Gabriel
24.9.2002, 22:26:42
Minä istun ja yritän löytää ajatuksen, josta kirjoittaa. Kokeilen eri ajatuksia, fantastisista tarinoista sotakertomuksiin ja melankolisiin runoihin. Minä en päädy mihinkään. Minun pitäisi mennä jo nukkumaan. Olen jo saanut kehoituksen painaa pääni tyynyyn ja sulkea silmäni, sekä toivotuksen nähdä kauniita unia.
Tulin kuitenkin tänne vilkaistaakseni paikkaa vielä kerran ennen kuin unien teille lähden vaeltamaan. Ja tahdoin kirjoittaa jotain. Mutten saanut päähäni mitä kirjoittaa. Mikään aihe ei tuntunut oikein sopivalta. Sitten päädyin ajattelemaan tunteitani. Mitä minä tunnen nyt? Rakkautta. Ja haikeutta, sekä kaipuuta. Niitä minä tunnen nyt. Mutten niistäkään osaa juuri nyt mitään kirjoittaa. Tunteeni ovat selvät ja todelliset, mutta kirjoittaa en tällä hetkellä niistä osaa. Ajatuksissani kävivät myöskin tarinoiden ideat, mutta ne maistuivat puulta juuri nyt. Minun pitäisi mennä nukkumaan, sainhan siihen kehoituksenkin.
Silti istuuduin koneen ääreen ja aloin pohdiskelemaan asioita joista voisin kirjoittaa. En keksinyt mitään. Tunnen tunteeni, mutten osaa niistäkään kirjoittaa. Rakkautta, haikeutta ja kaipausta. Ja - myöskin onnea. Sellaisina millaisina ne ovat. Eivät mitenkään vähäisinä, mutta jakamattomina vailla mahdollisuutta saada niistä irti mitään kirjoitettavaa. Ja myöskin ajattelen, että minun olisi hyvä mennä nukkumaan. Sillä unessa voisivat välimatkat mitätöityä. Eniten minä ajattelen kuitenkin yhtä ihmistä, joka on jo ilmeisesti nukkumassa. Ja toivotan hänelle suloisia unia. Ja tunnen lämpöä sydämessäni ajatellessani häntä.
Sitten minä ajattelin, että voisin kirjoittaa ajatuksistani ja tunteistani. Ja niinpä minä sitten kirjoitin.
EDIT: Pitikin kirjoitusvirheen sattua juuri nyt.
Tulin kuitenkin tänne vilkaistaakseni paikkaa vielä kerran ennen kuin unien teille lähden vaeltamaan. Ja tahdoin kirjoittaa jotain. Mutten saanut päähäni mitä kirjoittaa. Mikään aihe ei tuntunut oikein sopivalta. Sitten päädyin ajattelemaan tunteitani. Mitä minä tunnen nyt? Rakkautta. Ja haikeutta, sekä kaipuuta. Niitä minä tunnen nyt. Mutten niistäkään osaa juuri nyt mitään kirjoittaa. Tunteeni ovat selvät ja todelliset, mutta kirjoittaa en tällä hetkellä niistä osaa. Ajatuksissani kävivät myöskin tarinoiden ideat, mutta ne maistuivat puulta juuri nyt. Minun pitäisi mennä nukkumaan, sainhan siihen kehoituksenkin.
Silti istuuduin koneen ääreen ja aloin pohdiskelemaan asioita joista voisin kirjoittaa. En keksinyt mitään. Tunnen tunteeni, mutten osaa niistäkään kirjoittaa. Rakkautta, haikeutta ja kaipausta. Ja - myöskin onnea. Sellaisina millaisina ne ovat. Eivät mitenkään vähäisinä, mutta jakamattomina vailla mahdollisuutta saada niistä irti mitään kirjoitettavaa. Ja myöskin ajattelen, että minun olisi hyvä mennä nukkumaan. Sillä unessa voisivat välimatkat mitätöityä. Eniten minä ajattelen kuitenkin yhtä ihmistä, joka on jo ilmeisesti nukkumassa. Ja toivotan hänelle suloisia unia. Ja tunnen lämpöä sydämessäni ajatellessani häntä.
Sitten minä ajattelin, että voisin kirjoittaa ajatuksistani ja tunteistani. Ja niinpä minä sitten kirjoitin.
EDIT: Pitikin kirjoitusvirheen sattua juuri nyt.