Morofo
4.11.2005, 22:32:52
No, mitäs sanoisinkaan...? Se vaan tuli jostain.
Urpo-Jooseppi, haiseva, ällöttävä ja haiseva. Joosepin tarina liittyy antiikin Roomaan. Itse asiassa tarina ei edes liity Urpo-Jooseppiin, eikä Roomaan. Kylläpäs nenätin teitä pikku urpeliineja.
Muumipappa oli juuri palanut huussista, kun Muuimipeikko tuli hänen luokseen. "Mitä tarkoittaa pontso?" Muumipappa hermostui: "Hemmetin urpo!" Muumipeikko alkoi parkumaan: "Tahtoo nallukan!"
"Meikä poltti sen", Muumipappa sanoi pontevasti.
"TÄ?!"
"Se on raaka totuus."
"No sitten Mamma lyö sua paistinpannulla päähän!"
Muumipappa kauhistui. Hän muisteli viime kertaa, kun Muumimamma teki niin (ajatelkaa sitä tuskaa).
"Öhöm...", Pappa aloitti "Saat minulta kuusipiippuisen haulikkoni, jos hyppäät mereen, juuri siihen kohtaan missä on eniten teräviä kiviä."
Eipä aikaakaan, kun Muumipeikko oli jo puolessa matkassa. Muumipappa ajatteli "Meni vanhaan." "Mitäs täällä tapahtuu?" kuului yhtäkkiä Muumimamman ääni, samaan aikaan, kun Muumipeikko törmäsi puuhun, sitä kautta kompastui kivelle, kieri mäkeä alas, joutui puskaan jossa on triljoonittain ampiaisia ja mehiläisiä. "AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!" Muumipeikon tuskan huudot kuuluivat ainakin niin kovaa, että kuolleet olisivat heränneet haudastaan.
"Menikös se taas samaan halpaan jo kolmannen kerran tällä viikolla?" Mamma kysyi.
"Se oli ainakin numero satakolmaskymmenestuhatyksitoista ja aina samareitti."
"Paitsi kerran poliisipäällikkö pelästyi niin paljon, että ampui häntä vasempaan kankkuun, eikä pystynyt istumaan moneen päivään."
Muumipappa tokaisi: "Omapa on vikansa jos menee pelleilemään tuolla tavalla."
"Ai niin joo... Pappa, minullla on sinulle kerrottavaa."
"No mitä?"
"Et taida olla Muumipeikon isä."
"No ei ihme, ei siinä ole mitään minun suvustani."
"Niinpä", Muumimamma sanoi "niinpä."
THE END :huh:
Urpo-Jooseppi, haiseva, ällöttävä ja haiseva. Joosepin tarina liittyy antiikin Roomaan. Itse asiassa tarina ei edes liity Urpo-Jooseppiin, eikä Roomaan. Kylläpäs nenätin teitä pikku urpeliineja.
Muumipappa oli juuri palanut huussista, kun Muuimipeikko tuli hänen luokseen. "Mitä tarkoittaa pontso?" Muumipappa hermostui: "Hemmetin urpo!" Muumipeikko alkoi parkumaan: "Tahtoo nallukan!"
"Meikä poltti sen", Muumipappa sanoi pontevasti.
"TÄ?!"
"Se on raaka totuus."
"No sitten Mamma lyö sua paistinpannulla päähän!"
Muumipappa kauhistui. Hän muisteli viime kertaa, kun Muumimamma teki niin (ajatelkaa sitä tuskaa).
"Öhöm...", Pappa aloitti "Saat minulta kuusipiippuisen haulikkoni, jos hyppäät mereen, juuri siihen kohtaan missä on eniten teräviä kiviä."
Eipä aikaakaan, kun Muumipeikko oli jo puolessa matkassa. Muumipappa ajatteli "Meni vanhaan." "Mitäs täällä tapahtuu?" kuului yhtäkkiä Muumimamman ääni, samaan aikaan, kun Muumipeikko törmäsi puuhun, sitä kautta kompastui kivelle, kieri mäkeä alas, joutui puskaan jossa on triljoonittain ampiaisia ja mehiläisiä. "AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!!!!!" Muumipeikon tuskan huudot kuuluivat ainakin niin kovaa, että kuolleet olisivat heränneet haudastaan.
"Menikös se taas samaan halpaan jo kolmannen kerran tällä viikolla?" Mamma kysyi.
"Se oli ainakin numero satakolmaskymmenestuhatyksitoista ja aina samareitti."
"Paitsi kerran poliisipäällikkö pelästyi niin paljon, että ampui häntä vasempaan kankkuun, eikä pystynyt istumaan moneen päivään."
Muumipappa tokaisi: "Omapa on vikansa jos menee pelleilemään tuolla tavalla."
"Ai niin joo... Pappa, minullla on sinulle kerrottavaa."
"No mitä?"
"Et taida olla Muumipeikon isä."
"No ei ihme, ei siinä ole mitään minun suvustani."
"Niinpä", Muumimamma sanoi "niinpä."
THE END :huh: