Runo: Kyynel

[Secret]

Voisitko kerran sanoa että kaikki olisi hyvin ilman että itket kyyneleitä,
kun kyyneleet valuvat poskiltasi kylmältä jäiseen maahan.
Et naura vain itket niin kuin vasta syntynyt vauva,
hymyilee se onnestaan vaikka kaiken jo menetti.
En tiedä itketkö vain naurat koska kaikki on samassa,
naurat ja hymyilet mutta silti et ole iloinen.

Sanoit kerran että mua rakastit niin ja minä uskoin siihen,
kun aika paloi sydämeen niin uskoin kaiken
olevan vain kyynelten valheita.
Sä sanoit turhia lohdutuksia onnettomia johon
en luottanutkaan,aamu aurinko mut herätti
katsomaan totuutta silmiin.

Viikot meni menojaan ja niin sinäkin,päivä päivältä
kuitenkin jäin kaipamaan sinua vaikka en hän sua omistaa voinutkaan.
Oli maailma täynä naisia mutta kuitenkin yhteen vain jäin,
mitä sanoin sinulle ei sillä merkitystä ollut koska kaiken jo unohdit
ja lohtua muuvalta sait.
Ei siis ole kyyneleet silmilläsi aitoja olleet,vaikka kuitenkin toivon
että joskus unohtaa voisin sinut,olin vain se postimerkki kirjeessäsi
jota voi käyttää kerran silloin kun sillä on merkitys.

Minulla on salaisuus suuri särkymätön ja sanaton,
sanoisin sen jos olisit vielä luonani.