Muita samanlaisia

[Tiituli]

Niin onko muita jotka uskovat että rakkautta ei ole olemassa ja erilailla ajattelijat voivat kertoia miksi rakkautta muka on....

Mielestäni ei ole sellaista asiaa, jonka takia voisi esim kuolla....Minä en tajua sitä miksi jotkut ihmiset surevat sitä että joku jätti heidät..En usko että kukaan voi kiintyä niin paljon johonkin toiseen että voisi vaika tappaa itsensä sen vuoksi. En minä ainakaan itse kuolisi sen takia että äitini pelastuisi. Olen varmaan vain teidän mielestänne kylmä muuta näin näen itse asian....Tässä Puritylle vastaus....(ja muillekkin....)

Ps: ja jos tälläinen topikki on ollut vähän aikaa sitten niin voi poistaa....

[Theemu]

Päh.

Rakkaus on ikuista, kohteet vain vaihtuvat.

[Purity]

Rakkautta on olemassa, tietenkin on. Minä rakastan minun koiraani. Ihan varmasti rakastan. Ja rakastan monia ihmisiä myös. Joten jos kerta minä rakastan, niin silloinhan rakkautta on olemassa. Hyvin yksinkertaista.

Se nyt taas on ihan toinen asia, että mitä rakkaus oikeastaan on. Koska rakastaminenhan on kamalan itsekästä, ehkä jopa yksi itsekkäimmistä asioista mitä maa päällään kantaa. Otetaan nyt esimerkiksi minun rakkaus omaa söpöä koiraani kohtaan. Aina kun näen hänet, minulle tulee hyvä olo, vaikka kuinka huono olo olisi ollut ennen sitä. Eli siis minulle tulee hyvä olo. Itsekästä.

Sitten otetaan nämä kaiken maailman rakkauden huipentumat, eli esim. on mies ja vaimo. Vaimo siepataan, ja uhataan tappaa. Miehen pitää valita, että kumpi kuolee, hän itse vai vaimo. Hän tietysti hyvin jalona ihmisenä valitsee että kuolee itse ja vaimo saa elää. Erittäin itsekästä.
Miksi mies valitsee, että vaimo saa elää? Koska rakastaa vaimoaan niin paljon, ettei pystyisi elämään sen tuskan kanssa, että tietäisi, että vaimo on kuollut. Jos hän todella ajattelisi vaimonsa parasta, hän antaisi tapattaa vaimonsa, koska ajattelisi, että vaimon elämä olisi aivan kamalaa kun vaimon pitäisi elää sen tuskan kanssa, että mies on kuollut.

..eli siis, jos pitkästä tarinasta tehdään lyhyt, niin: uskon, että rakkaus on olemassa, mutta uskon myös, että rakkaus on paha asia.

Ja minä ajattelen liikaa.

btw. jos kerran uskot, että rakkautta ei ole olemassa, ja että erilailla uskojat voivat kertoa, miksi on, niin voisithan sinä myöskin perustella, että miksi rakkautta sitten ei ole olemassa? Olisi ihan mielenkiintoista kuulla. :)

Edit: Tapoin pari typoa.

[Dreamer]

Minä kyllä uskon rakkauteen (se on tunne muiden joukossa, vaikkapa nälkä... useimmat ihmiset haluavat tyydyttää sen). Mutta siihen minä en lähde mukaan, että olisi jotain ikuista kaikenkestävää rakkautta ihmisten välillä. Ihminen voi kyllä elää ja rakastaa toista jonkinaikaa, mutta lopulta tulee sekin hetki, kun toinen menettää mielenkiintonsa jostain usein olemattomastakin syystä (esimerkiksi vaikka se, kun mies/nainen kyllästyy pariinsa, koska hän ei satu enää olemaan nuori ja kaunis/komea... tästä voisi lähteä sille linjalle, että rakkaus on vain ihmisten kehittämä hieno nimi lisääntymis halulle, sama pari käy niin kauan kuin hän pysyy mielenkiintoa herättävänä).

Sitten löytyy vielä näitä pareja, jotka ovat olleet yhdessä useita kymmeniä vuosia. Heidän liittonsa ovat ihailtavia, mutta kuinka moni heistä on edelleen yhdessä rakkaudesta? Minä olen tullut siihen tulokseen, että useimmat pysyvät yhdessä käytännön syistä. Vaikkapa nyt siitä, että eivät enää löytäisi uutta paria tai elämisen taso laskisi, yhdessä loppuelämä vain sujuu mukavammin.

[Tommistus]

"Love is nothing but lies and empty promises."

[Ren]

Rakkautta on olemassa. Se on vietti joka pitää vauvahanat vuolaina ja estää meitä tappamasta toisiamme. Ei se sen ihmeellisempi asia ole, joten kannattaa varoa kliseitä (yllä) tai turhaa angstia. Jos ei ajatusta kestä, niin uskoo sitten johonkin mukavampaan tai vetää itsensä jojoon.

[Nightblade]

Rakkaus on suurin kiintymyksen ja pitämisen tunne. Totta kai rakkautta on olemassa, jos ei olisi, emmehän me voisi puhua siitä.

[absinthe]

Ör... tottakai rakkautta on olemassa, sehän on ihmisen keksimä käsite. Sama kun kysyisi, onko kenkä oikeasti olemassa?

Tosin sellaisesta rakkauttaensisilmäykselläandforeverlove en tiedä. En usko. Ihmiset eivät tule toimeen keskenään sydämenlyöntiä pidempään.

[Gabriel]

Eikö rakkaus ole suhteellinen käsite?
Mutta kyllähän se olemassa kai on...

Meinaan, olen kyllä kokenut poikkeuksellista kiintymyksen tunnetta vastakkaisen sukupuolen edustajaan. Arkikielellä se olisi kai 'ihastus'.

Ja että sellainen rakkaus että uhrautuisi toisen edestä? Kyllä, jos rakkauteni/ihastukseni kohdetta osoitettaisiin aseella niin hyppäisin luodin tielle, ja ellen rakkauden takia niin sitten vaikka sen takia ärsyttääkseni teitä ketkä sanotte ttei rakkautta ole olemassa. :P

[Roakel]

Tietenkin rakkautta on olemassa,jos ihminen kuolee tai eroaa niin useimmat saa sellaisen tunteen että heillä ei ole enään mitään minkä vuoksi elää.

[Ren]

Originally posted by Roakel
Tietenkin rakkautta on olemassa,jos ihminen kuolee tai eroaa niin useimmat saa sellaisen tunteen että heillä ei ole enään mitään minkä vuoksi elää.

...mutta he elävät kuitenkin ja löytävät uudet ja entistä paremmat kohteet inhimillisille heikkouksilleen.

[Kurko]

Tunteet järjesteltynä vakavuuden mukaan, nämä usein sekottuvat ja luullaan toista toiseksi.

1. Mies/naishormoonin aikaan saama reaktio. Tuntee vain fyysistä vetoa johon kuhun. Tekee yleensä kaikkensa päästäkseen fyysiseen kontaktiin tämän miehen/naisen kanssa.

2. Ihastuminen. Sitä kun näkee jokun ja tuntee vastustamatonta halua päästä hänen lähelleen ja ehkä viettää aikaa hänen kanssaan. Sitten ehkäpä viikon päästä näkee saman naisen/miehen uudestaan ja ihmettelee mitä tuossa silloin näki. "Olenpas minä outo".

3. Rakastuminen. Tapaa naisen/miehen ja kun tiet vihdoin eroavat, aiheuttaa kulkiessaan suuren vaaran liikenteelle ja ajattelee koko loppu päivän vain häntä ja häntä ja häntä. Ajattelee myös seuraavana päivänä häntä ja haluaa tavata uudestaan.

4. Rakkaus. Tuntee halua viettää koko elämänsä tämän miehen/naisen kanssa. Tuntee olonsa turvalliseksi juuri tämän naisen/miehen kanssa. Ei tunne tarvetta esittää mitään, sillä uskoo hänen pitävän juuri sinusta itsestään sellaisena kuin olet.

En ole kovinkaan kokenut tällä "alalla", mutta jotenkin noin minä nuo luokittelisin. Ei siis pidä sekoittaa noita keskenään ja koska 1 ja 2 vaihtoehdot ovat hyvin yleisiä, ei kannata kiirehtiä mm. avioliiton ja lasten hankkimisen kanssa.

Niin ja oma mielipiteeni. Kyllä, minusta rakkautta on olemassa, mutta kuten kaikki, myös sekin voi hiipua. Uskon myös ikuiseen rakkauteen. Ja onhan rakkauttakin erilaista. Perhettä (äiti, isä ja sisarukset) rakastaa varmasti eri tavalla kuin aviopuolisoaan. Rakkaus on kiintymystä, miten muuten sen voisi muka selittää?

//edit: En rakasta typoja. Ainakaan kovin paljoa, joten poistin niitä.

[nursetwiggy]

Originally posted by Gabriel
Eikö rakkaus ole suhteellinen käsite?
amen. onnea niille jotka voivat rakastaa, minä en voi kuin välittää. jokainen rakastaa/välittää/on välittämättä tavallaan, ja sen pitää riittää.

[Swordman]

Rakkaus on jumalan lahja meille ihmisille(tai niin ainakin väitetään).Parempi on että rakkautta on olemassa kuin ei olisi ollenkaan.

[Moppi]

Originally posted by Swordman
Rakkaus on jumalan lahja meille ihmisille(tai niin ainakin väitetään).Parempi on että rakkautta on olemassa kuin ei olisi ollenkaan.

En usko siihen että asia nimeltä Rakkaus olisi mitenkään erilainen muihin tunteisiin verrattuna, miksi se siis olisi jumalan lahja? Samantien voisi sanoa että Saatana laittoi ihmisiin surun ja vihan, mutta Jumala lahjoitti rakkauden ja siis pelasti maailman. Bullshit sanon minä.

Eih... Nyt alkoi soimaan FFIX:n biisi "Seperate" eli tuli mieleen kohta missä Zidane ja Dagger eroavat... tottakai uskon rakkauteen :D

[Flaming Amarant]

Sitä en ehkä niinkään ymmärrä miksi joku haluaisi itsensä tappaa jos rakkaustarinansa päättyy, mutta jos olisi viettänyt vuosikymmeniä rakkaansa kanssa vanhuusvuosiin saakka, niin silloin saattaisi kyllä tuntua siltä että elämä tuntuu turhalta ilman rakkaimpaansa. Silloin olisi hyvä hetki kuolla suruun.

[Deux]

Kai sitä on olemassa. Muttei miulle. En ainakaan rakasta ketään. Jos joku rakastaa miuta se on ihme. Min kun on aika inhottava. Enpä tiedä millasta se on kun en kerta ole sellaista kokenut.

Kai sitä on. Jollekkin muille.

[Sonya]

Kyllä minun mielestäni rakkautta on olemassa..
Minä ainakin rakastan lähimmäisiäni todella paljon, enkä edes pystyisi kuvittelemaan, että heille sattuisi jotakin hirveää..
Ja tietysti rakastan myös todella paljon kahta koiraani ja liskoani..
Ehkä olen hiukan kiintyvä persoona, mutta en minä tästä miksikään muutu..
Mutta tuskin menisin silti kuolemaan kenenkään puolesta.. siihen minusta ei ehkä kuiteskaan olisi..

[yksisiipi]

Niin kauan kun on elämää on rakkautta.
Mutta siitä voikin olla sitten montaa mieltä mitä se on.

"I love therefore I am, I think..."

[Heldy]

Originally posted by yksisiipi
Niin kauan kun on elämää on rakkautta.


ja niinkauan kun on rakkautta niin on myös kärsimystä
(well, duh)
kuitenkin uskon että rakkaus on olemassa ihmisten vuoksi.
sehän on luonnon kiertokulkua! jos ei olisi rakkautta ei olisi meitäkään (vai?) :bored:

[Safir]

Kyllä rakkautta on olemassa.
Min rakastan minun koiraani, kissaani ja perhettäni, mutta en ehkä olisi valmis kuolemaan heidän vuokseen. Niin suureen uhraukseen (-_-) minusta ei olisi.

[zerox]

Ei se uskomisesta oo kiinni. Kuten joku tuolla jossain aikasemmin jo mainitsi niin se on tunne. Sama kun kysyis uskonko mä suruun tai iloon.

[Candice]

Koko viime vuoden valistin ihmisille, ettei rakkautta ole olemassakaan ja että on typerän romanttista uskoa niin. Minulla oli loistavat perustelut väitteilleni, mutta nyt kumma kyllä en muista niitä. Ehkä olen torjunut ne...

Nyt en tiedä onko rakkautta. Jos on niin mitä se on? Onko kyseessä vain kiintymys harvinaisen voimakkaana ilmiönä vai onko kyseessä joku ihmeelinen mysteeri tunne joka iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta? Luulen, että olen ollut rakastunut. Yläasteella olin aivan täysin hassunlailla mieltynyt erääseen poikaan enkä pysty vieläkään unohtamaan häntä. Aina tätä ihmistä ajatellessa ensin tulee lämmin hyvänolon tunne ja sitten tulen hyvin apeaksi. Minkään muun entisen ihastukseni kohdalla tällaista ei tapahdu. Onko se rakkautta?

Sen tiedän, että rakastan perhettäni suuresti. Mutta se on sellainen kiintymyksen tunne.

En todellakaan tiedä onko rakkautta olemassa

[Neruru]

Kaikkea, mitä ihminen pystyy kuvittelemaan on olemassa.

Rakkaus on erittäin suhteellinen käsite. Minulle se on erittäin laaja, minä rakastan ihmisiä, eläimiä, hyvin monia asioita, jotka voivat olla täysin arkipäiväisiä.

Jaa että kuolisinko jonkun puolesta? ei hajuakaan. Jos tällainen tilanne tulisi vastaan, seuraisin mielenkiinnolla mitä tekisin. Jos uhraisin itseni jonkun puolesta, osasyynä olisi varmaan uteliaisuus kuoleman jälkeisestä jostain, joten täysin en välttämättä voisi uhrautua.

//Edit: Wiii. Rakastan mousea, se toimii taas täydellisesti:lovetus:

//Edit: Typåkiller

[Rune]

Minä en ymmärrä sitä miten jotkut itkevät aivan onnettomina kun joku "jättää" heidät. Ei sellaista kiintymystä olekkaan, ei ainakaan 13 - 14 vuotiaana. Se on aika outoa. Se vain sattuu olemaan joku hyvän näköinen, ja siihen sitten olevinaan turvaudutaan ja jotain.... En tajua sitä. En myöskään sano että rakkautta ei olisi olemassa. Se vain saattaa olla hieman erilaista kuin joku nyyh nyyh joku jätti mut. Että siinä minun mielipiteeni.

[The death Magic]

Rakkautta on vähän vaikea käsittää. Rakkaus tytön ja pojan välillä on seksinhalua koska siihen se kumminkin johtaa ja sitten ei ole enää haluja. Siksi avioerot.
Muu rakkaus on sitten välittämistä ja kaikkea sellaista. Plaah. Pärjäähän sitä periaatteessa ilman.

[Shayen]

Mä uskon rakkauteen, kaikenlaiseen sellaiseen. Itse rakastan vaikka mitä, kotia, musiikkia, kesää jne. Se on myös rakkautta, joskaan ei sitä rakkautta, jota lauluissa ylistetään.
Välillä tuntuu, että rakkaus on liian pieni sana niin suurelle ja laajalle tunteelle....:D

[hulluz]

Minä ainakin uskon rakkauteen koska itekkin olen rakastunutyhteen ihanaan tyttöseen.Minä tekisin mitä vain rakkauden eteen....:huh:

[Vodoun]

tiituli, oletko koskaan ollut kenenkään todella rakastunut ja saanut vastarakkautta? tekstistäsi päätellen et.

toisen menettämistä suree ehkä sen takia, kun on tottunut hyvänolontunteeseen kun toinen on lähellä. kun toinen lähtee, hyvänolontunne katoaa, kunnes sen löytää jostain muusta asiasta tai henkilöstä.

omalla kohdallani huomasin rakkauden kun rakastuin nykyiseen poikaystävääni. ennen sitä en ollut edes ajatellut koko asiaa.
sitä ei helposti huomaa ennen kun on saanut todellista vastarakkautta.. dih! ;)

[Ren]

Originally posted by Feynadren
Kaikkea, mitä ihminen pystyy kuvittelemaan on olemassa.

Subjektiivisina kokemuksina kyllä. Varsin laajasti harrastetut uskonnolliset kokemukset ovat kokijoilleen varmasti hyvin voimakkaita, mutta minä en silti usko jumalaan (eivätkä muslimit ja kristitytkään taida oikein tulla toimeen keskenään).

Mihinkään itseisarvona ja aktiivisena toimijana olevaan rakkauteen en usko. Viettejä lisääntymiseen ja laumaeläimen luonnolliseen käytökseen siinä missä nälkä syömiseen. Mikäs siinä, jos niiden seuraamisesta saa mielihyvää, mutta minä menen ennemmin ravintolaan syömään primitiivisiä mielihaluja toteuttaakseni.


Originally posted by Vodoun
tiituli, oletko koskaan ollut kenenkään todella rakastunut ja saanut vastarakkautta? tekstistäsi päätellen et.

Kuulen tätä usein kadulla sediltä ja tädeiltä, joiden selässä lukee "Please don't go to hell. Believe in Jesus Christ".

[kawaii-chan]

Eh... Mä ehkä uskon rakkauteen, ehkä en. :wtf:

Eli siis tolla tarkotin sitä, että riippuu miten sen ottaa. Uskon että on kiintymystä, ihastusta ja rakastumista.
Itse rakkausteen en välttämättä usko, se on jotenkin hirveän.... vahva sana.
Mä en sitten kai rakasta äitiäni, koska en hänen puolestaan kuolisi. Tämän ajattelutavan mukaan en rakasta yhtään ketään maailmassa.
Mutta pidän kyllä vanhemmistani ja kavereistani hyvin paljon.

Ja mitä siihen jättämiskysymykseen tulee, niin tietysti yritän pitää suhteen pystyssä, enkä vain sanoa "Aha, erotaan sitten" tämä siksi, että välitän tytöstäni. ja jos eroaisimme, siihen olisi luultavasti jokin syy, eikö? Mitä parempi syy, sitä vähemmän suren.

Saakohan tosta tekstistä nyt selvän :eh: ..?

[Zell Dincht]

kyllä minä uskon rakkauteen. En kyllä välttämättä kuolisi sen takia, että joku toinen esim. äiti, isä, sisko tai vaikka meidän koira saisi elää.

[Mikey]

Ei minusta itsemurha auta siihen että saisi jonkun tärkeän ihmisen takaisin... Mutta kyllä minä voisin uhrautua jonkun hyväksi jos se on jotenkin minun sydämmessäni tärkeällä paikallani.... Tuskimpa kumminkaan jonkun koiran takia... Kaikki ihmiset ovat varmasti joskus rakastuneet....

[Justin1]

mää en taida tajuta mutta rakkaus on käsittämätön asia. rakkautta on monessa muodossa esim.perhe rakkaus ja niin edes päin mutta enpä tiedä.terkkuja kaikille onnekkaille. :lurps:

[Blank]

No jaa. Kai sitä rakkautta on olemassa. En oikein tiedä mille kannalle kallistuisin. Ehkä se on vain seksuaalinen tukahdutettu sukupuolivietti tai sitten se on rakkautta. Kuka tietää.

[miikka]

En usko rakkauteen, voin sanoa sen suoraaan ennen kuin näen sen (siis tunnen). En siis rakasta ketään tai mitään tällä hetkellä, toki tilanne voi muuttua, mutta siihen en halua uskoa.

Oletetaan, että joku kiinnostuisi minusta (erittäin epätodennäköistä) ja haluaisi alkaa seurustelemaan kanssani. Olen itse pohtinut asiaa monia kertoja ja tulos on aina sama; en voisi tuntea tätä ihmistä kohtaan mitään semmoista, jota voisi kutsua rakkaudeksi... pysyttekö kärryillä? Hän olisi vain henkilö muiden joukossa, jonka kanssa viettäisin aikaani (tietysti VIP-henkilö)

Tämähän on täysin teoriaa ja käytäntö voi aivan toinen, mutta näin olen itse sen ajatellut... saa nähdä käykö tämä teoriani toteen.