"Tyynyllä"-novelli

[Medic44]

Kröhöm, elikkä tämä on toinen novelli kahdesta, jotka minun oli määrä tehdä jo täksi päiväksi, mutta sain lisäaikaa huomiseen. Pyytäisin siis pikaisesti teitä kirjoittamaan millaisia mielikuvia tai ajatuksia teksti teissä herättää. Teksti ei siis ole mikään kovin pitkä, mutta tiiviisti olen yrittänytkin kirjoittaa. Ja se alkaa nyt:

Tyynyllä

Lampaat juoksivat kankaalla hyppien. Ne hyppivät yli eivätkä kiertäneet. Yksi lammas, kaksi lammasta.. Ohiajava rekka hätyytti suden pois. Käännän katseeni oikeaan: näen Mikki Hiiren hymyilemässä minulle. Rekka meni jo ohi. Liikennepoliisi viittoo minua kääntymään oikeaan. Tähystän oikeaan, mutta näen vain sumua. Käännyn katsoakseni vasemmalle, mutta haistankin vaniljajäätelön. Minä pidän vaniljajäätelöstä. Kuulen kuinka hän lentää sumun halki oikeaan. Yritän seurata, mutten pääse sinne. Liukuhihna pitää minut paikallani.

Kävelin hyisen ja harmaan sademetsän läpi vältellen sapelihammastiikereitä. Puut pitivät kovaa melua. Kaikilla oli vain kiire ostaa joululahjoja. En löytänyt mistään vaniljapuutani, josta olin aikaisemmin pudonnut. Kasvoni kostuivat aamukasteesta, jota ei ympärilläni olevista puista löytynyt.

Allani on kuivaa jalostettua puuta, joka on mustaa öisin. Olen huomannut sen. Kaipaan takaisin. Taivaanrannassa on vain yksi tähti, jonka kautta valo pääsee sisään. Vanilja tuoksuu vielä. Se tulee vieressäni olevasta kenkäparista. Hillosipulit valuvat silmistäni. Minä vihaan hillosipuleita. Ovi avataan ja päivä koittaa. Aurinko valaisee kaiken. Lampaat pysyvät nyt paikoillaan ja ne on helppo laskea. Vanilja ei enää tuoksu ja aurinko kuivaa kasvoni.

[Leya]

Errr... Musta toi kuulostaa aika pitkälti joltain unelta, onko se? Novellisi on aika sekava, enkä oikein ymmärtänyt sitä, vai oliko kyse siitä että etsit jotain, mitä olit kadottanut? Ja kun pääsin novellisi loppuun, niin jos oikein arvaan, se päättyy onnellisesti?
Kaikesta huolimatta novellisi on hyvä ja olet muistanut laittaa hyvin nämä jaksotukset, joten sen jaksoi lukea hyvillä mielin loppuun... Kokonaisuudessaan kasin arvoinen suoritus! (kaikesta sekavuudestaan huolimatta)

[Ze Shoopuf]

MInä kyllä sanoisin, että tuo todellakin kuvaa unta. Siis nimikin, Tyynyllä, kertoo jo sen. Sitten lopussa se herää ja aurinko paistaa ja se ei enää ole unta. (Lamput pysyvät paikoillaan). Eli ihan ilmiselvä uni.
KIasti kirjoitettu. Sekavuus´han liittyy uniin, joten se ei niinkään haittaa. Mukava lukea. Minä jotenkin pidin tästä... ^^

[Sergei Susi]

Kyllä. Tuo vaikuttaa unelta. Ja tässä on jotain runollista. Minäkin inhoan hillosipuleita. Hivenen sekava, se juoni mitä tajusin (vaniljan etsiminen?) on hivenen...omituinen. Omaperäisyys kyllä on erittäin hyvä asia, mutta liika on liikaa. Tuo Mikki Hiiri oli hyvä.

[Medic44]

No niin, pitänee nyt taas vähän kommentoida kommenttejanne ja selostaa sepustustani tässä, vaikka runoanalyysi olisi vielä tekemättä perjantaiksi aineistopohjaisen aineen lisäksi.

Harmi vain, kun ette uskaltaneet sen rajumpia arvauksia vetää, mutta ymmärrän kyllä että kirjoitin ehkä hieman liiankin sekavasti ja enemmän kafkalaisittain kuin herra kafka itse (muokkailin kyllä tätä vielä hieman ennen novellin palauttamista opettajattarelleni eli tämä ei ole aivan viimeisin versio.. toivotaan että se ei ollut yhtä sekava). Mutta jos nyt vähän tästä itse novellista..

lukekaa mieluusti ensin itse novelli ennenkuin pilaan "lukunautintonne"..



Unta se kyllä on. Itseasiassa se alunperin kertoo erään pojan/tytön yöstä, mutta tulkinnasta en halunnut tehdä liian yksiselitteistä. Jokaisella olkoon oma tulkintansa. Yritän novellisani perehdyttää lukijan päähenkilön sielunmaailmaan sekä tunteisiin ja herättää eräänlaista mielenkiintoa henkilöä kohtaan. Sitten alkuperäiseen symboliikkaan ja totuuksiin, joita ei tekstistä itse saata saada selville hampaita taikka kieltä puremallakaan:

Lampaat ja susi: Näillä nyt ei kovinkaan moista symboliikkaa ole. Kuvailevat vain sitä kuinka henk. yrittää saada unta laskemalla lampaita.
Mikki Hiiri: Muistanette joskus nähneenne Mikki hiiri -kelloja? No, päähenkilöni omistaa sellaisen.
Liikennepoliisi: Väsyneenä Mikki Hiiri muuttuu tutummaksi hahmoksi. Kello on 3:00
Oikea/vasen: tulevaisuus/menneisyys.
Vanilja/hän/vaniljapuu : Vanilja tuo henkilön mieleen äitinsä, edesmenneen äitinsä. Tämä ko. henkilö käytti vaniljan hajuista hajuvettä. Menee oikeaan eli tulevaisuuteen: Taivaiden valtakuntaan (pakko oli lisätä piilevää kliseyttä), jossa he joskus tulevaisuudessa kohtaisivat.
Liukuhihna: Et voi liikkua menneisyyteen tai tulevaisuuteen (ainakaan ollessasi elävä).

Hyinen ja harmaa sademetsä: Betoniviidakko.
Puut: Ihmiset
Aamukaste: kyyneleet.
koko 2. kappale: alitajuntaista unta äitinsä menettämisestä joulukuussa.

3. kappale: Henkilö on kavunnut peloissaan komeroon. Selittää vierestä löytyvän kenkäparin.
Taivaanrannan tähti: Miksi kutsuttiinkaan lukossa olevaa aukkoa? Lukonaukoksi?


Jäiköhän vielä jotain selittämätöntä..

Niin ja minä pidän hillosipuleista.. ja inhoan vaniljaa