Hiekkalinna

[freyelise]

Tämä runo valmistui oikeasaan laulun sanoiksi. Viime viikolla olin tuotteliaalla tuulella, tuottaen kolme runoa, kaksi biisiä, sekä yhden novellin. (!) Tämä on siis yhden biisin sanat.

-----------------------

Älä piirrä kahta viivaa
hiekkarannalle veden ääreen
tyrskyt eivät armoa tunne
merten kita on syvä ja ahnas

Hiekkalinna hämärässä
yksin seisoo hyljättynä
leikkijät on jättäneet sen
kasvaneet jo aikuisiksi

Kaksi viivaa samalla rannalla
toinen on kasvosi ja toinen hänen
vartalonsa, hiusten tuoksu
Meren tuoksu vyöryy sinne

Sen vasta oppii ihminen
kun lyövät aallot yli sen
kun hiekkalinna romahtaa
on tullut aika unohtaa

Pauhuun aavain vesien
hukkuu itku enkelten
ei merivirrat lohduttaa
voi yksinänsä kulkevaa

Hämärässä hyljättynä
hiekkalinna yksin seisoo
veden ääriin tyrskyt yltää
meren tuoksu, hiusten tuoksu

Sen vasta oppii ihminen
kun lyövät aallot yli sen
kun hiekkalinna romahtaa
on tullut aika unohtaa

Pauhuun aavain vesien
hukkuu itku enkelten
ei merivirrat lohduttaa
voi yksinänsä kulkevaa

-----------------------------

Minusta oikeasti tuntuu että nyt onnistuin. Vai mitä?

[Raika]

No kyllähän tuossa oli jo jotain. Todellakin, hieno runo/laulun sanat (ihan miten vaan). Analyysia luvassa editinä myöhemmin, kunhan ensin sellaista saan aikaiseksi. Melko pitkä tekele tosin, vaikka onhan tuolla parit säkeet kahteen kertaan, eli ilmeisesti kertosäkeestä on kyse. Itse en hallitse kirjoittamista, mutta tulkitseminen nyt menee jotenkin.

Jos nyt jotain sanojen merkityksiä miettii, niin mielestäni "Hiekkalinna" tarkoittaa ilmeisesti jotain syntymäkotia, josta sitten lähdetään pois ja se "hiekkalinna romahtaa". Leikkijät ovat ilmeisesti perheen lapset. "Sen vasta oppii ihminen, kun lyövät aallot yli sen" tarkoittaa luultavasti kuolemista... tai sitten epäonnistumista.

Siinä vähän alkua, kirjoitan myöhemmin vähän laajemman analyysin, kunhan vaan kerkeän...

[yksisiipi]

Hieno runo taas sinulta.
Mitä ihmettä oikein tarkoitat onnistumisella Frey hyvä? Minusta tämä on aivan yhtä hienoa luettavaa kuin monet aiemmat teoksesi. Hiekka sanaa on kyllä itsekin tullut pohdittua Apulannan "Hiekkaa" ja CMX:n paria biisiä kuunnellessa. Pitääkö hiekka sanansa vai onko se epävarmaa?

Minä ainakin tulkitsisin Hiekkalinnan aikuistumisena. Se kerran rakennettiin ja sitten se sortuu ajan hampaissa, eikä se tule uudestaan. Tai oikeastaan hiekkalinna kuvaa jotain mitä ei voi palauttaa, oli se sitten nuoruus tai elämä. Kaihoten kaipaamme eilistä, vaikka huominen voi olla parempi. Tästä teoksesta pidän.

[freyelise]

Raika analysoi:Melko pitkä tekele tosin, vaikka onhan tuolla parit säkeet kahteen kertaan, eli ilmeisesti kertosäkeestä on kyse.

Kyllä, kursivoitu teksti suorittaa kertosäkeen virkaa.


Analyysia luvassa editinä myöhemmin, kunhan ensin sellaista saan aikaiseksi.

Sitä odotellaan..


yksisiipi ihmetteli:Mitä ihmettä oikein tarkoitat onnistumisella Frey hyvä?

En mitään ihmeellistä, siis tarkoitin vain että tähän olen erittäin tyytyväinen, minusta tämä runo on pätevä jopa omasta mielestäni.

Minusta yksi "onnistumisen" ulottuvuus on siinä että minusta tämä on hyvin monitulkintainen. Nuoruuden/lapsuuden kaipuu on tullut esille. Lisäksi minulle tulee mieleen kaksi rakastavaista, jotka ihastuksen huumassa leikkivät rannalla kuin lapset, rakentavat hiekkalinnan, sitten rakkaus laantuu ja hiekkalinna jää heitteille. Ja vielä minulle henkiökohtaisesti tämä kertoo osittain myös vanhemmistani, jotka muuttivat asumaan erilleen viime joulukuussa, ja joka oli minulle traaginen tapahtuma. Myös parisuhteen rakentamista voisi hiekkalinna kuvata. Ihmisten täytyy pysyä tietyllä tasolla nuorina tai rakennetut linnat sortuu. Sanotaanhan että rakkaus pitää nuorena.

Toivottavasti en spoilannut lukunautintoja kertomalla mitä kaiken takana on, mutta on tämä täällä jo sen aikaa ollut että kaikki jotka ovat tämän lukeakseen ovat sen jo tehneet. Nythän sen voi lukea uudestaan monta kertaa kaikista eri vinkkeleistä :)

[Raika]

Pahoittelen, etten voinut käyttää edit-nappia (koska en pysty katselemaan postiani preview-moodissa tuolloin). Mutta tämä analyysihan tässä on luultavasti se tärkein, enkä usko että tätä postcountin kasvattamisena pidetään. Pahoittelen myös, että jouduin lainaamaan koko runon, sillä analysointi käy huomattavasti kätevämmin, kun voi scrollailla tuosta pikku-ikkunasta runoa ja analysoida sitä mukaan sitä. Ja tulkintaani on helpompi tutkia, kun voi samalla tarkastella säkeitä kokonaisuudessaan yläpuolelta.


freyelise mietiskeli seuraavaa:

Toivottavasti en spoilannut lukunautintoja kertomalla mitä kaiken takana on, mutta on tämä täällä jo sen aikaa ollut että kaikki jotka ovat tämän lukeakseen ovat sen jo tehneet. Nythän sen voi lukea uudestaan monta kertaa kaikista eri vinkkeleistä

Ei lukunautintoa voi oikeastaan spoilata. On niin monta tapaa tulkita runoa, ja kaikki ovat oikeita (siis kunhan tulkinnan voi jotenkin löytää runosta, kun tarkemmin ajattelee)



Runon/laulun alkujaan kirjoitti freyelise:

Älä piirrä kahta viivaa
hiekkarannalle veden ääreen
tyrskyt eivät armoa tunne
merten kita on syvä ja ahnas

Hiekkalinna hämärässä
yksin seisoo hyljättynä
leikkijät on jättäneet sen
kasvaneet jo aikuisiksi

Kaksi viivaa samalla rannalla
toinen on kasvosi ja toinen hänen
vartalonsa, hiusten tuoksu
Meren tuoksu vyöryy sinne

Sen vasta oppii ihminen
kun lyövät aallot yli sen
kun hiekkalinna romahtaa
on tullut aika unohtaa

Pauhuun aavain vesien
hukkuu itku enkelten
ei merivirrat lohduttaa
voi yksinänsä kulkevaa

Hämärässä hyljättynä
hiekkalinna yksin seisoo
veden ääriin tyrskyt yltää
meren tuoksu, hiusten tuoksu

Sen vasta oppii ihminen
kun lyövät aallot yli sen
kun hiekkalinna romahtaa
on tullut aika unohtaa

Pauhuun aavain vesien
hukkuu itku enkelten
ei merivirrat lohduttaa
voi yksinänsä kulkevaa


Analyysi freyelisen runosta "Hiekkalinna"

Muodollisuuksia:
Runo/Laulu sisältää 8 säkeistöä joissa jokaisessa on 4 säettä, eli yhteensä 32 säettä. Kuten säkeet "Hiekkalinna hämärässä"/"yksin seisoo hyljättynä"/"leikkijät on jättäneet sen"/"kasvaneet jo aikuisiksi" voivat joillekkin kertoa, laulun kuvana voisi olla lapsuudesta ulos kasvaminen. Eli kun "Hiekkalinna jää hämärään" niin "leikkijät jättävät sen", eli lapset jättävät synnyinkotinsa. Tämä vertaus/metafora tuli heti ensimmäisenä mieleeni katsellessani runoa. Mielestäni runon teema on "merellisten maisemien kuvailu", koska varsinainen sanoma on mielestäni peittynyt noiden tuoksujen sun muiden meri-aiheisten juttujen taakse (mikä ei välttämättä ole huono asia). Runon kertojana toimii luultavasti lyyrinen minä-hahmo.

Kertosäkeistä (1. säe):
"kun lyövät aallot yli sen": merkitys on mielestäni ilmiselvä. Kyseessä on siis kuoleminen tai jonkun unohtaminen. Kuoleminen tulee kuitenkin ensimmäisenä vaihtoehtona.
"Sen vasta oppii ihminen": joku asia jonka ihminen oppii vasta kuolleena (tulkinta menee siis hieman surrealistiselle puolelle, mutta yritä ymmärtää) tai sitten unohdettuna/unohtaneena.
"kun hiekkalinna romahtaa": Hiekkalinna tarkoittaa sitä lapsuudenkotia (edelleen). Romahtaminen ei välttämättä tarkoita konkreettisesti romahtamista. Se saattaa tarkottaa myös sen lapsuuden kodin jättöä, tai sitten vaan unohtamista.
"on aika tullut unohtaa": tämä säe kuittasikin sitten kaiken nippuun kertosäkeen ensimmäisestä osasta. Eli kertosäkeen kokonaistulkinta menee osapuilleen näin: Ihminen oppii jotain tärkeää, vasta kun hän on jättänyt lapsuudenkotinsa, joka sitten unohdetaan. Ja sen kodin jättämisestä se ikäänkuin romahtaa. Toinen vaihtoehto olisi: kun ihminen kuolee, niin hän jättää samalla lapsuudenkotinsa, joka konkreettisesti romahtaa, ja sitten se unohdetaan tietenkin.

Kertosäkeistä (2. säe):
"Pauhuun aavain vesien"/"hukkuu itku enkelten": täytyy myöntää, että näiden säkeiden merkitykset runossa jäi todella epäselväksi. Kreikan tai Rooman (tai jonkun vastaavan) tarustossa oli tuo Cubido (vai miten tuo kirjoitetaankaan) -niminen enkeli, joten noista säkeistä tulee minulle mieleen jokin menetetty rakkaus. Tämä tulkinta ei mitenkään tue aikaisempaa tulkintaani, mutta muuta tästä ei mieleeni tullut
"ei merivirrat lohduttaa"/"voi yksinäistä kulkevaa": Merivirrat lohduttaa... mieleeni tuli tästä aivan ensimmäisenä klassinen itsemurhien tekopaikka, eli jokeen hyppääminen. Eli kuolema voisi lohduttaa rakkauden menetettyä henkilöä.

Yksittäistä sana-analyysia:
"hiekkaranta": symboloi lapsuuden kodin pihaa. Vesi tässä säkeessä voisi kuvata jotain sitä uhkaavaa, kuten aikuistuminen. Säkeestä "merten kita on syvä ja ahnas" tulee aivan ensimmäisenä mieleeni jokin unohtumiseen tarvittava lyhyt aika. Tämä mielikuva tulee luultavasti omasta tulkinnastani, enkä näe siinä mitään kaukaa haettua juuri siksi. Saman tulkinnan antaisin noille "tyrskyille, jotka eivät armoa tunne".

Tämän syvällisempään en tätä ala pohtimaan. Kaikki tulkinnan eri osat tulivat siihen tulokseen, että tuo itse "hiekkalinna" tarkoittaa lapsuudenkotia.

-------------------------------------

Tämä tulkinta poikkesi siis aika paljon omista ajatuksistasi, ja minähän kirjoitin vaan mitä tästä mieleen tuli. Haluaisin mielelläni palautetta joskus näistä analyyseista. Turhia? Tylsiä? Hienoja (tuskin)? Mielestäni parissa kohtaa laulun idea katosi, mutta se johtui luultavasti vajaasta tulkinnasta/tulkitsijasta. Itseäni lainatakseni, hieno runo/laulu.

[freyelise]

Pahoittelen, etten voinut käyttää edit-nappia (koska en pysty katselemaan postiani preview-moodissa tuolloin). Mutta tämä analyysihan tässä on luultavasti se tärkein, enkä usko että tätä postcountin kasvattamisena pidetään.

Huoli pois, kyllä niitä näkee pahempiakin. Sitäpaitsi tässä on tätä kuuluisaa asiaa sen verran että moiset epäilykset haihtuvat oitis.


"kun lyövät aallot yli sen": merkitys on mielestäni ilmiselvä. Kyseessä on siis kuoleminen tai jonkun unohtaminen. Kuoleminen tulee kuitenkin ensimmäisenä vaihtoehtona.

En ehkä tarkoittanut ihan näin lopullista asiaa noilla aalloilla, mutta aika lopullista kuitenkin. Aallot ja meri ovat vähän niinkuin aika: yritäpä seistä kunnon mainingin edessä ja suojella takanasi olevaa hiekkalinnaa. Aika vyöryy ihmisten yli kuin aallot.


Haluaisin mielelläni palautetta joskus näistä analyyseista.

Hah, ensiksi runoilijat haluavat palautetta runoistaan ja sitten vielä analysoijat analyyseistään.. eikö mikään riitä :)

Minulla on sellaista sanottavaa, että yhtä perusteellisia analyyseja en ole tällä alueella nähnyt, joten kaikki muut joutuvat nyt kyllä ottamaan Raikalta oppitunteja.