nursetwiggy
4.6.2004, 19:34:02
(vajaa tunti tai jotain, liikaa salvador dalia ja kofeiinivaje. siitäs saitte.)
Väärinymmärretty taiteilija, isä Aurinkoisen oikea käsi ja vähän niitä molempiakin.
Filosofian tohtori, sosiaalipsykologian- ja behaviourismin dosentti Jean François Leroyn huomautus: Tapaus 011782-A, 18. Kesäkuuta 1982. Hieman keski-ikäistä vanhempi mieshenkilö löydetty aamunkoitossa Boulevard St Michelin kahdeksannen kohdalta kuolleena. Ei näkyviä vammoja pahoinpitelystä, alustavassa ruumiinavauksessa kuolinsyyksi todettu tukehtuminen; keuhkoissa ei kuitenkaan vettä, myös hengitystiet täysin kunnossa. Uhrin henkilöllisyys toistaiseksi tuntematon, mahdollisia perheenjäseniä etsitään parhaillaan. Taskusta löydetty lompakko, jossa rahaa kahdeksan frangia, kolme nappia, viimekuinen metrolippu ja valmiiksi rivitetylle paperille käsin kirjoitettu lappu. Viimeksi mainitun lyhyekö analysointi seuraavassa;
Kävelin pääkalloilla päällystettyä mukulakiv-- eikun siis mukulakallokatua alas kassissani juuri torilta ostamani päivällistarpeet; neljätoista vanhaa kengänpohjaa, kuusi pakkoabortoitua sikiötä ja kaksi vesikauhuisen rotan häntää. Sääkin oli vallan mainio - taivaalta satoi nuolia, tulta ja tappuroita, vaikkei ollut edes pilvistä!
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Teksti täysin epäadekvaattia ja varsin askeettista, selvästi mieshenkilön tuottamaa. Kirjoittaja kärsii todennäköisesti vakavasta deliriumista. Käsiala vuorotellen molempiin suuntiin taipuvaa, kyseessä mahdollisesti ambidekstrinen henkilö.
Juuri, kun olin kääntymässä kotikadulleni, joka muuten sijaitsee aivan tupakkakaupan ja patologisen laitoksen tuntumassa maa jalkojeni alla alkoi vavahdella kiivaasti. En kiinnittänyt tuohon aluksi mitään huomiota, olivathan aamutossujeni iskunvaimentimet täysin kunnossa. Myöhemmin kotonani tuo tärinä alkoi kuitenkin häiritsemään minua suunnattomasti - ei sillä, että olisin välittänyt kaapeista putoilevista astioista, mutta värähtely sai sikarini päähän kertyneen harmaan tuhkakeon varisemaan astiansirpaleiden sekaan lattialle täysin ennen aikojaan. Ja minä kun aioin olla ensimmäinen ihminen, joka polttaa kokonaisen Montecriston varisuttamatta pienintäkään hiukkasta sen tuhkasta maahan!
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Aksidenssi kommentti asuinpaikasta viittaa mahdolliseen huomionkipeyteen ja tarpeeseen tuoda omaa indentiteettiään esille. Myös narsismia havaittavissa, tarvetta päteä tietyissä asioissa.
Tästä onnettomuudesta sangen harmistuneena päätin paneutua iltapäivälehden pariin. En ehtinyt lukea pitkäänkään julkaisun pääartikkelia (joka muuten kertoi siitä, miten ihmiset olivat harmissaan talouden kohentumisesta - ja syystäkin!) kun kuulin ulkoa meteliä. Naapurin rouva oli alkanut kastella kadun mukulakiv--KALLOTUSTA laulaen samalla Mozartin Taikahuilun kliimaksikohtaa. "Hassua", ajattelin. "Luulin aina, että hän piti enemmän Vivaldista."
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Naiivi henkilö, jolla on vaikeuksia keskittyä yhteen asiaan pitkiä aikoja. Kiinnostunut politiikasta tai vaihtoehtoisesti halveksuu sitä. Tuntee kulttuuria, tempaa muita ihmisiä mukaan hulluuteensa allusioimalla heidän tekemisiään.
Kyseisestä välikohtauksesta välittämättä kävelin tiskialtaan ääreen tarkoituksenani valmistaa päivällistä. Juuri, kun olin marinoimassa sikiöitä rotanhäntien kanssa -niistä tulee nimittäin mainiota kastiketta ranskankermaan sekoitettuna- tunsin, kuinka kädessäni ollut posliininen kulho kirposi otteestani ja tippui lattialle - sanomattakin selvää, että Murphyn lain mukaisesti se myöskin hajosi. "Noh, kuinkas se nyt noin", totesin ja nostin yhden kulhon täydellisen symmetrisistä kahdeksankulmion muotoisista sirpaleista."Rakas Antoine, oletko tulossa idiootiksi vai vain kömpelöksi", hekotin ja katsahdin käsiäni.
Suomuja. Isoja, limaisia suomuja. Paljon. PALJON.
"Voi herra isä ja tuhat muuta anarkistia!" huusin. "Minusta on tullut kala!"
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Morbidisia taipumuksia kuolleita kohtaan. Puhuu kolmannessa persoonassa itsestään, mahdollisesti mieleltään jakautunut. Viimeisen rivin kommentti viittaa agnostisuuteen ja mahdollisesti poliittiseen tyytymättömyyteen.
Luojan lykky ja kvadriljoona muuta hyvää hengetärtä olivat kuitenkin selvästi puolellani - ilokseni huomasin nimittäin jättäneeni tiskialtaan yllä olevan hanan auki. Parhaiden kykyjeni mukaisesti kiemurtelin vesivanan alle ja onnistuinkin liittymään mukaan sen pelastavaan virtaan. Uoma imaisi minut pimeään viemäriin, vaan mitäpä tuosta - minähän olin kala! Väliäkö pimeydellä, vettä riitti. Kaksi kalaa ja viisi leipää (tai tässä tapauksessa yksi kala ja kuusi sikiötä), ylistettyjä olkoon Stalinin lehmät!
Ja tietty kalat.
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Täysin utopistisia piirteitä saava tarina. Ehdottoman egosentrikko ihminen, jolla on palava tarve tuoda itseään esille. Viittaus Stalinista voi kertoa yhteyksistä Neuvostoliittoon. Alter egon näkeminen kalana viittaa mahdollisesti henkilön tunteelliseen kylmyyteen ja empatianpuutteeseen.
Harmikseni minun oli kuitenkin huomattava, että hyvä onni ei näköjään jatku kenenkään kohdalla ikuisesti, ei edes minun - nimittäin juuri sillä hetkellä, kun minä ja kalaiset ajatukseni matkasimme pitkin viemäriverkostoa, Boulevard St Michelin kahdeksannen kohdalla sijainneella työmaalla osuttiin vahingossa jätevesiputkeen. Ennen kuin edes ehdin huomata olin mätkähtänyt mukulakiv--KALLO(pentele!)kadulle kuin taivaasta satanut ydinreaktoriuraani. 16. päivä, Kesäkuuta vieläpä ja Herran vuonna 1982 - 82 niinkuin Raamatussakin, Mooses ja sammakkosade! Ah, sitä ironiaa, jos olisin ilmalentoni aikana vielä rupikonnaksikin muuttunut. Mutta ei, olin yhä pelkkä särki, kala kuivalla maalla, jonka olo alkoi vähitellen käydä harvinaisen tukalaksi.
Loppuiko kaikki vai onko tänään keisarin syntymäpäivä?
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Raamatun tapahtumiin viittaaminen agoniakertomuksen yhteydessä pilkkaa selvästi Kristinuskoa. Henkilö tuntee tekstin epäilemättä hyvin, kenties argumentoidakseen myöhemmin sen paikkaansapitämättömyydestä. Keisarin syntymäpäivän vertaaminen maailmanloppuun kertoo ehdottoman varmasti diktaturismin -ja mahdollisesti myös muiden hallinnollisten elimien- vastustamisesta.
Definitiivinen yhteenveto: Teksti joiltakin osin hyvinkin deskriptiivistä, ei kuitenkaan erityisen kaunopuheista - kuitenkin joka suhteessa absurdia asiasta kiistelemättä. Henkilön mielikuvitus selvästi täysin todellisuuteen rajoittumaton, au contraire; yleisesti tunnettu väite siitä, että balanssittomat ihmiset ovat useimmiten kaikista luovimpia pätenee myös tässä. Epilogi kuvaa selvästi tyytymättömyyttä nyky-yhteiskunnan tilaan, kaikessa eksentrisyydessään kirjoittaja on selvästi kiinnostunut vaikuttamisesta. Diagnoosi tapausta sen enempää tuntematta hankalahko tehdä, dysfunktion syyt myös mahdottomia määrittää; todennäköisesti jonkinasteista paranoidiaa ja skitsofreniaa, ellei jopa suoraa hulluutta. Tapaus siirretty psykologiselta osalta patologiselle laitokselle tutkittavaksi.
Post scriptum: Huomautus sihteeri Adrienne Rousseaulle - kyseinen asiakirja on erittäin henkilökohtainen johtuen siitä tosiasiasta, että vainajaa ei ole vielä tunnistettu eikä sukulaisia löydetty. Mikäli täällä aikaisemmin vieraillut herra Louis Rancourt saapuu uudestaan kertokaa hänelle, että olen lähtenyt työmatkalle Norsunluurannikolle tai Guinea-Bissauhun tai mihin tahansa. Älkää missään nimessä antako kopiota tästä raportista hänelle, se mies on täysin parapsykologian lumoissa ja yritti vakuuttaa minuakin tukemaan tässä tapauksessa metamorfoosia - käsitättekö, metamorfoosia! Se pieni sivuseikka, että uhrin iholta löydettiin osittain kiinni tarttuneita kalan suomuja ei liity yhtään mitenkään yhtään mihinkään.
Väärinymmärretty taiteilija, isä Aurinkoisen oikea käsi ja vähän niitä molempiakin.
Filosofian tohtori, sosiaalipsykologian- ja behaviourismin dosentti Jean François Leroyn huomautus: Tapaus 011782-A, 18. Kesäkuuta 1982. Hieman keski-ikäistä vanhempi mieshenkilö löydetty aamunkoitossa Boulevard St Michelin kahdeksannen kohdalta kuolleena. Ei näkyviä vammoja pahoinpitelystä, alustavassa ruumiinavauksessa kuolinsyyksi todettu tukehtuminen; keuhkoissa ei kuitenkaan vettä, myös hengitystiet täysin kunnossa. Uhrin henkilöllisyys toistaiseksi tuntematon, mahdollisia perheenjäseniä etsitään parhaillaan. Taskusta löydetty lompakko, jossa rahaa kahdeksan frangia, kolme nappia, viimekuinen metrolippu ja valmiiksi rivitetylle paperille käsin kirjoitettu lappu. Viimeksi mainitun lyhyekö analysointi seuraavassa;
Kävelin pääkalloilla päällystettyä mukulakiv-- eikun siis mukulakallokatua alas kassissani juuri torilta ostamani päivällistarpeet; neljätoista vanhaa kengänpohjaa, kuusi pakkoabortoitua sikiötä ja kaksi vesikauhuisen rotan häntää. Sääkin oli vallan mainio - taivaalta satoi nuolia, tulta ja tappuroita, vaikkei ollut edes pilvistä!
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Teksti täysin epäadekvaattia ja varsin askeettista, selvästi mieshenkilön tuottamaa. Kirjoittaja kärsii todennäköisesti vakavasta deliriumista. Käsiala vuorotellen molempiin suuntiin taipuvaa, kyseessä mahdollisesti ambidekstrinen henkilö.
Juuri, kun olin kääntymässä kotikadulleni, joka muuten sijaitsee aivan tupakkakaupan ja patologisen laitoksen tuntumassa maa jalkojeni alla alkoi vavahdella kiivaasti. En kiinnittänyt tuohon aluksi mitään huomiota, olivathan aamutossujeni iskunvaimentimet täysin kunnossa. Myöhemmin kotonani tuo tärinä alkoi kuitenkin häiritsemään minua suunnattomasti - ei sillä, että olisin välittänyt kaapeista putoilevista astioista, mutta värähtely sai sikarini päähän kertyneen harmaan tuhkakeon varisemaan astiansirpaleiden sekaan lattialle täysin ennen aikojaan. Ja minä kun aioin olla ensimmäinen ihminen, joka polttaa kokonaisen Montecriston varisuttamatta pienintäkään hiukkasta sen tuhkasta maahan!
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Aksidenssi kommentti asuinpaikasta viittaa mahdolliseen huomionkipeyteen ja tarpeeseen tuoda omaa indentiteettiään esille. Myös narsismia havaittavissa, tarvetta päteä tietyissä asioissa.
Tästä onnettomuudesta sangen harmistuneena päätin paneutua iltapäivälehden pariin. En ehtinyt lukea pitkäänkään julkaisun pääartikkelia (joka muuten kertoi siitä, miten ihmiset olivat harmissaan talouden kohentumisesta - ja syystäkin!) kun kuulin ulkoa meteliä. Naapurin rouva oli alkanut kastella kadun mukulakiv--KALLOTUSTA laulaen samalla Mozartin Taikahuilun kliimaksikohtaa. "Hassua", ajattelin. "Luulin aina, että hän piti enemmän Vivaldista."
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Naiivi henkilö, jolla on vaikeuksia keskittyä yhteen asiaan pitkiä aikoja. Kiinnostunut politiikasta tai vaihtoehtoisesti halveksuu sitä. Tuntee kulttuuria, tempaa muita ihmisiä mukaan hulluuteensa allusioimalla heidän tekemisiään.
Kyseisestä välikohtauksesta välittämättä kävelin tiskialtaan ääreen tarkoituksenani valmistaa päivällistä. Juuri, kun olin marinoimassa sikiöitä rotanhäntien kanssa -niistä tulee nimittäin mainiota kastiketta ranskankermaan sekoitettuna- tunsin, kuinka kädessäni ollut posliininen kulho kirposi otteestani ja tippui lattialle - sanomattakin selvää, että Murphyn lain mukaisesti se myöskin hajosi. "Noh, kuinkas se nyt noin", totesin ja nostin yhden kulhon täydellisen symmetrisistä kahdeksankulmion muotoisista sirpaleista."Rakas Antoine, oletko tulossa idiootiksi vai vain kömpelöksi", hekotin ja katsahdin käsiäni.
Suomuja. Isoja, limaisia suomuja. Paljon. PALJON.
"Voi herra isä ja tuhat muuta anarkistia!" huusin. "Minusta on tullut kala!"
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Morbidisia taipumuksia kuolleita kohtaan. Puhuu kolmannessa persoonassa itsestään, mahdollisesti mieleltään jakautunut. Viimeisen rivin kommentti viittaa agnostisuuteen ja mahdollisesti poliittiseen tyytymättömyyteen.
Luojan lykky ja kvadriljoona muuta hyvää hengetärtä olivat kuitenkin selvästi puolellani - ilokseni huomasin nimittäin jättäneeni tiskialtaan yllä olevan hanan auki. Parhaiden kykyjeni mukaisesti kiemurtelin vesivanan alle ja onnistuinkin liittymään mukaan sen pelastavaan virtaan. Uoma imaisi minut pimeään viemäriin, vaan mitäpä tuosta - minähän olin kala! Väliäkö pimeydellä, vettä riitti. Kaksi kalaa ja viisi leipää (tai tässä tapauksessa yksi kala ja kuusi sikiötä), ylistettyjä olkoon Stalinin lehmät!
Ja tietty kalat.
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Täysin utopistisia piirteitä saava tarina. Ehdottoman egosentrikko ihminen, jolla on palava tarve tuoda itseään esille. Viittaus Stalinista voi kertoa yhteyksistä Neuvostoliittoon. Alter egon näkeminen kalana viittaa mahdollisesti henkilön tunteelliseen kylmyyteen ja empatianpuutteeseen.
Harmikseni minun oli kuitenkin huomattava, että hyvä onni ei näköjään jatku kenenkään kohdalla ikuisesti, ei edes minun - nimittäin juuri sillä hetkellä, kun minä ja kalaiset ajatukseni matkasimme pitkin viemäriverkostoa, Boulevard St Michelin kahdeksannen kohdalla sijainneella työmaalla osuttiin vahingossa jätevesiputkeen. Ennen kuin edes ehdin huomata olin mätkähtänyt mukulakiv--KALLO(pentele!)kadulle kuin taivaasta satanut ydinreaktoriuraani. 16. päivä, Kesäkuuta vieläpä ja Herran vuonna 1982 - 82 niinkuin Raamatussakin, Mooses ja sammakkosade! Ah, sitä ironiaa, jos olisin ilmalentoni aikana vielä rupikonnaksikin muuttunut. Mutta ei, olin yhä pelkkä särki, kala kuivalla maalla, jonka olo alkoi vähitellen käydä harvinaisen tukalaksi.
Loppuiko kaikki vai onko tänään keisarin syntymäpäivä?
Fil. tri., sos. ps. & beh. dos. J. F. Leroyn huom.: Raamatun tapahtumiin viittaaminen agoniakertomuksen yhteydessä pilkkaa selvästi Kristinuskoa. Henkilö tuntee tekstin epäilemättä hyvin, kenties argumentoidakseen myöhemmin sen paikkaansapitämättömyydestä. Keisarin syntymäpäivän vertaaminen maailmanloppuun kertoo ehdottoman varmasti diktaturismin -ja mahdollisesti myös muiden hallinnollisten elimien- vastustamisesta.
Definitiivinen yhteenveto: Teksti joiltakin osin hyvinkin deskriptiivistä, ei kuitenkaan erityisen kaunopuheista - kuitenkin joka suhteessa absurdia asiasta kiistelemättä. Henkilön mielikuvitus selvästi täysin todellisuuteen rajoittumaton, au contraire; yleisesti tunnettu väite siitä, että balanssittomat ihmiset ovat useimmiten kaikista luovimpia pätenee myös tässä. Epilogi kuvaa selvästi tyytymättömyyttä nyky-yhteiskunnan tilaan, kaikessa eksentrisyydessään kirjoittaja on selvästi kiinnostunut vaikuttamisesta. Diagnoosi tapausta sen enempää tuntematta hankalahko tehdä, dysfunktion syyt myös mahdottomia määrittää; todennäköisesti jonkinasteista paranoidiaa ja skitsofreniaa, ellei jopa suoraa hulluutta. Tapaus siirretty psykologiselta osalta patologiselle laitokselle tutkittavaksi.
Post scriptum: Huomautus sihteeri Adrienne Rousseaulle - kyseinen asiakirja on erittäin henkilökohtainen johtuen siitä tosiasiasta, että vainajaa ei ole vielä tunnistettu eikä sukulaisia löydetty. Mikäli täällä aikaisemmin vieraillut herra Louis Rancourt saapuu uudestaan kertokaa hänelle, että olen lähtenyt työmatkalle Norsunluurannikolle tai Guinea-Bissauhun tai mihin tahansa. Älkää missään nimessä antako kopiota tästä raportista hänelle, se mies on täysin parapsykologian lumoissa ja yritti vakuuttaa minuakin tukemaan tässä tapauksessa metamorfoosia - käsitättekö, metamorfoosia! Se pieni sivuseikka, että uhrin iholta löydettiin osittain kiinni tarttuneita kalan suomuja ei liity yhtään mitenkään yhtään mihinkään.