Gabriel
21.5.2002, 21:08:13
Joo, TET-lehteen myöskin peliarvostelu-osio. :D Tässä sitten se peleistä paras. :)
Arvostelussa:
Metal Gear Solid 2 - Sons of Liberty
Tämä peli tunnetaan PlayStation 2:sen messiaspelinä. Hype ja odotukset ovat nousseet kuin raketti ja kun pelin pääsuunittelija Hideo Kojima kertoi yleisölle tekevänsä jatko-osan huippusuositulle pelilleen Metal Gear Solidille oli sytytyslanka tulessa. Metal Gear Solid oli aikaansa edellä - sen interaktiivisuus, peitetyt jipot, loistava ääninäyttely sekä aivan mainiot ja uskomattoman personaaliset hahmot saivat koko maailman lumoihinsa. MGS on yhä huippupeli - ei ehkä graafisesti - ja jokaisen peleistä kiinnostuneen kannattaa pelata se läpi.
Millainen se on?
Metal Gear Solid ja sen jatko-osa sijoittuvat genreistä vaikeimmin toteutettavaan - hiippailuun. Pelaaja on vakooja ja sabotööri, jonka tehtävänä on eliminoida yksi kauheimmista aseista maan päällä - Metal Gear, ydinaseilla varustettu mech-tyyppinen kävelevä tankki joka kykenee laukaisemaan ydinaseen mistä tahansa minne tahansa ja joka on nyt langennut terroristien käsiin. Kun ykkösosan sankari Solid Snake rantautuu Shadow Mosesin saarelle on hän keskellä yhtä pelimaailman parasta juonta. Snake saa tietää, että terroristien johtajalla Liquid Snakella on häneen paljon suurempi yhteys kuin pelkkä koodinimi ja terroristien motiivit ovat hyvin erilaisia.
Siinä missä MGS onnistui loistavasti onnistuu MGS2 kymmenen kertaa paremmin. Juoni on kakkososassa paljon tiiviimpi ja yllätyksellisiä juonenkäänteitä on runsain määrin. Kun sankari - tällä kertaa nuorukainen nimellä Raiden, joka on Solid Snaken vankkumaton ihailija - rantautuu terroristien öljyjalostamolle alkaa yksi pelimaailman parhaimpia kokemuksia.
Kaunis kuin kukkanen.
Kun Konami julkaisi ensimmäiset kuvat pelistä oli yllätys hyvin suuri. Kuvat olivat niin yksityiskohtaisia ja kauniita, että kaikki uskoivat niiden olevan renderoituja videopätkiä. Aika on kuitenkin saanut MGS2:n kiinni ja paikoin grafiikka näyttää jopa keskinkertaiselta, mutta edelleen se on peleistä kauniimpia. Raidenin pitkät vaaleat hiukset hulmuavat tuulessa erittäin realistisesti ja Snaken tyylikäs otsanauha kieppuu aina kun tuuli vaihtaa suuntaa. Myöskin vesipisaroiden tippuminen kun astuu sateesta sisään on nätisti animoitua. Varjotkin ovat täysin yksityiskohtaisia ja liikkuvat sen mukaan missä asennossa on hahmo valonlähteen suhteen. Jopa lokkien jätökset - älä jää sellaisen alle! - ovat suorastaan etovan realistisia.
Melodiset äänet, sointuvat kuin nuotit, ovat ne moiset...
...tai sitten eivät. Hahmot eivät ole Pavarotteja tai Michael Jacksoneja, mutta äänet sopivat personaalisuuksiin sitäkin enemmän. Onneksi Solid Snaken äänenä toimi taas kerran David Hayter ja riemu täytti sydämeni kun ensimmäisen kerran kuulin Snaken sanovan tutulla karhealla ja tyylikkäällä äänellään: “This is Snake. Otacon, do you read me?”
Vampin ääni taas sopii häneen kuin nakutettu ja Solidus Snaken jylhä äänensävy oli erittäin tyylikäs. Samoin myöskin aseiden, räjähteiden, koneiden ja tietenkin lokkien äänet olivat mallinnettu pikkutarkasti. Harrierin hurina oli tavallisella televisollakin poikkeuksellisen realistinen ja Metal Gear RAYn kirskuvat äänähdykset olivat myös selkeitä ja vailla taustahälyä.
Musiikki taas on aivan omaa luokkaansa. Parhaiten mieleen jää alkutrailerin Main Theme, joka on alussa sopivan vauhdikas ja kevyt ja paisuu lopussa monumentaalisen mahtipontiseksi. Main Themea lukuun ottamatta ovat muut kappaleet sävelletty tilanteen sopiviksi ja pelissä on se erittäin toimiva ratkaisu, mutta kappaleiden noin vain soundtrackina kuunteleminen ei ole kovinkaan kummoinen kokemus.
Kiinteän Käärmeen paluu
Solid Snake ei kuollut FOXDIE-virukseen, vaan hän on yhä elossa ja aktiivisesti toimimassa Metal Gear-yksiköitä vastaan. Nyt hän on kuitenkin Philanthrophy-nimisessä anti-Metal Gear-organisaatiossa ja YK sekä USAn hallitus ovat mustamaalanneet hänet terroristiksi. Kun Shadow Mosesin katastrofin jälkeen Metal Gear REXin tekniset tiedot levisivät ympäri maailmaa nousi jokaisessa valtiossa oma Metal Gear-versionsa. Nyt on Snake kuitenkin saanut tiedon, jonka mukaan kehitteillä on uusi prototyyppi, Metal Gear RAY, amfibinen Metal Gear joka on ylitse kaikkien maaimassa olevien satojen - ellei jopa tuhansien - Metal Gearien.
Täten Snake menee erääseen tankkeriin jossa uuden Metal Gearin arvellaan olevan kuljetettavana. Asiasta seuraa katastrofi. Terroristit iskevät tankkerille, teurastavat miehistön ja lopulta upottavat koko aluksen ja Snakea syytetään kaikesta. Kahden vuoden päästä paikan päällä on öljypuhdistamo, jonka on tarkoitus siivota meri ja jonka ovat terroristit nyt valloittaneet.
Kun Raiden saapuu öljypuhdistamolle on hän heti mukana mutkikkaissa tarinan kierteissä, johon sisältyvät Yhdysvaltain entinen presidentti, nykyinen presidentti, sekä diktatuuriset hahmot joiden vallassa maan hallitus oikeasti on. Terroristien motiivit ovat jaloja, mutta Raiden ei voi antaa heidän onnistua, sillä sitä seuraisi väistämättä täydellinen poliittinen ja taloudellinen kaos. Kun asiaan sekoitetaan vielä mahtiase Metal Gear ja kuolleeksi epäilty Solid Snake, on tuloksena yksi pelimaailman mahtavimpia kokemuksia. Jos jokin jättää haikean olon, niin ehkä pelin suhteellinen lyhyys, se että on vain yksi loppu - ensimmäisessä osassa oli kaksi - ja bonusten suhteellisen vähäinen määrä sekä VR training puuttumiseen joka ykkösosassa oli. Toisaalta ovat nuo seikat todella vähäisiä verrattuna MGS2:n positiivisiin puoliin ja kokonaisuutena on peli yksi parhaiten onnistuineimmista joita olen koskaan pelannut.
Graafisesti ja myöskin ääniltään kaunis Metal Gear Solid 2 - Sons of Liberty on myös huippupeli pelattavuudeltaan ja jokaisen interaktiivisesta viihteestä vähäkään kiinnostuneen on pakko pelata tämä.
Edited by Gabriel on 22.5.2002 08:49
Arvostelussa:
Metal Gear Solid 2 - Sons of Liberty
Tämä peli tunnetaan PlayStation 2:sen messiaspelinä. Hype ja odotukset ovat nousseet kuin raketti ja kun pelin pääsuunittelija Hideo Kojima kertoi yleisölle tekevänsä jatko-osan huippusuositulle pelilleen Metal Gear Solidille oli sytytyslanka tulessa. Metal Gear Solid oli aikaansa edellä - sen interaktiivisuus, peitetyt jipot, loistava ääninäyttely sekä aivan mainiot ja uskomattoman personaaliset hahmot saivat koko maailman lumoihinsa. MGS on yhä huippupeli - ei ehkä graafisesti - ja jokaisen peleistä kiinnostuneen kannattaa pelata se läpi.
Millainen se on?
Metal Gear Solid ja sen jatko-osa sijoittuvat genreistä vaikeimmin toteutettavaan - hiippailuun. Pelaaja on vakooja ja sabotööri, jonka tehtävänä on eliminoida yksi kauheimmista aseista maan päällä - Metal Gear, ydinaseilla varustettu mech-tyyppinen kävelevä tankki joka kykenee laukaisemaan ydinaseen mistä tahansa minne tahansa ja joka on nyt langennut terroristien käsiin. Kun ykkösosan sankari Solid Snake rantautuu Shadow Mosesin saarelle on hän keskellä yhtä pelimaailman parasta juonta. Snake saa tietää, että terroristien johtajalla Liquid Snakella on häneen paljon suurempi yhteys kuin pelkkä koodinimi ja terroristien motiivit ovat hyvin erilaisia.
Siinä missä MGS onnistui loistavasti onnistuu MGS2 kymmenen kertaa paremmin. Juoni on kakkososassa paljon tiiviimpi ja yllätyksellisiä juonenkäänteitä on runsain määrin. Kun sankari - tällä kertaa nuorukainen nimellä Raiden, joka on Solid Snaken vankkumaton ihailija - rantautuu terroristien öljyjalostamolle alkaa yksi pelimaailman parhaimpia kokemuksia.
Kaunis kuin kukkanen.
Kun Konami julkaisi ensimmäiset kuvat pelistä oli yllätys hyvin suuri. Kuvat olivat niin yksityiskohtaisia ja kauniita, että kaikki uskoivat niiden olevan renderoituja videopätkiä. Aika on kuitenkin saanut MGS2:n kiinni ja paikoin grafiikka näyttää jopa keskinkertaiselta, mutta edelleen se on peleistä kauniimpia. Raidenin pitkät vaaleat hiukset hulmuavat tuulessa erittäin realistisesti ja Snaken tyylikäs otsanauha kieppuu aina kun tuuli vaihtaa suuntaa. Myöskin vesipisaroiden tippuminen kun astuu sateesta sisään on nätisti animoitua. Varjotkin ovat täysin yksityiskohtaisia ja liikkuvat sen mukaan missä asennossa on hahmo valonlähteen suhteen. Jopa lokkien jätökset - älä jää sellaisen alle! - ovat suorastaan etovan realistisia.
Melodiset äänet, sointuvat kuin nuotit, ovat ne moiset...
...tai sitten eivät. Hahmot eivät ole Pavarotteja tai Michael Jacksoneja, mutta äänet sopivat personaalisuuksiin sitäkin enemmän. Onneksi Solid Snaken äänenä toimi taas kerran David Hayter ja riemu täytti sydämeni kun ensimmäisen kerran kuulin Snaken sanovan tutulla karhealla ja tyylikkäällä äänellään: “This is Snake. Otacon, do you read me?”
Vampin ääni taas sopii häneen kuin nakutettu ja Solidus Snaken jylhä äänensävy oli erittäin tyylikäs. Samoin myöskin aseiden, räjähteiden, koneiden ja tietenkin lokkien äänet olivat mallinnettu pikkutarkasti. Harrierin hurina oli tavallisella televisollakin poikkeuksellisen realistinen ja Metal Gear RAYn kirskuvat äänähdykset olivat myös selkeitä ja vailla taustahälyä.
Musiikki taas on aivan omaa luokkaansa. Parhaiten mieleen jää alkutrailerin Main Theme, joka on alussa sopivan vauhdikas ja kevyt ja paisuu lopussa monumentaalisen mahtipontiseksi. Main Themea lukuun ottamatta ovat muut kappaleet sävelletty tilanteen sopiviksi ja pelissä on se erittäin toimiva ratkaisu, mutta kappaleiden noin vain soundtrackina kuunteleminen ei ole kovinkaan kummoinen kokemus.
Kiinteän Käärmeen paluu
Solid Snake ei kuollut FOXDIE-virukseen, vaan hän on yhä elossa ja aktiivisesti toimimassa Metal Gear-yksiköitä vastaan. Nyt hän on kuitenkin Philanthrophy-nimisessä anti-Metal Gear-organisaatiossa ja YK sekä USAn hallitus ovat mustamaalanneet hänet terroristiksi. Kun Shadow Mosesin katastrofin jälkeen Metal Gear REXin tekniset tiedot levisivät ympäri maailmaa nousi jokaisessa valtiossa oma Metal Gear-versionsa. Nyt on Snake kuitenkin saanut tiedon, jonka mukaan kehitteillä on uusi prototyyppi, Metal Gear RAY, amfibinen Metal Gear joka on ylitse kaikkien maaimassa olevien satojen - ellei jopa tuhansien - Metal Gearien.
Täten Snake menee erääseen tankkeriin jossa uuden Metal Gearin arvellaan olevan kuljetettavana. Asiasta seuraa katastrofi. Terroristit iskevät tankkerille, teurastavat miehistön ja lopulta upottavat koko aluksen ja Snakea syytetään kaikesta. Kahden vuoden päästä paikan päällä on öljypuhdistamo, jonka on tarkoitus siivota meri ja jonka ovat terroristit nyt valloittaneet.
Kun Raiden saapuu öljypuhdistamolle on hän heti mukana mutkikkaissa tarinan kierteissä, johon sisältyvät Yhdysvaltain entinen presidentti, nykyinen presidentti, sekä diktatuuriset hahmot joiden vallassa maan hallitus oikeasti on. Terroristien motiivit ovat jaloja, mutta Raiden ei voi antaa heidän onnistua, sillä sitä seuraisi väistämättä täydellinen poliittinen ja taloudellinen kaos. Kun asiaan sekoitetaan vielä mahtiase Metal Gear ja kuolleeksi epäilty Solid Snake, on tuloksena yksi pelimaailman mahtavimpia kokemuksia. Jos jokin jättää haikean olon, niin ehkä pelin suhteellinen lyhyys, se että on vain yksi loppu - ensimmäisessä osassa oli kaksi - ja bonusten suhteellisen vähäinen määrä sekä VR training puuttumiseen joka ykkösosassa oli. Toisaalta ovat nuo seikat todella vähäisiä verrattuna MGS2:n positiivisiin puoliin ja kokonaisuutena on peli yksi parhaiten onnistuineimmista joita olen koskaan pelannut.
Graafisesti ja myöskin ääniltään kaunis Metal Gear Solid 2 - Sons of Liberty on myös huippupeli pelattavuudeltaan ja jokaisen interaktiivisesta viihteestä vähäkään kiinnostuneen on pakko pelata tämä.
Edited by Gabriel on 22.5.2002 08:49