"A total human holocaust"

[Moguta]

Tässä on runo eräästä henkilöstä. Älkää ottako tätä liian vakavasti ja/tai henkilökohtaisesti.
Ei VOI tietää, mistä nuo riimit päähän putkahtelevat, mutta kaikki alkoi pätkästä "Total human holocaust"

Tämä kuuluisi todennäköisesti häröön...

Once upon the human race
In a world without a face
There was a little boy
Who really did enjoy
To sit on the sand
With a spade in his hand

He never built a castle
For he knew it wouldn't last
He didn't wait for future
He did not care for past

He saw through selfish human minds
He never liked of the man kinds
In nobody he trusted
Nobody he respected

He always had
Opinions of his own
And sense of sarcasm
So much overgrown

No-one dared to resist his power
His exellency he didn't cover
He's a god or so he told
With body of rubidium and soul of gold

He laughted at the people
Who believed in his might
And still often he proved
That he is always right

Now he has left
He has slammed the door
About his thoughts
We'll hear no more

There's no-one to talk to
And nothing to say
Because there won't be
A good answer anyway

Once will he rise again
His mighty power we'll see then
And after all there will be caused
A total human holocaust

Olkaapa hyvät. En paljasta, kenestä tämä kertoo.

Ja typoista saa valittaa. En ole oikolukenut, kun on kiirus.


//edittiä:
Kaap1lle suurkiitos täsmällisestä palautteesta.
En odottanut, että tätä kukaan noin tarkkaan analysoi. Tuo runomitan ja oikeaoppisuuden puute johtuu siitä, ettei tätä runoa alkujaankaan pitänyt olla olemassa kokonaisutena... Tai siis... Ennemmin leikittelin sanoilla, kuin kirjoitin runoa. Ja kokonaisuudessaan tämä on itselleni lähinnä vitsi, ei siis tosissaan/kunnolla yrittäen kirjoitettu. Noissa neljän rivin pätkissä, joissa 2. ja 4. rimmaavat, en ole missään vaiheessa yrittänytkään saada 1. ja 3. rimmaamaan keskenään. Jos jossain on mitään sen suuntaista näkyvissä, niin kyseessä on vahinko.

Voisinpa joskus kirjoittaa ihan oikeankin runon, jos jaksan... =)

[Gabriel]

Ensiksikin minun täytyy sanoa, että sananvalinnat olivat erittäin hyvin onnistuneita ja että lukeminen sujui rimmausten kera kuin vettä vain. Sanoja ei tarvinnut asettaa mielessään minkäänlaiseen tahtiin tai äänensävyyn, eikä painotuksiakaan tarvinnut ajatella. Ne tulivat ihan noin vain luonnostaan. Tämä on todella hyvin onnistunut.
Jos katsotaan sitten virallisemmin, niin mm. rimmaukset kulkevat joskus tyyliin kaksi riviä, mutta joskus taas joka toisen rivin välein. Ei sinänsä minua haittaa lainkaan, mutta tuo onkin runon oikeaopillisuuden mukaan. Samoin myöskin säkeistöt, ensimmäinen oli kuuden rivin oma, muut taaskin neljän.
Mutta sivuun sitten lukiotason runosäännöt. :)


Once upon the human race
In a world without a face
There was a little boy
Who really did enjoy
To sit on the sand
With a spade in his hand
Tässä säkeistössä pidän eritoten kahdesta ensimmäisestä rivistä. Aluksi voisi luulla, että tuo sanookin 'once upon a time', mutta ratkaisu mihin päädyit olikin omaperäisempi ja runon nimeen, sekä tunnelmaan sopivampi. Samoin toinen rivi kuvaa todella hyvin tätä maailmaa myös oikeasti, mutta myöskin runon aiheeseen sopien.
Rivit kolme, neljä, viisi ja kuusi ovat kyllä onnistuneita ja hyvin rimmaavat, muttei niistä oikein keksi mitään sanottavampaa. Ne vain kertovat ja ovat vähemmän syvempiä ja vertauskuvauksellisia kuin ensimmäinen ja toinen (en tarkoittanut tätä pahalla).


He never built a castle
For he knew it wouldn't last
He didn't wait for future
He did not care for past
Tässä siis rimmaavat vain 2. ja 4. rivi. Huomasin kuitenkin, että ensimmäisen rivin loppuosa osittain rimmaa myöskin toisen rivin lopun kanssa. En tiedä onko tämä tahallista vai ei, mutta plussaa sinulle siitä. Kolmas ja neljäs rivi ovat hieman samanlaisia, mutteivät ihan ja todellakin hyvä niin. Minä olisin melkoisella varmuudella laittanut 'he didn't care for future, he didn't care for past' joka on aikamoinen klise ainakin minun runoissani. Lisäksi sinun sanomasi on täten särmikkäämpi ja moniulotteisempi. Odottamattomuus ja välittämättömyys ovat kun ovat kaksi eri asiaa.
(Saanko muuten kysyä...viittaavatko nuo ensimmäiset kaksi runoa siihen hiekkalinnaan, jota kukaa ei koskaan nähnyt? :/)


He saw through selfish human minds
He never liked of the man kinds
In nobody he trusted
Nobody he respected
Edelleen, hyvä sanojen valinta ja myöskin järjestys. Tuo toinen rivi onkin todella taidokkaasti väännettyä, jos oikein ymmärrän niin tarkoittaako tuo suomeksi 'hän ei koskaan pitänyt ihmisten kaltaisista'? Minun englannin taitoni alkaa tässä jo taipua. Kolmas rivi onkin sitten hyvä, on paljon tyylikkäämpää laittaa tuohon tuo 'In' kuin jättää se pois. Se myöskin sopii sinne aivan oikein, sillä joskus jonkin luottamista käsitellessä se laitetaan (esimerkkinä 'In God we trust').


He always had
Opinions of his own
And sense of sarcasm
So much overgrown
Ensimmäinen säkeistö on lyhyt ja hyvinkin yksinkertainen, eikä rimmaa toisen eikä kolmannenkaan kanssa, mutta havaitsen siinä jotain hyvää ja hyödyllistä, joka omissa runoissani puuttuu. Nimittäin se, että väkisin yrittäminen ei auta mitään. Ellei onnistu, jätetään omaan uljaaseen yksinkertaisuuteensa. Siihen monet runoni kompastuvatkin, kun sanojen puuttuessa olen hakenut todella kaukaa ja survonnut kaiken yhteen.
Nuo säkeet ovat sangen lyhyitä ja yksinkertaisia. Pidän tuosta neljännestä eniten, sen viimeisen sanan vuoksi.


No-one dared to resist his power
His exellency he didn't cover
He's a god or so he told
With body of rubidium and soul of gold
Tästä minä pidin, hyvin paljon. Tässä säkeistössä on kunnolla vanhan ajan mytologian vertauskuvia mukana (neljäs säkeistö) ja samoin myös se, että vaikka muut pitivätkin häntä jumalallisena, niin se oli vain se mitä hän kertoi. Samoin myöskin tuo 'his exellency' on hyvinkin osuva ja auktoriteettinen nimitys.


He laughted at the people
Who believed in his might
And still often he proved
That he is always right
Hyvin osuvaa ja varmastikin sopii kyseiselle henkilölle. Myöskin naureskella tuntuu minusta sopivan sinne paremmin kuin vain nauraa. Rimmaukset ovat tässä säkeistössä minusta hieman niin ja näin. :/


Now he has left
He has slammed the door
About his thoughts
We'll hear no more
Traaginen ja jotenkin mahtipontinen lähtö, juuri sopiva tuollaiselle mahtipontiselle jumalhahmolle. Myöskin vertauskuva, että hänen ajatuksista emme enää kuule sopii paremmin kuin että emme hänen sanoja enää kuule. 'Door' ja 'more' ovat muuten aika kekseliäästi rimmattu. :)


There's no-one to talk to
And nothing to say
Because there won't be
A good answer anyway
Hyvin onnistunut sanojen kokonaisuus tässäkin, mutten oikein sanomaa ymmärtänyt aivan kokonaan. Toisaalta taas säkeistön lopullisuus ja kaiken passiiivnen hyväksyminen sopii runon tunnelmaan erittäin hyvin, varsinkin kun sen osapuolena on tämä toinen osapuoli, eikä jumalhahmo. Miksi tosiaan kysyä jotain? Varsinkin kun tietää, ettei ole vastausta. Hyvää ainakaan.


Once will he rise again
His mighty power we'll see then
And after all there will be caused
A total human holocaust
Hyvä uudelleentulon lupaus tässä kuitenkin on. Jättäen auki paluun ajan, vain kertoen ja julistaen että uudelleennousu tapahtuu. Joskus. Tulee mieleen hyvin monet myytit, mm. Quezalcoatlin lupaus paluusta (joskin tämän kyseisen henkilön paluun jälkeinen toimintalupaus on täysin anti-Quezalcoatl). Lisäksi nuo kaksi viimeistä säettä tuntuvat aika pelottavilta, koska niissä on vain toimintalupaus, eikä kerrota miten se tulee tapahtumaan.

Olen muuten aika pahoillani, jos palautteeni on jossain kohtaa kökkö. Olin samaan aikaan ircissä, mutta vielä pahempaa oli se, että minulla oli tässä huoneessani veljeni kiljumassa ja äiti saarnamassa jostain, josta minulla ei oikein käsitystä ollutkaan. -_-

Joka tapauksessa, tämä on loistava runo! Minulla tämän lukeminen, kuten sanoin, sujui kuin vetä vain ja hyvin nautittava kokemus oli.
Ah, ja eiköhän silti löydy rimmaus sille. :)