Enkuli
26.7.2006, 11:36:58
Otsikko kertoo aika paljon. Lukekaa jos haluatte tietää lisää ja kysykää.
Jälleen kerran tarjolla on vaihtoehtoisena lukukokemuksena PDF (http://www.student.oulu.fi/~mioja/Norusu/Kaikki_tarinat_on_kerrottu.pdf), joka on luonnollisesti paljon paremman näköinen ja luettavampi.
-------------------
Tämä tarina on jo kerrottu. Tiedän sen, ennen kuin olen edes miettinyt mitä se tulee sisältämään. Kaikki tarinat on kerrottu. Jokainen käänne, jonka kirjoittaja voi tehdä, on jo käytetty. Kaikki henkilöt, paikat ja ajat on nähty ja koettu. Tarinan rakenteissakaan ei ole mitään mitä voisi enää keksiä. Niinpä en siis edes väitä kertovani teille mitään uutta. Jos joku väittää kertovansa jotain uutta, hän valehtelee. Mikä tahansa teksti voi olla lukijalle uutta, mutta se johtuu vain tämän omasta rajoitutetusta lukukokemuksesta. Kaikki tarinat on kerrottu, et ole ehkä vain lukenut niitä vielä. Kuitenkin me kerromme teille samoja tarinoita uudestaan ja uudestaan ja te luette niitä, eikä kumpikaan osapuoli tiedä syytä tälle epäloogiselle käytökselle. Miksi kukaan haluaisi kirjoittaa tai lukea tarinaa joka on kerrottu?
Koska jokaisella tarinalla on aloituskohtaus, niin valitsen seuraavanlaisen tilanteen: Kaksi henkilöä. tyttö ja poika, makaavat sängyllä selällään, päät vierekkäin, jalat vastakkaisiin suuntiin. Sänky on niin suuri, että sen leveyskin riittää tähän, vaikka lyhyitä eivät ole kumpikaan. Ei mikään omaperäinen tilanne, mutta mikä olisikaan? Koska vain henkilöt eivät riitä, täytyy näiden välillä olla jokin suhde. Tällä kertaa he ovat sydänystäviä jotka ovat tunteneet toisensa hyvin pienestä pitäen. Molemmilla on ollut elämänsä aikana useita parisuhteita toisten kanssa ja he ovat aina tukeneet toisiaan epäonnistuminen toisensa jälkeen.
Nyt he kuitenkin ovat päätyneet jonkinlaiseen kyllästymispisteeseen. He käyvät seuraavan keskustelun, jonka olette varmasti lukeneet tai kuulleet jostain, vaikkakaan ette välttämättä sanasta sanaan. Kirjoittamisen yksi kauneus on siinä, että saman tarinan voi kertoa lukemattomin tavoin eivätkä dialogin sanat ole samat missään kahdessa versiossa.
Poika: “Tiedät että meidän ei pitäisi.”
Tyttö: “Tiedän, että ei pitäisi, mutta tiedän, että alamme silti.”
Poika: “Niin.”
Poika siirtää itsensä tytön viereen ja he alkavat suudella kiihkeästi. Tämä ei varmaan ole mikään uusi tapa muodostaa pari kahdesta ystävästä. Voin myös kertoa, että lopulta he päätyvät rakastelemaan samalla valtavalla sängyllä. Pojan lauetessa tyttö on vielä kaukana kliimaksista ja varsin kyllästynyt. Hän ei kuitenkaan halua näyttää tätä pojalle. Näin tapahtuu tositarinoissa, mutta ei ehkä pornossa.
--------------------
Tämän osan tarkoitus on esittää miten tämä pari löytää onnensa. Se kuuluu tarinoiden alkupuolelle varsin usein ja pian huomaatte varmasti millaista rakennetta tarina seuraa, ehkä osaatte jopa sanoa loput tapahtumat tässä välissä, onhan ne jo kerrottu aikaisemminkin. (Todellisuudessa minun on myönnettävä, että en osaa nimetä tarinan rakennetta. Tiedän kuitenkin, että se seuraa jotain tuttua rakennetta, sillä rakenteetkin on kaikki keksitty aivan kuten kerroin jo). Normaali seurustelu ja arkinen seksi eivät tyydytä tytön tarpeita ollenkaan. Tarinan alusta on kulunut viikkoja ja tilanne on toistunut ja toistunut. Nyt poika on saapunut tytön luokse, kun tämän vanhemmat eivät ole kotona. Tai oikeastaan vain isä, sillä päätin juuri että tytöllä ei ole äitiä. Se sopii tarinan ideaan paremmin. Tyttö asuu pienessä omakotitalossa, jossa on piha ja varastorakennus.
Pojan astuessa sisään tyttö avaa oven alasti. Kohtaus, joka on myös kerrottu monen monta kertaa. Ennen kuin poika ehtii sanoa sanaakaan, aloittaa tyttö keskustelun, joka ei taaskaan pitäisi olla kenellekään outo. Tiedätte sen.
Tyttö: “Tarvitsemme jotain uutta, tiedätkö.”
Poika: “Jos sinä sanot niin. Mutta mitä?”
Tyttö: “Riisu vaatteesi ja seuraa.”
Poika tekee kuten on käsketty ja lähtee tytön johdattelemana varastolle. Se mitä he löytävät varastosta saattaa ehkä järkyttää joitain lukijoita, mutta se ei silti tarkoita että sen pitäisi yllättää. Tytön isä on sidottuna ja suukapuloituna makaamassa patjalla. Seinällä roikkuu kaksi miekkaa. Poika ei ehdi sanoa mitään tytön näettäessä mallia ottamalla miekan ja lävistämällä isänsä. Hieman epäröiden poika seuraa perässä. Viiltelyn ja pistelyn jälkeen tyttö ja poika laskeutuvat patjalle vartalot veren peitossa. Poika alkaa nuolla verta tytön rinnoilta ja ensimmäistä kertaa elämässään tyttö tuntee kiihottuvansa hyvin voimakkaasti. Veristen vartaloiden kietoutuessa toisiinsa kiihkeän seksin muodossa molemmat saavuttavat kliimaksin. Tyttö hymyilee onnellisena nuollessaan verta ja siemennestettä pojan elimestä. Kiinnitin tähän kohtaukseen enemmän huomiota kuin aiempiin, koska tiedän että se kiinnostaa teitä. Vaikka se onkin jo kerrottu teille aiemminkin. Olisitte kuunnelleet.
--------------------
Kuvatakseni tytön ja pojan onnea, kerron teille seuraavaksi vain pari irtonaista kohtausta heidän elämästään. Se riittää, sillä turha kertoa enempää kohtauksia, jotka on jo kerrottu. Voitte lukea ne muualta, ja luettekin, koska teitä kiinnostaa liikaa.
Ensimmäinen otos: Kuja, pieni poika ja tämän äiti. Tarinan päähenkilö poika pitelee äitiä paikoillaan kun tyttö työntää oman miekkansa pienen pojan rintakehästä läpi. Äidin epätoivoinen kirkuminen täyttää kujan tytön leikatessa miekkansa ulos pienen pojan kyljen läpi. Tyttö nuolaisee veren miekkansa terästä. Sitten molempien miekat kohtaavat äidin vatsassa parin suudellessa eläimellisen kiihkeästi kituvan naisen yläpuolella. Lopulta he erkanevat märästä suudelmasta ja heidän miekkansa samaten, jättäen naisen kahtena puoliskona maahan makaamaan.
Toinen otos: Kotibileet. Tyttö on kutsunut ystäviä kotiinsa juhlimaan hänen ja pojan puoli vuotta kestänyttä suhdettaan. Emme ole kovinkaan kiinnostuneita bileistä, kukapa ei niiden kulusta tietäisi. Juhlan päätös on se hetki, kun pari on valuttanut kaikkien vieraiden veren kylpyammeeseen ja kun he laskeutuvat sinne hyväilemään toisiaan. Punaisen valtava määrä, kaikkialta tulviva kuoleman tuoksu ja veren rautainen maku ajavat parin aktiin, joka on jopa heidän mittakaavallaan erityisen taivaallinen. He jäävät makaamaan ammeeseen ja heräävät aamulla jo hieman jähmettyneestä verimerestä.
Tämä on tytön ja pojan elämää. Kaikki yhden kertojan sanelemana. Mutta minä vain kerron teille tarinaa, joka on jo ollut olemassa. Jos pidätte minua sairaana, voin puolustautua sanomalla, että en ole keksinyt mitään itse. Ja se on totta, sillä itse keksiminen ei ole mahdollista.
--------------------
Tarinan pitää kuitenkin edetä, vaikka varmasti lukisitte yllä olevan kaltaisia pätkiä mielellänne enemmänkin. Tämä on kuitenkin tarina, eikä mitään väkivaltapornoa ja tarinassa täytyy olla tragedia, jotta se olisi kiinnostava. Niinpä siirrymme käännekohtaan, joka ajaa tarinan kohti loppuaan. Käännekohdaksi olen valinnut jotain, mikä on varmasti jokaiselle tuttu tarinoista ja elämästä.
Otan taas tapatumapaikaksi kujan. Hämärät asiat tapahtuvat aina kujilla, joten miksipä turhaan muuttaa toimivaa klisettä? Tytöllä ja pojalla on uusi uhri, vanhahko mies. Molemmat pitävät hauskaa kiduttaen miestä pienillä pistoilla kunnes lopulta tyttö leikkaa miehen sukuelimen irti ja roikottaa sitä pojan edessä. Kiusoitellen hän sanoo “Tämäkin pystyisi parempaan kuin sinä.” ja nauraa heleästi. Poika kuitenkin loukkaantuu ja yhä adrenaliinin vallassa suuttuu, kaataen tytön maahan ja alkaen repiä tämän vaatteita pois. Pian hän huomaa raiskaavansa tyttöä petomaisella raivolla. Tämä teko olkoon tragedia. Se ei ole sitä tytölle, joka nauttii suunnattomasti kivuliaasta väkisinmakaamisesta, mutta se on sitä pojalle, sillä tämä tajuaa että ei ole koskaan rakastanut tyttöä oikeasti. Miksi hitossa kertoisinkaan tarinaa rakkaudesta, sillä se on jo niin kulunut aihe, että siitä ei pitäisi edes kertoa tarinoissa jotka on jo kerrottu. Poika on vain halunnut tytön upeaa ruumista uudestaan ja uudestaan (tietenkin tytön vartalon täytyy olla suorastaan hekumallinen, tämähän on tarina ja tarinoissa kaikki ovat kauniita jos sellaista tarvitaan).
--------------------
Oikeastaan tuo kohtaus ei vielä riitä aiheuttamaan todellista tragediaa tarinalle. Se ei saa aikaan mitään muuta kuin sen, että poika tajuaa haluavansa tyttöä aivan muista syistä. Hän kuitenkin edelleen haluaa tyttöä ja tyttö halua antaa itsensä pojalle tai ainakin uskottelee niin. Mutta entäs jos poika itse ei olekaan se mitä tyttö haluaa? Taas tyypillinen tragedia-klisee, joka sopii tämän tarinan tarkoitukseen erinomaisesti. Kerron teille vielä, kuinka poika saa tämän selville.
Poika tulee jälleen tytön luokse. Hän ei ole ilmoittanut tulostaan, koska haluaa yllättää tytön. Seurustelun alusta on kulunut vuosi, siinä teille syy. Hän tosiaan yllättää tytön, mutta ei aivan kuin olisi halunnut. Valkealla sängyllä tyttö nimittäin masturboi hieroen itseään veren peittämin käsin. Sängylle on levitetty lehtileikkeitä, kuvia heidän aiemmista töistään. Tämä on mustasukkaisuuskohtaus, jossa mies löytää naisensa toisen miehen kanssa. Toinen mies on vain nyt väkivalta, eikä sillä ole ruumista. Edelleen ei mitään uutta, mutta tuskin sellaista odotittekaan. Jos odottaa uutta tarinoilta, voi vain ja ainoastaan pettyä. Poika keskeyttää tytön.
Poika: “Olet kiinnostuneempi väkivallasta kuin minusta, eikö niin?”
Tyttö: “Älähän nyt, senkin höpsö.”
Ja poika tulkitsee vastauksen niin kuin kuuluukin. Vaikka he yhtyvät sovinnon tekemiseksi keskustelun jälkeen, on poika varma että tyttö ei enää tarvitse häntä. Heidän välillään ei ole mitään. Ja tarina on nyt saanut käänteen, josta sitä aletaan rakentaa kohti loppuaan.
--------------------
Poika on yksin kotonaan ja yrittää unohtaa tytön. Hän istuu alasti sohvalla ja tuijottaa pornoa, mutta ei saa itseään ylös. Vasta kun hän sulkee television ja alkaa ajatella tytön alastonta vartaloa hieman hikisenä ja veren peittämänä, alkaa alapäässä tapahtua jotain liikettä. Mutta poika ei jaksa, vaan lähtee ulos. Minusta tämä riittää kertomaan tarinan miespäähenkilön kurjuudesta tarpeeksi, joten siirrymme vain suoraan tarinassa eteenpäin.
--------------------
Tyttö kulkee katuja tappaen ihmisiä. Hänen tekotapansa ovat tylsiä eikä niissä ole mitään taiteellisuutta. Hänen luovuutensa on lopussa. Kotona hän ei saa itseään sormeilemalla aikaan seksuaalista nautintoa, vaikka seurustelun aikana sekin onnistui. Tappamisesta on mennyt maku ilman yleisöä joka ymmärtää taiteenlajin päälle. Riittäköön tämä naispäähenkilön kurjuudesta. Kurjuudesta on kerrottu niin paljon, että voitte lukea siitä muualta halutessanne. Tiedän, että se joitain teistä kiehtoo. Palatkaa siis tämän tarinan pariin kun olette löytäneet sopivia virikkeitä muualta.
--------------------
Aion lopettaa tarinan nyt, sillä olen kertonut tämän jo kerrotun tarinan loppuun eikä sillä ole minusta enää mitään annettavaa. Se on seurannut rakennettaan ja rakenteen mukaan lopun aika on nyt. Tämä tarina saakoon onnellisen lopun, jossa tyttö ja poika näkevät toisensa kadulla. Pienen hiljaisuuden jälkeen käydään jälleen lyhyt keskustelu, jonka kaltaisia on monien tarinoiden lopussa.
Poika: “En pärjää ilman sinua.”
Tyttö: “En minäkään ilman sinua.”
Poika. “Menetkö kanssani naimisiin sitten?”
Tyttö: “Vain jos saan tappaa kaikki häävieraat.”
En kerro teille näistä verisistä häistä enkä myöskään niistä lukuisista akteista joita tyttö ja poika suorittavat niiden aikana. Niistä on kerrottu muissa tarinoissa ja löydätte varmasti mieleisenne niistä. Nyt kun olette lukeneet tarinan pystytte varmasti nimeämään monia muita tekstejä, jotka kertovat täysin saman tarinan, mutta tekevät sen vain joko paremmin tai huonommin. En usko yhtä hyvän olemassaoloon, sillä esitystapa tarinalle voi olla yhtä hyvä vain itsensä kanssa kun lukijoiden ja mielipiteiden määrä nousee.
Tarinan henkilöistä voisin vielä kertoa, että paljastin jo tarinan antagonistin luonteen: hän on Väkivalta. Kertoja on vain kertoja, mutta samalla tärkein kaikista. Tarinan maailmassa kertoja on Jumala. Tyttö on Kuolema ja poika on Himo, mikä ihana pari heistä syntyykään. Nämä henkilöt esiintyvät monissa tarinoissa eikä valintojeni pitäisi siis mitenkään hirveästi yllättää. Sitä paitsi, tämä tarina on jo kerrottu.
Jälleen kerran tarjolla on vaihtoehtoisena lukukokemuksena PDF (http://www.student.oulu.fi/~mioja/Norusu/Kaikki_tarinat_on_kerrottu.pdf), joka on luonnollisesti paljon paremman näköinen ja luettavampi.
-------------------
Tämä tarina on jo kerrottu. Tiedän sen, ennen kuin olen edes miettinyt mitä se tulee sisältämään. Kaikki tarinat on kerrottu. Jokainen käänne, jonka kirjoittaja voi tehdä, on jo käytetty. Kaikki henkilöt, paikat ja ajat on nähty ja koettu. Tarinan rakenteissakaan ei ole mitään mitä voisi enää keksiä. Niinpä en siis edes väitä kertovani teille mitään uutta. Jos joku väittää kertovansa jotain uutta, hän valehtelee. Mikä tahansa teksti voi olla lukijalle uutta, mutta se johtuu vain tämän omasta rajoitutetusta lukukokemuksesta. Kaikki tarinat on kerrottu, et ole ehkä vain lukenut niitä vielä. Kuitenkin me kerromme teille samoja tarinoita uudestaan ja uudestaan ja te luette niitä, eikä kumpikaan osapuoli tiedä syytä tälle epäloogiselle käytökselle. Miksi kukaan haluaisi kirjoittaa tai lukea tarinaa joka on kerrottu?
Koska jokaisella tarinalla on aloituskohtaus, niin valitsen seuraavanlaisen tilanteen: Kaksi henkilöä. tyttö ja poika, makaavat sängyllä selällään, päät vierekkäin, jalat vastakkaisiin suuntiin. Sänky on niin suuri, että sen leveyskin riittää tähän, vaikka lyhyitä eivät ole kumpikaan. Ei mikään omaperäinen tilanne, mutta mikä olisikaan? Koska vain henkilöt eivät riitä, täytyy näiden välillä olla jokin suhde. Tällä kertaa he ovat sydänystäviä jotka ovat tunteneet toisensa hyvin pienestä pitäen. Molemmilla on ollut elämänsä aikana useita parisuhteita toisten kanssa ja he ovat aina tukeneet toisiaan epäonnistuminen toisensa jälkeen.
Nyt he kuitenkin ovat päätyneet jonkinlaiseen kyllästymispisteeseen. He käyvät seuraavan keskustelun, jonka olette varmasti lukeneet tai kuulleet jostain, vaikkakaan ette välttämättä sanasta sanaan. Kirjoittamisen yksi kauneus on siinä, että saman tarinan voi kertoa lukemattomin tavoin eivätkä dialogin sanat ole samat missään kahdessa versiossa.
Poika: “Tiedät että meidän ei pitäisi.”
Tyttö: “Tiedän, että ei pitäisi, mutta tiedän, että alamme silti.”
Poika: “Niin.”
Poika siirtää itsensä tytön viereen ja he alkavat suudella kiihkeästi. Tämä ei varmaan ole mikään uusi tapa muodostaa pari kahdesta ystävästä. Voin myös kertoa, että lopulta he päätyvät rakastelemaan samalla valtavalla sängyllä. Pojan lauetessa tyttö on vielä kaukana kliimaksista ja varsin kyllästynyt. Hän ei kuitenkaan halua näyttää tätä pojalle. Näin tapahtuu tositarinoissa, mutta ei ehkä pornossa.
--------------------
Tämän osan tarkoitus on esittää miten tämä pari löytää onnensa. Se kuuluu tarinoiden alkupuolelle varsin usein ja pian huomaatte varmasti millaista rakennetta tarina seuraa, ehkä osaatte jopa sanoa loput tapahtumat tässä välissä, onhan ne jo kerrottu aikaisemminkin. (Todellisuudessa minun on myönnettävä, että en osaa nimetä tarinan rakennetta. Tiedän kuitenkin, että se seuraa jotain tuttua rakennetta, sillä rakenteetkin on kaikki keksitty aivan kuten kerroin jo). Normaali seurustelu ja arkinen seksi eivät tyydytä tytön tarpeita ollenkaan. Tarinan alusta on kulunut viikkoja ja tilanne on toistunut ja toistunut. Nyt poika on saapunut tytön luokse, kun tämän vanhemmat eivät ole kotona. Tai oikeastaan vain isä, sillä päätin juuri että tytöllä ei ole äitiä. Se sopii tarinan ideaan paremmin. Tyttö asuu pienessä omakotitalossa, jossa on piha ja varastorakennus.
Pojan astuessa sisään tyttö avaa oven alasti. Kohtaus, joka on myös kerrottu monen monta kertaa. Ennen kuin poika ehtii sanoa sanaakaan, aloittaa tyttö keskustelun, joka ei taaskaan pitäisi olla kenellekään outo. Tiedätte sen.
Tyttö: “Tarvitsemme jotain uutta, tiedätkö.”
Poika: “Jos sinä sanot niin. Mutta mitä?”
Tyttö: “Riisu vaatteesi ja seuraa.”
Poika tekee kuten on käsketty ja lähtee tytön johdattelemana varastolle. Se mitä he löytävät varastosta saattaa ehkä järkyttää joitain lukijoita, mutta se ei silti tarkoita että sen pitäisi yllättää. Tytön isä on sidottuna ja suukapuloituna makaamassa patjalla. Seinällä roikkuu kaksi miekkaa. Poika ei ehdi sanoa mitään tytön näettäessä mallia ottamalla miekan ja lävistämällä isänsä. Hieman epäröiden poika seuraa perässä. Viiltelyn ja pistelyn jälkeen tyttö ja poika laskeutuvat patjalle vartalot veren peitossa. Poika alkaa nuolla verta tytön rinnoilta ja ensimmäistä kertaa elämässään tyttö tuntee kiihottuvansa hyvin voimakkaasti. Veristen vartaloiden kietoutuessa toisiinsa kiihkeän seksin muodossa molemmat saavuttavat kliimaksin. Tyttö hymyilee onnellisena nuollessaan verta ja siemennestettä pojan elimestä. Kiinnitin tähän kohtaukseen enemmän huomiota kuin aiempiin, koska tiedän että se kiinnostaa teitä. Vaikka se onkin jo kerrottu teille aiemminkin. Olisitte kuunnelleet.
--------------------
Kuvatakseni tytön ja pojan onnea, kerron teille seuraavaksi vain pari irtonaista kohtausta heidän elämästään. Se riittää, sillä turha kertoa enempää kohtauksia, jotka on jo kerrottu. Voitte lukea ne muualta, ja luettekin, koska teitä kiinnostaa liikaa.
Ensimmäinen otos: Kuja, pieni poika ja tämän äiti. Tarinan päähenkilö poika pitelee äitiä paikoillaan kun tyttö työntää oman miekkansa pienen pojan rintakehästä läpi. Äidin epätoivoinen kirkuminen täyttää kujan tytön leikatessa miekkansa ulos pienen pojan kyljen läpi. Tyttö nuolaisee veren miekkansa terästä. Sitten molempien miekat kohtaavat äidin vatsassa parin suudellessa eläimellisen kiihkeästi kituvan naisen yläpuolella. Lopulta he erkanevat märästä suudelmasta ja heidän miekkansa samaten, jättäen naisen kahtena puoliskona maahan makaamaan.
Toinen otos: Kotibileet. Tyttö on kutsunut ystäviä kotiinsa juhlimaan hänen ja pojan puoli vuotta kestänyttä suhdettaan. Emme ole kovinkaan kiinnostuneita bileistä, kukapa ei niiden kulusta tietäisi. Juhlan päätös on se hetki, kun pari on valuttanut kaikkien vieraiden veren kylpyammeeseen ja kun he laskeutuvat sinne hyväilemään toisiaan. Punaisen valtava määrä, kaikkialta tulviva kuoleman tuoksu ja veren rautainen maku ajavat parin aktiin, joka on jopa heidän mittakaavallaan erityisen taivaallinen. He jäävät makaamaan ammeeseen ja heräävät aamulla jo hieman jähmettyneestä verimerestä.
Tämä on tytön ja pojan elämää. Kaikki yhden kertojan sanelemana. Mutta minä vain kerron teille tarinaa, joka on jo ollut olemassa. Jos pidätte minua sairaana, voin puolustautua sanomalla, että en ole keksinyt mitään itse. Ja se on totta, sillä itse keksiminen ei ole mahdollista.
--------------------
Tarinan pitää kuitenkin edetä, vaikka varmasti lukisitte yllä olevan kaltaisia pätkiä mielellänne enemmänkin. Tämä on kuitenkin tarina, eikä mitään väkivaltapornoa ja tarinassa täytyy olla tragedia, jotta se olisi kiinnostava. Niinpä siirrymme käännekohtaan, joka ajaa tarinan kohti loppuaan. Käännekohdaksi olen valinnut jotain, mikä on varmasti jokaiselle tuttu tarinoista ja elämästä.
Otan taas tapatumapaikaksi kujan. Hämärät asiat tapahtuvat aina kujilla, joten miksipä turhaan muuttaa toimivaa klisettä? Tytöllä ja pojalla on uusi uhri, vanhahko mies. Molemmat pitävät hauskaa kiduttaen miestä pienillä pistoilla kunnes lopulta tyttö leikkaa miehen sukuelimen irti ja roikottaa sitä pojan edessä. Kiusoitellen hän sanoo “Tämäkin pystyisi parempaan kuin sinä.” ja nauraa heleästi. Poika kuitenkin loukkaantuu ja yhä adrenaliinin vallassa suuttuu, kaataen tytön maahan ja alkaen repiä tämän vaatteita pois. Pian hän huomaa raiskaavansa tyttöä petomaisella raivolla. Tämä teko olkoon tragedia. Se ei ole sitä tytölle, joka nauttii suunnattomasti kivuliaasta väkisinmakaamisesta, mutta se on sitä pojalle, sillä tämä tajuaa että ei ole koskaan rakastanut tyttöä oikeasti. Miksi hitossa kertoisinkaan tarinaa rakkaudesta, sillä se on jo niin kulunut aihe, että siitä ei pitäisi edes kertoa tarinoissa jotka on jo kerrottu. Poika on vain halunnut tytön upeaa ruumista uudestaan ja uudestaan (tietenkin tytön vartalon täytyy olla suorastaan hekumallinen, tämähän on tarina ja tarinoissa kaikki ovat kauniita jos sellaista tarvitaan).
--------------------
Oikeastaan tuo kohtaus ei vielä riitä aiheuttamaan todellista tragediaa tarinalle. Se ei saa aikaan mitään muuta kuin sen, että poika tajuaa haluavansa tyttöä aivan muista syistä. Hän kuitenkin edelleen haluaa tyttöä ja tyttö halua antaa itsensä pojalle tai ainakin uskottelee niin. Mutta entäs jos poika itse ei olekaan se mitä tyttö haluaa? Taas tyypillinen tragedia-klisee, joka sopii tämän tarinan tarkoitukseen erinomaisesti. Kerron teille vielä, kuinka poika saa tämän selville.
Poika tulee jälleen tytön luokse. Hän ei ole ilmoittanut tulostaan, koska haluaa yllättää tytön. Seurustelun alusta on kulunut vuosi, siinä teille syy. Hän tosiaan yllättää tytön, mutta ei aivan kuin olisi halunnut. Valkealla sängyllä tyttö nimittäin masturboi hieroen itseään veren peittämin käsin. Sängylle on levitetty lehtileikkeitä, kuvia heidän aiemmista töistään. Tämä on mustasukkaisuuskohtaus, jossa mies löytää naisensa toisen miehen kanssa. Toinen mies on vain nyt väkivalta, eikä sillä ole ruumista. Edelleen ei mitään uutta, mutta tuskin sellaista odotittekaan. Jos odottaa uutta tarinoilta, voi vain ja ainoastaan pettyä. Poika keskeyttää tytön.
Poika: “Olet kiinnostuneempi väkivallasta kuin minusta, eikö niin?”
Tyttö: “Älähän nyt, senkin höpsö.”
Ja poika tulkitsee vastauksen niin kuin kuuluukin. Vaikka he yhtyvät sovinnon tekemiseksi keskustelun jälkeen, on poika varma että tyttö ei enää tarvitse häntä. Heidän välillään ei ole mitään. Ja tarina on nyt saanut käänteen, josta sitä aletaan rakentaa kohti loppuaan.
--------------------
Poika on yksin kotonaan ja yrittää unohtaa tytön. Hän istuu alasti sohvalla ja tuijottaa pornoa, mutta ei saa itseään ylös. Vasta kun hän sulkee television ja alkaa ajatella tytön alastonta vartaloa hieman hikisenä ja veren peittämänä, alkaa alapäässä tapahtua jotain liikettä. Mutta poika ei jaksa, vaan lähtee ulos. Minusta tämä riittää kertomaan tarinan miespäähenkilön kurjuudesta tarpeeksi, joten siirrymme vain suoraan tarinassa eteenpäin.
--------------------
Tyttö kulkee katuja tappaen ihmisiä. Hänen tekotapansa ovat tylsiä eikä niissä ole mitään taiteellisuutta. Hänen luovuutensa on lopussa. Kotona hän ei saa itseään sormeilemalla aikaan seksuaalista nautintoa, vaikka seurustelun aikana sekin onnistui. Tappamisesta on mennyt maku ilman yleisöä joka ymmärtää taiteenlajin päälle. Riittäköön tämä naispäähenkilön kurjuudesta. Kurjuudesta on kerrottu niin paljon, että voitte lukea siitä muualta halutessanne. Tiedän, että se joitain teistä kiehtoo. Palatkaa siis tämän tarinan pariin kun olette löytäneet sopivia virikkeitä muualta.
--------------------
Aion lopettaa tarinan nyt, sillä olen kertonut tämän jo kerrotun tarinan loppuun eikä sillä ole minusta enää mitään annettavaa. Se on seurannut rakennettaan ja rakenteen mukaan lopun aika on nyt. Tämä tarina saakoon onnellisen lopun, jossa tyttö ja poika näkevät toisensa kadulla. Pienen hiljaisuuden jälkeen käydään jälleen lyhyt keskustelu, jonka kaltaisia on monien tarinoiden lopussa.
Poika: “En pärjää ilman sinua.”
Tyttö: “En minäkään ilman sinua.”
Poika. “Menetkö kanssani naimisiin sitten?”
Tyttö: “Vain jos saan tappaa kaikki häävieraat.”
En kerro teille näistä verisistä häistä enkä myöskään niistä lukuisista akteista joita tyttö ja poika suorittavat niiden aikana. Niistä on kerrottu muissa tarinoissa ja löydätte varmasti mieleisenne niistä. Nyt kun olette lukeneet tarinan pystytte varmasti nimeämään monia muita tekstejä, jotka kertovat täysin saman tarinan, mutta tekevät sen vain joko paremmin tai huonommin. En usko yhtä hyvän olemassaoloon, sillä esitystapa tarinalle voi olla yhtä hyvä vain itsensä kanssa kun lukijoiden ja mielipiteiden määrä nousee.
Tarinan henkilöistä voisin vielä kertoa, että paljastin jo tarinan antagonistin luonteen: hän on Väkivalta. Kertoja on vain kertoja, mutta samalla tärkein kaikista. Tarinan maailmassa kertoja on Jumala. Tyttö on Kuolema ja poika on Himo, mikä ihana pari heistä syntyykään. Nämä henkilöt esiintyvät monissa tarinoissa eikä valintojeni pitäisi siis mitenkään hirveästi yllättää. Sitä paitsi, tämä tarina on jo kerrottu.