Kurtisaanin Laulu

[tuure]

Kuuntelin tässä Moulin Rougen soundtrackin kappaletta Le Tango De Roxanne. Inspiroivaa.

Omistettu kaikille, jota elämä satuttaa.

Kurtisaanin Laulu

Miehiä, rahaa, koruja, kiiltoa
himoa, vihaa, huumaa, kiihkoa
inhoa, tuskaa, kipua, itkua.

Raha on arvoni mittapuu,
ahnaat katseet mittaavat varttani.
Tunteillani leikitään,
ne syrjään heitetään.
Olen heille vain esine.

En voi rakastua,
se on kielletty minulta,
olennolta yön.

Äidit kieltävät lapsiaan,
"Älä katso häntä".
En sovi yhteiskunnan muottiin,
silti rahakkaat tulevat luokseni,
hakemaan minusta iloa.
Minusta, jolla ei mitään ole.

Ujoja nuorukaisia, irstaita vanhuksia
perheenisiä, leskiä, kirkonmiehiä.

He tulevat luokseni, antavat rahaa.
He toteuttavat sairaita halujaan.
Olen heille kuin ilmaa,
vain välikappale haluilleen.

Olenko vain kuori?
Olenko enemmän kuin kone?
Luulin joskus olevani ihminen.
Olento, jolla on arvo.
Ei, olen varmasti kuvitellut.

Jos minulla olisi sielu,
se varmasti huutaisi tuskasta.
Ehkä minulla olikin.
Luulen, että se kuoli,
jo ennen kuin täytin kymmenen.

En halua enää tätä,
tätä tyhjyyttä.
Haluan olla jotakin,
jotakin mistä unelmoin.
Mutta tässä maailmassa
unelmatkin kuolevat.
Miten siis voi ihminen kestää?

Ehkä kuolemakin on parempi
kuin elämä joka ei ole elämä?

[yksisiipi]

Roxanne on hyvä biisi. Ja Moulin Rouge hyvä elokuva. Ei siis mikään yllätys, että myös runokin on. :D Tuosta tulikin mieleen kys. elokuva.
Hieman pohdiskelevaa tekstiä, ja mukavaan ulkoasuun ahdettu, hyvä lukea. Loppusäe kuulostaa vain hassulta kun siinä sanotaan kaksi kertaa "elämä" yhdellä rivillä. Muuten ei mitään valittamista.