen Duncan ja tarina kertoo Glen Duncanista, jonka ruumiin Iso S kuukaudeksi saa ja sen kuun aikana kirjan kirjoittaakin. Sen käänteishuumorin toki tajusin, mutta iso naurahdus tuli vasta, kun tajusin että kirjahan voi olla tarkoituksellisesti pelkkää propagandaa!
Jo pelkän kirjankin aikana Lucifer kertoo kuinka kaamea valehtelija hän onkaan ja kuinka tyhmiä me ihmiset sitten olemmekaan. Koko kirja on sittenkin vain Luciferin päästä keksimiä valheita, jotta meidän uskomme horjuisi.
Siis noin teoreettisesti totta kai. Upea kirja kaiken kaikkiaan, koska se oikeasti saa ihmisen kyseenalaistamaan. Huumoristakaan ei tosiaan ole puutetta.

[Advent child]

Hmm. Parhaimpia lukemiani kirjoja on muutama. Tässä ainakin osa niistä:

-Hopeatikari, Katherine Kerr. Ihan mielenkiintoinen fantasiakirja, joka kertoo kelttiläisestä kulttuurista. Kirja on Deverryn tarun ensimmäinen osa (niitä oon tietääkseni ilmestynyt tähän mennessä vain kaksi). Kirja on kertomus 400-vuotta sitten tapahtuneen murhenäytelmän seurauksista, jonka takia muutamat murhenäytelmässä mukana olleet ihmiset ovat tuomittuja syntymään aina uudelleen samaan maailmaan, jotta he jossain vaiheessa hyvittäisivät edellisessä elämässään tekemänsä virheet (kirjassa kuvattu kolmea eri aikakautta, jossa lähes samat virheet toistuvat). Vain yksi ihminen tietää tästä. Tietäjä Nevyn, joka on itse ollut yksi murhenäytelmään osallistujista. Hän yrittää saada kaiken ennalleen. Kirjassa on mukana romanssiakin.

-Taru kolmesta miekasta -sarja, Tad Williams. Sarjan alku on ehkäpä kiinnostavempi, kuin loppu... Sarja kertoo nuoren Hayholtin linnan kyökkipojan, Simonin ja hänen matkanvarrella tapaamiensa ystävien matkasta, jonka tavoitteena on tuhota paha myrskykuningas Ineluki. Lopulta käy ilmi, että ystävyksien pitäisi etsiä kolme tarunhohtoista miekkaa, joiden avulla he pystyisivät pysäyttämään Inelukin.

-Dragonlance, Syyshämärän lohikäärmeet, Margaret Weis & Tracy Hickman. Mahtava!! Hahmot ovat mielestäni erittäin mielenkiintoisia tässä kirjassa. Kiinnostava kertomus maailman pelastamisesta lohikäärmeiden uhalta, kun ystävät yhdistävät voimansa, ja seikkailevat ympäri Ansalonin mannerta mitä ihmeellisimmissä paikoissa etsien kadonneita jumaliaan.

Heh, kaikki fantasiakirjoja! :)

[Tomska91]

Paras on loru sorbusten herrasta ehdottomasti ai että kun on härski kirja, hahmotkin on niin persoonallisia esim.Ara-korni Ara-korven poika, goodgulf harmaahammas,Fritsu ripuli, fritsun setä dildo ripuli, legoland, gimppi,spam ja mersu ja pepsi



muita hyviä nyt on Hobitti,Tarzanit,Evat ja Adamit ja Herkulekset

[nevena]

Tuli tässä lueskeltua tuo juoppohullun päiväkirja, ja olen räkättänyt vedet silmissä :D loistavaa tekstiä *Wirn* tuli vielä lisättäväksi että tykkään myös harry pottereista, viides kirja ehkä hieman surullinen, tuli melkein itku silloin sitä lukiessa.

[Irvy]

J.K.Rowling:Harry Potter (kaikki ne kirjat)
No mun mielestä ne kaikki on hyviä ja oon lukenu 2 kertaa sen Azkabanin vanki kirjan ja luen jus Liekehtivää Pikaria ja sekin on tosi hyvä kirja.
Ne kirjat jotenkin tempasee mukaansa kun on vähän lukenu niitä.
Ei muuta sanottavaa näistä kirjoista


J.R.R.Tolkien:Hobitte eli sinne ja takaisin.
Tää on kans tosi hyvä kirja.Seikkalu mihin hobitti lähtee mukaan (mitä hobotit ei todellakaan yleensä tee) niin se oli kiintoisaa.Kirjassa tapahtuu monenmoisia jännittäviä asioita ja Tolkien on yksi maalman parhaita kirjoittajia.Miten jollain voikaan olla niin laaja mielikuvitus.

[Tangentti]

Dragonlance kirjat ovat todella hyviä.Oikeastaan ainut fantasiakirja sarja josta pidän.Toki on Forgotten Realms mutta niitäpä ei ole tullut luettua muutakuin yksi kirja.

Dragonlance kirjat ovat mestariteoksia oikeastaan ja ne olivat parempia kuin luulin aluksi.Ostin syyshämärän lohikäärmeet (joka oli ensimmäinen Dragonlanceni) koska äiti käski.Myöhemmin ostin jatko-osat tähän ykköseen ja tämä ensimmäinen trilogia onkin paras koko kirjasarjasta.Olen muitakin osia lukenut mutta mikään ei ole iskenyt kuin peitsensankarit.Parhaimpia hahmoja on monta eli niitä en ala mainitsemaan.Mahtavaa oli se että joka hahmoa tuli paljon tai ainakin sankareista.Paras rotu on Kentti sillä ne ovat hauskoja pikku lurjuksia.

[ltx]

Paras kirja, joka olen lukenut on J.R.R. Tolkkien Taru sormusten herrasta. EI VARMAAN TARVITSE ESITELLÄ ja D.Eddingsin Vanhat jumalat, joka oli mun mielestä aika hyvä. Kirja kertoo unennäkijöistä ja sodista.

[Sir Edmund]

J.R.R. Tolkien: Silmarillion
Pidän tästä kirjasta enemmän kuin sormusten herrasta, joka on toinen suosikkini. Kirja on kiinnostava, sillä se valottaa Keski-maan historiaa, ja hahmot ovat hienoja. Kirjassa on myös loistava kerronta ja sitä lukiessa alkaa tajuamaan maailmaa. Kaikki hieno ja loistava ei kestä ikuisesti, on erittäin hyvä lause kuvaamaan tätä kirjaa. Vahvin valtti tässä kirjassa on omasta mielestäni kuitenkin henkilöt, jotka lumoavat ja joskus vihastuttavat minua. Ennen kaikkea Fëanor on hieno hankilö, vaikka onkin turhan äkkipikainen.

Margaret Weis: Dragonlance-kirjat
Suosikki kirjasarjani, joka on ehkä vähän liikaa tusinafantasiaa, mutta iskee minuun täydellisesti. Luen kirjat useita kertoja ja silti ovat aina yhtä kiinnostavia. Kronikat olen lukenut varmaan viisi kertaa ja legendatkin kolmesti. Tässäkin sarjassa hienoa ovat hahmot ja juoni, jossa kierretään epätoivon partaalta takaisin toivoon. Kirjojen loputkaan eivät ole niin mustavalkoisia, kuin yleensä jossain tusinafantasiassa. Hahmoja on sarjassa monenlaisia, joten ole heistäkin löytänyt useita suosikkejani.

Isaac Asimov: Säätiö-sarja
Scifi-kirjallisuuden klassikkoja, joita ikä ei ole heikentänyt missään nimessä. Juoni on kiintoisa ja onnistuu pitämään koukussa koko sarjan ajan. Myös muut Asimovin kirjat ovat mestatiteoksia scifi-kirjojen joukossa.

Myös Dan Brown on loistava kirjailija ja hänen salaliittoteoriansa ja kirjojen nopea aloitus ovat pureneet minuun. Häneltä suosikkini on nyt ajankohtainen Angels and demons.

[Makoreactor 5]

Paras kirja?

Sijalla :D I :D :Michael Enden Tarina Vailla Loppua, sillä siinä on aivan mainio juoni sekä mielenkiintoinen maailma.
Sijalla II:Taru Sormusten herrasta 1-3, Silmarillion ja hobitti, silläyhdessä ne luovat aivan uskomattoman hienon maailman. Vielä kun tulisi joku joka kuvaisi sitä maailmaa vielä syvällisemmin, niin olisi aivan mainiota :D
Sijalla III:Kapteeni Sinikarhun 13 ja ½ elämää: No eipä ole kovin kummoinen kirja, mutta hauskan pitkä ja sisältää mielenkiintoista tietoa.

[The Guardian]

En rupee pahemmin perustelee...muttatässä näitä on...
Hobitti(siis aivan tajun hyvä!!!)
Hp:t(luultavasti maailman parhaita kirjoja...)
Paahde(suurin osa ei ehkä tiedä...tuli äikässä luettua,todella hyvä,omaperäinen juoni ja päähenkilöllä on persoonaa...)
Kalle-Yrjänän 12 yritystä...(bertklooni,nimi siitä et jos ottaa k:n kallesta,yr:n yrjänästä ja pä:n sukunimestä[kalle-yrjänä pääkkönen] niin tulee kyrpä...kirjailijan kieroutunutta huumorintajua :huh: ...mutta kirja hakkaa bertit... :D )
siinähän niitä oli...ja jos tähän vielä lisäis "10pientä neekeripoikaa"en ole rasisti(kovin paha sellainen)kirjan nimi oikeasti on tämä,tai ainakin oli...nykyään sen nimi on"ja yksikään ei selvinnyt"...vähän väkisin väännetty,mutta niin hyvä kirja,että luin yhdessä vuorokaudessa... :confused: )parasta dekkariantia mitä löytyy IPP suosittelee...

[Antendo]

En oo paljoo kirjoja lukenu nii tässä o vissii kaikki ja kaikki on ollu hyviä.

Puimuri turistit en muista kirjottajaa
Hyvä kirja. Ei kovinkaa paksu. Kertoo (tais olla kolmesta) maalla asuvasta miehestä mitkä lähtee kiertää suomee puimurilla.

Potterit (kaikki) J.K. Rowling
Jostai syystä ne vaa on hyviä. Tempaa hyvin mukaasa.

Kettusen kootut Markus kajo
Ei kerro mistään. Siinä on ajatelmia arkisista asioista mitä on ajateltu pintaa syvemmältä. EN SUOSITTELE KOULUSSA TUNNILLA LUETTAVAKS. Nolottaa meinaan nauraa ku muut on iha hiljaa.

[Ildjarn]

Kettusen kootut Markus kajo
Ei kerro mistään. Siinä on ajatelmia arkisista asioista mitä on ajateltu pintaa syvemmältä. EN SUOSITTELE KOULUSSA TUNNILLA LUETTAVAKS. Nolottaa meinaan nauraa ku muut on iha hiljaa.

Kettuset on kieltämättä melkosen hassu kirjasarja, se kirjottajaa miettii yksinkertaisia asioita joihin mikään tiedemieskään ei varmaan keksisi vastausta. (Esimerkiksi, miksi kutittaa varpaasta?)

Mutta yksi parhaita lukemiani kirjoja lienee Deborah Spungenin kirjoittama Nancy niminen teos. Kyseinen kirja kertoo Debin omasta lapsesta ja myöhemmin punk-legendan Sid Viciousin tyttöystävästä Nancy Spungenista. Nancyhan oli jakomielitautinen tyttö, jolla oli ongelmia kaikenlaisten asioiden suhteen, ja jonka lapsuuden nukutusaineet ja muut sellaiset johtivat myöhemmällä iällä huumeiden ja muun sellaisen pariin. Varsin kivaa luettavaa, kun katsotaan minkälaista tämä on äidin näkökulmasta; kyllä ne vaikeat lapset todella on vaikeita. Tämän kirjan perustella ymmärrän äitejä ehkä hieman enemmän, mutta toisaalta myös ymmärrän senkin, että toiset äidit valittaa aikalailla turhasta kun vertaa Deborahiin. Koskettavakin kirja oli, etenkin Sidin loppukirjeet. Kansikuvan mukaan teos on järkyttävä huumetarina rock-maailmasta, minkä kyllä allekirjoitan täysin. Helvetin hyvä kirja, jota suosittelen ainakin kaikille Punkin ystäville. Itse sellainen en tosin ole, tämä tarina upposi muutenkin varsin hyvin. Sopii melkein kenelle tahansa.

[Akie-san]

En ole hetkeen lukenut mitään uutta kirjaa, mutta laitetaan nyt tämänhetkiset suosikit:

Kellopeli Appelsiini on varsinkin näin kirjan muodossa erittäin hyvä. Pojat ovat muutenkin nuorempia ja vielä hullumpia kuin kyseisessä leffassa. Pidän kirjan kielestä.

Taru Sormusten Herrasta on kirjana hyvä, mutta elokuvat ovat suoraan sieltä jostain.. Ei tarvitse ilmeisesti tarkemmin selostaa.

Harry Potterit. Feeniksin kiltaa en ole vielä jaksanut lukea kun HARRYYN MENEE HERMOT! Olisi vain pysynyt kakarana, niin ei tarvitsisi lukea hänen angstisimmista ajatuksistaan ja ei tarvitsisi seurata hänen jatkuvaa kiukutteluaan RAEE! Edelliset kirjat on olleet ihan hyviä. Tiedän kyllä Feeniksin kiltasta sen mitä jollekin nimeltä mainitsemattomalle tapahtuu.

Bram Stokerin DRACULA. En ole nähnyt vielä yhtäkään hyvää Dracula- leffaa. Kaikki on olleet jotain kuminaamaripellejä tai jotenkin juonellisesti kökköjä. Kirja on todella mielenkiintoinen ja jännittävä.

[liuliu]

no mimun parhaimmat kirjat tulee tässä:
dragon lance-sarja,margaret weis & tracy hickman
hyviä kirjoja,kerrotaan hyvin erillaisia fantasia-tarinoita,
jokainen kirja on aina erillainen,ja harvoin kahta samallaista kohtaa,
mutta hahmot on aika normaaleja.Sopivan pituisia...
taru sormusten herrasta-joku tolkien
tämä on aika yleinen suosikki, joten tuskin tarvii paljoa informaatiota
mutta minusta liian pitkiä mutta jaksoin silti lukea kaikki kolme,
elokuva vastasi myös odotuksia,mutta joitain kohtia ei elokuvassa ollut...
star wars-kirjat,monia,monia
tämäkin on aika yleinen suosikki,ei oikeastaan kovin fantasiamaista,mutta silti.
kertoo hyvin kuvitelluista planeetoista ja olennoista
ja kirjan juoni sieppaa heti,kaikkia kirjoja en silti lukenut...
:) :)

[Metsätähti]

Gaimania kumarretaan! :lovetus:
Toisin sanoen kaikki Neil Gaimanin kirjoittama utopia uppoaa minuun. Sandmanit ovat parasta mitä sarjakuvarintamalla on koskaan luotu.
Myös Pullmanin Universumien Tomu -trilogia vetää pisteet kotiin raikkaasta omaperäisyydestä sekä ajatuksien herättämisestä.
Tietenkään Tolkienin mestari kronikkaa, Sormusten herraa ei sovi jättää mainitsematta. Eikä liioin Dragonlanceja.
Suomalaista kamaa tulee kulutettua aika vähän, mutta Leena Krohn on eittämättä fiksu nainen. Datura-romaani löi minulta jalat alta.

[Fera]

Tässäpä nämä:

Taru sormusten herrasta
Hieno trilogia, hyvät hahmot ja juoni aivan loistava. Pidän myös Tolkienin kirjoitustavasta. Mutta joissain kohdin kuitenkin hieman tylsä.

Harry Potterit
Mukavaa luettavaa, ja hieno aihe. Olen lukenut kaikki, ja täytyypä sanoa etä viides oli kyllä ärsyttävin, Harryn takia. Hän on niin teini, että oikein pahaa tekee. Kaiken pitäisi pyöriä hänen mielensä mukaan, vain hän on oikeassa, hän hän hän! Mutta kokonaisuudessaan Potterit ovat mahtavia kirjoja.

Dracula
Yksi parhaimpia kirjoitettuja kirjoja. Hakkaa Stephen kingin romaanit ja viehättää tarinallaan, käänteillään ja hahmoillaan.

Hobitti
Viihdyttävä ja Tolkienin helmiä. Nauratti useasti tätä lukiessa. Tarina ja hahmot hienoja, ja Keski-maa loistaa paikoillaan.

Silmarillion
Todella hyvä kirja. Kertoo Keski-maan alkuajoista, mm. Berenistä ja Luthienista, ihmisten saapumisesta ja kääpiöiden synnystä. Tolkienin parhaimmistoa, ehdottomasti. Taru hyvän ja pahan taistelusta viehättää, ja kirjoitustyyli on edelleen mukavaa. Kaunis työ.

[Sisko ja sen Sisar]

Sisar: Jumaloin R.A Salvatoren Forgotten Realmsiin liittyviä kirjoja.
Niissa on hyvät jounet, henkilöt sekä kaunista kilenkäyttöä!!!
Olen lukenut kokonaan nämä sarjat:
-Musta haltia -trilogia
-Jäätuulen laakso -trilogia
-Drowin perintö
-Pimeyden polut
- ja Metsästäjän miekat -trilogian viimeinen osa on vielä kesken.
Olen myös lukenut Harry Potter ja liekehtivä pikarin, sekin oli ihana. Myös Elaine Cunninghamin kirjat Haltiavarjo, Haltialaulu sekä Hopeavarjot koskettivat sydäntäni.
Sisko: Minun lempikirjojani ovat Kevin Crossley-Hollandin Arthur -sarja, sitten tietysti Elaine Cunninghamin sarjat; Drow prinsessa, sekä Laulut ja miekat.
Muita hyviä ovat Sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmesit.

[Draconsword]

No ainakin Tolkienin kaikki kirjat ovat hyviä niissä saa hyvän kuvan tapahtumista ja kaikki kirjat selittävät aika paljon minkä lainen tämä Tolkienin maailma on. Sit on varmaa Harry Potterit ja oikeastaa lähes kaikki fantasiat on hyviä..

[Aida]

No jaa...aikoinani sain lukutoukan leiman, josta on tosiaan hankala päästä eroon... Niihin aikoihin luin lähestulkoon mitä sattuu, mutta nykyään luen pääasiassa fantasiaa.(Itsekkin kirjoittelen... =/ )
Pidin Robert Jordanin kirjasarjasta, mutta koska se ei tuntunut ikinä päättyvän...toisinsanoen kyllästyin siihen lopullisesti kutososan kohdalla...
Kirjasarjat, joissa on liikaa osia, saavat lukijat lopulta pitkästymään.
Taru sormusten herrasta on ihan ok. Elokuva ei mielestäni tee sille oikeutta. Voinhan olla väärässäkin.. :huh: Siinä tapauksessa pyydän anteeksi...
Kirjan loppu ei mielestäni ollut hyvä..En vaan yksinkertaisesti pidä siitä..! =/
Hyviä kirjoja on monia, mutta jos alkaisin niitä tässä selostamaan, lista venyisi loputtoman tuntuiseksi...Enkä edes muista kaikkien nimiä... :eh: Maankuulun muistin kun omistan...
Luin joitakin vuosia sitten jotain ihmeen "demonisarjaa", mutta koska sekin oli turhan pitkä, lukeminen kävi pitkäveteiseksi...
Syy miksi luen tämän tyyppisiä kirjoja on FANTASIA! Mitä olisi kirja ilman hitustakaan mielikuvitusta? Mitä olisi kirja jossa ei olisi ainuttakaan "yliluonnollista" tapausta? Täytyy tosin sanoa, etä siinnäkin piilee rajat...liikaa fantasiaa on liikaa fantasiaa. Kirja, jossa on pelkästään taikaolentoja ja muita satuhahmoja, ei jaksa pitkään kiinnostaa. Listan ulkopuolelle jätän myös "eläinfantasiakirjat". Okei, myönnän etten ole ikinä edes lukenut niitä, mutta jo pelkkä kannen vilkaisu riittää herättämään vastenmielisyyttä kyseistä kirjaa kohtaan... :mad:

[Candela]

Kaikki Dragonlance kirjat, jotka on kirjoittaneet Margaret Weis&Tracy Hickman. Ensimmäiset Dragonlancit on parhaita, joissa joukko erillaisia ihmisiä lyöttäytyy yhteen kukistaakseen pahat lohikäärmeet, jotka vuosisatojen jälkeen ovat palanneet Krynniin.
+ Hyvät henkilöhahmot.
+ Toinen kirjoittajista on mies ja toinen nainen, joten tyyli on monipuolinen.
- Välillä paikkojen hahmotus kuvauksen perusteella on aika hankalaa.

Potterit ansaitsevat kunnioutukseni, vaikka viitoskirja oli aika outoh...
+ Hyvä kerronta.
+ Paljon eri henkilöitä.
+ Hauskoja paikkoja.
- Välillä kerronta on kuin kahdeksan vuotiaan tekemää...
- Osa hahmoista on liian samanlaisia keskenään.
- Välillä tuntuu, ettei Rowling enää jaksa keksiä lisää, vaan kierrättää
samoja asioita uudestaan ja uudestaan kirjasta toiseen.
- Harry on muuttunut liikaa. Ei ole enää sympaattinen, kuin ennen.

Abarat kirjat, joita on ilmestynyt vasta kaksi, mutta hyviä ovat olleet. Kertovat Candy nimisestä tytöstä, joka joutuu Isabell meren kuljettamana outoon ja merkilliseen Abarat maailmaan. Siellä hän alkaa muistaa outoja asioita... onko hän ollut täällä ennenkin ja mitä Keskiyön herra hänestä haluaa?
+ Mielukuvituksellinen maailma.
+ Kirjoittajan itsensä tekemät kuvat.
+ Hahmoja on paljon ja kaikki ovat erillaisia.
+ Osittain kauhukirja.
- Kirjoittajan itsensä tekemät kuvat.
- Kerronta on välillä hieman outoa... en osaa selittää.
- Kirjoissa käytetty liukas ja kiiltävä paperi on ärsyttävää ja haisee pahalle... tämä ei kyllä vaikuta juoneen millään, mutta sanoinpa mielipiteeni.

Sherlock Holmesin seikkailut oli hyvä. Tykkään sen tyyppisistä dekkareista. Ei liikaa verilöylyä, sopivasti tappelua ja oikeasti loogisia, mutta kiinnostavia juonenkäänteitä.
+ Kirjoitettu Watsonin näkökulmasta.
+ Holmes on hauska, boheemi poikamies.
+ Looginen päättely on niin simppeliä, vaikka vaikuttaa aina ensin niin uskomattoman hankalalta.


Taru Sormusten Herrasta on aivan mahtava! Haluan takuulla lukea sen vielä toiste uudestaankin!
+ Kerronta.
+ Hahmot.
+ Monipuolinen ja rikas juoni.
+ Keskimaan kielet.
+ Keskimaan maa.
- Pitkiä virkkeitä on joskus hankala lukea.

Hobitti - sinne tänne ja takaisin joka on myös Tolkienin kirjoittama on aivan ihana! Se kertoo Bilbon tarinan, ennen Frodoa.
+ Selkeä, mutta silti monipuolinen kerronta.
+ Hauskat henkilöhahmot.
+ Kirja ei ole liian pitkä, vaan tuntuu että se on liian lyhyt!
+ Tolkien kuvaa taisteluja hyvin.


Ei tule mitään muuta mieleen, mutta yleensä kaikki fantasia kirjat ovat minusta hyviä. Olen oikea lukuhirviö ja minut on vaikea pitää erossa kirjoista.

[Chaos]

Tokienin kirjat tuolla taisi lukeakkin jo mutta kerronpas mikä on minun suosikki kirjani hänen tekoksistaan!

Sija 1. Hobitti
+ Todella hyvä juoni ja hahmot
+ Bilbo nuorena
- Klonkun typerät kysymykset vai mitkä olivatkaan.....

Sija 2. Taru Sormusten herrasta
+ Kaikki ovat pysyneet hobiitista paikallaan ( Tosta kirjasta, paitsi onhan tietysti Bilbo vanhentunut )

Vielä oli jokin suuri eeppos kanssa mutta en muista sitä nimeä jos joku muistaa niin ilmotelkoot minulle.

[gysahlgreen]

Victor Hugon Kurjat
Mitähän tästä nyt sanoisi? Todella jännittävä ja tietyllä tavalla sympaattinen kirja, joka ei juuri missään vaiheessa käynyt tylsäksi (lukuunottamatta kohtausta Waterloon sodasta kirjan keskivaiheilla, jota lukiessa iski kiusaus hypätä muutama sivu yli..). Pidin etenkin siitä, että tapahtumat sijoittuivat pitkälle aikavälille ja että kirjassa kerrottiin monen henkilön (jotka kuitenkin liittyivät jollain tavalla toisiinsa) tarina.

J.D. Salingerin Sieppari ruispellossa
Todentuntuista kerrontaa (jos lukuisat kirosanat eivät häiritse, mutta minusta ne toivat vain tunnelmaa ja lisäsivät uskottavuutta). Tässä ei ole oikeastaan alkua eikä loppua (kuten ei monissa muissakaan Salingerin kirjoissa..?), mutta minua se ei haitannut.

Richard Adamsin Ruohometsän kansa
Siitä on aikaa kun tämän luin, joten en enää muista mikä tässä kirjassa on niin viehättävää, että lasken sen aina parhaimpien joukkoon. Jänisryhmän seikkailuista se kuitenkin kertoo, eikä ole raakuutensa puolesta ihan pikkulasten iltasatu. :D

Louis Sacharin Paahde
Ze Shoopuf tuossa pari sivua sitten sanoikin jo kaiken olennaisen, en taida keksiä mitään lisättävää. :D

Siinähän niitä oli, ei juuri nyt muita tule mieleen.

[FF,SH]

Ajan pyörät:
Nämä ovat niin hyviä ja mukaansa tempaavia! Juoni on todella mielenkiintoinen ja aina jotain tapahtumassa. Paljon erilaisia henkilöitä, joiden tarinaa on todella mielenkiintoista seurata. Näihin ei vain voi kyllästyä. Suosittelen todella paljon!

Luunkerääjä:
Todella mielenkiintoinen kirja. Murhat ovat todella mielikuvituksellisia ja mielenkiintoisia. HUOM: Jos olet vain nähnyt tästä kirjasta tehdyn elokuvan, et ole nähnyt vielä mitään. Ehdottomasti kannattaa lukea.

Harry Potterit:
Ihan hyviähän nämäkin, vaikka hiukan tylsiä tapahtumien takia. Henkilöt ja varsinkin opettajat ovat ihan hupaisia.

[Lucifer_The_Fallen]

Omat lempi kirjat: Vampyyri Lestat(Anne Ricen kirja) Kadotettujen kuningatar(Samalta kirjailialta) Veren vangit(Taas sama kirjailia) Taru Sormusten herrasta, Hobitti... Stephen kingin kaikki tuotanto... :evilgrin:

[Lord JF]

Luen enimmäkseen tietokirjoja, mutta kerotomakirjallisuudesta suosikkejani ovat:

Taru sormusten herrasta+Silmarillion
Nämä kaikki varmaan tietävätkin joten en muuta sano kuin, että maailma ja henkilöt on hyvin kehitetty ja pidän myös kirjojen hieman vanhanaikaisesta kerrontatavasta. (Myös Hobitti olisi tarkoitus lukea.)

R.A Salvatoren Forgotten Realms kirjat ovat myös lähellä sydäntäni ja kun maailma on peleistäkin (Baldurs Gate) tuttu niin näitä todella mukava lukea.

Dragon Lancesta: Legendat sarja (Kaksosten aika, Kaksosten sota, Kaksosten koetus) ja Rastlinin kronikat (Hengen miekka, Soturi veljet). Nämä kirjat keskittyvät pääasiassa lempihahmoni Raistlinin ympärille ja siksi kuuluvat suosikkeihini.

Timothy Zahnin Thrawn trilogia kuuluu parhaimpiin Star Wars kirjoihin joita olen lukenut ja siinä on myös hyvin tavoitettu alkuperäisten elokuvien henki. Kirjoissa on myös mielenkiintoisia uusia hahmoja kuten suuramiraali Thrawn ja jediklooni Joruus C`baoth. Zahn on myös kuvannut hyvin mahtavat avaruustaistelut ja imperiumin sotilasrakenteen.

Tähän lopuun täytyy vielä mainita Sven Hasselin sotamuistelot toisen maailmansodan ajoilta. Näissä on tosiaan tavoitettu sodan tunnelma ja kauhut. Lisäksi hän on värittänyt kertomuksiaan sopivan mustalla huumorilla.

[Raccoon]

Minun suosikkejani ovat ehdottomasti kaikki Harry Potterit.. :D Erityisesti rakastan neljättä ja viidettä kirjaa. J.K Rowling osaa kirjoittaa hyvin ja Harryn tarina synkkenee koko ajan. Jännitystä ja huumoria on kaikissa osissa (minun lempi kohtani on viidennen osan loppupuoli jossa kuolonsyöjät ja Harry ystävineen taistelevat keskenään... =) )

K.A Applegate on myös minun mieleiseni kirjailija. Hän on kirjoittanut Animorphs-kirjasarjan, joka kertoo viidestä nuoresta, jotka saavat yhdeltä avaruusoliolta, andaliitilta, kyvyn muuttua eläimiksi (kannattaa aloittaa kirjasarjan lukeminen ensimmäisestä osasta. Muuten siitä ei välttämättä tajua mitään..^^'). Applegate on kirjoittanut myös muita kirjoja, mutta minä pidän eniten Animorphs-sarjasta (19 osaa ilmestynyt tähän mennessä).

Brian Jacques on yksi minun lempi kirjailijoistani. Brian on kirjoittanut mm. Redwallin tarut, jotka kertovat luostarissa asuvista eläimistä (lähinnä hiiristä). Aina on tietenkin jokin pahis, joka hautoo pahoja suunnitelmia. Kirjat näyttävät (osia tähän mennessä tullut Suomeen noin 10) kansien perusteella ainakin minun mielestäni aika lapsellisilta, mutta ovat oikeasti tosi jänniä ja mahtavia. Henkilöt ovat melkein joka kirjassa erit, mikä on sinänsä hieman inhottavaa, mutta kyllä kirjoja on siltikin hauska lukea.

Tanskalainen Lene Kaaberbol on kirjoittanut esimerkiksi Witch-sarjan. Itse en sen erityisemmin Noitajengi kirjoista ole pitänyt, mutta Näkijän tytär uppoaa. Se on äärettömän hyvä ja kertoo 11-vuotiaasta tytöstä, jolla on näkijän lahja. Tytön äiti joutuu lähtemään selvittämään jotain murha tapausta, mutta kyseessä on ansa ja niinpä Dina (päähenkilö) lähtee pelastamaan äitiään. Sarja on neliosainen ja toinen osa on ilmestymässä heinäkuussa Suomeen.

[Delirium]

Parhaimpia kirjoja:

Paahde -Poika joutuu "pahojen poikien leirille" missä pahoista pojista tehdään hyviä. Loistavasti kirjoitettu. Minuun kun nyt vain sattuu vetoamaan tuollainen "sekainen" tyyli. Mielipiteet, muistot, mielikuvat ja todellisuus kaikki toisiinsa lomittuneina ja sopivasti sekaisin.

Noitalapsi -Mary Newsburyn päiväkirjaan perustuva kirja(?). Kuvaa 1600 luvulla puritaaniksi joutuneen tytön elämää loistavsti päiväkirjan muodossa. Kun kylä alkaa syyttää noituudesta ja hirsipuu uhkaa, mitä voi tehdä? Oma luonne on voimakas eikä Mary kumartele kenellekään.

Gareth Nixin kirjat Sabriel ja Lirael -Fantasiaa johon olen vaan koukussa. Manaajia, vapaata taikuutta, synkkyyttä, juonitteluja ja kaiken "pelstaja" abhorsen. Voiko fantasiafriikki muuta toivoa?

Forgotten Realms sarja -"Erilaisia" haltioita. Mustia ja häijyjä omassa maailmassaan joka on maan alla. Maan päälläkään haltiat eivät ole hyviä. Rasismia, vihaa, kostoa, hävitystä, sankaruutta, toivoa ja magiaa. Oma lempperi on Kristallisauvan käskyläinen, joka on vaan niin loistava Jarlaxlen luonteen ja Entrerin pessimismin ansiosta.

Amy Tanin kirjat -Hieman itseään toistavia, mutta allekirjoittanut tykkää. Vanha Kiina kohtaa nykyajan Amerikan, yleensä kahden sukupolven avulla. Äiti kertoo tyttärelleen totuuksia, tai jättää kertomatta. Yhtä kaikki, vanha kiina ei ole koskaan ollut houkuttavampi. (hyvä on, olen aasiafriikki...)

Punainen huivi -Kiinalaistytön tarina. Ji Li Jiang on syntynyt ja varttuu kommunistiseessaq Kiinassa. Tyttö kokee kommunismin hyvät puolet, mutta myös karvaan totuuden ja kulttuurivallankumouksen. Ihastuttava omaelämänkerta kulttuurivallankumouksen Kiinasta. Aihe kiinnostaa, eipä juuri muita syitä tämän ihastuttavuuten keksi.

Seitsemännen portaan enkeli -Frank McCourtin pulitzer palkittu omaelänkerta. Kurja köyhä irlantilainen katolinen lapsuus. Aihetta itkuun löytyy, mutta myös nauruun. Irlantilaispoika syntyy Amerikassa, kasvaa Irlannissa, ja selviytyy. Me liky.

Pratchett - Ei kirja vaan kirjailija. Satiiria parhaimmillaan. Luettu kaikki suomeksi ilmestyneet ja muutamia englannin kielisiä. LUKEKAA.


Tässä nyt nämä muutama jotka tulevat mieleen....Lisää tod. näköiseti seuraa.

[Highwind]

Herrasmies ryöstäjä: Kirjan loistava idea ja yllättvät känteet tekevät siitä herkullista luettavaa.
Yönsiiven Velhot: Kirjasta saa yksinkertaisesti mahtavan tunnelman kun sitä yöllä lukee sängyssä.
Tarzan III - Tarzanin pedot: Raaka tarina kostosta ja rakkaudesta. Niin hyvin osattu kirjoitaa. Koskaan en lue kirjoja missä on kuvia koska tykkääb enemmän luoda mielessä omat hahmot kirjan tekstien perusteella. Tässä kirjasa oli muutama kuva mutta ne oli sen verran erinomaisesti piirretty ettei juurikaan haitannut.

[HeavyLord]

Näitähän riittää :D

Douglas Adams: Linnunrata
Ehdoton suosikki, jaksaa naurattaa monien lukemiskertojenkin jälkeen :D

Margaret Weis & Tracy Hickman: Kaikkeuden Kivet
(3. ei ole vielä ilmestynyt Suomessa, odotan sitä innolla!)
Hienoa fantasiaa, hieno tarina, hienot hahmot, yksinkertaisesti loistavaa!
(Kuten kaikki muukin Weis & Hickman kirjat)

Terry Pratchett: Viikatemies, Pienet Jumalat jne jne
Kaikki Pratchettin kirjat kestää monet lukukerrat!

J.R.R Tolkien: Hobitti ja Taru Sormusten Herrasta
Tätä on varmaan turha edes selittää, vai mitä Tolkien fanit? :D

Robert Jordan: Ajan Pyörä
7. osa menossa, ja lukuinto sarjaa kohtaan vain kasvaa :D
TODELLA mukaansatempaava tarina ja hahmot, suosittelen kaikille fantasianystäville!

*Want to taste my knife?*

[Rauko]

Heh... joo onhan näitä lempikirjoja.

Douglas Adams: Linnunrata
Kyllä. Minunkin listoillani tämä kummittelee, sen verran loistava kirja(sarja) on. Eipä siitä sen enempää.

J.R.R Tolkien: Sormusten Herra & Muu mytologia
En uskalla lähteä erottelemaan, vaikka erottelempa kuitenkin. On se Sormusten Herra teoksena kuitenkin sen verran loistava, vaikka tietenkin se on vain osa kokonaisuutta.

Antoine De Saint-Exupery: Pikku Prinnsi
Kaunein lastenkirja ikinä. Jokaisen immeisen pitäisi lukea tämä ja rakastaa.

Ursula Le Guin: Maameri sarja
Yksi parhaista fantasiamaailmoista joihin olen tutustunut. Kirjailija hienosti välttää kliseefantasian ansakuopat, ja luovii laivansa tuulimagian turvin aavalle merelle, missä ei varsinaisia haastajia näy. Heh. Kivoi kirjoi.

Nyt kyllä valitettavasti unohdin jotain tärkeää, mutta sen kanssa on vain elettävä.

[debtor]

Eoin Colfer: Artemis Fowl

Artemis Fowl -kirjat kertoo Artemis Fowlista, Fowlin rikollissuvun viimeisestä vesasta. Artemis on irlantilainen 12-vuotias(ensimmäisessä kirjassa) poika, lapsinero, jolla on musta tukka(muistaakseni) ja siniset silmät. Ensimmäisessä kirjassa hän ja henkivartijansa Butler ovat etsimässä Kirjaa, keijujen pyhää teosta. Jotain kautta he saavat sen, ja vielä onnistuvat kääntämään sen.
Muuta en jaksa muistaa tähän hätään.
Mahtava sarja, suosittelen lämpimästi kaikille fantasiakirjallisuuden ystäville.