Slayer

[yksisiipi]

Kukapa ei olisi kuullut vanhasta kunnon amerikkalaisesta thrashmetalyhtyeestä nimeltä Slayer. Itse tutustuin bändiin alkuvuodesta '96. Ensimmäinen levy jonka sain käsiini oli "Hell Awaits" (1985). Seitsemän kappaletta raskasta ja nopeaa thrasbiisiä. Ihastuin tuohon oitis.
'Seuraavaksi sain kaksi levyllistä tribuuttia Slayerille: "Slatanic Slaughter 1&2". Lähinnä ruotsalaisia death/blackmetalbändejä kilvan coveroivat Slayeria. Näiden ansiosta kiinnostuin yhtyeen 80-luvun tuotannosta, mutta enpä saanut koskaan rahaa tarpeeksi niitä ostaakseni. Kiitos serkkuni, sain erittäin halpaan hintaan "Show No Mercy" ('83), "Butcher Babies promo" ('85) ja "Divine Intervention" ('94). Kaikki mahtavia, mutta tuohon uusimpaan kyllästyin ensimmäisenä, koska en Tom Arayan nykyisestä vokalisoinnista pitänyt.
Jostain syystä, muutama vuosi sitten iski täysi kyllästyminen koko musagenreen, Slayer alkoi kuulostamaan ihan puulta. Samanlaiset kitaranvingutukset ja hirveä mättö/huuto jokaisessa kappaleessa. Vaihdoinkin kaikki Slayerit CMX:n "Cloaca Maximaan" ja se kauppa kannatti.
Parhaita kappaleita mieleen jäi Slayerin tuotannosta "Hell Awaits", "Seasons of Abyss", "Kill Again", "Crionics" sekä "South of Heaven". Varsinkin se 80-luvun tuotanto johon en paremmin päässyt tutustumaan, eli kaikki "Hell Awaits" -levyn jälkeen.
Uudenpaa en ole juuri kuunnellut, mutta se ei enää iske kuin aikoinaan. Rankkaa se toki on. :D

[Oktobotti]

En omista kyseisen yhtyeen ainuttakaan levyä, mutta olen sitä ystäväni luonna joskus kuunnellutkin. Vaikutti ihan mukiinmentävältä trashmetalliksi (en erityisemmin pidä kyseisestä musiikkityylistä). "Hell Awaits"-levyä jaksoin joskus kuunnellakin, mutta kyllästyin lopulta siihen, sekä koko yhtyeeseen. Kaverinikin myi kai jokaisen levynsäkin, ostaakseen tietokoneen, joten unohdin koko yhtyeen jälkeenpäin. Enkä ole halukas levyjäkään ostelemaan.

[Tordragon]

Joo, tietenkin Slayer on tuttu bändi, mutta jälleen kerran tunnustan, kuten jo moneen muuhun musiikkitopikkiisi, että en pidä, ainakaan kovin ihmeellisenä bändinä. Kyllähän tuota musiikkin kasvettaessa kiinni on kuultu puolin ja toisin, muttei ikinä olla niin paljoa ihastuttu, että oikein levyjä olisi ostettu. Kaikki mahdollinen kunnioitus vain bändille, brutaalia tuntuu olevan meno vieläkin ja linja jatkunut, onneksi ei millään AC/DC:n monotonisuudella.

Tosin kun tällaista latelen niin olisin varmaan voinut olla myös kirjoittamatta, mutta eihän sitä aina samaa mieltä tarvitse olla, eh? Ei mitään ihmeellistä musiikkia, eli en ostaisi, mutta kuuntelisin kyllä.

Edit//:


Alkujaan kirjoittanut one-winged:
Jos et sattunut huomaamaan, niin mainitsin itsekin bändiin kyllästyneeni.Juu ei kato, niin luinkin väärin tai ohi tai en edes niin pitkälle, että tuohon mutta sanaan olisin päässyt *grins* Se pointti meni vikaan, mutta muuten ei. Slayer toki on suuri musiikillinen innoittaja, tiukkaa linjaa pitänyt USA:ssa, maassa missä vain tarvitsisi enemmän tuollaisia. Mutta en kuitenkaan pidä bändistä kovin, ja seison tuon mielipiteen takana, ellen nyt sitten joskus vanhoilla päivillä hurahda tai jotain. Mansonille menee saman sortin kunnioitusta minulta, mutta siinäkin sama juttu: ei innosta.

Ja eihän se nyt inhottavaa mättöä ole loppupeleissä, eh? *grinnie*

[yksisiipi]

Originally posted by Tordragon
Tosin kun tällaista latelen niin olisin varmaan voinut olla myös kirjoittamatta, mutta eihän sitä aina samaa mieltä tarvitse olla, eh? Ei mitään ihmeellistä musiikkia, eli en ostaisi, mutta kuuntelisin kyllä.

Jos et sattunut huomaamaan, niin mainitsin itsekin bändiin kyllästyneeni. Se ei kuulosta enää juuri miltään. Tylsääkin tylsempää koko thrashmetalgenre. Nostin asian vain esille, koska iso bändi on kyseessä. Monille se on ollut suuri musiikillinen innoittaja ja myös aikansa edelläkävijä Metallican kanssa. Minäkin pidin siitä aikani, nyt ssoon inhottavaa mättömusakkia. Tai no kuunteleehan sitä paremman puutteessa. :)

[Mauler]

Slayer on aivan loistava yhtye.
God Hates Us All on yksi kovimpia levyja mitä olen ikinä kuullut, aivan uskomatonta menoa. Ei anneta armoa hetkeksikään.

Vanhat albumit vetää kyllä voiton, South Of Heaven ja Angel Of Death on NIIIIIIN legenda kappaleita että huh.

[Ra]

Kyllä kuuntelen aktiivisesti. Onhan se hyvää. Omistan vain yhden levyn: God Hates Us All ja sitten on South Of Heaven poltettuna jollain seedeellä. No ne vanhat Slayerit olivat paljon parempia kuin uudet tuosta God Hates Us All:ilta ovat parhaat biisit varmaan Disciple ja Warzone. Ja Slayerin yksi parhaimmista biiseistä on tuo South Of Heaven. Aloin bändiä kuuntelemaan viime vuoden Skeitin Sm:ien jälkeen kun kuulin tuon South Of Heavenin siellä ja kelasin, että kuulostaa aika hyvältä, mutta en vielä tiennyt mitä se oli kunnes sitten kaveri kerto ja poltti mulle sen biisin.

[ksms]

noh Dave Lombardohan on jumalolento :D
mutta onko nyt näin ettei sitä kaikkein legendaarisinta lättyä eli Reign In Bloodia ole vielä mainittu?
aijai sentään... :eh:
itselläni se on ollut hankintalistalla varmaan vuoden päivät...

[Moppi]

Pari biisiä kuuntelin levyltä God hates us all mutta ei natsannut - tuli mieleen vain yksi sana "kuolema" :) Onhan mulla pari kaveria ketkä sitä kuuntelee, ja toinen niistä on todellinen "Slayer-fanaatikko"

[Theemu]

Yksi niistä Bändeistä isolla Beellä.

Ei muuta huonoa kuin Diabolus in Musica (joka sitten toisaalta onkin täyspascéa lähes alusta loppuun). Livenä aivan ehdoton orkesteri, samaan aikaan kun iho menee kananlihalle, on pakko pyöriä moshpitissä muiden mukana, ottaa osumaa ja huutaa.

Unohtakaa Soulfly, Slayerin keikoilla se aito "back to the primitive"-fiilis tulee jos on tullakseen.

[Pyramid Head]

Kyllähän tuota Slayeriä on jonkun verran tullut kuunneltua, mutta en ole koskaan mikään suuri fani ollut. Kovin monet heavy bändit ovat vuosien varrella jättäneet raskaammat riffinsä taakse, ja soittavat nykyään enemmän tai vähemmän "hempeämpää" musiikkia (mm. Metallica, Paradise Lost), mutta Slayer ei kyllä vuosien varrella ole kovin radikaalisti muuttunut. Ja onneksi ei.
Omistan vain kaksi Slayrin levyä: South of Heaven ja God Hates Us All. Molemmat ovat tiukkoja levyjä, joskin South of Heaven on kyllä parempi. Paras kuulemani Slayerin biisi on ehdottomasti Angel of Death, hyvänä kakkosena sitten South of Heaven.

[Melinda]

No tuota olen kirjastosta lainannut parikin levyä mutten muista toisen nimeä(lienee kai kun en ole jaksannut oikein kuunnella)ja toinen "God hates us all "se nyt on ihan kohtuullinen..ainakibiisi God send death , New faith ..mut täytyy sanoa ettei oikeastaan mun makuun tää slayer..mutta menettelee..CoB rulez!!*vaikkei niit voikkaan verrata keskenää*
:)

[skaven]

Tuttu nimi on juu.
En vain pidä Slayerista. Se laulu-ääni ei ole oikein mun tyyliin.
Yksi kaveri kyllä pitää tuosta bändistä.
Huuh, en kyllä tiennyt että back to the primitive on alkuperäsesti Slayerin. :)

[Theemu]

Alkujaan kirjoittanut örri
Huuh, en kyllä tiennyt että back to the primitive on alkuperäsesti Slayerin. :)

Ei se olekaan. Siksipä kirjoitinkin että unohtakaa Soulfly ja Maxin vänkäämiset heimoista sun muut kurajutut. Slayerin keikoilla voi tuntea sellaisen primitiivisen yhtenäisyyden vaikkapa moshpitin kanssa. Nyrkkiä tulee mutta ei se mitään.

Ja nyt täytyy säästää tuo 666:s posti johonkin Todella Tärkeään.

[Shai]

Joo kyllä Slayer on yksi kovimmista nimistä metallimaailmasta, jolta monet bändit ovat jotain ottaneet. Itse tykkään Reign In Bloodista, muita en niin hirveästi ole kuullut mutta DVD:n perusteella helvetin hyviä biisejä löytyy vanhemmalta ja uudemmalta. On kyllä War at the Warfield ihan uskomattoman kova DVD.

Angel of Death, Disciple ja Reign in Blood ovat minuun biisejä jotka ovat kympillä kolahtaneet.

[Necrofobia]

Olen vain kuullut Slayerin "God Hates Us All", ihan kätevä levy. Kyllähän TrashMetalli menee ihan hyvin mutta en nyt sanoisi Slayeriä suosikki bändiksi. Slayer on musiikillisesti todella hyvää mutta laulusta en oikein pitänyt kuten en muutenkaan Trash tyyppisestä laulu-äänestä. Mutta tottakai Slayer on yksi kovin Trash Metalli bändi ikinä, hyvää musaa. Pitäisi tieten tutustua muihinkin levyihin, heillähän sattuu olemaan aika monta levyä.

[Granite]

Slayer on yksi tärkeimmistä metalli-bändeistä. Pioneeri, suunnannäyttäjä ja kestävä sellainen. Slayerin kuuntelu alkoi 80-luvun loppupuolella South of Heaven-levyn aikoihin, ja silloin nuorempana Slayeria tuli kuunneltua erittäin paljon. Sitten tuli melkein 10 vuoden tauko koko bändin suhteen, mutta God Hates Us All-levy, etenkin lähes yliluonnollisen ankara War Zone-biisi täräytti yhyteen taas ajankohtaiseksi itsellenikin. Levyjä en tällä hetkellä omista muita kun tuon God Hates Us Allin, mutta täytynee nekin tässä (taas) kerätä.

Kaikki kunnia mikä Slayerille kuuluu. Show No Mercy!

[Hellraiser]

Joo...elikkä multa löytyy slayerin Hell Awaits, Reign In Blood, Seasons in the abyss, Undisputed attitude ja War at the Warfield. Eipä voi muuta sanoo kun että on ihan just paras bändi! Parhaita kappaleita on: War Ensemble, Angel of Death, Hell Awaits jne jne... kaikkihan ne on hyviä. Uudempaa Slayeriä en oo hirveesti kuunnellu, mutta se mitä oon kuullut niin on hyvää. (Varsinkin Disciple!) Juuh...Dave Lombardo rules!...ja Tom Araya myös! :angi:

[Melkor]

Olenhan tuota bändä kuunnellut joskus 8 vuotta sitten, mutta ei se loppujen lopuksi ollut minun makuuni. Semmoista raskasta mättöä, mutta siitähän taisi kuitenkin lähteä minun metallin kuuntelemiseni (Maidenia myös kuuntelin noihin aikoihin).
Muistan vielä, kun kolmannella luokalla vein Slayeria levyraatiin, heh. Sain opettajalta kauheat huudot, ja taisi haukkua saatanpalvojaksi. Noo, vaihdoin sitten Iron Maideniin ja siitäkin tuo konservatiivinen "nahkakalevi" keksi jotain nipottamista.
Voi niitä aikoja... :D

[Davidson]

No jaa...Slayer on ihan ok pienissä annoksissa, vähän rupeaa puuduttamaan jo siinä neljännen biisin kohdalla Slayerin albumia kuunnellessa. Bändi paahtaa ihan asenteella, mutta minun korvissani biisit (ainakin ne, jotka oon kuullut) ovat melko samanlaisia keskenään. Jossakin Hell awaitsissa, Angel of Deathissa ja Reign in Bloodissa on hieman vaihtelevuutta mukana verrattuna muihin biiseihin. Mutta siitäkin huolimatta, että bändi ei kuulu suosikkeihini, on minulla oma lemppari Slayer-biisi, joka on nimeltään "Skeletons of Society".

[vegeta]

Noh...Slayeri on se ihan hyvää, mutta ei sitä hirveästi jaksa kuunnella. Kaikki kappaleet on aika saman tapaisia eka huudetaan jotain, sitten hakataan rumpuja täysillä. Tämän takia en oikein pidä siitä. Mutta silti omistan muutamia mp3. Agel of death tai Seasons in Abyss ovat varmaankin parhaat.

[mogvisti]

Kyllähän tuota Slayeria kuuntelee ja itse omistan muutaman cd:nkin tältä bändiltä. Jos nyt oikein muistan niin cd:t ovat nimeltään "Reign of blood" ja "South of heaven". Bändillä on ihan hyvää musiikkia, mutta itse en sitä jaksanut hirveästi kuunnella. Varsinkin Reign of Blood cd:n ensimmäinen kappale " Angel of Death" on mahtava, ehkä Slayerin paras, kappale. Mutta sitten kun cd:tä kuuntelee eteenpäin, niin huomaa että kaikki kappaleet ovat melkein samanlaisia.

Mutta eipä se bändiä huononna, sillä kappaleissa meininkiä on sen verran paljon, että mummoilta tippuu tekarit suusta ja ukkien sydämmentahdistimet hajoavat. Eli kunnon ryskettä ja pauketta, ja siitähän meikä pitää. Myös laulusta saa selvää, toisin kuin tämän (http://foorumit.fffin.com/showthread.php?t=1519) bändin laulusta.

Mutta hyvä bändi joka soittaa hyvää musaa!

[Davidson]

No joo, ajattelin päivitellä vähän mielipiteitäni, kun tuosta edellisestä postauskerrasta tässä ketjussa on jo melkein vuosi.

Slayer menee edelleen parhaiten pienissä annoksissa, tämä tosiasia pätee siis vielä edelleenkin. En omista edelleenkään yhtään levyä, mutta oma kokoelma bändin hiteistä löytyy. Tuo collection koostuu pääasiassa South Of Heavenin, Show No Mercyn sekä Season In The Abyssin materiaalista eli ei ole varmaan vaikeaa arvata, mitä levyjä pidän bändin parhaina. Kyllä, arvasitte oikein eli Reign In Blood ei siis kuulu niihin! Tämä saattaa olla joillekin pyhäinhäväistys, mutta ottakaa tämä mielipide vaikka pelkästään ulkopuolisen omaan arvoonsa jätettävänä kommenttina. No, on se sentään parempi kuin Hell Awaits. =)

Parhaat kappaleet hajaantuvat alkupään tuotannon ja uusimman levyn välille. Angel of death, Postmortem, Reign in blood, Hell awaits, Live undead, Crionics, Die by the sword, Disciple, Warzone, Dead skin mask, War ensemble, Seasons in the abyss, Behind the crooked cross, Mandatory suicide, South of heaven sekä Silent scream ovat ne kaikkein kuunneltavimmat kappaleet. Ai niin, ja tietysti Skeletons of society!

[Cuomi]

Kyllä tykkään. Yhtään levyä ei vielä löydy hyllystä mutta muutaman meinasin kyllä hommata. Araya on ehdottomasti paras Trash vokalisti ja bassottelunkin mies taitaa. Hanneman/King kitarakaksikko pelaa hyvin yhteen.

Soundit ovat ylipäätäänkin hyvät. Dave Lombardo pääsee rumpalien listani Top - kolmeen Keith Moonin ja Nicko McBrainin rinnalle.

Suosikkikappaleita vielä: Tormentor(mahti riffi), raining blood, dead skin mask, seasons in the abyss yms.....

[Dimmy]

Kyllä, arvasitte oikein eli Reign In Blood ei siis kuulu niihin! Tämä saattaa olla joillekin pyhäinhäväistys, mutta ottakaa tämä mielipide vaikka pelkästään ulkopuolisen omaan arvoonsa jätettävänä kommenttina. No, on se sentään parempi kuin Hell Awaits. =)
Jos eläisimme oikeusvaltiossa, sinä lähtisit pikajunalla Siperiaan miettimään elämänarvojasi uudelleen reippaan leirielämän parissa.

Eli siis, jos se ei joittenkin aikaisempien ketjujen pohjalta ole käynyt ilmi Slayer on minulle yksi kaikkien aikojen tärkeimmisä bändeistä, ja ehkä se parhaiten tuoreutensa säilyttänyt näistä lapsuuden suosikeista. Huolimatta siitä että bändilta voisi minunkin mielestäni joskus soittaa jotain muutakin kuin ne Reing in bloodin klassikko veisut, ei kyllästyminen ole oikeastaan koskaan päässyt iskemään niihinkään. Levyistä läheisimmät ovat Haunting the chapel-ep ja Hell awaits, loppujen 80-luvun levyjen (mukaan lukien Seasons in the abyss) tullessa aika tasaisesti perästä. Tästä uudemmasta tuotannosta en tosin niin hirveästi välitä, vaikka ihan ok kamaa onkin. Nämä modernista metallista imetyt vaikutteet nyt vain eivät itselleni niin putoa. Noh, onneksi bändi live-oloissa tuntuu keskittyvän siihen vanhempaan tuotantoon. Kolme kertaa on tullut elävänä todistettua ja Tattoo the Planetin keikka `01 oli eturiviin pääsyn johdosta parhaita hetkiä elämässäni ikinä.

[Ildjarn]

Joo on Slayeria kuultu, myos tykatty, mutta ei kuitenkaan mitenkaan suuresti. Haluaisin kuulla etta mika teita tassa bandissa loppujen lopuksi miellyttaa. Kylla sita vahan aikaa jaksaa kuunnella, mutta kun on levyt saanut auki niin ne alkaakin jo maistua tylsalta mauttomalta purukumilta. Reign in bloodilla ja Hell Awaitsilla on tosin muutama kappale joita jaksaa vielakin kuunnella (Angel of Death), mutta loppujen lopuksi kaikki on hyvin, ellei suorastaan turhan, samanmakuista. Saattaa kylla johtua siitakin etten ole Slayeria pitkaan aikaan kuunnellut ja tuo on se mielikuva mika bandista on minun takaraivoon jaany. Eli nyt tammonen hatara kysymys etta mika Slayerissa viihdyttaa?

(ja taas kerran anteeksipyydan pisteettomat aat)

EDIT: HAIL SLAYER!

[M1green1]

Heh, Slayer. Yleensä alkaa naurattamaan, kun sitä alkaa kuuntelemaan, kun laulaja laulaa niin pirun nopeasti biiseissä, lähes samanlainen rummutus kappaleissa ja tuntuisi, että samaa kitarasooloa kierrätetään joka biisissä. :P Eli en kauheasti pidä bändistä, mutta kyllä heillä on pari kappaletta mistä pidän: Raining blood ja Skeletons of Society. Raining on nyt vaan oikeasti hyvä ja Skeletonssi saa myös hyvät pisteet, kun se on vähän erilaisempi kuin muut Slayerin kappaleet. Ja mitä nyt kaikkia levyjä olen vähän kuullut, niin huonoimmalta vaikuttaa Reign in Blood( :P ) ja parhaimmalta taas ensimmäinen levy, koska laulu on jo parempaa(minusta) ja soittossakin on jo jotakin järkee.

[singerfinger]

Tottakai kuuntelen slayeria! omistan slayerilta reign in bloodin, god hates us allin, war at the warfield dvd:n ja kaikista uusimman christ illusionin. slayerin musa on aina ollut rankkaa, se ei koskaan ole mennyt minkään trendien perässä, pikemminkin päinvastoin. tuli tuossa jalometallireissulla oulun levykauppa äxästä hommattua tuo uusin christ illusion, ja sitä olenkin luukuttanut. Lombardo on palannut kannuttamaan, ja kaikista kuulemistani slayerin levyistä vain reign in blood on vielä parempi!Tässä uusimmassa on sitä samaa vanhaa raivokasta ja helvetin nopeaa meininkiä kuin mitä niillä 80-luvun slayer-levyillä. Uusimmista biiseistä mainittakoon nyt vaikka flesh storm, Jihad ja skeleton christ. Parin heikomman levyn jälkeen slayer potkii taas kukkahattutätejä persauksille.

Hail slayer!

[Luni]

Minä en kyllä pysty sanomaan, mikä Slayerin levyistä on minulle läheisin tai paras. Kaikki ennen Seasons in the Abyssiä ilmestynyt tavara on sydäntä niin lähellä että on erittäin vaikeaa pistää niitä mihinkään tärkeysjärjestykseen. Show No Mercy oli ensimmäinen Slayerini ikinä joten sillä on sellaista erityistä arvoa, South of Heaveniltä olen itse soittanut muutamia biisejä, joka lähentää minua sen matskun kanssa, Hell Awaits ja Reign in Blood ovat vaan niin helvetin kovia ihan muuten vaan, Haunting the Chapelilla taas on pelkästään hyviä biisejä. Vähän kuin yrittäisi laittaa parhaita kavereitaan tärkeysjärjestykseen!

Tuosta edellisestä ovat saattaneet fiksuimmat jo vähän päätelläkin mitä mieltä olen Slayeristä. Slayer oli minulle melkeinpä ensimmäinen Thrash-bändi (Metallicaa nyt oli ihan pikkusena jo kuullut, mutta sen jälkeen) sen "Black Metal on ainoaa oikeaa musiikkia" -vaiheen jälkeen. Slayer sai minut kiinnostumaan muustakin musiikista. Kyseessä on siis minulle erittäin tärkeä bändi (Slayer nyt on niitä bändejä, joka on melkein jokaiselle henkilökohtaisesti tärkeä) ja ehdottomasti rakastan heidän 80-luvulla tekemäänsä musiikkia. Ysärimatskusta en sitten tykkää yhtään. Christ Illusionista ja etenkin God Hates Us Allista on taas kuullut niin hyvää juttua, että pitäisi ehkä tutustua tarkemminkin mutta ei toistaiseksi liikene varoja siihen.

[nillin nillin]Ottaa muuten ihan saatanasti päähän, kun en muistanut Unholy Alliancen ensimmäisen lipunmyyntipäivän aamuna heti varata lippuja hyppypaikoille. Nyt jotkut Bodomin fanipenskat, jotka ei osaa kirjoittaa thrash oikein tai ymmärrä sanaa moshpit (ne jotka luulee tajuavansa ajattelee sen tarkoittavan vaan muiden tarkoituksenmukaista satuttamista), kuitenkin hyppelee siellä yrittäen epätoivoisesti heiluttaa mustaksi värjättyä polkkistaan musiikin tahtiin kun Alexi Laiho tekee sillee. Ei ne kuitenkaan tiedä Slayerista enempää, kun et sen täytyy olla hyvä kun esiintyy Bodomin kaa (korkeintaan yksi levy Slayeria ämpäreinä), jotkut varmaan häipyvätkin heti kun Bodom on soittanut. Ja tollasten ihmisten takia jäin ilman sitä oikeaa kunnon lippua. 44 euroa istumapaikasta on kuitenkin helvetin paljon, etenkin kiun Slayer on ainoa hyvä esiintyjä.[/nillin nillin]

[Eternium]

Tottakai Slayer lukeutuu lempibändeihin. Oli ensimmäisiä metalliyhtyeitä, joita kuulin, ja joita aloin sitten kuunnella. Ensimmäinen biisi oli War Ensemble, joka lukeutuu yhtiin tiukimpiin Slayer-biiseihin mielestäni. Slayer ei ole minulle mikään suunnannäyttäjä, tai jumalabändi, mutta jos hyvän ja todella hyvän välillä pitäisi valita, ottaisin vaihtoehto C:n, erinomaisen. Kingillä on riffit ja tiukat soolot hallussa, Hannemania unohtamatta. Slayer omaa kenties tiukimman kitarasoolon Altar of Sacrifice-biisissä. Semmonen että oksat pois. Oli Slayerin sanoma sitten miten rasistinen, fasistinen tai satanistinen, niin en minä siitä välitä. Slayerin pikajuna paahtaa täysillä eteenpäin hurjaa vauhtia, ja toivottavasti viimeinen asemalaituri siintää vasta vuosien päässä. Lempibiiseihin sulkeutuu Stain of Mind, Love to hate, War zone, Postmortem, Seasons in Abyss, Jesus saves ja Skeletons of Society. South of Heaven on kanssa nasta ralli. Itse en Unholy Allianceen mene, kun ainoastaan In flames ja Slayer kiinnostaisi, ja sitäpaitsi Iron Maiden soittaa kaksi päivää Slayerin jälkeen. Show no Mercy!

[Danxalic]

Löysinpäs ketjun tästä, kovinta thrashia ikinä!

Itte oon noin puol vuotta kuunnellut Slayeria, kohtapuolin kun saa rahaa aion ostaa Reign in Blood - CD:n ja Eagle Classic T-Paidan.

Araya on hyvä laulaja. Kingin&Hannemanin kitarat on vaan niin helvetin kovia.

\,,/ Olin tuolla Tuskassa ja pääesiintyjänä Slayer (SU siis). Kova setti.
Encorena Angel of Death, sitä ennen South of Heaven ja Raining Blood. Setissä oli myös Cult, Disciple, War Ensemble, Dead Skin Mask, Chemical Warfare, Ghosts of War (meniköhä nimi oikein?). Koko listaa en muista.
Penkokaa itte. >,<

Parhaita biisejä on Raining Blood, South of Heaven, Angel of Death, Bloodline, Cult, Dead Skin Mask, Skeletons of Society, Expendable Youth, ja War Ensemble

Slayerin mukaan bändi lopettaa ehkä ens levyn jälkeen...huono juttu. :(
Hyvä juttu mulle on, että ehti näkee bändin livenä. :D

[�RuHo�]

Onhan tuota bändiä fanitettu vuosikymmenen päälle juu. Minulla se alkoi siitä kun hain Reign in Bloodin kirjastosta lainaksi, ja eipä siinä kauaa mennyt kun koko katalogi kotona oli hyllyssä.

Vaikka 80-luvun matskun fellaatio on aina paikallaan, en itse ole oikein ikinä ymmärtänyt miksi Divine Intervention ja Diabolus in Musica ovat niin huonossa maineessa. Onhan "uudempi" materiaali hieman ponnetonta allekirjoittaneenkin mielestä, mutta jos esimerkiksi Dittohead ei Slayer-biisinä iske on jotain kyllä pahasti päässä vialla :P

Diabolus on mun mielestä noista Slayer-levyistä tummasävyisin. Aika inhaa lyriikkaa ihan Slayer-asteikollakin, ja ankeahkoa ihan kuvataidetta myöten. GHUA mulla noista on eniten mennyt ohi, jos mikään. Kaikkia levyjä kyllä rakastan :)


PS. Tuskan keikka oli kyllä pettymys, jostain syystä. Tattoo the Planet-kiertue korvaa kyllä kaiken, siinä oli aika kova meno.

[Gettostara]

Slayerhan on metallimusiikkia parhaimillaan. Kunnon tapporiffit, helvetinmoista kaaosta olevat soolot, tuplabasarit kolisee temmossa 180, basso jyrisee kuin nazi-saksan ilmalaivue englannin yllä. Ja sanat kertovat muunmuassa saatanasta, sodasta, uskonnonvastaisuudesta ja tappamisesta. Millä laittaa paremmaksi?

Tajusin bändin täydellisyyden omalla alallaan vähän ennen tuskan keikkaa: Kuuntelin paljon Slayeria jotta osaisin biisit niin sanojen kuin rakenteenkin puolesta ulkoa. Biisit kierrättää paljon samoja rakenteita ja aiheetkin monilta osin mut sillon ku homman toteuttaa näi hyvi ni ei siihen kyllästy. Slayerin musiikissa on vähän sellanen tunne että sua pyöriteltäis grillivartaassa jossai polttouunissa ja se olis kivaa.

Ja Kerry Kingillä on se parta, tai siis Parralla on kerry king.

Ja varmasti menen uudelleen kattoon kun tulee, tuskassa jäi ehkä joltain osin vähän vajaaks siitä mitä Slayer pystyis antaa.

[Frelial]

Slayerihän on tulossa Suomeen ja radio rokilla on kova kisa käynnissä. 15 min lavalla juuri ennen Slayeriä. Käykääs antamassa Kemin pojille ääniä; Älkää äänestäkö jos ette tykkää :D

Elikkäs kymmenen pistettä Atemille! (http://www.radiorock.fi/biisiarvostelut/demoskaba2008/arvostele.asp?id=155)

Ja jos kiinnostuitte bändistä niin lisää infoa www.atemband.net.

Raining Blood jeah. En tiä pändistä mittään... Sori.