Runo: Minä olen kuolematon

[AlkoTanko]

Nythän runosuoneni pulppuaa kuin viimeistä päivää, eikä loppua tunnu näkyvän.

Kuulkaa tarinani, lapset ihmisen lyhytikäisen.
Sen kertoo teille summa kaikkien painajaisten.
Kun elon sadonkorjaaja teidät noutaa,
ei teitä kukaan jää kaipaamaan.
Koska kukaan ei jää jäljelle
kun auringonpalo polttaa kaiken karrelle.

Mutta ei minua, sillä minä olen kuolematon.

Kun aavat sinisenne kuivuvat,
kun vaivalla kasvatetut peltonne kuihtuvat.
Kun metsänne muuttuvat tuhkaksi,
kun eläimet muuttuvat tomuksi.
Minä seison sen keskellä kaiken,
katsoen silmät kiiluen ja nauraen.

Sillä minä olen kuolematon.

Kun tämä pallo kiveä ja hiekkaa hajoaa,
kun Merkurius, Mars ja Venus katoaa,
kun ylpeä Jupiter heikkona luhistuu,
ja uhmakas Saturnus jääksi kovettuu,
minä olen paikalla katsoen maailman viimeistä henkäystä.

Sillä minä olen kuolematon.

Sillä minä olen kuolematon.


Hmm, ei niin hurja kuin edelliset, mutta jatkaa linjaani. Sanokaahan, pitäisiköhän minun pitää pikku tauko näissä?

/edit: hupsistakeikkaa, sekoitin Venuksen Vesuviukseen. :nuija:
No, sattuuhan näitä. Kohta on korjattu, kiitos Yksisiiven, joka huomasi kämmini

[yksisiipi]

Taas on kuolemattoman hyvää runoutta. Tämä on taas aika julmankuuloinen, koska kertoja katselee tuhoutuvaa maailmaa, vai onko kyse vahvuudesta? No, joka tapauksessa, hienoa tekstiä.

Yksi kohta jäi hiukan haittaamaan...


Originally posted by Muukalainen

Kun tämä pallo kiveä ja hiekkaa hajoaa,
kun Merkurius, Mars ja Vesuvius katoaa,
kun ylpeä Jupiter heikkona luhistuu,

Miten tuo Vesuvius liittyy tuohon? Ei se paljoa haittaa, muuten ihan sopiva sana, mutta asiayhteys...



Hmm, ei niin hurja kuin edelliset, mutta jatkaa linjaani. Sanokaahan, pitäisiköhän minun pitää pikku tauko näissä?

Ei taukoa parane pitää, jos noin hyvää matskua mieheltä tulee. Sitten kun pääsi on tyhjä, niin luova tauko voisi tehdä hyvää.
:D