Kreifi
30.5.2004, 22:04:02
DIALOGI
Dialogi...
"Menisitkö kauppaan?"
"En todellakaan, mikset sinä mene?"
"Ei oikein jaksa, kun en minä sieltä mitään tarvitse."
"Kuka tarvitsee?"
"Tuo yksi tuolla."
"Hei, ootko sä menossa vai et?"
"Kuten voit huomata."
"No en minä ainakaan mene. Pistä se itse menemään."
"Ei se suostu, kysyin jo. Ja jos se suostuisi niin miksi minä sinulta sitten kysyisin?"
"No kun en mene niin en mene."
"Saat hakupalkkaa."
"Ahaa, no kaipa sitten."
"Hei, meeks kauppaan?"
"Kui?"
"Ku mua pyydettiin, enkä millään jaksaisi."
"Mitä mä siitä hyödyn?"
"Saat hakupalkkaa."
"Saanko mennä kauppaan yksin?"
"Et, ota tuo yksi mukaan."
"Miksen saa mennä yksin?"
"Et kuitenkaan pärjää yksin, etkä muutenkaan tule toimeen ilman meitä muita."
"No tule sinä mukaan."
"En tule."
"Entä jos en ota sinua mukaan?"
"Ja sinähän otat."
"Tulet?"
"Tietenkin minä tulen, tulen aina."
"Mitä ostetaan?"
"Maitoa."
"Juustoa."
"Suklaata."
"Minä tahdon veitsen."
"Minäkin!"
"Matkija."
"Voitaisiinko ostaa vaikkapa sipsejä. Mieleni tekee hyvällistä."
"Suklaa on."
"Okei, eli sipsejä, minä päätän."
"Ostetaan kaikki mitä vain haluamme."
"Mitä me haluamme?"
"En oikein tiedä."
"Kuka kantaa kassin?"
"Minä."
"Minä."
"Minä en ainakaan."
"Miksi ihmeessä joku haluaisi kantaa kassia, sehän on vain rasittavaa ja ärsyttävää. Miksi yleensäkin tehdä jotain, kun voi työntää sen jonkun muun niskoille?"
"Koska kuitenkin joudut tekemään sen itse."
"Olenko minä minä?"
"Lähinnä olet minä, mutta onko sillä niin väliä?"
"Kysyn useita kertoja päivässä itseltäni, että kuka olen, enkä ikinä saa vastausta itseltäni."
"Saathan."
"Kuinka niin?"
"Minäkin olen vastannut sinulle monesti."
"No, mitä sinä olet sanonut?"
"Olen sinä."
"Hä?"
"Olet minä."
...monologi.
----
PAKO TODELLISUUDESTA
2:54
"Santtu, tuutko jo?" Naisen ääni.
"Oota ny, pari juttua vielä."
Eikö se ollut aina pari juttua. Kyllä, aina pari juttua.
3:18
"Hei, ootko sä tulossa?"
"Joo joo, ihan justiinsa. Ihan pari minsaa vain."
Miksi en ole kovinkaan yllättynyt. Välillä tuntuu, että tuo peli olisi tärkein asia maailmassa.
3:32
"Tiedätkös, meidän pitäisi jo mennä?"
"Mmm."
"Kuunteletko sinä lainkaan mitä sanon?"
"Joo joo, ostan tosta vaan pari juttua tolle yhdelle niin mennään sitten. Joohan?"
"Joo, mutta sitten kanssa mennään."
Jostain kumman syystä en oikein jaksa uskoa noihin sanoihin. Ehkäpä olen kuullut ne jo aivan liian usein. Kohta hermostun.
3:51
"Nyt hittovie mennään jo!"
"Älä nyt sekoo saatana. Sanoin, että teen pari juttua vielä."
"Ei --", kirosana ei päässyt ilmoille, mutta jotain rikottiin, "mä lähden tasalta, tulit mukaan tai et."
"Joo, tulen tulen."
3:59
"Hei, täs olis yks juttu, voidaanko lähteä vasta varttia yli?"
"Lupaatko sitten kanssa?"
"Joo joo."
"Sä ja sun pelit, mutta varttia yli mennään."
Ja varttia yli minä lähden ihan varmasti.
3:14
"Noni, kello on varttia yli. Kamppeet on jo kasassa, joten aletaan painua."
"Ok, seivaan tän vaan ensin."
"Tee mitä teet, mutta jätä jo se kone."
"Tai no, jätän nuo syömään aamupalaa, ne osaa mennä ittellään kyllä töihin", mies naurahti
Nainen ojensi miehelle aseen jonka nimi oli SER-74XX, tehokkain ja tarkin laserpistooli pimeillä markkinoilla.
"Meistä tulee tämän keikan jälkeen rikkaita", nainen hihkaisi.
"Jeah", mies naurahti pukiessaan päällensä ionisäteeltä suojaavaa panssaria.
Pian nuo molemmat katosivat huoneesta täysi varustus päällänsä.
Dialogi...
"Menisitkö kauppaan?"
"En todellakaan, mikset sinä mene?"
"Ei oikein jaksa, kun en minä sieltä mitään tarvitse."
"Kuka tarvitsee?"
"Tuo yksi tuolla."
"Hei, ootko sä menossa vai et?"
"Kuten voit huomata."
"No en minä ainakaan mene. Pistä se itse menemään."
"Ei se suostu, kysyin jo. Ja jos se suostuisi niin miksi minä sinulta sitten kysyisin?"
"No kun en mene niin en mene."
"Saat hakupalkkaa."
"Ahaa, no kaipa sitten."
"Hei, meeks kauppaan?"
"Kui?"
"Ku mua pyydettiin, enkä millään jaksaisi."
"Mitä mä siitä hyödyn?"
"Saat hakupalkkaa."
"Saanko mennä kauppaan yksin?"
"Et, ota tuo yksi mukaan."
"Miksen saa mennä yksin?"
"Et kuitenkaan pärjää yksin, etkä muutenkaan tule toimeen ilman meitä muita."
"No tule sinä mukaan."
"En tule."
"Entä jos en ota sinua mukaan?"
"Ja sinähän otat."
"Tulet?"
"Tietenkin minä tulen, tulen aina."
"Mitä ostetaan?"
"Maitoa."
"Juustoa."
"Suklaata."
"Minä tahdon veitsen."
"Minäkin!"
"Matkija."
"Voitaisiinko ostaa vaikkapa sipsejä. Mieleni tekee hyvällistä."
"Suklaa on."
"Okei, eli sipsejä, minä päätän."
"Ostetaan kaikki mitä vain haluamme."
"Mitä me haluamme?"
"En oikein tiedä."
"Kuka kantaa kassin?"
"Minä."
"Minä."
"Minä en ainakaan."
"Miksi ihmeessä joku haluaisi kantaa kassia, sehän on vain rasittavaa ja ärsyttävää. Miksi yleensäkin tehdä jotain, kun voi työntää sen jonkun muun niskoille?"
"Koska kuitenkin joudut tekemään sen itse."
"Olenko minä minä?"
"Lähinnä olet minä, mutta onko sillä niin väliä?"
"Kysyn useita kertoja päivässä itseltäni, että kuka olen, enkä ikinä saa vastausta itseltäni."
"Saathan."
"Kuinka niin?"
"Minäkin olen vastannut sinulle monesti."
"No, mitä sinä olet sanonut?"
"Olen sinä."
"Hä?"
"Olet minä."
...monologi.
----
PAKO TODELLISUUDESTA
2:54
"Santtu, tuutko jo?" Naisen ääni.
"Oota ny, pari juttua vielä."
Eikö se ollut aina pari juttua. Kyllä, aina pari juttua.
3:18
"Hei, ootko sä tulossa?"
"Joo joo, ihan justiinsa. Ihan pari minsaa vain."
Miksi en ole kovinkaan yllättynyt. Välillä tuntuu, että tuo peli olisi tärkein asia maailmassa.
3:32
"Tiedätkös, meidän pitäisi jo mennä?"
"Mmm."
"Kuunteletko sinä lainkaan mitä sanon?"
"Joo joo, ostan tosta vaan pari juttua tolle yhdelle niin mennään sitten. Joohan?"
"Joo, mutta sitten kanssa mennään."
Jostain kumman syystä en oikein jaksa uskoa noihin sanoihin. Ehkäpä olen kuullut ne jo aivan liian usein. Kohta hermostun.
3:51
"Nyt hittovie mennään jo!"
"Älä nyt sekoo saatana. Sanoin, että teen pari juttua vielä."
"Ei --", kirosana ei päässyt ilmoille, mutta jotain rikottiin, "mä lähden tasalta, tulit mukaan tai et."
"Joo, tulen tulen."
3:59
"Hei, täs olis yks juttu, voidaanko lähteä vasta varttia yli?"
"Lupaatko sitten kanssa?"
"Joo joo."
"Sä ja sun pelit, mutta varttia yli mennään."
Ja varttia yli minä lähden ihan varmasti.
3:14
"Noni, kello on varttia yli. Kamppeet on jo kasassa, joten aletaan painua."
"Ok, seivaan tän vaan ensin."
"Tee mitä teet, mutta jätä jo se kone."
"Tai no, jätän nuo syömään aamupalaa, ne osaa mennä ittellään kyllä töihin", mies naurahti
Nainen ojensi miehelle aseen jonka nimi oli SER-74XX, tehokkain ja tarkin laserpistooli pimeillä markkinoilla.
"Meistä tulee tämän keikan jälkeen rikkaita", nainen hihkaisi.
"Jeah", mies naurahti pukiessaan päällensä ionisäteeltä suojaavaa panssaria.
Pian nuo molemmat katosivat huoneesta täysi varustus päällänsä.