Pinchi-tädin muistelmat

No perkele ruusun piirtäminen!

Rääväsuiset sukulaistädit ovat päättäneet, että minä suunnittelen heille tatuoinnit. Yhdelle kukko, toiselle ruusu ja merihevonen, kolmannelle joka mielestäni hänelle sopii. Yritin kysellä tarkempia speksejä, kuten yksityiskohtaisuutta, tuleeko värejä yms. "No eiku ihan pelekkä ruusu vuan, tähän olokapiän ja rinnan väliin... no tiiät sinä kyllä". Mitä vähemmän niillä on vaatimuksia, sitä enemmän vastuuta se meikämannelle tietää. Vaaranahan on se, että oman näkemykseni mukaisen kuvan joka ei sitten "asiakasta" miellytäkkään. Ei sen nyt heti tarvitse miellyttääkään, muutoksia tehdään sitä mukaa kun tarvii, mutta siinä se minua nakerruttava ongelma piileekiin. Sukulaiset kuvittelee, että koska olen opiskellut taidetta ja opiskelen kulttuurialaa edelleen, kaikki siihen liittyvä käy minulta helposti ja nopeasti. Piirtämispuoli ehkä, mutta ideointi on mulle hankalinta. Pitää yrittää pohtia kuvaa halajavan mieltymyksiä, taustoja ja ikää. En mä ole sillä tavalla taiteellinen että päässäni oikein purskuaisi säkenöiviä ideoita. Voi myös olla että oon vaan niin itsekriittinen ja liian analysoiva töitäni kohtaan, että se on pahana blokkina mun tuotteliaisuudelle. Blokki tulee heti kun alan miettimään mitä muut ajattelee. Paitsi silloin kun mulle määritellään tarkasti mitä mun pitää tehdä (kuten viimekesänä työharjottelussa animoidessani erästä piirroslyhäriä).

Mutta siihen ruusuasiaan. On muuten vaikeeta. Aloitan piirtämään uloimmista ja etummaisista terälehdistä, ja mitä pidemmälle jatkan sitä monimutkaisemmaksi ja yhä enemmän päin hanuria terälehdet menevät. Välillä, kun katsoo kauempaa ja ehkä siristää silmiä, näyttää paremmalta. Pitää vaan yrittää hahmottaa kokonaisuutta, sillä pelkkään yksityiskohtien nysväämisessä tulee vaan itseensä tyytymättömäksi. Eläimet ja anatomia, no prob, mutta kukat, autot, rakennukset, perspektiivi, no can do. Pitäisi varmaan ruveta maalaamaan kukka- ja maisematauluja niin saisi harjoitusta.

Mutta laitetaanpas se ruusuhomma nyt tähän. Ihan vasemmalla on eka, ilman mallia väkerretty kukkanen. Oikealla sitten mallista sovellettu versio. Luonnoskin on mallista sovellettu versio. Tuollaisesta geneerisestä perusmallista on hyvä lähteä, vaikka en ymmärrä miks mun täytyy se ruusu suunnitella kun tatulointiliikkeitten kansiot on varmaan täynnä just näitä.


Tännehhän voin myös lätkäistä pari tässä kesällä hutkimaani työtä, kun en viitsi devianttiinkaan näitä laittaa. Deviantartin tiliäni päivitän sitten kun saan jotain valmiimpaa aikaiseksi. Vaikka onhan siellä se sketsiloota kyllä... mutta olkoot, fffinillä pyörin muutenkin enempi.


Ou nouuu, Cillada on joutunut vangituksi by random ilkiö. Kokeilin pitkästä aikaa värittää vesiväreillä, ja vähän tuhnua jälkeä tuli. Syytän osittain huokoista ja ohuehkoa paperia, joka imaisi värin heti ja alkoi kupruilla (vaikka teippasin paprun pöytään), ja osittain vaan kun en ole pariin vuoteen kunnolla maalannut. Kuten huomaatte, kuva on myös jäänyt kesken: en ole saanut aikaiseksi tehdä taustaa tai värittää köyttäkään :p. Lisäksi tuo ukko on ärsyttävän litteä, jalka väköttää ja se ei oo tarrautunut Cillan kuontaloon niin rajusti kun oisin halunnut.

Piirtelen näitä hahmojani aina silloin tällöin, ja ne elävätkin omaa elämäänsä. Filomena ja Giamer olivat ekaksi vaan ryyppy- ja panokavereita, mutta nyt niillä on jo lapsikin yhdessä ja molemmat ovat rauhoittuneet. Filomena oli myös aikanaan enemmän timmimmässä kunnossa, mutta olen muuttanut sen muotoja rehevämmäksi ja pehmeämmäksi. Cillada taas on aina ollut poikamaisen velmu ja ruumiinrakenteeltaan atleettinen, joskin tässä piirroksessa olosuhteista johtuen kuihtunut. Näitten hahmojeni universumiin kuuluu myös Theo, rastapää jolla aluksi meni Giamerin kanssa sukset ristiin. Theo on rampa muusikko (oon viimeaikoina luonnostellut sitä soittamassa luuttua). Cilladan ja Theon suhde taas on platoninen, joskin mietin josko nekin voisi parittaa keskenään .

Mutta muistaakos kukaan Kiritemoyaa? Kiritemoyaa piirsin muutaman kuvan verran kauan kauan sitten. Hän on intiaanityttönen, jolla on hevonen nimeltään Pelor (tarkoitti epäsikiötä latinaksi tai kreikaksi, mutta olen ajatellut vaihtavani nimen koska kuulostaa liikaa peelolta :>). Tämäkin on tällainen maalausharjoitus, mutta halusin piirtää myös liehuvia hiuksia ja Kiritemoya silkkisine kutreineen on siihen oiva hahmo.


Jep jep. Piti tänään tosiaan palata ruotuun ja aloittaa hommat, mutta tässä sitä taas ollaan jorisemassa blogiin. Postissa tuli tänään myös Persona 3 portable, joka on myös vaatinut huomiotani siinä määrin että taidan siirtää hommat huomiselle.