Kultru
6.3.2003, 21:33:28
Noniin hyvät ihmiset, aloitan tässä tarinan nimeltä "Kytkentä", ja se kertoo, ihme ja kumma, henkilöstä nimeltä Reima.
Näin se alkaa. (Kyllä, päivittelen tätä tarinan tynkäistä aina kun saan sitä lisää valmiiksi.)
Kytkentä.
Klik. "Noin, se on valmis."
Reima katsoi tyytyväisenä yhtä hänen kytkintään, joka oli asennettu lähestulkoon moitteettomasti koteloonsa, painettu paneeliin ja liimattu paikoilleen.
Ja se ryökäle vieläpä toimi tällä kertaa.
Pieni mittari nurkassa kertoi kuinka äsken kytketty paine purkaantui hiljalleen putkia pitkin kattilaan, nostaen tämän lämpötilaa.
Olihan Reima ennenkin kytkentöjä tehnyt, mutta tänään, erityisesti kahden tunnin taiston jälkeen, se tuotti mielihyvää.
Mikä oli kyllä harha, josta hänen kehonsa huomautti hyvin nopeasti ja kivuliaasti, muistuttaen tapaamisesta Rouva Hennkelin koiran kanssa.
Ja ikäänkuin antaakseen painoarvoa äskeiselle huomautukselle, ruumis törmäsi kipeästi ovenkarmiin, etsien otsan kohdalle hieman pystyssä olevan naulankannan.
Tästä jäi ikävän näköinen punainen painauma muistuttamaan Reimaa muistutuksesta.
Kiisteltyään vartin Lahtisen isännän kanssa ajasta joka häneltä meni kytkentöjen korjaukseen, luvattuaan vähentää kiistelyaika kokonaisajasta, selvitettyään ettei kiista-aikaa (kuten hän itse sitä kutsui) voi silti korjausajasta vähentää, piirrettyään kaavion laskun sisällöstä ja näyttänyt ammattiliiton vihosta oikeat tuntitaksat niin tarkistus/korjaus kuin suunnitteluajalle, sai Reima vihdoin Lahtisen isännän uskomaan että työstä tullaan laskuttamaan normaalitaksan mukaisesti.
Ja se oli Reimalle helpotus, yleensä Lahtisen isännän tyyppisten ihmisten kanssa menee huomattavasti kauemmin, joten tämä oli näyttävä päätös hänen työpäivälleen, ja osoitus virkaveljille hänen ammattitaidosta, kuin sosiaalisista käänteisosaamistaidoista.
---
Noin. Siinä tähän mennessä valmiiksi tullut kapula. Tätä ei ole vielä oikoluettu joten siinä voi olla (ja minut tuntien, mitä luultavimmin myös on) virheitä.
Toivottavasti pidätte.
(Ja kuten aikaisemmin todettu, tämä jatkuu. Ja sehän on lähestulkoon selvää jo tarinasta itsestäänkin. Kiitos :) )
Näin se alkaa. (Kyllä, päivittelen tätä tarinan tynkäistä aina kun saan sitä lisää valmiiksi.)
Kytkentä.
Klik. "Noin, se on valmis."
Reima katsoi tyytyväisenä yhtä hänen kytkintään, joka oli asennettu lähestulkoon moitteettomasti koteloonsa, painettu paneeliin ja liimattu paikoilleen.
Ja se ryökäle vieläpä toimi tällä kertaa.
Pieni mittari nurkassa kertoi kuinka äsken kytketty paine purkaantui hiljalleen putkia pitkin kattilaan, nostaen tämän lämpötilaa.
Olihan Reima ennenkin kytkentöjä tehnyt, mutta tänään, erityisesti kahden tunnin taiston jälkeen, se tuotti mielihyvää.
Mikä oli kyllä harha, josta hänen kehonsa huomautti hyvin nopeasti ja kivuliaasti, muistuttaen tapaamisesta Rouva Hennkelin koiran kanssa.
Ja ikäänkuin antaakseen painoarvoa äskeiselle huomautukselle, ruumis törmäsi kipeästi ovenkarmiin, etsien otsan kohdalle hieman pystyssä olevan naulankannan.
Tästä jäi ikävän näköinen punainen painauma muistuttamaan Reimaa muistutuksesta.
Kiisteltyään vartin Lahtisen isännän kanssa ajasta joka häneltä meni kytkentöjen korjaukseen, luvattuaan vähentää kiistelyaika kokonaisajasta, selvitettyään ettei kiista-aikaa (kuten hän itse sitä kutsui) voi silti korjausajasta vähentää, piirrettyään kaavion laskun sisällöstä ja näyttänyt ammattiliiton vihosta oikeat tuntitaksat niin tarkistus/korjaus kuin suunnitteluajalle, sai Reima vihdoin Lahtisen isännän uskomaan että työstä tullaan laskuttamaan normaalitaksan mukaisesti.
Ja se oli Reimalle helpotus, yleensä Lahtisen isännän tyyppisten ihmisten kanssa menee huomattavasti kauemmin, joten tämä oli näyttävä päätös hänen työpäivälleen, ja osoitus virkaveljille hänen ammattitaidosta, kuin sosiaalisista käänteisosaamistaidoista.
---
Noin. Siinä tähän mennessä valmiiksi tullut kapula. Tätä ei ole vielä oikoluettu joten siinä voi olla (ja minut tuntien, mitä luultavimmin myös on) virheitä.
Toivottavasti pidätte.
(Ja kuten aikaisemmin todettu, tämä jatkuu. Ja sehän on lähestulkoon selvää jo tarinasta itsestäänkin. Kiitos :) )