Onko FFX surullisin FF-peli? [Arkisto]

Seyana

3.7.2002, 22:06:38

Vaikka en ookkaan saanut vielä peliä läpi asti,niin jo tässävaiheessa voin sanoa,että todellakin surullisin peli,ysin ohella.
Peli on ollut täynnä surullisia kohtauksia,mutta taidan olla ainoa,jolla tuli tippa linssiin,kun
Tidus löysi sen Yunan spheren Gagazet vuorilla.Se sphere teki jotenkin sellasen tunteen että pakko joku keino on olla.Ei Yuna voi kuolla.Sen on pakko päästä tiduksen kanssa Zanarkandiin.
Monia muitakin samantyyppisiä kohtia löytyy..Tämä
Yunan ja Tiduksen vesikohtaus ei jostain syystä ollut mulle mikään erityisen kaunis kohtaus.Totetus oli upea,ja kohtaus sinänsä,mutta ei se silti jäänyt niin mieleen..
Kun ekan kerran näin kohtauksen jossa Tidukselle selviää Yunan kohtalo jos tämä tappaa Sinin,tuli tippa linssiin.En todellakaan tiennyt että siihen kuolisi,ja tuli yllätyksenä..
Yhdyn Snorren kommenttiin,paras FF mitä olen pelannut.
//yksi spoileri merkki väärin..
///Armas ysini unohtui.

Archux

4.7.2002, 15:24:10

Nojaa ei tossa oo mun mielestä ku yks surullinen kohtaus jota kumma kyllä eii mainittu täällä enkä minä sitä mainitse kun en tiiä miten saa tollasen spoileripiilotuksen.

Chang

4.7.2002, 15:36:40

Kieltämättä FFX:ssä meinas tulla tippa linssiin kun katsoi noita yllä mainittuja kohtia.
Loistava Final Fantasy

Celeb

5.7.2002, 18:30:56

En ole aivan loppuuna sti sitä päässyt
Sinin sisällä ollaan vielä.
FF VII on ainakin yksi surullisimmista? ja FF IX. VIII:sta sitä ei oikein vaikka sen teemana onkin rakkaus.

Sayanna

7.7.2002, 23:41:11

Surullinen tosiaan. Pelatessani sen läpi oli meillä kaksi serkkuani tuijottamassa vieressä, jolloin en saanut rauhassa antaa kyynelten tulla... Oli aivan pakko pelata viimeisestä tallennuksesta peli uudelleen läpi seuraavana päivänä, että sain rauhassa nauttia loppueskoista. Eilen pelasi hieman kesken jääneen ysin läpi, eikä se vetänyt lähellekään vertojaan kympin lopulle.

Griever

17.7.2002, 17:20:14

Ehdottomasti surullisin. Ja edelleen oon sitä mieltä, että lopputekstien jälkeinen kohtaus ois pitäny jättää kokonaan pois, että ois jääny vaikutelma Tiduksen lopullisesta katoamisesta...

Niin ja Archux, niitä spoilerimerkkejä voi käyttää [ SPOILER]Tähän spoileri[/ SPOILER] -komennolla. Ilman tietysti tuota alkuun tekemääni välimerkkiä.

Braska

29.11.2003, 10:06:18

Originally posted by Griever
Ehdottomasti surullisin. Ja edelleen oon sitä mieltä, että lopputekstien jälkeinen kohtaus ois pitäny jättää kokonaan pois, että ois jääny vaikutelma Tiduksen lopullisesta katoamisesta...

Niin ja Archux, niitä spoilerimerkkejä voi käyttää [ SPOILER]Tähän spoileri[/ SPOILER] -komennolla. Ilman tietysti tuota alkuun tekemääni välimerkkiä.

Minä kokeilin tuota sinun spoiler juttua, mutta ei toiminut.Onko siis jotakin erikois-komentoa, että sen spoiler merkin saa näkymään?

Soul Reaver

29.11.2003, 10:48:24

Ei se kymppi surullisin ole. En vain tuntenut itseäni kovin surulliseksi koko pelin aikana, loppudemo oli kyllä liikuttava. Kun loppudemon päätyttyä tiesin, että Tidus on elossa, en ollut surullinen. Olin iloinen.
FF 7 herätti enemmänkin tunteita. Se vasta surullinen peli oli. Monessa kohtaa oli tippa linssissä.

Ze Shoopuf

29.11.2003, 14:39:08

Onhan se osittain surullinen ( Kun Jecht kuolee, kun Tidus saa selville sen, että Yuna kuolee, kun Tidus häviää, se loppu, kun Yuna viheltää ja sitten menee Lucaan puhumaan "The friends we have lost and the dreams that have faded. Never forget them..."), mutta en oikein voi ruveta vertaamaan muihin kun niitä en oo nähnyt. Joitain kuvia oon kuitenkin nähnyt ja näyttää kaikki ( kasi ja ysi, joista kuvia oon nähny) happy endeiltä ja muutekin iloisilta peleiltä... Tai kasi ei ehkä niin paljon, mutta iloisemmalta ku tämä kymppi.

Yurikosan

29.11.2003, 22:45:23

piti kattoo uudestaan se loppu ja kyllä se on pakko myöntää että loppu on surullinen.. se vesikohtaus josta monet pitävät oli minusta typerä.. siis se oli nätti ja sitä katsoi ja se ajatus oli hyvä.. no okei vihasin sitä laulua joka siellä soi xD . mut siis hmm.. pakko myöntää että tuo loppu loi hyvinkin haikean olon. oli niitä kohtia myös keskellä peliä mut silti ..

Pectus

4.12.2003, 19:29:16

No joo... Tyhmää oli etteivät Yuna ja Tidus tunnu enää muistavansuudelleensa. VII:ssä oli paljon surullisempaa se Aeriksen kuolema... Tahkosin Jenovan lifen läpi kuin horroksessa...

edit// Pelasin pelin läpi ja taisivat sittenkin muistaa...

Liquid

5.12.2003, 14:12:31

Olise kyllä tosi surullinen se loppudemo. Musiikki ja varsinkin se Auronin sekä Tiduksen katoaminen. Viidennen kerran jälkeenkin se vielä koskettaa vaikka kyllä se eka kerta oli niin mahtava ettei voi edes kuvailla... :( ...Kun muistelee sitä niin tulee ihan kylmät väreet.
Muitakin upeita kohtia siin oli, varsinkin se Yunan ja Tiduksen Macalanian järvi kohtaus, sekä Al Bhed Home, kun Tidus saa tietää Yunan kohtalosta ja final aeonista.

Prinsessa Garnet

5.12.2003, 15:46:49

Kyllä. FFX on ehdottomasti surullisin final fantasy. Muissa osissa en itkeny pillittäny yhtä paljon kuin kympissä. En edes silloin kun Sephi tappoi Aeriksen. Pikemminkin nauroin. En tiiä miksi mutta ehkä odotin kohtauksesta enemmän herkkyyttä kun sitä niin mainostettiin surulliseksi yms.

Surullisimpia kohtauksia kympissä oli kun Tidus sai tietää että sen iskä on sin ja mitä Yunalle tapahtuisi jos käyttäisi final aeonia.

Sitten koko loppudemo oli hyvin surullinen. Varsinkin kohdat joissa Auronin tunnari lähtee käyntiin ja Auron häipyy kuvioista, ja kun Tidus alkaa kadota ja Yuna tunnustaa rakkautensa.

Antza

8.12.2003, 13:47:56

mikä siin kympin lopus oli muka niin ihmeellist. Päästii Auronist eroon :D Odotin koko pelin ajan et se olis kúollu ku oli vähä v-mäine hemmo. Sit Tidus on kuitenki elos eikä se munkaa mielest se vesi ähdekohtaus ollu mikää maailman "ihanin". Ysiskii oli surullisempii kohtauksii seiskast puhumattakaa.

KuroiTenshi

9.12.2003, 7:59:56

Joo-o, kyllä kymppi on surullisin FF mitä oon pelannu. Oli kyllä kasi ja ysikin joiltain kohti, mut kympissä oli sellanen surullinen tunnelma läpi koko pelin. En ala luettelemaan noita surullisia kohtauksia, kun ne on samoja kuin noissa aikasemmissa. Mutta onko niin, että X on ainut FF, jossa tyyppi tunnustaa rakkautensa noin suoraan sanomalla, niin kuin kympin endingissä? Se oli aika yllättävää mulle... ja koskettavaa.

Braska

3.1.2004, 18:00:48

Minusta oli kyllä aika surullinen.Välillä tuli tippa linssiin, esim. kun Tidus ja Yuna olivat airshipin kannella ja Tidus alkoi haihtumaan, vaikka Yuna yritti kuinka saada hänestä otetta.Yuna sanoi:"I love you", ja sitten Tidus hyppäsi Jechtin, Auronin ja Braskan luo ja löi kättä Jechtin kanssa.Ja sitten melkein koko end demo.Jechtin kuolema jne.Auronin kuolema ei kyllä ollut paha, koska hän halusi sitä itse.(Tai no, eihän se "kuollut")Ainoastaan tuossa alkoi itkettää.Tämän jälkeen jäi vähän haikea olo.Kun mietti "Mitäs nytte?".Olihan niitä muita surullisia kohtauksia.Vaikka se kun Tidus sai tietää Yunan kohtalosta, jos Yuna käyttää Final Aeonia.Tuo tuntui kyllä pieneltä verrattuna end demoon.Eiköhän tuossa ollut jo tarpeeksi...

Lazuli

5.1.2004, 15:43:03

Originally posted by Prinsessa Garnet
Tidus sai tietää että sen iskä on sin ja mitä Yunalle tapahtuisi jos käyttäisi final aeonia.

Sitten koko loppudemo oli hyvin surullinen. Varsinkin kohdat joissa Auronin tunnari lähtee käyntiin ja Auron häipyy kuvioista, ja kun Tidus alkaa kadota ja Yuna tunnustaa rakkautensa.

Juu, aiwan totta, ja viälä noihin lisättynä se Tiduksen ja Yunan "vesikohtaus".

Kyllä noista tuli tippa linsiin...

Arma

5.1.2004, 19:16:01

Pelasin pelin loppuun tänään, hmm kolmatta kertaa ja vieläkin tuli haikea olo. Jo ensimmäisellä pelikerralla silmäkulmat kostuivat ja olisin jopa voinut hyväksyä tämän ratkaisun, mutta lopputekstien jälkeinen asia... se häiritsi. Joten voisin sanoa pelin olleen surullisin tähän asti pelaamani FF.

Darruel

9.1.2004, 13:22:56

Olen pelannut pelin pari kertaa läpi ja kyllä ainakin siellä Al Bhed Homessa kun Wakka ja Lulu selittävät Tidukselle mistä Summonerin hommassa oikein on kysymys niin meinasi tulla tippa linssiin. Samoin loppudemon aikana. Voisinpa minäkin sanoa, että kaikista surullisin FF-peli.

Miyuki

10.1.2004, 10:17:40

Minusta se on surullinen, siinä ei ole edes onnellista loppua. Jo pelin alussa tulee se surullinen musiikki ja Tidus sanoo:''This is my story...''. Se musiiikki oli jo niin haikeaa, että meinas itku tulla.
On siinä muitakin saman tapaisia surullisia kohtia...

Johnnyk

12.1.2004, 13:43:46

Olihan se aika surullinen, mutta verrattuna vaikka seiskaan, jossa oli muutenkin surullinen ja lohduton tunnelma, ei se ollut vielä mitään ;-)

Jotain yhteistä näillä peleillä kumminkin on; loppu vihjailee jatko-osasta:-)

Sample H0512

20.2.2004, 11:33:48

Multa ei päässy tippaakaan FF VII ku mä inhoan Aerista et se oli hyvä juttu et Aeris
kuoli

FFX On todellakin surullisin mun mielestä (Mikä ihmeen video lopputekstien jälkee :eh: *Menee hakkaa Braska's final aeon

<EDIT> Mul tuli vaan se mis Yuna sanoo "Friends we have lost and the dreams that have faded... Never forget 'em" ja sit mulle tulee THE END teksti, ei mitää lopputekstei...

korppis

27.2.2004, 6:49:29

Originally posted by Sample H0512
Mul tuli vaan se mis Yuna sanoo "Friends we have lost and the dreams that have faded... Never forget 'em" ja sit mulle tulee THE END teksti, ei mitää lopputekstei...

Eikö sulla tullu sitä homppelii mis Tidus on siel vedes ja hilluu siin? Sitten tulee se FF kannen kuva ja sitten vasta The End teksti, ya?

En tiä kuuluuko toi nyt tageihin mutta laitoimpa silti.

Berrycake

27.2.2004, 12:19:05

Final Fantasy 10 sisälsi kyllä monta surullista ja liikuttavaa kohtausta. Silti en väittäisi sitä kaikista surullisimmaksi. Minusta se surullisin on ollut synkkä ja aikuismainen FF kuutonen.Mm. nyt maailman tuhoutuminen, useamman hahmon kuolema, celesin itsemurhayritys... ja yleensäkin surulliset tarinat ja kohalot.
Mutta onhan kympissä kieltämättä elementtejä tulla ainakin hyväksi kakkoseksi: Auronin poislähettäminen lopussa. Yunan ja Tiduksen kohtaus macalania woodsissa. Tämä kohtaus kieltämättä hämmensi tunteita aika paljon, Yuna tiesi kuolevansa kutsuttuaan viimeisen aeonin ja oli murheellinen kun ei koskaan tulisi näkemään tiduksen kotia. Se välianimaatio oli kyllä todella liikuttava, ja myönnän avoimesti itkeneeni kuin pikkulapsi, kun ensimmäisen kerran näin sen kohtauksen. Ja sitten se ihan loppu kun Yuna yrittää sännätä Tiduksen syliin, mutta juokseekin tämän läpi, kun Tidus alkaa kadota. Ja se rakkauden tunnustus. Varmaan siksi kympin lovestoori vaikutti ihmisiin niin syvästi kun ne rakastavaiset eivät koskaan sitten saaneetkaan toisiaan. Ja sellaiset ovat juuri ne tarinat, mitkä sykähdyttävät eniten. Nyyh ... :cry:

Nina

27.2.2004, 16:20:38

Hmm...rehellisesti sanottuna, minusta FF7 on jotenkin aidosti dramatisoitu ja vähän ankeampi peli missä se suru tulee jotenkin aidommin esiin :P Minusta you-know-who:n kuolema oli todella surullinen.

Mutta surullisimman tittelin saa kuitenkin FF8, olen siis sittenkin heikko romantiikalle ja tämän pelin idea iski eniten ::::) Ystävyssuhteet ja rakkaus olivat etusijalla ja siksi niitä tarkasteltiin pelissä niin paljon että kun hahmot joutuivat erilleen oli se äärettömän surullista :P Ja kun hahmot tapasivat jälleen oli se taas niin iloista että ihan itketti.

FF10:stä minulle jäi lopun jälkeen jotenkin todella tyhjä olo, sellainen, eihän sen noin pitänyt mennä. Eli oli sekin melko surullinen ja siinäkin meni kankkulan kaivoon pelin aikana rakkaiksi tulleita hahmoja huh. Ja koska....olen "sucker for food endings" niin ostin tietysti vielä tuon pelin jatko-osankin ja toivoin/toivon että siinä olisi jotain.....toisin (:P)

goddis

13.3.2004, 21:03:43

FFX on surullisin final fantasyista tähän mennessä. Ehdottomasti. Siinä oli niin liikuttavia kohtauksia eetä minulla nousi tippa linssiin ( mikä ei ole kovinkaan suuri ihme, jos ihme nyt laisinkaan :D ;D )
Liikuttavinta kohtausta on vaikea valita, koska lähes kaikki kohtaukset ovat niiiiin liikuttavia. niis... nyyh... :cry:

;D

Joo mielestäni kybä on ainakin 3x muita Finaleita surullisempi.

Ehkä sen takia koska hahmot näyttävät niin aidoilta, tuntuu kuin niitä voisi melkein kosketella... Ja niiden eleet ja ilmeetkin ovat melkein täydellisen aitoja jopa niin aitoja että pelaaja tietää miltä hahmosta mahtaa tuntua. Niin surullinen kuin iloinenkin hahmo on pelaaja voi aistia sen eleiden ja ilmeiden välityksellä. Näin ollen hahmojen KAIKKI tunteet tuntuvat tulevan ulos ruudulta ja valtaavan koko huoneen... :eh:

Hieman ruhjottua runoutta ehkä mutta ei tuosta runo pitänytkään tulla, vaan päinvastoin...! :)

aijommi

21.3.2004, 11:55:00

Eihän se nyt niin surullinen ollut. Pääsihän se Tidus sen isänsä luo ja taisi se siinä lopussa hymyilläkkin lämpimästi. Kyllä FF seiskanAeriksen kuolemaoli surullisempi.

Ultima Weapon

23.3.2004, 7:46:22

Kyl on tää FF peleistä surullisin kun alussa Tidus vaan jakelee niitä nimmareita niin sitte e pelaa sitä Blizballia. Sitten kun ne on lähössä sinne Spiraan Tidus ja Auron niin Tiiddus meinaa tippua sinne alas siitä sillalta :( . Ja sittenkö tullaan Zanakard Ruinssiin sielä on tosi surullinen musa :murjotus:. Ja en nyt muista kovin montaa kohtaa mitä sanoisi mutta on Surullisin FF peli YHYY :cry: .

Necrofobia

23.3.2004, 18:54:54

Kyllä tämä on surullisin.
Ainakin lopussa on kaikkein surullisin kohta :cry: mutta ei oikeestaan muuten. Mutta sehän on suunniteltu niin että sille tehdään jatko osa jossa sitten selviää yhtä sun toista. Jos ei olisi tullut jatko osaa niin tässähän olisi ollut aivan kaamea loppu. Ja surullisuutta lisää että hahmot puhuvat kuin oikeat ihmiset.

Jokaisessa ff:ssä on surullisia kohtia mutta tässä on kyllä eniten.

Jim Alastor

26.7.2004, 11:09:32

Olihan se surullista että Tidus katosi mutta surullisempaa on kumminkin
se kun Aariels seivästettiin FFVII ensimmäisen cd:een lopussa.
Cloudille muutenkin jäi siitä kauhe syyllisyys ja paineita.
Tiduksella oli sentään tilaisuus hyvästellä Yuna ja muut kumppanit... :(

Roskapussi

26.7.2004, 11:44:29

Kyllä FFX on yksi surullisimmista FF:istä, mitä olen pelannut, ehkä jopa surullisin.
Surullisia kohtia oli, kun Tidus sai tietää mistä siinä Summonerin hommassa oikein on kysymys, myöskin vesikohtaus oli jotenkin haikea.
Pelin loppu oli kyllä todella surullinen
Ensinnäkin se Auronin katoaminen. Sitä ei kylläkään dramatisoitu juurikaan, mutta surullinen se kohta oli. Hymyilin kuitenkin tuossa kohdassa, jäi vaan jotenkin hyvä fiilis. Tiduksen häviäminen oli myöskin surullinen ja kun Yuna sitten tunnustaa rakkautensa. Yunan puhe oli kanssa koskettava.
"The friends we have lost and the dreams that have faded. Never forget them..."

Grove

26.7.2004, 11:53:59

Pistänpä koko viestin Spoiler laatikkoon kun siinä on aika paljon Spoilereita.

Minusta FFX oli kaikkein surullisin Final Fantasy kun minä olin jo miltein varma, että Tidus ja Yuna saavat toisensa. Kyllä melkein tuli tippa linssiin kun Tidus sitten kuolikin lopussa ja Yuna jäi ilmalaivaan. Minusta FFX-2:ssa osaksi pilattiin FFX:n hieno loppu tuomalla Tidus takaisin, mutta osaksi se taas oli hyvä asia.:( Myös monet muut kohdat olivat toki hieman liikuttavia FFX:ssä, mutta eivät niinkään itkettäviä. Yksi esimerkki: Tiduksen ja Jechtin puhuminen ennen Braska's Final Aeonia oli aika surullinen.

Real Emotion

26.7.2004, 12:16:52

Vaikea sanoa onko se kaikista FF:stä surullisin,
koska en ole pelannut kuin sen ja FFX-2 läpi.
Mutta varmasti se on surullisempia.

Se että, Tidus luuli Yunan kuolevan oli järkyttävää.
Niin kuin se loppukin, jossa Tidus katosi vain. FFX-2 tosin helpotti sitä haikeaa tunnelmaa, mikä jäi kympistä.

Taru

13.8.2004, 21:06:43

Pelasin pelin tänään loppuun, ja täytyy sanoa, että itku tuli. Niin kaunis ja koskettava, ja surullinen. Ja se musiikki yhdistettynä tarinaan :( ... *snif* Se kosketti. Ja sen jälkeenkin vielä tuli tippa linssiin ajatellessani sitä kohtausta. En ole muita FF-pelejä pelannut, mutta kyllä tätä voisi surulliseksi sanoa. Ja FFX-2:han on mukava piristys tämän pelin jälkeen ;)

Ja sitten myös se Auronin katoaminen oli... koskettava

Snes

14.8.2004, 9:20:40

Kyllä FFVII on hieman surullisempi, mutta FFX tulee hyvänä kakkosena. FFVII:ssä on koko pelin ajan tietynlainen epätoivoinen tunnelma, joka tulee parhaiten esille Midgarin slummeissa. Hyvin surullisia ja koskettavia kohtia minusta olivat se, kun Midgarin ylätason lohkoa pitelevä pilari hajoaa ja koko suuri kaupunginosa rysähtää slummien päälle. Toinen tietysti oli sitten Aeriksen kuolema.

Kymppi veisi ehkä ykköspaikan, jos ei olisi tietänyt, etä jatko-osa on tulossa. Se hieman latisti tunnelmaa. Silti todella koskettava loppu, mutta kympissä ei juuri muita surullisia kohtia sitten ollutkaan. Muutama todella hyvä surumielinen musiikki vain.

The Noob

14.8.2004, 10:02:40

pistän koko jutun spoilerin alle en odottanut että kympissä olisi noinkin surulllinen loppu tokihan aeriksen kuolema oli surullinen mutta tiesin sen etukäteen niin ei kerenny tulla tippalinssii kympin loppu oli koskettava kun tidus kertoo että ei voi viedä yunaa zanarakndii

Kartz

14.8.2004, 23:44:46

no onhan se surullinen, mutta se loppuhan oli onnellinen. Tai siis olisi, jos ei olisi tullut FFX-2. FFX:n lopussa Yuna seisoo siellä sillalla ja viheltää Tidusta tulemaan. Sitten se joutuu menemään pitään sitä puhettaan ja niin päin pois. Muta viimesessä kuvassa näytetään kun Tidus ui vedessä. Tässä piruillaan sillä että Tidus uisi sinne laiturin lähellä tapaamaan Yunaa, kun tämä kerran vihelsi. Ja heillähän oli (jos joltain on unohtunut) se sopimus kun Yuna viheltää niin Tidus tulee, tai sinnepäin. Mutta tuo FFX-2 teki FFX.n traagisemmaksi, kun tulikin selväksi ettei näin ollutkaan asiat. :(

Velvety

15.8.2004, 9:04:13

Olen ehdottomasti samaa mieltä kaikkien kanssa. Loppu videon perusteella voin sanoa kympin olevan surullisin Final Fantasy, vaikka VII:ssakin alkaa jostakin syystä itkettämään se eräs kohta ensimmäisen cd:n lopussa. :(

FFX:n loppu video on siis hyvin surullinen, kun Tidus ja Yuna eroavat sillä tavalla. Se on julmaa ja hyvin surullista, tarina on muutenkin FFX:ssä hyvin koskettava ja tekevät vielä sellaisen loppuvideon, niin voi herranjestas.. o.O;;

nappi

7.9.2004, 20:33:25

olisikohan tämä ffx:n loppuvideo mahdollisesti ladattavissa jostain netistä?
sitä on tullut etsittyä jo jonkun aikaa, mutta missään ei näy eikä kuulu!
minnuu ottaa ihan kunnolla päähän kun ei voinut laittaa loppuvideoo lucaan katsottavaksi kuten muut fmv:t..ögh! :murjotus:

ascalon

8.9.2004, 7:56:10

FFX:n loppudemo surullionen? Sallikaa minun nauraa. Omasta mielestäni se oli varsin ponneton ja huono viritelmä. Varsinkin se Yunan kuuluisa kommentti, jonka jotkut saattavat tietää. Aivan uskomattoman lattea. Huono ääninäyttelyhän sen(kin) pilasi. Ja jollei juoni muutenkaan jaksanut kiinnostaa pahuksen vertaa, niin enpä minä oikein jaksanut innostua. FFVII:n kuuluisin kohtauskin oli tällä saralla parempi ja sai minussa jo jonkinlaista alkeellista reaktiota aikaan. Ei joku ystävällinen viitsisi kertoa, miten tuollaisen Spoilerivaroitusjutskan saa näkyviin.

Snes

8.9.2004, 12:43:12

[off-topic]

Ei joku ystävällinen viitsisi kertoa, miten tuollaisen Spoilerivaroitusjutskan saa näkyviin.

[*SPOILER][*/SPOILER] <--tuolla tavalla, mutta ilman *-merkkejä.

Minullako pätemisen tarve? Eeei kai...

[/off-topic]

Juste

10.9.2004, 7:01:28

No FFX on kyllä aikas surullinen peli, enkä oikein käsitä miten peli saattoi saada esim. tilt.tv:ssä täyden kympin. Pelin juoni on kyllä sellainen että ei hitto kun ei kiinnosta ja loppudemokin oli kyllä aikas huono kun siinä ei ollut muutakuin surkuhupaisia kohtauksia, tietty se kun Yuna puhui ja "lähetti" Auronin, oli aika tärkeä, mutta muuten en kyllä pelistä liiemmin pidä.

Chigusa^Miang

10.9.2004, 7:51:46

Vähän surullinen on joo. Pidän synkemmistä tarinoista. Aloittaessani pelata olin että "vau, pitkästä aikaa mielenkiintoinen tarina!"

Pettymykseni oli suuri kun tarina sitten lurpahtikin taas siihen perinteiseen älyttömyyteen:

kun Al Bhed kaappaa Yunan ja Rikku kiukkuaa että "ei me niiq siis haluta et yunie (ärsyttävä nimitys) quolee ku ei oo reiluu niiqu et yks quolee kaikkien puolest!!11!! gugaa ei saa koskaa kuolla1!!1"

Daa :eh: Kunnon tepeilyä.

Niin hyvin se alkoi ja sitten tuo. No onneksi loppua kohti taas parani :)

EDIT:Okei, tsori mun tepivammailu, mutta tuolta Rikku todellakin minun korvaani kuulosti. Raivostuttava käänne pelissä. Vihaa.

Candice

10.9.2004, 9:23:28

Yritetäänpä taas muodostaa useita kunnon lauseita omaavia posteja, nee?

Minusta kymppi ei ole surullinen pikemminkin rasittava. Ei itketä tippaakaan se hassu loppu, vaihteeksi tälläinen. Minusta peliä, jossa hahmot nauravat teennäisesti ja kuullostava harakoilta, ei voi pitää surullisena, se ei vain onnistu. Kympissä ei ole muuta surullista kuin se ääninäyttely.

Minusta kasi on kaikkein haikein, ei ehkä surullisin, mutta haikein. En oikein osaa pitää mitään sarjan peliä surullisena. Seiska on synkkä, kasi haikein ja ysi rasittava. Surullinen ei mikään näistä ole. Ei edes kymppi.

Amira

11.9.2004, 20:51:39

On todellakin, minusta oli ihanaa kuinka paljon "tunteita" se peli sekoitti :)
Noista kohtauksista voisi mainita Tiduksen ja Yunan naurukohtauksen Lucassa, Vesikohtaus, Tidus sai tietää totuuden Final Aeonista ja varsinkin loppu. Kyyneleet tuli oikeasti silmiin kun katsoin sen lopun, ei pitäisi ottaa peli hahmoja näin tosissaan. :eh: Mutta siis todellakin on surullisin ja juoneltaan paras FF. ^__^ Kuitenkin tossa pelissä on semmonen "iloinen" ja mukava tunnelma koko ajan kun esim. seiska oli kamalan synkkä jne. Huumori tossa pelissä[FF10] on myös kiva.

Squally-girl

18.9.2004, 14:31:36

Se on tunteita pintaan nostattava peli. kun Tidus saa tietää Final aeonista ja sen käytön edellytyksistä, meinaa tulla itelläkin tippa silmään. Tidus oli luvannu niin paljon. Sitten se vesi kohtaus, missä tidus kertoo ensin yunalle zanarkandista ja kaikesta siitä mitä voisivat yhdessä tehdä. Sekin oli niin surullinen. Final fantasy x on surullinen peli hyvällä juonella varustettuna. Niin koskettava. Mahtava peli kokemus ja omasta mielestäni hyvät ääni näyttelijät. :(

Mutta empä tiiä onko ihan surullisin.

In memoriam

18.9.2004, 16:14:55

Ei todellakaan surullisin FF. Vitonen, kutonen ja seiska olivat paljon surullisempiä.
Esim.
Aeriksen kuolema seiskassa
Olihan loppudemo vähän surullinen, mutta ääninäyttely oli kaameaa. Sitäpaitsi tunnelma oli suurimman osan peliä oikeastaan aika iloinen. Peli alkoi muuttua surulliseksi vasta, kun Tidus sai selville kaiken Final Summoningista.
Toisin oli esimerkiksi vitosessa, jossa tunnelma oli lähes kokoajan synkkä, ihmisiä kuoli ja kaupunkeja pyyhkäistiin tyhjyyteen.

Oikeastaan X-2 pilaa kympin loppudemon vaikutukset. Tiedetään, että jatko-osa tulee ja kaikki selviää.

Gift of Death

19.9.2004, 20:41:35

Sanon niin vaikka olen pelannu vasta vain ffviii,ix,x ja x-2.Mutten läpi muutaku xn.Loppu demo on aika surullinen ku tidus lähtee tuhannen vuoden päähän ja auron haihtuu.Sitte Yuna on x-2ssa ku mitää ei olis tapahtunu. :(

//Spoooooilerit! (Ja oikeinkirjoituskin, jota kohteliaisuuden vuoksi en viitsinyt korjata. -Gab

Grove

19.9.2004, 20:49:02

Sanon niin vaikka olen pelannu vasta vain ffviii,ix,x ja x-2.Mutten läpi muutaku xn.Loppu demo on aika surullinen ku tidus lähtee tuhannen vuoden päähän ja auron haihtuu.Sitte Yuna on x-2ssa ku mitää ei olis tapahtunu. :(
Kannattaa käyttää Spoiler-tageja kun paljastaa jotain pelistä. Spoilerit tehdään näin: [*SPOILER]spoilaava teksti tähän[*/SPOILER] (ilman noita tähtiä) lopputulos on tämä
Ja mitenkäs niin Yuna on FFX-2:ssa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Pelaa peli läpi niin olet toista mieltä.

Ja niin en ole enää sitä mieltä, että FFX on surullisin Final Fantasy vaan olen tullut siihen lopputulokseen, että FFVIII on surullisempi. Tokihan FFX oli surulliunen, mutta nyt kun viimein jaksoin pelata FFVIII:n kunnolla läpi niin olen sitä mieltä, että se on erittäin surullinen mikäli tajuaa sen juonen oikein.

//Et tu. Spoilerit! -Gab

Final Weapon

20.9.2004, 18:37:18

Oon ite pelanuu jonkun aikaa FFX:ää ja mielestäni se on surullisin FF mitä olen pelannut esim:
kun Tidus saa tietää että Yuna kuolee jo kutsuu Final Aeonin
tämä ei ole niin...mut mua harmitti...
kun Seymour sanoo tappaneensa kaikki ronsot....
en ole vielä kumminkaan pelannut peliä aivan loppuun saakka... :eh:

Orchidea

27.9.2004, 11:38:14

Kyllähän se on surullisin ja koskettavin FF. Jokaisessa final fantasy:ssa on jotain koskettavaa mutta kyllä tästä jäi haikein mieli ja oli sitä vielä seuraavina päivinäkin. Ajatteli että miksi siinä niin piti käydä. Muissa taas oli hyviä loppuja mutta jännittäviä.

Ceassa

27.9.2004, 12:10:31

Loppu demo on aika surullinen ku tidus lähtee tuhannen vuoden päähän ja auron haihtuu.Sitte Yuna on x-2ssa ku mitää ei olis tapahtunu. :(
Eeh nyt on pakko päästä pätemään, (spoilereita rutkasti X:sta ja myös X-2:sta)

ei se Tidus minnekään 1000 vuoden päähän lähtenyt, eikä alun perin myöskään tuhannen vuoden takaa tullut. Hän ei koskaan elänyt siinä "oikeassa" Zanarkandissa jonka Sin tuhosi machina-sodan aikaan, vaan ainoastaan faythien luomassa uni-Zanarkandissa. Faythit loivat uni-Zanarkandin pitääkseen oikeasta Zanarkandista jollain tapaa kiinni, olkoonkin sitten vaikka pelkästään muistona. Ilmeisesti nämä uni-Zanarkandin asukkaat kuitenkin pohjautuivat oikeassa Zanarkandissa eläneisiin henkilöihin, kuten esimerkiksi X-2:ssa tapaamamme Shuyin tuppaa todistamaan. Hän on, tai pikemminkin Tidus on hänen lähestulkoon tarkka kopionsa, niin ulkonäöllisesti kuin esimerkiksi Overdrive-hyökkäystensä osalta. Uni-Zanarkand oli siis kaikin puolin kopio oikeasta, tuhoutuneesta Zanarkandista, ainoana erotuksena se pikkuruinen seikka ettei kaupunkia ollut periaatteessa oikeasti olemassa. Muttasiis se pointtini, Tiduskin oli vain faythien unta, ja kun faythit pelin lopussa lopettivat uneksimisensa, lakkasivat pitämästä yllä tätä uni-Zanarkandia, silloin koko kuvitteellinen kaupunki asukkaineen lakkasi olemasta. Että puff vaan Tiduksellekin.

Pelaajaa vain hämätään pelin alusta alkaen uskomaan että Tidus matkusti ajassa sen 1000 vuotta eteenpäin, uskotellaan Tiduksen saavuttua Spiraan että tämä saapui Zanarkandista joka tuhoutui 1000 vuotta sitten. Ja niinhän se oikea kaupunki tuhoutuikin, mutta Tidus ei tullutkaan sieltä, vaan uni-Zanarkandista. Minkäänlaista aikamatkustusta ei siis tapahtunut, vaan Tidus ainoastaan siirtyi uni-Zanarkandista oikeaan maailmaan, Spiraan.

Ja mitä tulee tuohon Yunan välinpitämättömyyteen, koko jatko-osan ideahan perustuu aika lailla sen seikan ympärille että Yuna lähtee etsimään/pelastamaan Tidusta nähtyään sen Spheren hänestä (no hänestä ja hänestä, mutta kuitenkin). Vaikka peli onkin kaikin puolin edeltäjäänsä karkkimaisempi ja pirteämpi ja Yunakin olemukseltaan kaikkea muuta kuin jonkin tärkeän asian elämästään menettänyt henkilö, se ei tarkoita sitä etteikö Yuna "välittäisi" - ja minä ainakin katselen mieluummin tuota tyttökolmikon veikeää ja pirteää toilailua kuin Yunan jatkuvaa itkua Tiduksen perään.

Mitä tulee itse topikkiin, nyt kun pelikokemukseni on karttunut ja FF:iin tullut tutustuttua enemmän ja aina vaan perusteellisemmin, on mielipiteeni kuitenkin yhä sama kuin tuossa pari vuotta sitten kirjoittamassani viestissä: kyllä X vaan on se koskettavin, ihastuttavin ja tunteitaherättävin FF ikinä. Minä pillitän vieläkin sille loppuvideolle joka ikinen kerta ja muutenkin pelistä löytyy lukuisia kohahduttavia kohtia jonka vertaisiin en ole muissa sarjan peleissä vielä törmännyt. Että niin.

Barret

6.10.2004, 6:20:33

on ehdotomasti surulisin peli ainakin loppudemojen perusteela ja pelin alusta pelin lopuun. Minusta se on aika huono asia että, jostakin pelistä piti tehdä niin surulinen ja kaiki ne pelissä tehdyt paljastukset. Tulee jo kyyneleet silmiin kun ajatelee koko peliä. :cry:

Riku

6.10.2004, 9:55:05

Totta, surullisin FF tämä on myös minunkin mielestäni. Ratkaisevimmat syyt luultavasti ovat juuri entistä kauniimmat grafiikat, sekä hyvänä uutuutena ääninäyttely. Tämä tuo taasen lisää persoonallisuutta ja syvyyttä hahmoihin, ja heihin on entistä helpompi eläytyä. Tidukseen olen aina samaistunut, ja hänen tarinansa on surullinen, todella surullinen :( Myös yliromanttiset, mutta siltinkin hillityt kohtaukset Yunan kanssa saivat minut aina herkistelemään, varsinkin kun selvisi, että tämä pakollinen FF-pariskunta ei saakkaan elää elämäänsä loppuun saakka. Tiduksen kohtalo muutenkin eroaa vahvasti muiden FF-päähahmojen kohtalosta.

Princess Emeraude

18.10.2004, 9:39:04

Minulla tulee kyynel poskelle kun laitoin fffin.com:in jukeboxista soimaan ffx:än Piano indrotucionin... :(
On tämä surullisin ff:ä... varsinkin Loppudemo ja se kun yuna on menossa naimisiin bevellessä... :(

Qualin

19.10.2004, 19:27:39

Ei...FFX ei ollut minun mielestäni lähellekkään surullisin. Osa syynä saattoi olla Tiduksen ääni ( englanninkielinen ). Al Bheddien 'Home:ssa' ollut kohtaus jolloin Tidus sai jonkin ihmeen raivo kohtauksen olisi muuten ollut oikein hieno ,ja ehkä surullinenkin, jos Tidus, tuo Zanarkandin apinoiden kuningas, ei olisi kuullostanut pikkulapselta, jonka tikkari on viety. Aivan hirveää.
Se hyvä puoli ilman ääniä ja pelkkien tekstien varaan tehdyissä FF-peleissä on, että ei koskaan tarvitse pistää ääniä pois, jos hahmojen puheet alkavat rasittaa tai niihin ei ole tyytyväinen.
Ainut oikeasti surullinen Finali on nro 7.
Kun pelasin ensi kerran sitä olin siinä ajatuksessa, että Aeris herää henkiin, big deal jos hän nyt kuolee. Mutta kaveri sitten sanoi ettei se enää takasin tule. Pahus.

Yurisuka

20.10.2004, 6:44:59

Miusta FFX ei ollut surullinen. Itseasiassa ainut FF, jossa en ole itkenyt. Olin todella pettynyt peliin ja olin vielä pettyneempi loppuun. Inhoan Yunaa ja Tidusta todella paljon, niin ei se sitten kovastikaan suruttanut. Eikä mitkään isä-poika -suhteetkaan miuta hetkauta. Ja mie odotin, että koko pelissä ois enemmän Lulua, mutta ei siinä sitten niin paljoa ollutkaan. Pöh.

Eetami

23.10.2004, 0:41:07

nojaa.. tulihan siinä pieni suru puseroon loppudemoa katsoessa, mutta surullinen? PAH! näittehän itsekin kuinka riemastunut tidus oli siinä lopussa (siis aivan lopussa sitä loppudemoa, kun oli pulikomassa siinä mystisessä vedessä) :cool:

kukko100

23.10.2004, 23:49:22

olen itse pelannut FFX:än läpi 3 krtaa ja joka kerta on tullut tippa silmään loppudemossa varsinkin kun
älä missään tapauksessa lue spoileria jos et ole pelannut ffx:ää läpi
sain tietää että tidus on "lähettämätön farplanelle" ja huomasi että Tidus alkoi haihtua silloin tuli kyllä tippa silmään oikeesti
,mutta huomasittehan tiduksen olemuksen hän oli iloinen :lovetus:
saati sitten kun Tidus "hyppäsi" siitä paikasta alas "isänsä luokse", silloin tuli tippa linssiin ihan sen takia kun oli iloinen että tunteitä kyllä riitti

että oli surullisin
Tosin en ole vielä pelannut FFX-2
saati sitten FFXI

Eetami

24.10.2004, 10:09:03

sain tietää että tidus on "lähettämätön farplanelle" ja huomasi että Tidus alkoi haihtua silloin tuli kyllä tippa silmään oikeesti
,mutta huomasittehan tiduksen olemuksen hän oli iloinen :lovetus:
saati sitten kun Tidus "hyppäsi" siitä paikasta alas "isänsä luokse", silloin tuli tippa linssiin ihan sen takia kun oli iloinen että tunteitä kyllä riitti

Minä käsitin sen sillein, että Tidus ja hänen isänsä Jecht olivat faythien unta (kuten itse pelissä sanottiinkin) eivät lähettämättömiä. Yu Yevonin kuollessa , joka hallitsi jollain tavalla faythejä, myös faythit kuolivat ja siten myös heidän unensa Zanarkandista :huh:

kukko100

24.10.2004, 20:25:08

Minä käsitin sen sillein, että Tidus ja hänen isänsä Jecht olivat faythien unta (kuten itse pelissä sanottiinkin) eivät lähettämättömiä. Yu Yevonin kuollessa , joka hallitsi jollain tavalla faythejä, myös faythit kuolivat ja siten myös heidän unensa Zanarkandista :huh: anteeksi anteeksiantamaton tyhmeeteni pelasin sen jälleen kerran ja käsitin oikein! eli kaikki antakaa anteeksi tyhmeeteni ja pelatkaa ff7

FFXI

19.11.2004, 19:21:13

mää en oo itkeny missään muussa ffssä paitsi kuin Xssä.se loppu demo kyllä sai tipan linssiin kun pelasin sen ekan kerran läpi. ja kyllä nyt kun ajattelee niin oli toi kasikin kyllä aika surullinen kun se squall niinkun kuolee ja sitten se rinoa herättää sen henkiin

Bahis

14.12.2004, 19:29:04

adenipoo

17.12.2004, 10:48:18

en tiedä vielä kun en oo pelannut kokonaan läpi mut on se tähän mennessä mitä oon pelannut niin aika surullinen......surullisempana piän vielä ff9...mutta uskon että tämä ffx tulee vielä surullisemmaksi.....jos kerta ysissä se oli niin surullinen niin kyllä uskon että x:ssä on vielä surullisempi vaikka en oo nähny loppua....

Bananasplit

17.12.2004, 17:16:47

Eli siis pari pikku asiaa mutta eka se kyseinen...
Oli tosiaa surullinen vasta kylläkii tokalla kerralla meinas päästä kyynel, vaikka minä en nyt ookkaa pelan montaa final fantasyy läpi(VIII,X ja 10 ekaa tuntii VI jossa muuten kyllästyin, niin alkukantanen), nii saa siitä silti arvioituu jonkuu verran...

Jaa-a... Pari kysymystä:

En sitte tiiä pitäskö tää spoilerii laittaa :huh:
Tota toi Tiduksen äiti, se ei ollu vissii fayth? Jos oli nii sitte ei mitää. Mutta jos se oli ihminen nii mikä Tidus on? Ja Jecht?

Siis ei
Tidus ja Jech ovat faythien unta, joskin Bahamut antaa ymmärtää, että Sinin kautta heistä voisi tulla jotain enemmän. En ole X-2teen koskenutkaan mutta olen ymmärtänyt, että Tidus on jonkinlainen muistuma Shuyinista, jolloin Jecht olisi todellisuudessa Shuyinin isä/tämän isän muistuma/random tyyppi.

Final fantasy X-2 aeonit on hengissä eiks? Nii silloinhan Tiduksenkii pitäs olla. Että joko huonosti kerrottu tarina tai sitte mä en pelan molempii tarpeeksi hyvin läpi. Settehän on tää legendaarinen vastaus kanssa pelintekijät oli joko tyhmyy tai dementikkoi...

Kuten sanottu, en todellakaan ole X-2ta pelannut, mutta lopun olen nähnyt, ja siis Tidushan tulee takaisin, eikö? Hänestä on tullut Sinin kautta enemmän kuin pelkkä uni tms.

Mitä kympin surullisuuteen tulee... "noemmänyoikeentiiä". Olen alkanut epäillä kyllä, että olen emotionaalisella tasolla jostakin rikki, mutta en kyennyt samaistumaan Yunaan, Rikkuun enkä Tidukseen, eli minulle oli aivan yhdentekevää, mitä heille tapahtui. Muut hahmot saivat jonkinlaisen paikan sydämessäni, mutta heille ei tapahtunut mitään niin isoa, että meidän pelaajien olisi kuulunut ajatella sitä hirveän surullisena. Esim. Chappuhan oli jo kuollut pelin alkaessa, joten hänen kuolemansa oli tarinan kannalta ennemminkin traaginen kuin surullinen.

Enemmän suretti seiska, ihan toden sanoakseni.

Faust

17.12.2004, 17:57:57

Siis ei
En ole X-2teen koskenutkaan mutta olen ymmärtänyt, että Tidus on jonkinlainen muistuma Shuyinista, jolloin Jecht olisi todellisuudessa Shuyinin isä/tämän isän muistuma/random tyyppi.

Ymmärryksesi on hakoteillä. Shuyin ei liity mitenkään Tidukseen tai Jechtiin, hän oli 'aito' Zanarkandilainen, ei mikään faythien uni.

Kyllä FFX on surullinen, mutta sitä on yritetty tasapainottaa hyperimelillä keskusteluilla Yunan ja Tiduksen välillä ("Joo nauretaan ahahahahaahhahahaa"). Jecht-tapaus lopussa sai melkein minut itkemään. Loppu ei minua paljoa itkettänyt, hyvä vaan kuun päästiin siitä vinettävästä akasta. Paska juttu oli se, että Auron katosi. Tuli muuten tippa linssiin siinä kohdassa.

Bananasplit

17.12.2004, 18:23:33

Ymmärryksesi on hakoteillä. Shuyin ei liity mitenkään Tidukseen tai Jechtiin, hän oli 'aito' Zanarkandilainen, ei mikään faythien uni.

en tarkoittanutkaan Shuyinin olevan uni, vaan alkuperäinen ihminen, josta Tidus oli eräänlainen vääristynyt muistikuva, mutta ilmeisesti olin väärässä tässäkin. Hyvä kuitenkin kun tämä väärinkäsitys korjattiin. Joka tapauksessa Shuyinhän on se, jonka Yuna näki Movie Spheressä ja luuli Tidukseksi?

Faris

17.12.2004, 20:36:58

Itseasiassa en itkenyt FF-X:ssä kertaakaan. En edes oikein pidä koko pelistä.
Se sai mut aina ärsyyntymään että bosset oli niin sukkia, temppelit olivat liian vaikeita (minulle siis) ja HAHMOT, ne ei jaksanut kiinnostaa muo tippaakaan! FFVII sai mut kyllä itkemään oikein kunnolla kun Aeris kuoli... vaikka kyllä mä tiesin sen jo etukäteen. FFVIII:n loppudemoissakin itkin vähän... sillä Squall näytti niin elottomalta. FFV:ssä, kun Galuf potkaisi tyhjää, niin yllätyin ja ...no .. kyllä silmät kostu. FFIV:ssä itkin heti ku Tellahille kävi huonosti.. lopulta tajusin että siinä kuolee paljon muitakin hahmoja. Kuten mun entinen lemppari hahmo Kain! :( Veikkaisin että FFIV on surullisin...

Sakke

18.12.2004, 14:05:46

FFX on minun mielestäni aika surullinen peli mut siltikin siinä oli muutama hauskakin kohtaus, josta en nyt puhu.
Surullista oli se, kun Tidus sai tietää, mitä tapahtuu Final Aeonista Yuna ressukalle-DEATH-ei oo kivaa varmaan. Sitten se kun Tidus haihtuu pois. Silti otetaan huomioon, että tämäkin on A Love Story.

Latvis

18.12.2004, 19:50:00

Kyllähän FFX:ää voisi sanoa surulliseksi peliksi. SPOILER: Tidushan katoaa/kuolee pelin lopussa, koska hän oli jo valmiiksi kuollut pelin alussa tulleessa Sinin hyökkäyksessä. Jotkut FF-fanit ovat varmasti surullisia tästä.

Itse tykkäsin kovasti FFX:ästä. Tarina hyvä ja käsikirjoittajilla on hyvä mielikuvitus. Musiikitkin ovat loistavia.

viksu91

19.12.2004, 9:28:57

sanon tän lyhyesti... FFX:än loppu demo on helkutin surullinen... tai se tidus, yuna vesikohta kun alkaa se musa soida ni meinas itku päästä kun se musa on niin ihana ja sopi siihen kohtaan.. siin loppudemossa mä suoraan sanottuna aloin parkuu... :eh:

adenipoo

25.12.2004, 23:48:01

Alunperin kirjoittanut Latvis
Tarina hyvä ja käsikirjoittajilla on hyvä mielikuvitus. Musiikitkin ovat loistavia

joo mie oon kans samaa mieltä, ja mitä musiikkiin tulee niin hymn of fayth tai mikä lieneekkään niin se oli paras tai sit se joka tulee siinä kun tappelee lord braskas final aeonia vastaan, juoni oli kyllä yksi parhaimmista tähän mennessä, ff9:ssä oli kans aika hyvä, kummiskin....ite pelaisin tossa vähäaika sitte koko pelin läpi, ja olen nyt tyytyväinen..aikaa meni vain 178 tuntii tai jtn sellaista, ajattelin että pelaan sen pelin ihan loppuun mutta en jaksanut..pitää aloittaa kohta uudelleen.. :D ....mielestäni yuna ja tidus ois saanu olla yhessä siinä pelin lopussa.

Jerky

26.12.2004, 0:30:14

saattaa olla et toi spoiler homma ei toimi, joten jos sitä ei oo ni voi voi.
[spoiler]eli siis Tidus ja jecht on unia mut tidusin mutsi oli farplanessa eli sehän ei sillon ole ollu uni vai oonko wääräs? sit mä löysin netist yhen salalopun jos Tidus & Yuna on siin paikas jonka se peli näyttää ku alottaa alusta heti ekax(en tiiä miten sen saa). Sit wiel, oisko kellää ideaa jolla saisin tapettuu sen bossin sen luolan jälkeen ku pääsee ronsojen luolta ja on tappaanu seaymoren (taas) mul on kaikil hepuil overdrive mut sit se käyttää sitä @#$#& photon wingsiä.[spoiler]

Weirdo

26.12.2004, 1:07:04

No jaa, peli ei mikään hitti kohdallani ollut (hyvä kuitenkin) ja mielestäni ne surulliset kohtaukset olivat vähän tekemällä tehtyjä - niistä puuttui fiilistä. Kyllähän hahmot olivat hyviä ja keskustelut paikoin upeita, mutta jotenkin jotkut tapahtumat olivat aika kliseisiä, esim. se tiduksen vinetys siellä ihme Summoner-vankilassa ei oikein iskenyt, vaikka taustalla soikin hyvä ja tunnelmallinen Uematsun sävellys, Revealed Truth. Ei se vaan vakuuttanut, kuten ei myöskään se uintikohtaus, joka rupeaa aidosti kyrpimään kunnolla. Ei hahmojen välisiä suhteita pidä yrittää tuoda väkisin esille, kyllä niiden pitäisi selvitä puoliksi ihan itsestään (jossa VII ja IX onnistui hienosti). Tässä peli meni vikaan: se tuputti niitä niin paljon että siihen ehti jo kyllästyä.

Loppuratkaisu oli kyllä hieno, vaikka FF-peleissä on upeampiakin loppuja ollut, mutta eipä se nyt mitään niin erikoisia tunteita herättänyt (VII ja VIII ovat tässä suhteessa ylivoimaisia, IX:n loppua en muista kovin hyvin). Jatko-osa haisi nokkaan siinä niin pahasti, että sen tajusi jo ekalla kerralla, vaikka silloinhan pitäisi vain syventyä loppuun ja katsoa sitä lumoissaan. Loppuratkaisu kuitenkin merkkaa paljon, antaa pelille sen viimisein silauksen ja jättää siinä viimeiset merkkinsä pelaajan muistiin, joten sen olisi oltava pelin parasta antia. Siinä FFX ei onnistunut.

Paras kohtaus onkin hieman aikasemmin, lopputaistelun yhteydessä, jolloin kaikki tietävät mitä on tehtävä ja taistelu alkaa melko haikeissa tunnelmissa, ja myös päättyy sellaisissa. Enempää en viitsi spoilata, mutta se on pelin ainoa todella surullinen kohtaus (mikä kenellekkin iskee).

En nyt sanoisi sitä niin surulliseksi, vaikka kyllä sillä on hetkensä ja sen parhaat jutut ovat siellä hahmojen puolella. Ei ne hahmot olleet silti tarpeeksi hyviä, ei niihin suhtatunut samalla tavalla kuin Aerikseen. Se kohtaus oli aivan eri luokkaa.

ascalon

26.12.2004, 7:25:04

eli siis Tidus ja jecht on unia mut tidusin mutsi oli farplanessa eli sehän ei sillon ole ollu uni vai oonko wääräs?

Päätin nyt olla avuksi ja korjata Spoilerisi ihan vain kommentoidaksesi tuota varsin hyvää pointtia.

Itse en ole koskaan tuota tullut ajatelleeksi, mutta tässä tulee pientä analyysiä tähän väliin. Tiduksen Zanarkand siis on unta, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä oikeaa kaupunkia ollut koskaan olemassa. Miten esimerkiksi Zanarkand Ruins voi sitten olla ja miten siellä voi olla Yunalesca, jos hän kerran asui oikeassa Zanarkandissa. Kuten me siis kaikki tiedämme, toinen Zanarkans of Faythien unta, mutta jokainen sen asukas asuu myös oikeassa Zanarkandissa, joskin pieniä eroja taitaa löytyä. (En ole FFX-2:a pelannut, mutta olen kuullut, että siinä tavattaisiin lopuksi se Tiduksen esikuva oikeasta Zanarkandista.) Ehä Tidus sitten kutsuikin sen tyypin, joka oli hänen äitinsä oikea esikuva. Tai sitten en tiedä.

Ja ne loput, joissa Yuna in Tiduksen kanssa taitavat olla enemmän tai vähemmän joko FFX-2:een viittaavia tai sitten mahdottoman kavalia feikkejä.

YunaTheMage

26.12.2004, 14:05:58

Kyllä se taitaa surullisin olla.... Ainakin se itketti, kun Tidus ja Yuna Bevellestä karkaamisen jälkeen kelluivat siinä vedessä, se musiikki jo yksin olisi melkein saanut kyyneleet silmiin... Ja nyt vertauksena:
Kun Sephy tappoi Aeriksen, se ei suoranaisesti itkettänyt, vaan päässäni alkoi kuohua entistä suurempi raivo tuota paholaista vastaan. Se teki Sephirothista entistä PAHEMMAN pääpahiksen, mikä on aina hyvä, ei mikään nynny voi olla pääpahis.
Ja VIELÄ surullisia kohtia....

Mitä Final Summoning tekee Yunalle, Jecht on Sin, Farplanekin suretti, miltä teistäkin tuntuisi, jos näkisitte kuolleen äitinne kuvan? No kai minä olen sitten vähän turhan tunteellinen... Ja kun Seymour kertoi tappaneensa Ronsot (ja mokoma piti vielä puheen Kimahrille :prkl: )
Voisin luetella vielä montakin... Ai niin! Kun Tidus tajusi, ettei pääse enää ikinä Zanarkandiin, kun Yuna tajusi, että Tidus häviäisi ikiajoiksi...

Siinä oli jo montakin syytä, eikä kaikki edes kuulunut spoileriin....
Mutta kyllä se ainakin surullinen on, vaikkei välttämättä se surullisin.

Tuulistukka

3.1.2005, 11:41:51

On se vaan suloisen nyyhky peli. Ensimmäisellä pelikerralla en muistaakseni kokenut sitä kovin surulliseksi, ainoastaan lopussa pisti itkettämään. Nyt toisella kierroksella sen sijaan itken joka mutkassa, ihan omituisissakin kohdissa, kun joku sanoo jotain tosi koskettavalla tavalla...

Dorianthem

5.1.2005, 9:04:33

Ensimmäisellä pelikerralla ei kauheasti ehtinyt juonta vilkaista vaan piti vetää peli mahdollisimman nopeasti läpi. Mutta jo toisella pelikerralla olin aivan shokissa. Lopussa jo ajattelin, että ei kai ne tuollaista voi tehdä! Oli se kyllä aivan surulinen peli, mutta siihenkin voi vaikuttaa se, että pelissä oli hahmoilla äänet ja silleen.
Olisihan se FFVII:kin aivan kauhean surullinen, jos esimerkiksi Cloudilla näkisi kasvot ja heillä olisi ääninäyttelijät. Miettikääpäs nyt Sephyn kauheaa murinaa Cloudillekkin.
Mutta on se kymppi kaikista surullisin tähän mennessä.

Daiki

14.1.2005, 22:10:58

Älkää jaksako, FFX surullinen?
Kittiä kanssa. Olihan se loppu hieman haikea mutta siihen se sitten jäikin.
Weirdon kanssa olen aivan samaa mieltä siinä, että Yuna ja Tidus vängättiin väkisin yhteen, eihän semmoinen sovi.
Olisivat antaneet enemmän aikaa tutustua toisiinsa. Mutta ei, yhtäkkiä uiskentelevat ties missä lammikossa ja suukottelevat. Ei näin.
Uiskentelu kohtaus oli pikemminkin kuvottava kuin surullinen/haikea, en näes tunteellinen ihminen ole.
VIII On huomattavasti parempi näissä jutuista [Seiskasta ei mittöö tietoo, ei ole tullut ikinä kokeiltua *krhm*].
Ja 'Yuna + Tidus' ei toimi. Hiljainen hissukka ja ruikuttava känkkärää? Jees.

Anteeksi, taidan olla väsynyt tjs. >__<
Unta palloon...
If ai rememper samthing, edittiä kehiin.

Qure

15.1.2005, 0:37:08

No ei omasta mielestäni surullisin todellakaan. Esim. Verrattuna jo useasti mainuttuun seiskaan ei "surullisuudessa" ole kympillä mitään saumoja. Mutta kyllä siitä kympistäkin löytyy niitä surullisia kohtia kuten vielä useammin sanottu:

Yuna ja Tidus siellä vedessä. Niin ja se loppu ;/

Jonkka

15.1.2005, 21:34:38

Tämä taitaa olla nyt väärässä paikassa, mutta miksi kaikki sanoo VII surulliseksi? Tämä kohtaus, Aeris kuolee Sepyn takia rupesi naurattamaan. Odotin koko pelin ajan että milloin Aeris palaa takaisin, mutta ei tainnut tulla (loppupomo ei ole vielä kukistunut)

Master Of The Night

24.1.2005, 18:33:01

Ja mielestäni FFX ei lainkaan surullinen, vain iloinen. Tidushan oli dream of fayth ja tiesi että tämä katoaa "Hyvästi vain!" ;D
En tykännyt ollenkaan Tidus hahmosta, enkä Yunasta enkä Rikkusta. :prkl:

Yasemin

19.2.2005, 13:31:50

:huh:
Siis kuoleeko Tidus Final Fantasy X:ässä`???
ite AION ihan näinä lähipäivinä ostaa sen eka version (ffx)
niin haluaisin vaan tietää... siis kuoleeko Tidus?

ascalon

19.2.2005, 13:45:59

:huh:
Siis kuoleeko Tidus Final Fantasy X:ässä`???
ite AION ihan näinä lähipäivinä ostaa sen eka version (ffx)
niin haluaisin vaan tietää... siis kuoleeko Tidus?

Tidus ei varsinaisesti kuole, sillä hän on pelkkä ruumiillistunut uni, joka tosin loppukuvien aikana katoaa. Mutta hän ei kuole, koska periaatteessa hän ei koskaan edes elänyt.

Nuble

20.2.2005, 12:10:05

Miten noita spoilereita saa näkymään ja miten saa ne tekstit esiin..
Hitto oon noob... Oon pelannu läpi ja sitten kun vaa vähä rupes itkettää kun se oli erillainen kun muuta ja tietenkin sitä oli hauska pelata nii harmitti se loppuminen kun olis halunnu pelata... Ja muuten mitä vikaa rikussa on sillä on hassut silmät.

Vekkuli

20.2.2005, 12:28:55

Se kohtaus, jossa

Yuna tunnustaa rakkautensa ja Tidus häviää oli ihana, ja pillitin kuin pikkulapsi.
Ja kun Yuna oli Lucassa ja piti puheensa ja sanoi ihan viimeiseksi "Never forget them", meinasin hakea vadin alle ettei tule kosteusvaurioita. Oli tyhmää, että lopussa näytettiin Tidus vielä kerran, koska
1. Se kertoi että jatko-osa luultavasti tulee joskus.
2. Se sai odottamaan jatko-osaa aivan älyttömän paljon.

Eikä se VII niin surullinen ole, Aeris kuolee jonka jälkeen tulee ahaa-elämys, hahmolla ei voi enää pelata. En minä siinä itkenyt, mutta X:n lopussa senkin edestä.

Irvy

1.3.2005, 22:10:06

No mun mielestä FFX on kyllä tosi surullinen peli.Varsinkin se loppudemo oli todell haikee.Meinas tulla tippa linsiin kun yuna sano "i love you" ja sitte se tidus juoksi sen läpi ja hyppäs alas niin se oli tosi surullinen kohta.Ja oli se siinäkin aika surullinen kun Yuna kerto tidukselle että se kuolee sen jälkeen kun se on "loihtinu" final aeonin niin tidus näytti aika haikeelta ja se oli surullista .
No muuta ei nyt oikeen tuu mieleen noita surullisia kohtia mutta oli aika surullinen peli muuta ei voi sanoo.

Alunperin kirjoittanut King_odin
Eikö se ollu niin että, "home:ssa" muut summonerit siellä jossain turvapaikassa kerto tämän tidukselle, josta tidus sitten veti hulkit, mikä minun mielestä ei ollut kovinkaan surullinen, korjatkaa jos olen väärässä... Mun mielestä kyllä yuna ite kerto sen tidukselle :huh: .No en kyllä oo tosta varma mutta voit sääkin olla oikeessa.Niin kuitenkin mun muistaakseni yuna ois ite kertonu sen tidukselle.

Sarutobi

1.3.2005, 23:11:16

no jaa en tiiä onko surullinen, voi se olla mutta vastapainoks on sellanen hassu Rikku joka joskus heittää hyviäkin läppiä...

kun "home" rähähti niin wakka sano rikulle...

*Wakka: Just think about it was a big fireworks or sumthing...
*Rikku: YOU BIG MEANIE!

tossa repesin... ;D

Yuna kerto tidukselle että se kuolee sen jälkeen kun se on "loihtinu" final aeonin niin tidus näytti aika haikeelta ja se oli surullista

Eikö se ollu niin että, "home:ssa" muut summonerit siellä jossain turvapaikassa kerto tämän tidukselle, josta tidus sitten veti hulkit, mikä minun mielestä ei ollut kovinkaan surullinen, korjatkaa jos olen väärässä...

Yasemin

7.3.2005, 13:50:08

Eikö se ollu niin että, "home:ssa" muut summonerit siellä jossain turvapaikassa kerto tämän tidukselle, josta tidus sitten veti hulkit, mikä minun mielestä ei ollut kovinkaan surullinen, korjatkaa jos olen väärässä...[/QUOTE]

korjaan: Eivät ne muut summonerit kertoneet tidukselle!
olikos se Wakka vai Lulu, joka sen kertoi.. ainakin tietääkseni.

ascalon

7.3.2005, 17:31:16

miten niin "sankarit vois kuollakki???" Yunalesca,
mitä tolla tarkotat, ai Tidus, ffx pelin sankari kuolis?
Tidushan ei kuole, haihtuu...

onko yuna enää Summoner ffx:ässä????
siis siinä lopussa, kun summonerhan kuolee,kun loihtii final aeonin???

Yuna ei kutsunut Final Aeonia, koska Tidus ei halunnut tämän kuolevan. Sen sijaan he pieksivät vain Yunalescan tylysti ja kävivät pieksemässä Yu Yevonin Sinin sisällä.

Yasemin

8.3.2005, 15:17:04

Yuna ei kutsunut Final Aeonia, koska Tidus ei halunnut tämän kuolevan. Sen sijaan he pieksivät vain Yunalescan tylysti ja kävivät pieksemässä Yu Yevonin Sinin sisällä.

siis vapauttiko Tidus Yunan jotenkin?
eli siis tarkoitatko että Yuna on edelleen summoner, mutta hän ei vaan kutsu Final Aeonia?

Jonkka

8.3.2005, 15:39:21

siis vapauttiko Tidus Yunan jotenkin?
eli siis tarkoitatko että Yuna on edelleen summoner, mutta hän ei vaan kutsu Final Aeonia?
Sanottaisiinko että Tidus vapautti Yunan vastuusta "uhrata" itseään Spiran kansan puolesta. Yuna ei saanut Final Aeonia, koska he öö tappoivat jo kuolleen Yunalescan, ja kun pelaat vielä pidemmälle niin huomaat, että Final Summoniin tarvittaisiin enemmän kuin Cloister of Trieals (en muista miten kirjoitettin) läpimeneminen. Tarkoitatko "edelleen" sanalla aikaa FFX vai aikaa FFX-2? FFX-2 kaikki faithit ovat menneet nukkumaan (en viitsi mainita FFX-2:n juonenkäänteistä) eikä siis ole enää aeoneja kutsuttavaksi (summoner=kutsuja :)).

Apocalypse87

9.3.2005, 17:30:00

miten se Yunalesca liittyy final aeoniin? ei kai se oo fina laeon?!
o-ou...

~Yuna~ pelaa se peli läpi eläkä kysele tyhmiä :eh: ja huomauttasin että edit-nappiakin voisit käyttää useammin. Kitoos

Ja joo.. Minun mielestäni FFX on ehkä surullisin ff -peli jota olen pelannut, koska loppu oli sellainen että päähahmot (Siis Tidus ja Yuna) ei saanut toisiaan vaan "sankari" otti ja "katosi" ikävästi ilmaan =) mutta kerrankin jotain vaihtelua näihin final fantasyihin.

// Editoin viestiäni kun keksin jotain syytä tähän "surullisin" peli hommeliin

Yunalesca

9.3.2005, 19:55:20

~Yuna~, en tarkottanut että Tidus kuolee vaan että yleisesti sankarit saisivat joskus kuolla jotta ei menisi liiän ruusuiseksi...

Tämä nyt ei varsinaisesti liity tähän kauheasti, mutta eihän tidus oo siinä x-2?

//eli eiks se oo se Shui... jotakin eikä Tidus

Vekkuli

10.3.2005, 15:09:23

mutta eihän tidus oo siinä x-2?

//eli eiks se oo Shui... jotakin eikä Tidus
Pelissä todella esiintyy Shuyin niminen hahmo, mutta hän on Lennen rakastaja, eikä hän liity Tidukseen mitenkään, on vain saman näköinen.

Tidus on myös mukana, sillä hän
palaa takaisin lopussa Farplanen kukkakentällä jos hoitaa tarvittavat tehtävät.

Hehheh... tämä meni taas turhaksi postaukseksi... anteeksi, modet :bow:.

Daiki

12.3.2005, 21:14:47

Jos tekee tarvittavat hommelit ja niksit, sitä paremman lopun saa, eli Good Ending jne jne.

Bad Endingissä Shuyin tuhoaa Spiran ja se johtaa Game Overiin.
Goodissa taasen Tidus saapuu takaisin Besaidille, mutta Perfectissä hän kertoo Yunalle ettei voi jäädä ja näin katoaa taas.
Toisaalta jos ei tee tarvittavia juttuja, voi painaa lopussa X:ä [missä Yuna ystävineen kävelee kukkakedolla] jolloin Tiduksen haamu ilmestyy.

//Saat kyllä kysellä, mutta eikö olisi paljon hauskempaa pelata ilman että tietää miten käy?

Penance

13.3.2005, 13:49:39

Mun mielestä kymppi on aika iloinen peli, enkä pitänyt sitä kovinkaan surullisena. En missään vaiheessa. Seiskassa taasen oli vaikea pidätellä itkua kun aeris kuoli. en ollut kuullut hänen kuolemisesta ja se tuli täytene yllätyksenä.
EN mä ole kokenut kympin aikana mitään surullisia reagtioita

Hennie

14.3.2005, 19:18:33

Siinä kun oltiin voitettu se Sanctuary Keeper (en oo varma nimestä) ja kun ne oli siinä Zanarkandin rainioilla ja Tidus sano: "Listen to my story." yms. yms. siinä kohdassa pillitin ihan tolkuttomasti (tai ainakin tuli tippa linssiin) ja niistelin nenää. Kun tuli se FFX Piano Theme ja yms. ne lähti siinne Zanarkandiin niin itkin ihan hervottomasti.
On ehdottomasti surullisin.

Reiko

23.3.2005, 6:53:09

Olen laskenut ja olen katsonut Endingin 42 kertaa! Ja joka kerta meinaa tulla itku.... (ekalla kerralla tuli) Se musiikki on juuri se oikea siihen kohtaan... Joo no vetistelyt sikseen, on totta että FFX on surullisin FF. Mutta sen korjaa FFX-2 Perfect Ending, jossa Tidus palaa takaisin. :shy:

Mythril

28.3.2005, 13:59:45

Mun mielestä surullisin FF on seiska...
Kaikki tärkeät tapahtumat o hirveän surullisia, ekaks kuolee avalance järjestöstä ne kolme. Sitten tulee Aeriksen kuolema joka on erittäin surullinen jos on seurannut tapahtumia tarkkaan, Cait Sith 1:sen kuolema ois ollut surullinen jos se ois kuollut hitusen myöhemmin tai ei ois tullut sitä 2:sta, mut oli ne siihenkin saanut sitä tunne tilaa kun se puheli itsekseen pehmoja.
Ja monia muita tapahtumia. Ja FF:lle perinteisesti loppu oli myös surullinen...
Mut X ei oikeen kolahtanut missään muodossa, kyl sen läpi pelas.
Mutta X:lle yks iso plussa on Jechtiä vastaan taistellus matsis on yks parhaista bossi musiikeista! :D

Shekil

28.3.2005, 15:38:08

Final Fantasy X:n kaksi surullisinta asiaa ovat Yunan omistautuminen tarkoitukselleen ja pelin loppu. Kymppiin tuli enemmän tunnetta mukaan ääninäyttelijöiden myötä (laadusta ei sitten puhuta =)). Pelissä ei ollut niin montaa hahmoa kuin edeltäjissään mutta onnistui silti olemaan hyvin tarinaan painottuva peli.

Ensiksi, Yuna. Hän vain jaksoi jatkaa matkaansa vaikka tiesi, että kuolisi Final Aeonin kutsumisen jälkeen. Sitä oli ihan oikeasti surullista katsoa. Olin siis Tiduksen kanssa kerrankin samaa mieltä jostakin asiasta. Se piti pysäyttää. Olo oli jokseenkin helpottunut, kun sankarit tuhosivat Yunalescan, jonka mukana meni mahdollisuus Final Aeonin kutsumiseen, mutta tarinasta meni kuitenkin liikuttavuus- ja dramatiikka-arvoa. Olisihan se ollut tarinan kannalta hieno juttu (ei ehkä Yunaa ajatellen) jos sankarit olisivat antaneet Yunan kutsua Final Aeonin joka sitten surmaa kutsujansa. Ei, en vihaa Yunaa, ajattelin vain, että juoni olisi saanut jonkinlaista särmää äsken selittämäni tapahtuman avulla. Eli, Yunan omistautuminen tarkoitukselleen, eli Sinin tuhoamiselle, oli surullinen asia, mutta se ei riitä nostamaan Final Fantasy X:ä surullisimmaksi FF-peliksi, mutta surullisimpien joukkoon se kyllä pääsee (toisaalta, jokainen Final Fantasy on surullinen joillain tavoilla).

Ja sitten, pelin loppu. Voi hirveä, kuinka se oli surullinen. Musiikki, tunnelma ja graafinen taso teki kohtauksesta koko pelin kauneimman. Aloin melkein itkemään, kun Tidus "halasi" Yunaa, vaikkei voinut koskea tähän. Tiduksen katoaminen oli jo ennen loppua selvillä, enkä uskonut sen aiheuttavan suurtakaan tunnepurkausta omalle kohdalleni. Olin väärässä. Kaikki oli tehty niin kauniisti ja Tiduskin näytti järkevältä (eli kaikki hampaat eivät näkyneet yhtä aikaa). Oli surullista katsoa Yunan murtumista. Mutta kuitenkin, loppu oli hyvin palkitseva kahden vuoden taistelun ja Seymourin aiheuttamien hermoromahduksien jälkeen. Olo oli helpottunut kun The End-teksti ilmestyi ruutuun. Se oli siinä. Valitettavasti kympin dramatiikka tuhottiin Final Fantasy X-2:lla, joka meinasi viedä koko Square-Enixin mukanaan viemäriin minun osaltani. Ei se jatko-osa ollut kuitenkaan niin huono... helpompi ja kevyempi vain.

Muuten, eikö ketjun otsikko ole hiukan väärin kirjoitettu?

Yasemin

13.4.2005, 14:10:36

FFX, on muuten aika surullinen peli. Ehkäpä se surullisin ff-peli, kun en ole paljon muita edes pelannut, niin en voi tietää. Mutta kaikki menee vinksin vonksin FFX-2:sessa. Poppia koko peli täynnä, mutta samalla vauhdikas ja viihdyin sen parissa paremmin kuin hyvin. FFx eroaa huomattavasti jatko-osastaan, Aivan kuin ffx:ässä ei oltu tunnettukaan mitään popin kaltaista musiikkia (No otherworld on eri asia,vaikkei mitään poppia olekaan) ,mutta jatko-osassa täysillä mennään.

Sir Edmund

13.4.2005, 16:23:24

En itkenyt kertaakaan pelin aikana, kun en oikein missään vaiheessa syttynyt tähän peliin ja pelikokemus jäi aika paljolti laimeaksi. Tarina on kyllä surullinen, mutta ei mielestäni se surullisin peli. Itse pidän surullisimpana FF-pelinä seiskaa. Tämä johtuu siitä, että peli on ollut aina suosikkini ja tätä peliä pelatessa juoni oli todella tärkeä. Myöskin se,että Aeris kuolee tuli minulle aivan kokonaan yllätyksenä, joten se lisäsi roimasti seiskan surullisuuttaa.

X on kyllä täynnä surullisia kohtia ja niitä on ehkä jopa eniten koko pelisarjassa, mutta minua eivät valitettavasti koskaan oikeastaan itkettäneet.

Miae

14.4.2005, 7:13:01

Minusta kymppi on kyllä surullisin Final Fantasyistä,vaikken kyllä ole muita pelannut kuin kympin,x-2,ja vähäsen kuutosen alkua.... :D

Surullisimpia kohtauksia olivat
Loppudemo,jossa Tidus katoaa,ja Yuna on niin surullinen,se Yunan ja Tiduksen vesikohtaus oli kaunis vaikken musiikista pitänytkään,se kun Tidus sai tietää,että jos Yuna kutsuu Final aeonin,hän kuolee,ja jotenkin se kun Yuna tanssii Kilikalla veden päällä oli minusta hyvin kaunis ja koskettava kohtaus..

Ja FF x-2. Kaikki eivät tainneet siitä pitää,mutta minusta se oli kiva peli,jotenkin kohensi sitä ankeaa ja toivotonta tunnelmaa,jota esiintyi kympissä...

Mutta olihan tuo kymppi todella surullinen peli...

Kataka

26.4.2005, 19:18:23

Kymppi tosiaan on aika surullinen. Rupesin tätä tässä nääs äsken vasta miettimään. En yleensä itkeskele pahemmin pelien takia mutta oli kyllä aika lähellä siinä loppu demoa tiiratessa. Koko pelaamisen ajan kimpassa ollut pikku siskoni itki ihan vuolaasti.
Tykkään tavallaan hyvin paljon tuollaisista ei-niin-onnellisista lopuista. Ovat jotenkin koskettavampia kuin 'ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti' <-Teennäistä. Ei kai kenenkään elämä jatku onnellisesti ikuisuuteen?
Olen tässä ihan menneenä viikonloppuna kahlannut kymppikakkosenkin läpi enkä oikein tykännyt. En oo saanut sitä happy endingiä koska pelaaminen oli aika pakkopullaa mutta tiedän että se mokoma on on olemassa jahka reippaasti jaksaa pelata. Minä en jaksa. Menee se kympin ihana haikea loppu ihan pilalle kun joku tuollainen irvikuva pilaa sen...

Frelial

5.5.2005, 13:14:01

FFX olisi voinut olla surullinen jos hahmoissa olisi ollut enemmän syvyyttä ja paremmat ääninäyttelijät. Ei minua se Tiduksen kuolema surettanut yhtään ja Auron meni minne hänen kuuluikin. Lopetuksena Final Aeon olisi ollut hienompi, eikä niin yli dramaattinen. Jotenkin se loppu oli niin ennalta arvattavissa. Luulivatkohan pelin tekijät että he keksivät mahtavan lopun...
Seiska oli ehdottomasti paljon surullisempi ja siinä tuli tippa linssiin.

zZzMort_RaineyzZz

6.5.2005, 12:20:33

En oo kyllä pelannu muita mutta oli tosi surullinen peli..

Se oli jotenkin koskettavaa ku oli se operation Mi'hen
kun Mä tapoin vahigossa Gattan ja sit ku Tidus katto ku
Yuna taas tanssi.. "Peoples dies and Yuna dances, when will she stop
dancing?" sen vaan istu ja katto ja toivo etei Yuna enää tanssis..

Seki surullista kun Tidus ei tienny mistään
mitään ja se vaan oli että vartijat vartio Yunaa
Ikuisesti ettei sille käy mitään ja sit sille selviskin, että Yuna kuolis..

Sitten meinasi tulla itku kun Jecht kuoli ja Tidus itki.. [mä rakastan itkeviä
jätkiä..]

Ja loppu! Siinä mä vasta itkikin kun en ollu oikein ymmärtäny sitä
Tidus "kuolee", Tai en ollu kiinnittäny huomiota et se dream of the faith
hömppä koski sitäki, en aavistanu.. Olin alusta asti rakastanu sitä
to Zanarkand musiikkia ja sit ku se alko soimaan ja Tidus alko haihtuu
ja se sano et sen on mentävä ja Yuna murtu.. Alko jo itkettää sit
sit tuli tietenkin tämä "I love you" [kiitos ois ehkä ollu parempi..] Ja Tiduksella
oli niin semmonen jännä ilme ja sit ne vaan seiso auringon nousussa ku
Tidus yritti halata sitä.. [aika sekavaa tää mun kirjotus..] ja hyppäs pois..
Sit siinä loppu puheessakin.. "The friends that we have lost, or the dreams
that have fated, never forget them," [tai jotain sinne päin..] oli aika koskettavaa.. [mä oon
liian herkkä ihminen.. katoin ton taas vaihteen vuoks eilen ja meinasin lopussa
itkee mutta jätin välistä tällä kertaa..]

Ultima Weapon

12.5.2005, 22:23:02

QuinT

12.5.2005, 22:24:19

Sarutobi

12.5.2005, 22:45:02

Eheiiiii! FF7 on surullisin peli, sen jälkeen tulee vasta FF10.
Muistelkaas nyt hei, FF7:kan 1 tärkeimistä juonen tekijöistä: Aeris, kuolee kun sephirothin klooni tulee ja tappaa sen. Ja muutenkin jotenkin FF7 on aina ollut minun mielestä surullisin ff peli mitä olen koskaan pelannut. Mutta ffx on hyvä kakkonen.

[Pistäppäs spoilerit] Sekö muka surullinen, mieluummin synkkä. Monta surullista kohtaa FFVII:ssä on? Ehkä yksi tähän hätään. En keksi enempää kuin yhden eli tuo Aeris kohtauksen...
Taas FFX:ssä surullisia kohtia hyppii joka reiästä ja korvasta, Joka puhekeskusteluun on lisätty jotain surullista...

En jaksa kirjottaa enempää...ZZZZ

Edit// mutta tämähän kaikki on mielipidettä...

Yitan

15.5.2005, 7:56:26

...

Gimmo84

2.6.2005, 20:19:00

no joo. FF X surullisin FF-peli? ottaen nyt huomioon, et päähenkilöt (tidus ja yuna) rakastuvat toisiinsa ja sit lopuks tidus haihtuu poies yunan elämästä.. (ja tosiaan tippa meinas tulla linssiin ku katoin sitä the spring-videonpätkää).

mut sit toisaalta FF X-2:ssa, yuna ei luovuta tiduksen suhteen vaan lähtee ehtiin tätä ja sit lopuks löytää rakkaansa, et siltä kantilta katottuna FF X ei oliskaa surullisin FF-peli vaan loppujen lopuksi kaikki muuttuu iloksi. jos sitä tosiaan kattois tolta kantilta että pelaa noi X ja X-2:sen läpi niin sitten X ei oo surullisin FF-peli, mutta jos pelaa vaan X:n läpi ja jättää kokonaan X-2:sen väliin, niin sitten X olis mun mielestä se surullisin peli FF-peleistä... :eh:

Lord JF

4.6.2005, 10:16:47

Onhan se X tosiaan surullisin peli. Pääasiassa jo täällä mainittujen kohtien perusteella ja Tiduksen kertojaäänellä oli myös aina sellainen surullisen haikea ääni, kun hän kertaili tapahtumia mikä vielä entisestään vahvisti surullista tunnelmaa.
Mitä tulee toiseen peliin jolle on oltu antamassa surullisimman FF:n titteliä eli VII:n niin vaikka siinä onkin pari surullista kohtaa (Aeris, Nibleheim,loppu) niin mielestäni se on enemmänkin synkkä kuin surullinen ja tässä tapauksessa X menee edelle. VII on tosin silti paras FF ja vahvasti synkin.

Yaden

4.6.2005, 14:39:24

Mielestäni ffx, on kaikista surullisin final fantasy.
Juoni siitä tekee sen, kun
Final aenin kutsunnan jälkeen kuolema(Tosin Yuna ei kutsunut Final Aeonia... :eh:), Tiduksen haihtuminen lopussa, ja kaikin puolin muutenkin. Kuten joku taisikin jo mainita, että Yuna ei anna periksi ffx-2:sessa, vaan etsii Tidusta

Black Abyss

4.6.2005, 15:46:05

Edgemistress

24.6.2005, 21:52:45

Olen pelannut läpi FF:t seikasta kymppiin ja X-2 on parhaillaan kesken, enkä kyllä osaa sanoa mikä on surullisin (ehkä seiska tai kasi, ainakaan toistaiseksi kyllä mikään Final Fantasy ei ole esim. saanut minua kunnolla itkemään tai mitään), mutta kymppi se ei tasan ole. Toki peli on surullinen (vaikka tunnelma näytti minun silmiini lähinnä melko iloiselta suurimman osan pelistä ajan O_o), mutta tylsät hahmot ja surkea ääninäyttely pilaavat tunnelman täysin. Se kuuluisa kohtaus Macalaniassakin oli niin venytetty ettei se oikein jaksanut innostaa, ja loppu oli jotenkin lattea. Surullinen kyllä, mutta se, tai muutkaan surulliset kohtaukset, eivät vain saaneet aikana niin suuria tunteita kuin olisi voinut olettaa. Osittain senkin voinee taas pistää surkean ääninäyttelynpiikkiin, varsinkin Yunan osalta. Ja X-2 tietenkin vielä latistaa tämän lopun kun Tiduksen saa taikaisin. Että näin...

pensu

24.6.2005, 22:21:50

On. Kyllä on. Luulisin. Muistaakseni. Eikuntaisiis. Äh. Asiaan. Se on ihanan surullinen, itkin pelin aikana moneen otteeseen (ää-hää, raukkis :P ). Varsinkin siinä, kun Sinin sisällä, Jecht -tappelun jälkeen (vai oliko se ennen?), kun Tidus itki. En enää edes muista, miksi hän itki, kaipa sen takia, että hänen isänsä oli Sin, ja tämä tulisi kuolemaan.

Myös loppukohtaus toi vedet silmiin. Varsinkin, kun Yuna sanoi sen "I love you":n. Se ääni ja tapa, jolla hän sen sanoi, viimeistään sai minut itkemään hiukan.

Ja taas Yunan ääni aiheuttaa ongelmia kyynelkanavissani. Tällä kertaa on kyseessä kohtaus Macalaniametikön lähteeltä. Yuna: I can't.. I just can't.. (ja siihen vielä se veteen putoava kyynel)
Tidus: Yuna..(?)

Waaa-aa-aaaahh!! :cry: Kymppiä pelatessani itken melkein yhtä paljon, kuin lukiessani Inu-Yashaa.

(Hei, en mä oikeasti niille "vollota", pari kyyneltä maksimissaan vuodatan!)

Roxsheena

25.6.2005, 13:44:46

Surullinen, mutta surullisimmasta en tiedä. En itkenyt nimittäin yhdessäkään kohtaa vaikka yleensä olen hyvin herkkä tirauttamaan kyyneleitä. Nyt kun ajattelen, olen vollottanut vain melko harvojen pelien lopussa, elokuvat ovatkin sitten ihan toinen juttu (Suurin saavutukseni oli Pearl Harbor, että se sai minut pillittämään >.<). Kasin lopussa itkin kun luulin että:
Squall-setä kuoli

Kympissä on hyvät ainekset surullisen pelin luomiseen. Tunnelma on koko ajan melko ahdistava, vain Tidus tanssahtelee iloissaan ympäri Spiraa kun muut laahustavat murheen murtamina eteenpäin.
Mutta onneksi hänkin tajuaa sentään silloin rauhoittua kun kuulee Yunan kohtalosta.

Pelin koskettavin kohtaus oli Macalania metsän kutulampi, jossa
Tidus ja Yuna suuteloivat ensimmäisen kerran Kohtaus oli kauniisti toteutettu ja musiikki kruunasi kaiken. Se oli lisäksi jotain aivan uutta Final fantasyille, sillä misään muussa pelissä se ei ole tapahtunut noin selvästi. Harmi vain, kun en enää koskaan voi nähdä tuota näytöstä, sillä pelini on juuri tuosta kohtaa jumittunut. Ärr! Miksi juuri siitä kohtaa?! Onneksi peli vain skippaa näytöksen ja jatkaa sitten normaalisti eteenpäin. Ei sentään tarvitse ostaa uutta kymppiä.

Loppu ei harmi kyllä saanut minua itkemään. Kaikessa kauneudessaan hahmot ja tunnelma jäivät minulle saavuttamattomiksi, en varmaan kiintynyt heihin tarpeeksi :/.

Amira

25.6.2005, 19:23:18

Ehei,FFx ei ole surullisin koska se on samalainen FF kuin kaikki muutkin FF:ät
ja FF:ät eivät ole surullisia koska ne on niin teennäisiä(varsinkin FFvii)varsinkin
FFx koska tiduksen ja yunan kahdessa päivässä päättymättömään rakkauteen
on hyvin epätodellista ja suoraan sanottuna spring video oli naurettavan tyhmä
koska t&y kierivät vedessä ja lopulta...se on samanlaista kuin muissakin FF:ssä joten siitä ei ole muuta sanottavaa.kuin tämä:
Yllättävä mielipide, mutta kuulostaa vähän siltä ettet ollenkaan pidä koko sarjan tarinoista? Ja tuohon vesikohtaukseen voi vain kommentoida, että peli kerookin fantasiamaailmasta ja minusta kohtaus oli todella hienosti tehty. Se sopi muutenkin pelin taianomaiseen vedessä lillumisen kuvaan.

lisäksi tyhmä kohta oli se kun yuna sai tietää että jos hän kutsuu
f-aeonin niin tidus kuolee,kuullostaa aivan siltä kliseiseltä jutulta joka menee
näin:sinä vai hän,päätä.Ja sitten päätetään että tosi rakkaus säilytetään aina
ja sitä ei voita kukaan ja sitten sillä tuhotaan kyseinen heppu,tässä tapauksessa hän oli Jecht.FF on normaali FF se ei poikkea muiden surullisuudesta yhtään,koska jokaisessa FF:ssä on rakastava pari,FFx:ssä
parin selkkauksiin kiinnitettiin enemmän huomiota,siinä se
Missä ihmeen kohdassa Yuna sai tietää, että Tidus kuolee jos hän kutsuu Final Aeonin? Enkä minä nähnyt muutenkaan mitään kliseistä tarinaa siitä kuinka rakkaus voitti Sinin, hehän käyttivät vain omaa järkeään kun kuulivat Yevonin puhuvan roskaa.

Teksti sisältää Spoilereita.
Ihmeen moni pitää Final Fantasy VII:aa surullisena. Minusta se oli vain synkkä. Vaikka olinkin hyvin kiintynyt Aerikseen ja hän oli aina mukanani taistelevassa ryhmässä niin en oikeastaan tuntenut mitään, kun Sephiroth päätti lävistää hänet pois päiviltä. Se ei tuntunut ollenkaan surulliselta vaikka Cloud selitti silmiänsä kirvelevän etc. Myöhemmin tuli vain sellainen "Damn!"- elämys, kun älysin etten voi pelaa kyseisellä hahmolla enää.

FFX on ainoa peli, joka on vaikuttanut minuun niin vahvasti. Olin kyyneleet silmissä, kun Tidus ja Yuna sanoivat viimeiset sanansa toisilleen. Se on upein loppu, jonka pelissä olen kokenut. Uskomatonta, että jotkut jaksoivat mennä valittamaan siitä kuinka typerä se oli koska ei saatukkaan sitä happy happy endingiä niinkuin yleensä. Musiikki ja tunnelma oli niin kohdallaan ja henkilölle kuten minulle joka on pelin juonessa täysin mukana, Tiduksen kuolema oli aika isku. Mutta silti, parempaan loppuun en ole törmännyt ja kyllä se surullisin on ollut. Kuitenkin vaikka pelissä oli aika surullinen loppu niin se jaksoi olla sellainen mukavan aurinkoinen ja kiva muuten, ainoastaan kun loppuun mennään niin asiat kävivät surullisiksi. Olihan siinä myös pieniä kohtia, kuten se kun Tidus saa tietää, että Yuna tulee kuolemaan, mutta taas kun siitä päästiin eteenpäin niin aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Minusta siksi juuri sitä oli niin nautinto pelata, kun koko peli ei ollutkaan ainoastaan sitä synkkää "voi voi mitä meille käy"- tyyliä.

Millye

25.6.2005, 19:52:24

Onhan siinäkin toki liikuttavia kohtauksia, mutta en sanoisi sitä loppujen lopuksi surullisimmaksi. Loppu oli jotain niin kauniin haikeaa ja muita kohtia en viitsi ruveta toistamaan. Kaikissa Finaleissa on surullisia kohtia, mutta mielestäni mikään ei silti ole täysin surullinen.
IX:ssä surullisimpiin kuuluvat ainakin Cleyra ja Gizamaluke.
VII on muutenkin kovin synkkä, jaAeriksen kaappauksessa Midgarin slummeilla kun Jessie, Wedge ja Biggs kuolivat siinä tornissa meinasi ainakin minulla tulla tippa linssiin.

Jokainen FF on siis tavallaan surullinen ainakin minun mielestäni, mutta ainahan niissä on myös iloisia kohtia, ainakin mitä minä muistan. Voin toki olla väärässäkin enkä luota muistiini pätkän vertaa, mutta se siitä. 8P

Olba

8.7.2005, 12:21:01

Onhan tuo FFX aika surullinen. Itse olen pelannut FF7-FF10-2. joten voin hyvin sanoa, että kokemusten perusteella FFX on surullisin mitä olen pelannut. Aina siis AINA kun katson tuon loppuvideon, tulee tippa linssiin. Ei ole kivaa kun tulee surullinen loppu, mutta onhan se hyvää vaihtelua. FFX:n loppu tosin on kaksimielinen:
Tidus on surullinen kun joutui pois Spirasta, mutta Tidus on onnellinen saadessaan taas olla isänsä, Jechtin kanssa. Eli teoriassa, jos katsoo tuota Tiduksen näkökulmasta, loppu on sekä surullinen että onnellinen. Tämän osoittaa Tiduksen surulliset sanat loppuvideossa, ja Tiduksen kaverillinen Gimme-Five läppäys Jechtille keskellä-ei-mitään. Mutta kyllä, FFX on surullisin. PISTE.

Uribaani

11.7.2005, 18:30:58

Olen pelannut ff-x .n loppuun ja vähän liankin paljon (Penance voitettua tuli) kun on siinä Tiduksellakin 60.000 hp ja kaikki stadet täysissä :D
Mutta selvintäkääs joku , sitä mistä tidus ffx-2 lopussa ilmestyy sinne besaidin rannalle? Mielestäni ffx :n loppu oli surullinen , mutta ffx-2 Perfect Ending korjasi sen , ja sen jälkeinen puhu Zanarkandissa jossa tidus puhuu yunalle ja kertoo miten palasi tai jotain= ) Mutta voisiko joku laittaa linkkiä mistä saa ffx-2 Perfect ending englannin kielisen version :D On muuten aika jännä että ne jaksoivat tehdä tuosta ffx-2 perfect endingistä niin "hienon" siis loppu endingin lisäksi , harmitti vain kun olin pelannut pelin läpi 95 % ja en ollut silloin chapter 3 painellut X :sää kun yuna huutaa: "I am alone!" tai jotenkin :D Mutta kuitenkin viisaille : Loppu demon lataus sivua kehiin :´) olisi hauska nähdä se aina kun haluaa ja vielä tietokoneella = )

Tessy

12.7.2005, 10:41:41

Äh.. Eikä ole FFX surullisin. Minusta ehdottomasti surullisin FF-peli on FFVII, koska se on jotenkin dramaattisempi monella tapaa. Kaikilla hahmoilla on siinä tapahtunut jotain surullista menneisyydessä, tai siinä juonen mukana tapahtuu. Mutta niin taitaa olla jokaisen FF:n kohdalla, mutta kaikista jäi mieleeni parhaiten FFVII. En tiedä miksi.. Kaipa ne muut ei niin paljon enää sykähdyttäneet tai sitten minusta on tullut kylmä ihminen. :) Ja toisaalta seiska oli ensimmäinen FF jonka pelasin.

Sananium

12.7.2005, 13:13:54

Onhan tuo X surullinen... Itkin lopussa... Ja itken aina kun kuulenkin Ending Themen.

Ensimmäisenä kuitenkin itkin X-2:n 1000 Words videon aikana kun Shuyin ja Lenne ammutaan. Pillitin aivan käsittämättömästi ja siksi en uskalla koko videota katsoa uudestaan...

Eli eihän X surullisin ole, vaan X-2.

Squally-girl

28.7.2005, 12:02:01

En nyt oikein osaa sanoa olisiko se surullisin ff. Musiikki on surullisemman ja koskettavamman kuuloista ffx:ssä, jonka vuoksi se saattaa tuntua surulliselta. Mutta onhan tarinassakin erittäin paljon koskettavia kohtia. Esim. kun Tidus saa kuulla Final Aeonista ja ne loppudemot ja kaikki.

Toisaalta ff VII on myös surullinen. Tapahtuuhan siinä kaikenmoisia menetyksiä, jos tiedätte mitä tarkoitan. nyyh... rauha hänen sielulleen. Ja sitte kattoo kuinka läheiset kärsii ja blaa blaa ... iha itku tulee.

silverfang

28.7.2005, 12:14:47

joo oli todella surullinen monessa kohtaa mutta kaikista surullisin oli minusta se kohta jossa tidus sai tietää mitä yunalle tapahtuu jos hän käyttää final summoningia...myös loppudemossa se kohta missä tidus lähti ja yuna jäi sinne airshipille oli surullinen... ehdottomasti 2 paras final fantasy koska löytyi paljon käänteitä ja surullisia ja onnellisia hetkiä...ja juoni oli todella hyvin kehitelty... musiikit oli myös todella hyvin valittu noihin surullisiin kohtiin..

FinalWeapon

28.7.2005, 22:19:49

kyllä se mun mielest on surullisin Finali :) . (spoilaavaa tekstiä) esim. tietysti Jechtin kuolema :( ja se ku saa ekaa kertaa kuulla että Yunan pitää kuolla kun se kutsuu Final aeonin. ja kun Yuna juoksee halaamaan Tidusta nii Yuna kompastuu ja menee läpi (au) ja Tidus menee "ilmahalaamaan" sitä :( . ja se ku Yuna enne sitä puhettä viheltelee Tidusta, se näyttää nii toivottomalta :( . se vaa o ärsyttävää ku tulee tippa linssiin nii ei näe kovin hyvin :eh: .

Kahvimies

3.8.2005, 12:08:52

En ole vielä pelanny Final 10 läpi, mutta sen voin sanoa, että ei voi vetää vertoja seiskalle.

Seiskassa on ne tietyt kohtaukset (tiedätte mitä tarkotan) jossa grafiikka, musiikki, hahmot ja kaikki muut elementit kietoutuvat yhteen antaen sille lähes maagisen kosketuksen. Ääninäyttely olis voinut pilata koko homman, joten hyvä näin.

Saa nähdä pystyykö mikään peli enää tähän. P.S muistakaa ettette pelaa koko nuoruuttanne pois.

aeris-92

3.8.2005, 13:42:41

Hmm... En tiijä kyllä jotenkin ei tuo loppu koskettanu...

Se oli kyllä harmi, että Auron katos ku se oli niin cooli. :lovetus: Mutta se, että Yuna ehtii just sanoo, et "I love you." ennenkun Tidus häippäsee vaa joteki muistuttaa jotai B-luokan leffaa. Final Fantasy henkilöiden pitää olla henkisesti jälkeenjääneitä niinkuin edeltävissäkin. ;D :P ;D
No, kyllä se oli surullinen, mutta mainitkaapa ykskin Final Fantasy, joka ei ole?
Enpä tiijä meneekö seiska sen ohi sitte Aeriksen kuolemalla. Jaa-a. Surullisia on molemmat. Mutta seiskassa se ilmapiiri oli kyllä surullisempi; paremmat musat, eikä niitä tyhmiä ääninäyttelijöitä. :( Mutta sen kyllä tiijän, että en itkenyt yhtää tässä osassa, mutta itkin kyllä vähäsen seiskassa. Ainakin Tidus kuuli, että sitä rakastetaan ennenku se lähti. :cry: Ketä se Cloud nyt rakasti tai rakastiko ketään, Aeris kuoli yksinäisenä. Ainoana Anciettina. :cry: Ainoana pelastajana, hän luopui hengestään maailman ja rakkaitensa hyväksi.
Ja tuo, et Sin on sen isä oli vähä liian saippuaooperamaista.
Eli miun mielipide: ei FFX ei ollut surullisin FF. Surullinen, mutta ei surullisin.

Jashu_

7.8.2005, 20:38:14

Mä oon pelannu sen FF X:n loppuun ja myönnettävä on. Se todella on surullisin peli juonta ja loppua myöten. Juonessa se että tiidus joutuu jossain vaiheessa kumminkin poistumaan samaan paikkaan missä Braska ja sen tiduksen isä ukko(Mikä sen nimi nyt olikaan...?) on. Ja Tidus meni ja rakastu Yunaan...
No lopussa se kun se lopulta hyppää pois seiltä Yunan ja muitten luota sinne missä se Braska hemmojensa kanssa on. Ihan tippa tuli linssiin.... ei aina sitä Happy end. the end- höpötystä. :shy: ;) :)

En ole vielä pelanny Final 10 läpi, mutta sen voin sanoa, että ei voi vetää vertoja seiskalle.

Seiskassa on ne tietyt kohtaukset (tiedätte mitä tarkotan) jossa grafiikka, musiikki, hahmot ja kaikki muut elementit kietoutuvat yhteen antaen sille lähes maagisen kosketuksen. Ääninäyttely olis voinut pilata koko homman, joten hyvä näin.

Saa nähdä pystyykö mikään peli enää tähän. P.S muistakaa ettette pelaa koko nuoruuttanne pois.

Ihanasti sanottu tuon Kahvimiehen et '' P.S. muistakaa ettette pelaa koko nuoruuttanne pois.'' Musta se oli vaa niin ihanaa... :shy:

ööh... jos nyt puhuttais FF seiskasta.
Se ei oo mun mielstä kaikkein surullisin ff peli mut kyl se surullinen on.... ff kymppi on surullisin... ainanka mun mielestä. kun Yuna ei tiedä et rakastaako se tidua sitä ku se Tidus ei sitä sille kertonu... =)

Plop

7.8.2005, 21:20:34

Ei se X ole pakosti ihan surullisin Finali, vaikkakin on se kyllä surullinen. En ole kauhen monia Final Fantasyjä pelannut (ainakaan läpi), joten en kyllä tiedäkään kauhean paljon muita. VI:kin oli aika surullinen joissain kohti, ja VII vaikuttaa tähän mennessä (en ole vielä pelannut läpi) surulliselta. Mutta kyllä on tämänkin pelisarja taso noussut erittäin paljon ensimmäisestä osasta, jossa hahmoilla ei ollut minkäänlaista persoonaa, ja tarinakin oli "hieman" tönkkö. Nyt jos vertaa esim FF X:ää tähän ensimmäiseen osaan, voisi luulla, että kyse on aivan eri pelisarjasta.

Ja tähän loppuun aiheeseen sopiva hymiö: :(

Garig

8.8.2005, 10:04:47

Ei se peli minusta edes ole niin surullinen. Onhan se surullisempi kuin esim. X-2, mutta ei se mielestäni kovin surullinen ollut. En ole pelannut paljoa finaleita joten en kyllä tiedä niistä. Jos X vertaa ykköseen ja kakkoseen niin kyllä se niihinkin verratuuna on surullinen, mutta se saattaa johtua siitä, että I:ssä ja II:ssa ei ole kunnnon juonta.

Lollero

2.5.2006, 17:12:55

Onhan se.

Kympissä loppuvideo oli jotain niin surullista. En voi sietää sellaisia loppuja, ja jatko-osahan tuli, muttei se ollut niin hyvä, kuin odotettiin. No, kuitenkin Yuna ja Tidus lopulta saivat toisensa (tai siis Yuna löysi Tiduksen), mikä jätti kivan tunnelman X-2:n jälkeen. Se jäi vähän harmittamaan kympissä, kun Yuna varmasti oli todella surullinen, ja ettäkö Tidus olisi kuollut (/kadonnut, whatever, tuskin kukaan silti uskoi sen jääneen eloon siitä surmanhypystä). Tai minne helvettiin ikinä hyppäsikään. Tidus on hyvä hahmo.
Itse olin hieman vaivaantunut kympin läpipeluun jälkeen, ajatukset olivat vain pelissä. (No miten sille Yunalle nyt käy? Ei kai se Tidus vaan kuollut? Kaksi rakastavaista eivät saakaan toisiaan)

Sitten sekin kohtaus oli surullinen kympissä, kun Tidus sai tietää, että Yuna kuolee kutsuttuaan Final Aeonin. Tiduksen reaktio oli aivan odotettu, mutta silti surullinen kohtaus se oli.

Seiskahan oli myös todella surullinen, (tiedätte kyllä sen surullisimman käänteen) muttei se vedä vertoja kympin surullisuudelle.

Se ei oo mun mielstä kaikkein surullisin ff peli mut kyl se surullinen on.... ff kymppi on surullisin... ainanka mun mielestä. kun Yuna ei tiedä et rakastaako se tidua sitä ku se Tidus ei sitä sille kertonu...
No ainakin minä olettaisin, että Tidus rakastaisi Yunaa, päätellen heidän suutelukohtauksesta Macalaniassa, ja muutenkin. Kyllä se Tidus on ainakin ihastunut, ettei rakastunutkin.

Phantasye

2.5.2006, 17:54:55

_Antza_: "Tidus pääsi kotiin"? Eikös Tidus mennyt Farplanelle? No jaa-a... tai jos X-2:sta uskoisi niin Tidushan meni merenpohjaan uinumaan. minätiedä, mutta Zanarkandiin ei pojka päässyt..

Omasta mielestä kymppi on se surullisin. Ei sen loppunäytöksen takia, vaan koko tarinan. Liikaa surullista stooria: Yuna kuolee/meinasi kuolla, Tidus on pelkkä uni, Sin:n tuhoisa Kilika-keikka, Braska-Jecht-Auron tradegia, Chappu -tarinat, Ronsojen kuolema... ja sitten se loppunäytös.
No olihan siinä hilpeääkin meininkiä.. naurukohtaukset ja romantiikka.. Blitzballkin olisi kuulunut näihin, mutta siellä sitä Wakkaa runneltiin ja fienditkin hyökkäsivät mukaan. Damn.

X:ssä vain surukohtaukset on lajiteltu pieniin osiin eikä suureksi damageksi pelin loppuun, jonka jälkeen miettii viikon, että "mitens siinä näin kävi".
No mutta itse kumminkin pidän tätä surullisimpana ff:nä.

spiralcut

3.5.2006, 20:22:29

minustakin. Aluksi näytti siltä, että peli olisi ns hirveän hupaisa, ja koominen. ainakin siinä Tidus - Yuna karjuntakohdassa. Mutta loppua kohden peli vain synkistyi, viimeistään siinä vaiheessa kun

kun Tidus sai tietää mitä Yunalle tapahtuu jos hän käyttää Final summonia, ja siinä kun Yuna joutuu tuhoamaan kaikki summoninsa (ja minä kun niin pidin niistä)

ja tosiaan jos on katsonut japaninkielisen loppu demon, niin se on parempi ja ehkä haikeamman tuntuinen kuin se tavallinen, Rikkun ääni on aivan mahtava:D .

i<3yaoi

4.5.2006, 14:54:46

Meikusta kymppi oli kyllä hyvinkin suruinen peli. Tiduksen ja Yunan rakkaustarina on jotain todella herkkää ja kaunista ja rakastun siihen pariin koko ajan yhä enemmän. Ehkä vähän kliseistä, mutta naah, niihin hahmoihin on niin kiintynyt pelituntien karttuessa ettei kestä jos joku kuolee.

Minusta oli hyvinkin söpöä, kuinka Tidus yritti estää koko ajan Yunaa kuolemasta, ja vaikka oli sellainen pölhö-poika niin eihän Tiittuliini loppujen lopuksi niin blondi olekaan.
... Mitä olin sanomassa o_o... Ai niijuu. Ensin pelätään vähän aikaa että Yuna kuolee ja seurataan Rikkun ja Tiduksen ahdistusta, sitten uskotaan ettei noin nätti tyttö voi kuolla, ei Square ole niin julma. Sitten selviää Tiduksen kohtalo ja sitten sitä vasta surettaakin.
Emmie muute, muttako lopussa Tidus alkaa kadota ja Yuna kuiskaa hiljaa selkä Tidukseen päin "I love you". Mutta Tidus on reipas jätkä ja alistuu kohtaloonsa. Tässä vaiheessa ei välitetä mitään takaraivossa jyskyttävästä äänestä joka kiljuu "epärealistista". Se ääni nuijitaan hengiltä, Kauneuden ei tarvitse olla realistisisssa mitoissa.

Loppudemossa minuun vain iski hirveä tarve kuulla japanilaiset seiyuut, eikä amrkkalaisia. En tiedä, mutta loppu kai se oli sitten sen henkinen.

Mutta/ ja surullisia tapauksia.
Peli olisi voinut olla paljon suruisempikin. Esmes Sinin Kilikan keikassa ei näkynyt muuta kuin laudanpätkiä. Sinänsä hyvä tuo Squaren tyyli olla näyttämättä väkivaltaa vaikka sitä tapahtuukin, älyäähän sitä nyt että monet kuolivat. Mutta asian olisi voinut esittää alleviivaamammin. Mutta jos sille linjalle lähdetään, niin peli olisi pelkästään tympeää itkuvirttä ja valitusta.
Ronsojen kuolemakin, josta joku tuossa mainitsi. Minä en edes muista kuolivatko ne vai huijasiko Seymour. ... hei juu, kyllä osa kuoli. Sekin painettiin aika villaisella.
Sitten Seymourin isäntappo kieroilut ovat myös surullisia. Poikaparka oli ihan psyko. Luulen, ettei sillä ollut nallea pentuna.
Wakkan veljen tarina ei kyllä hetkauttanut millään lailla. Ei vaikka Chappu oli Lulun kihlattu, kun Lululla ja Wakkalla on selvästi koko ajan jotain meneillään.
Wakkan kuvitelmien musertuminen oli minusta hyvinkin hellyttävää katsottavaa. Ensin Wakka vihaa Al Bhedejä ja palvoo Yevonia tosissaan, niinkuin hänelle on opetettu. Sitten tulee Rikku ja pikkuhiljaa Wakka oppii sietämään tätä. Seuraavaksi Yevonin miehet tulevatkin ja teurastavat Al Bhedit ja koska Wakka on reilu jätkä, se tajuaa kuka on pahis ja kuka hyvis. Lopullinen musertuminen tapahtuu Bevellessä, jossa papit käyttävät omien lakiensa kieltämiä aseita. Wakkan on kuin eksynyt koiranpentu, eikä kukaan kysy koskaan häneltä mitä kuuluu. Soimaavat vain kun Wakka hermostuu välillä rähjäämään Al Bhedeistä. Rumaa :soso:
Braska, Jecht ja Auron olivatkin sitten aivan eri veikkoja. Hilpeä seurue. Kunnes sitten loppu saapuu ja ja Auron kuolee. kumma kuinka kaikki muut kuolleet palvovat kuolemaa vapautuksena, paitti Auron-setä kaapunsa alta vilkkuvan märän suunsa kanssa. Ja Jechtin hyvä hahmo raiskataan täysin :/
Siten on vielä kansansa parissa syrjitty Kimahri! Katkennut sarvi on häpeäksi, ja vartioi vielä kirkon vihaamaa summoneria. Mmut Kyllä Kimahri näyttää niille Ronsoille kaapin paikan.
Ugh. Olen puhunut.

GolliM

4.5.2006, 20:36:01

ja tosiaan jos on katsonut japaninkielisen loppu demon, niin se on parempi ja ehkä haikeamman tuntuinen kuin se tavallinen, Rikkun ääni on aivan mahtava:D .
Sanon samaa. Itse tämän katsoin vähän aikaa sitten ja täytyy kyllä myöntää, että päihitti tuon englanniksi dupatun täysillä. Muutenkin kiitos sopii Yunan suuhun paremmin, se teki kohdata vielä kauniimman. Ja Rikku on niin suloinen sen äänensä kanssa. Englanniksikin dubatussa Rikkulla oli hieno ääni, mutta tuo oli JUURI sopiva valinta. Ja tiduksen ääni... n__n Mutta asiaan.

X on todellakin se surullisiin niistä mitä olen pelannut ( eli 7, 10 ja 10-2). Jo pelin alko oli hirveän surullinen, muistan kuinka katsoin ensimmäisen kerran alkonäytöstä ja järkytyin... Niin "kiltiltä" peliltä vaikuttanut peli osoittautuikin... no, en keksi sopivaa sanaa tähän.
Kilikaan saapuminen järkytti todella paljon, sama tapahtuii Homessa. Järvellä tapahtunut kohtaus oli jotain niin ihanaa. Entinen romantiikan vihaaja pudottaa ohjaimen maahan ja katsoo kuvaruutua lumoutuneena. Samalla sain ensimmäisen kosketuksen japanilaiseen musiikkiin Suteki Da Ne:n kautta.
Chappu-sekoilut ja Ronsojen "kuolema" (joo, niin ne varmana kuoli kun vielä siellä paikalla loppupuolella ovat >.<) eivät olleet kyllä mitenkään surullisia. Jecht-Auron-Braska kuvio oli. Ja koko Final Summoning, toivoin koko ajan, että kukaan ei kuolisi ja kaikki päättyisi hyvin. Loppuvideo järkytti minut todella pahasti, olin aivan varma että ei se Tidus minnekään katoa... Mutta sinnehän se meni. Ei siinä voinut kuin itkeä ja miettiä viikkotolkulla tuliko Tidus takaisin vai ei, sitten ostin X-2:n mutta nyt lopetan ennen kuin offaan liikaa

Anteeksi sekava viesti.

Final Fantasy X on surullisin peli mitä olen ikinä pelannut ja samalla surullisin FF.

Edit: Itse katsoin sen jostain youtubesta. Sieltä löytää paljon muta hyödyllisiä videoita (esim. joku X-2 video, joka kertoo siitä, miten Rikku tulee ja näyttää sen spheren ja jotain muuta... se on kuulemma vain jap.versiossa) eli www.youtube.com ^^

Gettostara

4.5.2006, 21:04:51

Hmm. En ole kauheasti muissa peleissä kyynelehtinyt mutta tässä tuli kyllä hieman märkä silmä(olisiko ollut onnen kyynel?)

Tämä ''lemmenlampi''-kohtaus oli kaunis ja hienosti tehty... Kyllähän siinä tälläkin jampalla meinasi pudota kontrolleri kädestä kun näin sen. Ajattelin aluksi että Seymour tulee taivaalta ja tappaa kaikki kesken juttelun mutta kunnon imutuksen paikkahan se sitten oli. Voi kuinka liikuttavaa

Lopusa tuli hieman haikea olo kun ne Aeonit hävisivät sillä olin hieman kiintynyt niihin... Prkl kun yhtääkkiä hajoavat sirpaleiksi., ei kauhean kivaa.

Sitten se kun katseli pelin läpi kuinka Tidus ja Una rakastuivat toisiinsa vaikkei sitä kauheasti huomannut kuin Tiduksen jutuista '' i am gonna save una, i have to... Sitten lopussa kun ajattelee että kaikki on hyvin, maailma turvassa ja Una ja Tidus saavat toisensa... Ei. Tämä jamppa jättää Yunan ja lähtee haihtumaan. Yuna heiluttelee päättään ja toistelee ''uh no uh no'' kuin hysteerinen pikkukakara. Tidus toteaa ''I am sorry i couldn't show you Zanarkand... Sinne menee ja Una kävelee perään ja ajattelen että huhhuh... Halaus yritys päätyy ilmaaluksen katolle perunapellon kyntämiseen... Hyvin perunoihin sopivasti Una nousee ylös ja toteaa legendaarisesti ja suoraan ''I Love You''. Tidus yrittää halata mutta läpimenee ja hassultahan se näyttää. Sitten Tidus ja Yuna ovatkin sisäkkäin hetken torvien ja töötöttimien töräytellessä komeaa Ending Themeä. Tidus ''pilveytyy'' ja läpsäyttää isänsä kättä kaverillisesti

Una seisoo jollakin ihme laiturilla ja viheltelee. Isotissigootti Lulu pyytää paikalle ja una menee. Siellä höpötetään turhanpäiväisiä ja ihmiset hurraavat. Lopuksi una toteaa jotain riends tat we have lost and niinedespäin... Aika onnellista... Lopputekstien jälkeen Tidus polskii jossain kloorivedessä ja hymyilee. Tulee wiuss ääni ja peli on ohi... Ruudussa lukee The End To Zanarkandin soidessa taustalla.

Peli oli kieltämättä hieman surullinen mutta kun katsoin loppivideon about. 30:nnen kerran, lähinnä etsin virheitä ja möllötin muuten komeaa grafiikkaa. Ei ehkä sittenkään vedä vertoja FF7:lle

Claudia

5.5.2006, 18:00:53

Tästä tulee joka tapauksessa vain sellainen viesti joka toistaa noita aiempia (enkä kumminkaan osaa käytellä spoiler-tageja), mutta kun tekee mieli kirjoittaa johonkin ketjuun, silloin tekee mieli kirjoittaa johonkin ketjuun, ja jos sattuu olemaan minä, niin silloin myös kirjoittaa johonkin ketjuun. No, asiaan.

Final Fantasy X. En osaa sanoa onko se sarjan surullisin peli, koska muista minulla ei ole hirveästi kokemusta(paitsi X-2:sta) mutta se on varmaa, että surullinen ja koskettava se kyllä on. Ja sen perusteella mitä olen muista peleistä kuullut, se vaikuttaa siltä että se voisi ollakin surullisin. Tällaiseen pieneen romanttiseen herkkään höpsöön vetoavat kovasti rakkaustarinat, joissa rakastavaiset eivät sitten saakaan toisiaan. ;_; (en ottanut tuossa kommentissani lukuun kymppikakkosta, jossa asia sitten Tiitus taitaa tulla takaisin)

Näin pelin loppudemon tuossa pääsiäisenä ollessani Zenobialla (itse en omista pleikkaa, enkä sitä myöten FF-pelejäkään :p). Täytyy myöntää, että se oli surullinen. Minua se ainakin kosketti.
Vaikka Tiduksen katoaminen(etenkin kun poitsu on yksi suosikkihahmoistani), Yunan ryntääminen Tiduksen läpi ja samaisen tytön "I love you" (joka tulee kliseisesti juuri ennen kun Tiitus häippäisee) olivat kaikki hyvin surullisia ja koskettavia, minua jostain syystä kosketti se Yunan "Friends we have lost...(blaa blaa)...Never forget them"-puhe. ;_;
Lisäksi minua kosketti se Tiduksen ja Jechtin kohta, missä Tidus sanoi jotaan "You know...for the first time I'm glad to have you as my father" tai jotain sinnepäin, ja se että Tidus katoaessaan oli tosiaan niin kuin joku muukin sanoi niin "reipas jätkä" ja alistui vain kohtaloonsa. Ja läpsäytti isäänsä kaverillisesti katoaessaan. FFX:n lopussa minua häiritsi/ärsytti kyllä muutama juttu:
1. Yu Yevon! XDDDD Ei herranjestas. Sille tuli kyllä repeiltyä.
2. Se, että Rikku vaan pomppi ja vilkutteli siellä, kun Tidus katosi...Vaikka Rikku on lempihahmoni ja Rikku on iloinen ja pirteä, minua jostain syystä tuo häiritsi. Se oli vain jotenkin tyhmää.

Ja se, että (muistaakseni) Dumpa ja Mimbletonia ääntelivät/sanoivat jotaan jotenkin hölmösti kun me siinä loppudemoa katselimme, ja kysyivät minulta "Onks tossa muka jotain hienoo" XDDDDD Pilasitte pojat upean katselukokemukseni. No ei vaan. Voin antaa sen kyllä anteeksi.
Lemmenlampi-kohtaus ei mielestäni ollut varsinaisesti erityisen surullinen, mutta koskettava ja kaunis kylläkin. Ehkä en silloin kun kyseisen kohdan näin vain älynnyt tarpeeksi. :p Niin, ja Sinin Kilikan-keikkakaan ei mikään iloinen kohta ollut.
Ja japanilainen loppudemo olis ihan jees nähdä. Mistä te, Gollim ja muut jotka olitte sen katsoneet, olette sen nähneet?
Edit. Nyt tuli se japanilainen loppudemokin nähtyä, ja kyllähän siinä väkisinkin tuli itku. Ehkä se vaikutti, että olin yksin, koska joskus en vain "kehtaa" itkeä jos on paljon muuta porukkaa läsnä, niinkuin silloin kun näin englanninkielisen loppudemon.

mutazombi

11.5.2006, 14:27:26

kyllähäm kymppi surullinen oli..tokalla läpimenokerralla sen huomasin paremmin ku pienenä vaan pelasin,väliäkö juonella.lopuskun tidus katos,auronille kävi huonosti ja aeonit piti lopettaa ja se ukkokin piti takoa hengiltä..ja seymorkii kuol vaik tarkoitti vaan hyvää,omalla tavallaan.

ffx2 happy ending juttu pilas paljon ku tidus pääs takas.

JaT

13.5.2006, 15:22:45

Pelasin sen vasta äsken läpi ja edelleen on fiilis päällä. Mieli maassa. Itkin oikeasti siinä lopussa. Tai no melkein. Kurkkua pisti ja silmät kostu mutta kyyneleitä ei tullut. Eniten minua taisi itkettää siinä kun Ne on siellä ilmalaivan päällä lähettämässä niitä Aeoneita ja Tidus on lähdössä ja Yuna yrittää estää mutta juokseekin Tiduksen läpi ja kaatuu. Oli hieno peli. Hieno. Ja kyllä FFX on ainakin tähän mennessä KAIKKEIN surullisin pel imitä koskaan olen pelannut. KAIKISTA peleistä. Ei pelkästään Final Fnatasyistä. Vaan kaikista

Hukka

15.5.2006, 9:55:18

Kyllä FFX minusta on kaikista surullisin Final Fantasy tähän mennessä.

Kuten jo lähes jokainen on maininnut, loppuvideo on todella koskettava ja se tekee X:stä yhden ikimuistoisimmista peleistä ikinä. Myös muita koskettavia kohtauksia on, mutta loppuvideo on mainittavat aina erikseen.

Kympissä myös grafiikat (luonnollisesti) ja musiikit ovat niin hienoja, että kohtauksista tulee melkein pakostakin koskettavia. Pakko sanoa, että vaikka asennoidunkin yleensä tuollaisiin "lässytyskohtauksiin" aika negatiivisesti, FFX onnistui siinä missä muut pelit eivät ikinä ennen ole onnistuneet: Minulle tuli tippa linssiin.

SonOfJecht

19.7.2006, 1:54:29

Rakastin FfX:sää, Jä yritän päästä ff x-2 läpi toisella tavalla kuin ekaksi..
Tyhmää että sen voi vetää monella eritavalla läpi. Esim pää bossin voi tappaa jo kun on vetänyt 65 prossaa läpi.. Njaa, Yritän vetää niin että.. No en ossaa tuota spoiler juttuA :eh: nOJOO.. Yritän päästä sen niin läpi että Yuna tapaa Tiduksen vielä lopussa, Katsokaas kun sen voi niinkin vetää läpi.
Ja kun kympin lopussa tidus Nukkuu eka kait ja sitten herää ja lähtee uimaan pintaan.. Kun hän pääsee pintaan hän on besaid islellä ja yuna tulee taivaalta sen tyhmän näköoisen ilmalaivansa kanssa..

Taisitte kai jo puhua ff x-2 ja tuosta lopusta? Ihan sama.

carnaviero

22.7.2006, 8:30:30

Itse pidin surullisina kohtauksia alla olevia juttuja. En suosittele spoikun lukemista ellet ole pääsyt pelin loppupäähän.

Varsinkinn ekana tulee mieleen kohtaus, kun Kaikki ovat Zanarkand ruinsissa hakemassa final aeonia. Mutta sitten se osouttautuu huijaukseksi, koska tapettuaan Sinin. Yu-yevon yhdistyy final aeoniin ja tulee uusi Sin. Sitten Tidus puolustaa Yunaa ja paljastuu myös, että Auronkin on kuollut. Ja tappelu alkaa.

Myös loppudemo on erittäin dramaattinen, kun Tidus menee Auronin ja Jechtin luo. Rikkun liikehdinnät taas ovat hieman epäilyttäviä, sillä hän vaikuttaa liian ylipirteältä. Tässä kohdassa meinasi melkein tulla tippa linssiin, mutta vain ensimmäisella kerralla. (siis tarkotin tuota koko loppudemoa.)

Shokun

7.8.2006, 20:46:15

Voisin sanoa poikkeuksellinen, koska missään FF:ssä ei (tietääkseni) ole samanlaista loppua.
Muissa FF:issä on juuri sitä "loppu hyvin, kaikki hyvin" -meininkiä. Koskettavin kohta mielestäni on se, kunTidus hyppää ilmalaivasta ja katoaa + muut tapahtumat samassa FMV:ssä.

Mutta kyllä, voisi sanoa, että FFX ON surullisin FF tähän mennessä.
Katsoo sitten, tuleeko tulevaisuudessa surullisempaa/koskettavampaa tarinaa.

//Tuli tuosta Slay'a:n viestistä mieleen, että minäkin melkein itkin FFIX:n lopussa. Eka FF läpi, jota on jyystänyt pari vuotta ja kaikkea.
Sry, vähän off-topic.

Melodika

7.8.2006, 21:47:52

Kyllä FFX on ainakin minun mielestäni surullisin, koska VII tai VIII eivät todellakaan saaneet minussa samanlaista reaktiota aikaan kun tuo X (VIII lähinnä nauratti.). Ja ne ovat silti mahtavia pelejä, mutta X on rakkain ja samalla ihanin.
Se koko tarina saa mukaansa aivan alusta lähtien ja ainakin minä 'tutustuin' hahmoihin niin, että linssi oli tipassa monestikin.

Itkin oikein kunnolla sen loppu FMV:n ja muutaman muun kohdan aikana (sekun Yunie ja Tiitus uiskentelee<3), mutta eniten juuri tuossa lopussa. Saattoivat olla myös ilon kyyneleitä kun pääsin pelin läpi ja surua siitä, että se pelaaminen oli ohi. Mutta ei kun uusiksi vain.:]
Muutenkin X:llä tulee aina olemaan sydämessäni pieni lokero.

Ei tiedä tosin näistä tulevista XII:stä ja XIII:stä, että miten surullisia sitten ovat, mutta X nyt ainakin tällä hetkellä tarinansa ja loppunsa puolesta surullisin FF.

Sase

13.8.2006, 10:44:47

X ei ole mielestäni ollenkaan surullinen, mitäs nyt Tiduksen lähtiessä itkin (ehkä ilosta, se tyyppi oli ärsyttävä)
oli surullisempi, Aeriksen tähden itkin aidosti
Onhan X:ssä pari kohtausta, mutta se loppunäytös oli surullisinta.

Eev!

31.8.2006, 21:12:18

Onhan se.Tai kyllä niitä surullisia asioita on ympäri maapalloa.:(

En ole pelannut peliä loppuun,vielä siellä Bevellessä Seymouria vastaan tappelemassa.

Monet sanovat jo alkudemoa itkettäväksi,mutta minusta se on vaan upea taidon näyte.Miten Tidus eka on siinä,sydän sykkii,vesimassa liikkuu:shy:

Myös Yunan "I've finally became a Summoner" oli hieno.Yuna sanoi sen niin oikealla äänellä...

Ja loppudemo on surullinen.Youtubessa katsottu.
Mutta kun Tidus laittaa kädet lanteile ja sanoo jotain:"I have to go." tai jotain vastaavaa,se on kyllä tyhmän näköistä.;D Mutta on siellä myös monia,monia muitakin.

Myös silloin kun he saapuivat Homeen,ja ne Guadot alkoivat tulittaa,ja Al Bhedejä kuoli, muistaakseni jossain kohdin Rikku vaipui maahan ja melkein itki.Voi Rikkua...:( oikeesti!

Auronski

23.10.2006, 11:26:39

Final Fantasy VII:tä pelatessa, muistan kun itkin Aeriksen kuoleman aikana/jälkeen, tapahtumaa seuraavaa taistelua pelasin ihan shokissa. X:stä taas jäi vaan haikea olo, VII:tä sanoisin surullisimmaksi. Perusteluna nyt persoonallisuus, Tiduksesta en tykännyt yhtään, liian innokas, joka teki hahmosta paikoittain ärsyttävän. Aerista jäi oikeasti kaipaamaan.

Dorianthem

23.10.2006, 11:46:20

Äh, yrittäkää edes. -.- Osa viimeisistä viesteistä on ollut täyttä paskaa ja varmastikin jonkun moden paikallesaapumisen jälkeen ne katoavatkin bittitaivaaseen, mutta kuitenkin min ehdin tulla whineemään tähän väliin.

Foorumeilla siis kaivataan sellaista asiaa, kuin perustelemista. Muistakaa tosiaankin siis perustella vastauksenne, sillä ei ketään kiinnosta miksi valitsit noin, jos et osaa kertoa, miksi valitsit noin. Ei sen pitäisi olla vaikeaa.

esim. "FFX on FF surullisin peli?"

"Joo, siinä tapahtuu kaikkea surullista."

"Joo, siinä tapahtuu kaikkea surullista, esimerkiksi kohta, missä Tidus... se oli mielestäni hyvinkin surullista ja se tekee pelistä hyvinkin surullisen, mutta myös kohta, jossa Yuna... oli hyvin surullinen. Olin itkeä siinä kohdassa. Mikään muu FF ei ole ollut näin surullinen, koska..."

Arvaatte varmaankin, kumpi olisi paljon parempi vastaus. Huomaatte myös, että alempi on paljon mielenkiintoisempi ja siihen on saatu paljon enemmän sisältöäkin peliin. Ei perustelujen heittäminen loppujen lopuksi ole niin vaikeaa. Kertoo vain, miksi on juuri jotain mieltä. Ei se ole sen vaikeampaa.

----------

Ja koska valittaminen ei ole aina niin kivaa, niin min pistän tänne sitten myös jotain. Muistaakseni olen ketjuun jo vastannut aikaisemminkin, mutta ei se uusi viesti nyt niin kauheaa ole, kun olen kyseistä asiaa aika paljon ehtinyt pohtiakin.

FFX on toki hyvinkin surullinen peli, mutta nyt tarkempien pohtimisien jälkeen on hyvä sanoa, että ehkä se ei olekaan se kaikista surullisin?

FFX ei kuitenkaan ole ainoa FF, joka on kunnollakin surullinen peli. FFVII:ssä tapahtuu paljon surullisia asioita ja peli ei edes lopu onnellisesti. Maailma on todella surullinen ja myöhemmin ilmestyneet jatkot ovat myös vahvistaneet FFVII:n surullista kuvaa. FFX päättyy kuitenkin jatko-osansa takia hyvinkin onnellisesti. Ilman jatko-osaa FFX olisi tietenkin todella surullinen, mutta valitettavasti kuolleet eivät vain suostuneet pysymään haudoissaan.

FFX:ässä on kuitenkin se yksi asia, puhe. Puhe tietenkin luo todella suuren vaikutelman ihmisten tunteista, tässä tapauksessa pelihahmojen. FFVII:ssä puheen surullisuus on tuota noin... heitetty laatikoihin. Se on siis hieman vaikeampaa ymmärtää Cloudin tuskaa, kuin Yunan tuskaa, kun Yunan äänen voi kuulla ja siihen piilevän tuskan, toisinkuin Cloudin tunteet ilmenevät laatikossa. Way to go.

Kuitenkin loppujen lopuksi FFX pelkkänä yhtenä pelinä on hyvin surullinen, mutta FFVII:hin ilmestyneet jatkot taasen antavat paremman kuvan siitä, että peli ei nyt päätykään niin onnellisesti, kuin monet pelaajat olisivat halunneet.

FFX on siis surullisin peli, jos katsotaan vain tätä yhtä peliä, eikä siihen liittyvää FFX-2:sta. Mutta jos katsotaan koko peliä ja kaikkea siihen liittyvää, niin silloin FFVII vie ehdottomasti surullisimman pelin sijan FFX:ältä.

Jasmin

30.10.2006, 19:44:48

FFX on ainoa peli, jonta pelatessa on tullut tippa linssiin.
Seiskassa
Aeriksen kuolema
olisi varmasti herättänyt enemmän tunteita, jos tyhmä isoveljeni ei olisi kertonut sitä etukäteen.
Sitä paitsi jostain syystä pidin Tifasta enemmän.

FFX:n loppudemo oli vallan tavattoman liikuttava
Tiduksen katoamisen vuoksi ja minua harmitti myös Auronin poislähtö, koska hän oli yksi lempihahmoistani. Toisaalta sehän nyt oli aivan selvä, koska hänhän oli jo kuollut.

megaplaster

21.11.2006, 9:27:31

FF X oli todella mollipainotteinen peli. Tippa iski linssiin monta kertaa pelatessa ja etenkin loppudemossa. Toisaalta jos on pelannut FF x-2:sen läpi ja saanut perfect endin, peli ei enää vaikuta niin mollipainotteiselta itselleni. Todella tunteita herättävä peli ja kerrankin hieman surullisempi loppu (seiskan lisäksi) saatu loppuun.

rasseleEh

4.12.2006, 9:50:00

minä voin allekirjoittaa väitteen FFX:n surullisuudesta. jos nyt täytyy tiettyjä herkkyyskohtauksia aikaan saaneita kohtia pelin varrella kertoa niin sanotaan vaikka se kun Tidus saa Al Bhed Homessa kuulla että Sinin 'hävitessä' aka Yunan kutsuessa Final Aeonin Yuna kuolee JA loppunäytöksessä kun Yuna sanoo Tidukselle kuuluisat viimeiset sanat: 'I love you' :(

tiedän kyllä ettei X ole sarjan ainoa 'mollivivahteikas' peli, onhan VII:kin omalla tavallaan sellainen (sanon minä joka sammutin Pleikkarin kun Aeris kuoli, kun ajattelin että pelissä on joku häiriö ja levyssä naarmuja ja se sai aikaan sellaisen kohtauksen esiintymisen mitä ei pitänyt näkyä) mutta VII loppujen lopuksi ehkä päättyy onnellisemmin kuin hieman kesken jäävä X (mutta tähänhän ratkaisuna on X-2, tiedän senkin).

Tattip

9.2.2007, 10:32:46

Mielestäni FFX on surullisin peli. Pelissä on hyvin surullisia kohtia, kuten Homeen meno ja loppunäytös... ja Yunalescaa edeltävät jutut + zanarkand on hyvin surullisia...
Monen mielestä oli surullista, että Aeris kuoli VII:ssä, minusta se ei ollut surullista.. Sen Limitit helpottivat peliä liikaa ja muutenkaan en pitänyt ikinä siitä...
Eli kyllä FFX on surullisin finaleista!

Keyblade Master Sora

21.2.2007, 16:38:53

Mielestäni FFX on surullisin ja koskettavin peli ja FFVII on hyvä kakkonen.
Pelin Tarina,varsinkin jos olet pelannut X-2 perfect endingillä,on hyvin koskettava,jotta tajuaisit X-2:sta,osta X.

X omistaa myös parhaimman tarinan.

Nyt en ala paljastuksia listimään mutta ainoat sanat että FFX tarina on paras pelitarina ikinä,joskin koskettava.

Cougar

8.3.2007, 7:27:42

Mielestäni FFX:n loppu oli todella koskettava, ja jollain tavalla näin jälkeenpäin ajatellen olisin toivonut että Tiduksen ja co. tarina olisi päättynyt siihen. Final Fantasy sarjan eräs tärkein elementti on ollut juonen yllätyksellisyys, vaikka sitten loppuikin FFX todella surullisesti, on FFX-2 juonensa puolesta pienoinen pettymys; kenellekkään ei varmaan tullut yllätyksenä miten Tidus-Yuna hommalle käy FFX-2:n lopussa?

Yksi surullisimpia Final Fantasyja on V. Päähenkilöitä kuolee muistaakseni useita. Mutta koska peli ei graafisesti ole yhtä loistelias kuin X:t tai edes VII, ei monenkaan kohdalla tapaukset herätä paljoa tunteita.

Kaikkien aikojen koskettavin FF kohtaus on epäilemättä FF7:n tapaus Aeris :( Silloin tuli kyyneleitä... oikeasti.

masketahe

9.5.2007, 17:51:09

khyllä se vaan niin on että ffx:ssä nousee tunteet pintaan useita kertoja verrattuna muihin ff:iin
musta se loppu aika hyvin mutta toisaaltaan kiinostaa että mitä tidukselle kävi sitten aivan loppujen lopuksi.
ffx-2 pilasi totaalisesti ffx:n se ei jatkunu yhtään siitä mihin ffx:säs jäätiin eikä pahemmin kerrottu mitä siinä kahen vuoden aikana oli tapahtunut.

ffx:än loppuvideo oli kuitekin koskettavin mitä missään ff:ssä on tullut.

_Rosette_

26.6.2007, 11:35:44

Onhan se aika surullinen loppu, mutta koska se saa onneksi jatkoa X-2:ssa, niin kyllä mieli muuttuu:)
Minusta on ehkä FFVII aika surullinen, vaikka ei ehkä lopukkaan kaikista surullisimmalla tavalla.

Moose

20.3.2008, 16:32:34

Onhan tuo.

Koin erityisen liikuttavana sen kun Tidus ja Yuna suutelivat siellä vedessä. Loppufilmi taas oli surullinen, koska Yuna yritti "pelastaa" Tiduksen katoamiselta, mutta Yuna valahti Tiduksesta läpi (jos oikein muistan).

Yoona

20.4.2008, 15:06:26

Dorianthem

20.4.2008, 15:17:14

Mielenkiintoista että FFX on niin monenmielestä surullisin. Itse koin suurimmat tunteet pelatessani sarjan seitsemättä ja kahdeksatta osaa. Niin iloa kuin suruakin. Cloudista ja Squallista löytyy karismaa, jota X sarjan päähenkilöistä mielestäni puuttuu. Varmaan jokaista Final Fantasya pelatessa on ollut kyynel herkässä, mutta seiskassa varmasti enemmän kuin missään muussa.

Spoilereita!

Minun mielestäni päähenkilöllä ei ole niin kovin suurta osaa pelin surullisuudelle. Taino tietenkin on loppu jne jne, mutta suurin osa minun mielestäni pelin surullisuudelle tulee tosiaankin Yunan takia, koko tämä eeppinen matka minkä hän tekee.

Tidus itsessään on minusta välillä erittäin rasittava tapaus, mutta koko isä-poika -draama mitä hän joutuu kokemaan pelin aikana hieman nostaa surullisuusarvoa ja laskee pojan rasittavuutta. Spira itsessään on hirveän surullinen tapaus koko pelin aikana, koska Sin lahtaa ihmisiä siellä sun täällä ja koko hallintojärjestelmä on kieroutuneen kirkon käsissä. Sitten vielä kaikki tämä turha toivo, mitä on aikojen saatossa annettu ihmisille Final Summoningin muodossa ja monet turhaan uhratut elämät.

Sitten vielä sekin, että Yuna menee rakastumaan Tidukseen ja toisinpäin. Alunperin Yunan piti olla se, joka uhraa itsensä muiden puolesta ja tähän asennoiduttiin puoli peliä. Lopulta kuitenkin koko homma meni päälaelleen ja Yuna, joka oli valmis jo luopumaan kaikesta saikin pitää kaiken paitsi sen, minkä koki itselleen kaikista tärkeimpänä. Julma kohtalo.

Minusta FFVII ja FFVIII eivät päässeet lähellekään surullisuuden osalta kymppiä. Aeriksen kuolema on tietenkin yhtenä tapahtumana ehkä surullisin koko pelisarjassa, mutta pelkästään sen avulla ei vielä voi nostaa koko peliä surullisimmaksi. FFVIII:ssä taas minusta ei pahemmin ollut mitään sellaisia tilanteita, jotka kovin surulliseksi vetäisi. Tietty oli yksittäisiä pieniä tapahtumia, mutta koska tekisi mieli nauraa hirveästi jo kauhean kliseiselle juonelle (hei me ollaan kaikki tunnettu toisemme joskus muinoin, mutta me unohdettiin se!) niin en kovin voi ottaa vakavasti surullisuuden osalta mitään mitä peli tarjoaa. Ei sillä, että kympissä niitä kliseitä löytyisi mm. I am your father -jutut sun muut, mutta sekin oli vielä siedettävissä, koska siitä ei tullut niin suurta haloota ja siihen sai totutella lähes koko pelin ajan.

// Minä pystyin hyvin samaistumaan Tidukseen. Vaikka välillä se olikin rasittavampi kuin kukaan koskaan aikaisemmin, oli mielenkiintoisempaa tällä kertaa tutustua uuteen maailmaan aivan vieraasta näkökulmasta. Oli vielä erittäin näppärää, että Tidus oli muusta maailmasta, jolloin Spiran historia tuli luontevasti selitettynä pelaajalle. :)

Totta puhut kyllä noissa VII:n hahmojen menneisyyksissä. Välillä vaan tuntui, että nuo hahmojen omat menneisyydet olisivat varsin irrallisia itse päätarinasta, kuten esimerkiksi Nanakin. Cosmo Canyonissa käydään, katsotaan pari surullista kohtaa ja sitten lähdetään. Mikään ei oikeastaan ole muuttunut, vain Bugenhagen tullut pelaajalle tutuksi. FFX:ästä näkee selvästi eri henkilöiden asenteiden muutokset eri tapahtumien jälkeen. Esimerkiksi Tiduksen tämän tajuttuaan missä asemassa hänen isänsä nyt on ja esimerkiksi Wakkan tajuttua Rikkun olevan Al Bhed.

Yoona

20.4.2008, 20:04:09

Minulle on päähenkilöt olleet tosi tärkeitä. Tiduksen kaunispoika urheilija look pisti silmään alusta asti ja se tosiaan söi peli-iloa. Cloud:ista ja Squallista löysi piirteitä mihin pystyi itse samaistumaan ja kokemaan pelin asioita paremmin heidän näkökulmastaan. En jotenkin päässyt tohon matkalle mukaan samalla tavalla kun sen teki Tiduksen selän takaa.

Kympille olen FF-sarjassa antanut kaikista vähiten peliaikaa noin yleensäkin. Pitää varmaan pääsykokeiden jälkeen kokeilla jos sen pelaisi toistamiseen. Jos saisi vaikka kokonaan uutta näkökulmaa tarinaan heh.

Spoilereita!

FFVII tarjoaa suuria tunteita kaikkien neljän CD:n ajan, mutta nyt kun aiheena on melankolisuus niin heitän tähän muutaman siltä linjalta. Nanakin tarina ja muutenkin hahmojen menneisyyteen keskittyvät pätkät, Aeriksen kohtalo ja lifestream:in riistäminen. Etenkin tarina lifestreamin ja shinran ympärillä tuo väkisinkin mieleen nykyisen maailman tilanteen ja kaikki mitä planeetalle ja ihmisille tapahtuu.

ff7 rules

10.7.2008, 17:26:12

Mikä teidän mielestä seiskassa muka surullisempaa on ku kympissä? Kun Aeris kuoli ni fiilis oli ihan katossa et ei sitä tarvii pitää penkinlämmittäjänä enää. ;D Mut X. Se ns. pusukohtaus oli aika liikuttava totta tosiaan. Ja kun Auron ja Tidus alkaa kadota ja Yuna sanoo sen "I love you!" Kyllä se X on surullisin mielestäni.

Gilraen

12.8.2008, 17:44:36

Minustakin X on luultavasti surullisin. Koko tarina on niin koskettava kaikin puolin, ja haikeimmat kappaleet lisäävät tunnelmaa. Sitä paitsi

XII:ssä, joka on X:n lisäksi ainut pelaamani FF, ei tapahdu oikeastaan mitään surullista. VII:ssä taas Aerithin kuolema ei tuntunut missään, vaikka olihan surullinen tunnelma siinä hyvä.

Mielestäni X:n surullisimpia kohtauksia ovat

se, kun Tidus saa tietää, että Jecht on Sin. Se oli ensimmäinen kohta, jossa tuli haikea olo, mutta en kuitenkaan kyyneleitä tirautellut.

Sitten se, jossa Yunan kohtalo selviää Tidukselle. Tosin tätä kohtausta pilasi musiikki, joka olisi ehdottomasti voinut olla paljon toimivampi.

Auronin haihtuminen oli ensimmäinen kohta, jossa itkin. Mikä siinä on, että lempihahmoilleni käy aina huonosti? Tulin vain entistä masentuneemmaksi, kun Auron löi ystävämielisesti Kimahria rintaan. En tiedä, mikä siinä oli niin sydäntä satuttavaa.

Viimeinen ja ehdottomasti surullisin on loppuvideo. Itken aina kuin vesiputous, kun katson sen. En ole luultavasti mitään leffaa/TV-sarjaa/pelin videopätkää katsoessani itkenyt niin paljon kuin X:n lopussa. Ne kohdat, kun Yuna juoksee Tiduksen läpi, ja kun Tidus kietoo kätensä hänen ympärilleen, eivät juuri sureta. Sen sijaan Tidus juoksemassa ja hyppäämässä rauhallisen, haikean musiikin säestämänä Braskan, Auronin ja Jechtin luo pirstaloi sydämeni.
Itken myös aivan lopussa, kun Yuna muistelee seikkailun aikana tapahtuneita hetkiä ja sanoo sen "Never forget them." Karkaan vähän aiheesta, kun sanon, että juuri sen puheen aikana pidän Yunan ääninäyttelijästä. Muuten en häntä kestä.

La_Te

2.9.2008, 7:53:08

Jep, kyllä se kymppi on surullisin peli mitä olen koskaan pelannut.
Etenkin jo monta kertaa mainitut:
Suutelukohtaus siellä lammella, Tidus saa tietää että sin on Jecht, ja kun kuullaan Yunan kohtalosta sekä tietysti tippa tuli linssiin loppuvideossa kun Tidus halaa Yunaa ja hyppää alas. Oivoi harmittaa niin paljon että oma pleikkari meni rikki eikä voi pelata tätä mestariteosta vähään aikaan. :'<

[dzeidzei]

29.12.2008, 16:50:15

FFX:n loppu oli kyllä surullinen ja hienosti tehty, mutta varsinaisesti surullista pelissä olivat vain itseään rasittavuuteen asti toistavat taistelut. Peli ei kuitenkaan ole mielestäni surullisin. Itse liikutuin kaikista eniten Crisis Coren lopusta. Tai no, en niinkään loppuanimaatiosta vaan sitä edeltävistä tapahtumista, erityisesti viimeisestä taistelusta.
Myös FFIX:n loppu sai olon haikeaksi. Zidanen ja pääpahiksen suhde syveni vielä loppupomon jälkeen tulevassa kohtauksessa.

Herrane

3.1.2009, 15:49:33

Minusta X on surullisuuden lisäksi myös eeppisin FF, koska juoni on hyvin tarina mainenen. Siis tällä tarkoitan sitä jos pelin loppupuolella alat ajatella kaikkea sitä mitä ~ pelitunnin aikana on ehtinyt tapahtua ja mitstä kaikki alkoi.(en muista kauan X:sän pelaaminen kestää)
Minusta pelin tarvitsee olla todella hyvin tehty jotta se aiheuttaisi tälläsen fiiliksen. Ainoa X:sän lisäksi tämän tunteen minulle on aiheuttanut kun olin pelannut kaikki half-life:t läpi järjestyksessä. (HL1,HL2,HL2epi1,HL2epi2+portal ja lostcoast sinne välii);)

Heketeus

22.2.2009, 22:52:22

Minusta ainakin FFX on surullisin peli FF sarjasta. Siinä on jotenkin mukaansa tempaava juoni, ja jotenkin sitä itse lähtee juonen mukaan kokonaan. Ensimmäistä kertaa ainakin kun itse pelasin FFX:sää, tuli muutaman kerran tippa linssiin, varsinkin:
Suutelu kohtaus lammella oli erittäin koskettava ja sitten Tiduksen reaktio siihen, mikä on Yunan kohtalo ja lopun kruunasi Tiduksen jäähyväiset Yunalle, kun tämä halasi häntä ilmalaivan kannella ja sitten hyppäsi Farplaneen, jolloin totisesti alkoi jo melkein kunnolla itkettää
Totisesti, näillä perusteilla mielipiteeni on se, että FFX on surullisin Final Fantasy ikinä.

meyvn MaRa

31.5.2009, 13:49:16

Yksi asia, mikä tekee pelistä surullisen, on se kun saa tietää, ettei Tidusta "ole olemassa", vaan hän on Faythien uni, niin kuin hänen Zanarkandinsa, ja kun Aeonit kuolevat, niin Faythien uni kuolee myös, ja sitä myöten "Zanarkand" ja Tidus katoavat. Surullinen oli myös loppuvideo.

Substance

2.6.2009, 20:10:03

Tattip sanoi peliä surullisen helpoksi yllä ja mielestäni se onkin pelin surullisin puoli.

Hahmojen kehitys systeemi vaan tekee siitä sellaisen.

Jos juonen kannalta surullisinta finalia haetaan, niin se on pelaamistani kyllä FF VI. Ainakaan tuossa osassa ei ollut paljon iloa. Pelimaailma oli osittain erittäin teollistunut ja monet paikat olivat synkän metallisia. Musiikista parhaiten mieleen muistuvat surumielisimmät kappaleet ja merkittävimpien hahmojen taustat olivat synkkiä.

pantsu

25.9.2009, 14:30:00

En nyt menisi kuitenkaan sanomaan että surullisin olisi, enimmäkseen sanoisin että hämmentävä lopputulos siinä pelissä oli. Se jätti liikaa kysymyksiä ainakin meikän päähän että en sitten loppukohtauksessa ollut ihan niin "tippa linssissä" kuin olin siinä suutelukohtauksessa ja parissa muussa kohtaa peliä. Peliä eteenpäin mentäessä se oli vielä ihan hyvä kun melkein kaikiin kysymyksiin mitkä tui mieleen oli vastaus mutta sitten loppua myöteen tosiaan niitä kysymyksiä tulvi liikaakin.

En nyt siis sanoisi että koskettavin olisi X, mutta en osaa tähän hätään oikein sanoa mikä kaikista peleistä sitten olisi juonellisesti se tunteita eniten kohottava.

SquallSoft

13.11.2009, 16:32:36

Njoo, imo kutonen surullisin FF. Kympissä oli kyllä todella surullinen loppu, mutta muuten aika hilpeä reissu oli. ;D

Olisivat vaikka voineet tehdä jonkin todella surullisen/yllättävän juonenkäänteen puoliväliin peliä. ;)

pensu

13.11.2009, 17:31:04

Olisivat vaikka voineet tehdä jonkin todella surullisen/yllättävän juonenkäänteen puoliväliin peliä. ;) Öö, Tidus saa tietää että Yuna kuolee?

SquallSoft

13.11.2009, 21:54:30

Öö, Tidus saa tietää että Yuna kuolee?

Niin, mutta ajattelin vähän isompaa juonenkäännettä, ei semmoista joka vaikuttaisi vain Tidukseen, vaan koko maailman kohtaloon. ;)

MSandt

5.3.2010, 22:28:40

Kyllähän toi loppu kieltämättä oli enemmän downbeat kuin mitä sen muistin olevan. Siinä mielessä yllättävän koskettava, että pidin noita muita "emotionaalisia" kohtauksia, joita tässäkin ketjussa on hehkuteltu, lähinnä koomisina.

Toinen läpipeluukerta muuten antaa hieman perspektiiviä tuohon tarinaan, kun tietää Yunaa odottavan kohtalon.

Ioca

13.3.2010, 21:04:34

Ääääh,

Inhottavaa kun sisko meni spoilaamaan tuon jutun multa täysin silloin aikoinaan... sitten en oikein koskaan löytänyt sellaista erilaista perspektiiviä asialle..

Itse pidin peliä todella surullisena. Heti alusta lähtien kamalaa tuhoa ja kaaosta ja koko pelin maailma oli aivan sekaisin. Pelin hahmot eivät kuitenkaan aina palvelleet peliä oikein edullisesti. Useat hahmot jäivät jopa persoonattomiksi ja ärsyttäviksi, mutta päähahmot olivat ihan suhteellisen toimivia.

Peliä kuitenkin ihan tosissaan halusi pelata läpi ja saada se toivoton tilanne päätöksen. Melkein itsekin alkoi elämään pelin surullisessa maailmassa. Tarina todella tempaisi mukaansa

One word. EPIC.