Crisis Core: Final Fantasy VII (PSP)

[Elijah]

Kassakaapista:

Spoiler! Siinä on käsittääkseni sellanen juttu, että se koodi vaihtuu joka kerta. Itse avasin aivan eri koodilla kuin veljeni...Ne koodin numerot saa kerättyä niistä lukituista huoneista joista pystyy katsomaan avaimenreiästä. Muistaakseni tuolien lukumäärä, kummitusten lukumäärä, niiden omenien lukumäärä ja siihen kuului myös ne omena purkit ja sitten vielä kirjojen lukumäärä, jota en kyllä ole varma, että miten ne lasketaan, itsellä meni aikamoiseksi arvailuksi. Ja nuo eivät olleet kyllä järjestyksessä, mutta varmaan tajuat niistä vinkeistä mikä on mihinkin.

[SquallSoft]

Ihan pelattava peli. Juoni ei ole kehuttava ja vähän yksitoikkoiseksi menee ne missionit, mutta grafiikat on mahtavat ja peliä voi pelata missä vain kun se on PSP:lle.Lvl-systeemi on kyllä aivan uusi kokemus, mutta vaihtaisin sen kyllä normaaliin exp-systeemiin, jos vain voisin. Kaiken kaikkiaan ok peli. Toivottavasti tulisi vielä yhtä hyviä Finaleita tehtyä kuten VI-X,sillä nämä muutamat ei nimittäin riitä.

[Jii]

Olen pelannut läpi ajat sitten. Sain tämän jotain viikko sen jälkeen kun ilmestyi, oikein sitä varten kinusin kyydin porukoilta Kajaaniin että saisin sen ostettua. Siellä sitte angstasin kun sitä ei näkynyt mistään löytyvän, mutta TopTenistä kuitenkin löytyi, viimeinen se oli. o/

Ja niin. Pelasin sen läpi muistaakseni noin viikossa. Suunnilleen joka ilta pelasin, joskus vähemmän, joskus enemmän. Aluksi se tunnusti tosi, tosi kivalta peliltä. Pelasin ihan innolla eteenpäin, ja niin edes päin. Sitten kuitenkin se tuntui loppuvan liian lyhyeen. Aivan. Se peli todellakin on liian lyhyt. No mutta omasta mielestäni nyt kyllä kaikki PSP'n pelit, mitä minulla ainakin on, on liian lyhyitä. Eihän tuokaan kestänyt minulla kuin jotain 20 tuntia.

Ettäs niin. Kyllähän siinä on paljon hyvääkin, ja huonoa tuon ajan lisäksi. Grafiikka. Pidän tosi paljon. Ne on saanut tehtyä siitä jotenkin tosi hienon ja kivan oloisen ja niitä maisemia kyllä katsoisi ihan mielellään. Mutta tietenkin tähän pitää laittaa se "mutta". Miksi ihmeessä ne pyörittää koko peliä samoilla alueilla? Erimaisemia näkee suunnilleen vain kun jatkaa peliä eteenpäin juonen mukaan, mutta oikeasti ne sivutehtävät.

Niin. Sivutehtävät. Niitä on paljon. Ja se ei todellakaan ole hyvä asia. Onko järkeä laittaa älyttömän paljon ihan täysin samanlaisia sivutehtäviä peliin, jotta se antaisi sille lisää aikaa? Niihin oikeasti kyllästyy. Samat maisemat näkyy jatkuvasti, ja joutuu juoksentelemaan vain samoissa luolastoissa. Ja siihen oikeasti kyllästyy. Niissä ei ajan myötä ala olla enää haastettakaan, kun jo heti alussa sivutehtävistä voi saada jotain Firagaa ja sen tapaista. Sivutehtävät on oikeasti yksi asia, missä nuo on epäonnistuneet täysin. Niitä ei vain ole kivaa pelata, eikä niihin ole enää vähän ajan kuluttua mielenkiintoakaan, ja on ihan sama tuleeko niitä lisää, vai ei.

Ja on vielä yksi täysin epäonnistunut asia. Nimittäin se itse Final Fantasy-maisuus. Siis onhan siinä mahtavat musiikit, juoni, ne nyt on ihan kohdallaan ja saa siitä mukavan. Mutta kaikki muu. Se ei jotenkin etene niin kuin sen pitäisi edetä. Se eteneen nopeasti ja se saa oikeasti innon pois tuosta pelistä. Aina uusi chapter, uusi paikka, jossa nyt ei tapahdu melkein mitään. Taistelut on aluksi kivoja, mutta myöhemmin niihinkin alkaa kyllästymään, ja erityisesti erityisiskuja tulee aivan älyttömän paljon, joka ei ole kovin kivaa.

Ja mitä jäin eniten kaipaamaan, on juuri se itse vaelteleminen. Kaikissa FF'issä on se ennen ollut mukana. Että saa itse juosta paikoissa, liikkua kaupungista A kaupunkiin B, menemään luolastosta C luolastoon D. Mutta tässä pääsee tutkimaan laajemmin ainoastaan niiden sivutehtävien ansiosta. Se oikeasti rasittaa.

Mutta en minä tätä nyt ihan täysin vihaa. Mutta en nyt tästä erityisemmin pidäkään.

[Wanta]

Itekkin tuli peli läpästyy joskus tuossa hiukan ennen kesälomaa. Hyvä peli minuun mielestä !
Perusteluja... Noh ensinäkin peli taisi täyttää kaikki odotukseni Zackin ja koko tarinan suhteen. Peli syvensi VII tarinaa juuri sopivassa määrin ja toi paljon muistoja mieleen itse FFVII seiskan tarinasta (SPOILER:Kohtaus Shinra Mansionin kellarissa missä herra Vincent oli nukkumassa pisti naurattamaan).
Ison plussa tulee Zackista. Aivan mieletön hahmo ! Jopa tässä meidän versiossa ääninäyttelykin oli täysin nappiin. Ja ainiin...Seppoa melkein unohtui ! Oli sinänsä hämmentävä ja samalla mukava nähdä Sephiroth aivan toisenlaisena henkilönä - sanoisinko aivan että "Hyviksenä"
Kaikkiaan tosi nakki peli PSP:lle, varmasti yksi parhampia pelejä laitteelle. Ylemällä postaajalla tuntui olevan haitallista pelin pituus. Minusta se oli juuuri sopiva eikö olisi kaivannut yhtään pidennystä. Ja ottakaahan huomioon että kyseessä on kuitenkin PSP peli ja varmasti yksi PSP:n pisimmistä peleistä tarinansa puolesta !
-Suosittelen kaikkia kykeneviä kokeilemaan. Ehdottomasti.

[fazerin sininen]

Nyt on pakko kysyä, kun tämä voi ratkaista erään vaikean päätöksen (ostaakko vai eikö ostaa). Eli onko tarina tässä semmoinen "tuodaan sata uutta hahmoa, jotka salaperäisesti vaikuttavat alkuperäiseen ja ovat sängyn alla piilossa alkuperäisen aikana" vai "tuodaan uusia hahmoja, jotka ovat tärkeässä osassa kyseisessä pelissä, mutta alkuperäisessä tieto hahmoista saattaa tuoda uuden näkökulman asiaan tjsp."?

Koska minä ole olen jo kyllästynyt näihin "sepolla olikin oikean pelin aikana 5000 kopiota talon sisällä ja sitten niillä on kyky muutta Sepoksi seuraavan keskinkertaisen elokuvan/pelin lopussa".

[Para5ite]

Miten itse käsitin arvosteluista sun muista niin Crisis coressa selvennetään niitä epäselviä kohtia ja tuodaan vain muutama uusi hahmo. Enimmäkseen näitä vähemmässä osassa olleita tuodaan eteen ja kerrotaan niistä.

Vaikka lyhyttä pelistä poudattiin niin silti ostan sen ja sen jälkeen playstation storesta lataan final fantasy VII:n (kyllä sen alkuperäisen vanhan minkä jokainen meistä on joskus pelannut läpi) ja pelaan sen psp:llä mikä tulee olemaan hienoa... vanha klassikko psp:lle vanhoilla kunnon räkä grafiikoilla

Mutta crisis core on ainakin itselleni pakko ostos ja ostan sen heti kun koulut alkavat (netistä siis)

Jos omistaa psp:n ja ei aio tätä hankkia nii sillon sata varmana missaa yhden parhaimmista peleistä pitkään aikaan.

[Physe]

Nyt on pakko kysyä, kun tämä voi ratkaista erään vaikean päätöksen (ostaakko vai eikö ostaa). Eli onko tarina tässä semmoinen "tuodaan sata uutta hahmoa, jotka salaperäisesti vaikuttavat alkuperäiseen ja ovat sängyn alla piilossa alkuperäisen aikana" vai "tuodaan uusia hahmoja, jotka ovat tärkeässä osassa kyseisessä pelissä, mutta alkuperäisessä tieto hahmoista saattaa tuoda uuden näkökulman asiaan tjsp."?

Koska minä ole olen jo kyllästynyt näihin "sepolla olikin oikean pelin aikana 5000 kopiota talon sisällä ja sitten niillä on kyky muutta Sepoksi seuraavan keskinkertaisen elokuvan/pelin lopussa".

Crisis Coren tapahtumat ja hahmot sijoittuvat juonellisella jatkumolla ennen alkuperäistä FFVII. Crisis Coressa on paljon hahmoja, jotka esiintyvät myös seiskassa, tavalla tai toisella. Suurta kasaa uusia hahmoja ei tule, Crisis Coressa tärkeitä ehkäpä pari kappaletta. Kuitenkin suurin osa juonesta ja hahmoista on selkeästi liitoksissa seiskaan, eikä tämä ole mikään irrallinen/jotain ihan randomeita uusia puolia tuova peli. Seiskan tuntemus tuo kyllä omaa fiilistä tähän peliin ja toisaalta tämä täydentää tietoja ja taustoja seiskasta.

[Jubei]

Voisin hieman omaakin mielipidettä laittaa tässä kohtaa kun on joku ~7h takana. Ensinnäkin taistelusysteemi on kyllä paras näkemäni hetkeen. Vaikka yläreunassa pyörivät random reelssit ovat huomattavasti vähemmän satunnaisia kuin päältäpäin näyttää, niin ne tuovat erittäin maukkaan lisän taistelusysteemiin. Minusta on mukavaa että limittejä ja summoneita ei voi itse tehdä, vaan tiitä tulee aina välillä. Toki välillä se limitti tulee heitettyä siihen viimeiseen helppoon vastukseen joka olisi kuollut yhdestä normaali iskustakin, mutta välillä ne osuvat myös juuri oikeisiin saumoihin. Esimerkkinä meinasin kuolla yhteen sivutehtävän pomoon (innostuin hieman pätkimään very hard sidemissioneita) ja juuri kun tilanne alkoi näyttää huonolta niin reelsseistä iskeytyi odini, joka tappoi pomon kerrasta.

Juoni puoli on ainakin tähän asti (Zackin ylentämiskohdassa) ollut ihan mielenkiintoinen, joskin alun juoni on herättänyty enemmän kysymyksiä mitä se on antanut vastauksia. Tämä toivottavasti paranee loppua kohden ja toivon että juoni selventää/pohjustaa myös seiskan juonta. Materioista voisi sanoa että vaikka systeemi periaatteessa on ns. "sama", niin materioiden luonne on radikaalisti muuttunut. Seiskassa pelattavia hahmoja oli kolme ja materioita tuli lisää sopivaa tahtia. Tässä pelattavia hahmoja on tasan yksi, mutta materioita sataa aivan tajutonta tahtia. Toisaalta tässä toisin kuin seiskassa kaikkia materioita ei ole edes tarkoitus kehittää maximiin ja varmasti loppua kohden huonommat materia menettävät tyystin merkityksensä. Lähinnä hyviäkin materioita tulee sellaista tahtia, että välillä on oikeasti vaikea päättää että mitä niistä jaksaisi kehittää.

Sivutehtävistä en ole pystynyt muodostamaan kunnollista mielipidettä. Toisaalta ne ovat kaikki samanlaisia: "Mene pisteestä A pisteeseen B tuhoten kaikki viholliset matkaltasi ja kerää kaikki esineet, jonka jälkeen tuhoa pomovastus". Ärsyttävintä on se että ne eivät edes kuljeta pääjuonta juuri mitenkään eteenpäin. Toisaalta jos sivutehtävät ajattelee puhtaana kehityksenä ja tavaranhankkimisena esimerkiksi seiskan kraateripyörimisen tapaan, niin ne käyvät ihan järkeen. Mietityttää vain että mistähän peli pieraisee tuon vaikeustason, varmaan suoraan hahmon levelistä. Itse pieksin joku 6-7 "very hard" missionia, eivätkä ne mielestäni hirveän vaikeita olleet. Ensimmäinen kuolema tuli Wutain "behind the scenes" kakkosan viimeisessä kentässä jossa piti tappaa nämä 5 ns. "wutain champpionia". Tuossa kohtaa meno alkoi tosin olla sitä että jos nämä kerkesivät lyömään, niin kuolema tuli ensimmäisestä iskusta. Hakkasin niistä silti 4/5, mutta viimeiseen menin sitten kuolemaan. Toisella yrittämällä olisi varmasti mennyt lävitse, mutta ehkä voisi palata uudestaan kun on edennyt hieman myös pääjuonessa.

Jokatapauksessa tässä kohtaa on ihan hyvät tunnelmat pelistä, ehkä usko että tulen pettymään jatkonkaan suhteen.

[Inotti]

Et kyllä taatusti tule pettymään loppua kohdenkaan peliin! Juoni muuttuu edetessä aina vain mielenkiintoisemmaksi ja lisää mukavasti kyllä taustatietoa ff7:n juoneen. Crisis Core oli kyllä minun kohdallani ainakin todella suuri yllättäjä, sillä en odottanut peliltä läheskään niin paljoa, kuin mitä se sitten lopulta antoi!

Ja oli mukavan nostalgista nähdä tuttuja hahmoja pitkästä aikaa. ^^

[Unski]

Puolentoista vuoden mittaisen tauon katkeaa väliaikaisesti. Zeesus Kristus Minun Jumalani!

Toisaalta tässä toisin kuin seiskassa kaikkia materioita ei ole edes tarkoitus kehittää maximiin ja varmasti loppua kohden huonommat materia menettävät tyystin merkityksensä. Lähinnä hyviäkin materioita tulee sellaista tahtia, että välillä on oikeasti vaikea päättää että mitä niistä jaksaisi kehittää.

Fuusioiminen. En tiedä missä asti olet tai onko asiasta peli vielä edes infonnut mutta fuusio vailla mitään järkeä tai rajaa. Materia + Materia = Materia lvl 2. Materia lvl 2 + Materia = Materia lvl 3. Ja perusmateriaa saa kaupasta halvalla. Itse nyysin yleensä vihollisilta valmiiksi levelattuna.

Pelin systeemin exploitit aukenivatkin itselleni jossain n. lvl 15+ kun satuin muuten vain varastamaan satunnaiselta rivisotilaalta. Mag++ materiahan se sieltä tippui. Muistin kuinka perkeleen hyvä löytö Mag+ olikaan FF7:ssä. Mag++ jokaiselta perusheebolta? Voi Kristus sentään. Vähän tahkoamista ja olin Mag++ lvl 50:n omistaja. +50 pojoa Magiaan varmisti että tapoin pomoja Thunder loitsulla aivan vasemmalta ja oikealta. Vaikeustaso oli kadonnut aivan täysin, mutta ehkä se oli vähän omaakin syytä. Silti nauratti.

Jokatapauksessa tässä kohtaa on ihan hyvät tunnelmat pelistä, ehkä usko että tulen pettymään jatkonkaan suhteen.

Toivon että maistuu, itse sain pelin halvalla käytettynä mutta lopulta käteen jäi aika hajanainen paketti johon en ole koskenut yhden läpipeluun jälkeen uudestaan. Valtaosa hahmoista tuntui aivan erilaiselta kuin mitä nämä olivat VII:n aikana. Osa tapahtumista vastaavasti joko oudoilta tai suorastaan tyhmiltä. Uusi-Square tyylikin nosti päätään siellä täällä kun kohdattiin aivan merkityksettömiä hahmoja joiden tarkoitus oli vain olla nätti ja tarjota uima-asukohtaus. Aika istuvasti siis itse iskisin pelille 7/10. Bonusnotaattina että varsin nätti PSP-peliksi. Hienot välipätkät. Ääninäyttely keskitasoista, ei aiheuttanut Tidus-tasoista korvien verenvuotoa.

[Jubei]

Pelin systeemin exploitit aukenivatkin itselleni jossain n. lvl 15+ kun satuin muuten vain varastamaan satunnaiselta rivisotilaalta. Mag++ materiahan se sieltä tippui. Muistin kuinka perkeleen hyvä löytö Mag+ olikaan FF7:ssä. Mag++ jokaiselta perusheebolta? Voi Kristus sentään. Vähän tahkoamista ja olin Mag++ lvl 50:n omistaja. +50 pojoa Magiaan varmisti että tapoin pomoja Thunder loitsulla aivan vasemmalta ja oikealta. Vaikeustaso oli kadonnut aivan täysin, mutta ehkä se oli vähän omaakin syytä. Silti nauratti.

Hieman myöhässä tuli nyt kun olen läpäissyt about 3/4 pelistä, mutta totta jokatapauksessa. Varsinkin kun yhdistää vielä tiettyihin materioihin itemeitä, niin tulokset ovat aika messeviä. Esimerkkinä hp/hp+/hp++ materioiden yhdistely jonkun 99 halvan potionin kanssa heti yhdistelyn mahdollistuessa antaa aika mielenkiintoisia % lukuja lisää hp:n. Siinä kohtaa kun suunnilleen yhdestä materiasta saa jonkun 300-400% lisää hipaa alle pelin puolivälin, niin hipa voi helposti kohota lähelle 9 999 rajaa, jolloin olet tuossa kohtaa peliä puoli kuolematon. Siihen päälle hieman curagan yhdistelyä tai vastaavasi paljon aiemmin mainitsemaasi magian lisäystä, niin pystyt kerrasta parantamaan minkä tahansa vahingon joka ei tapa kerrasta.

Toivon että maistuu, itse sain pelin halvalla käytettynä mutta lopulta käteen jäi aika hajanainen paketti johon en ole koskenut yhden läpipeluun jälkeen uudestaan.

Hiton hyvältä tämä on tuntunut, toisaalta vaikka new game+ löytyykin, niin en tiedä onko tälle pelillä siltikään hirveän paljon läpipeluu arvoa. Tosin nyt kun vedän normaalilla, niin ajattelin kerätä kaikki pelin mahtiesineet ja löylyttää kaikki pelin pomot, jonka jälkeen pelin voi new game plussata hardilla ja nauraa "vaikeille" vihollisille.

[Jubei]

Tupla tulee, mutta edellisestä kerrasta on niin paljon aikaa että eiköhän sitä voisi jotain loppukommenttia heittää. Pelin läpäisy tosiaan hieman pitkittyi kun ei tullut hetkeen pelattua, mutta nyt on tämäkin sitten läpäisty. Sen verran voisi yleisesti juonesta todeta että pelin paras juonellinen osuus oli kyllä edelleen Nibelheim. Kohtaukset menivät lähes täysin seiskan mukaan ja kokonaisuutena aikamoinen nostalgiapaukku. Ehkä ainoa mikä tuossa otti päähän oli kohtaus jossa Genesis tuli pyytämään Sephirothilta Jenova Celssejä. Ehkä ainoa kohta pelissä joka olisi voitu jättää pois, vei ikävästi nostalgia arvoa koska Genesiksestä ei kuitenkaan alkuperäisessä seiskassa mainittu mitään.

Loppu oli yllättävän surullinen, vaikka tiesi alusta asti miten tulee käymään. Loppubossi oli älyttömän helppo, tosin johtuen pääosin godlike hahmostani. Kaikki missionit tuli mentyä ja Minerva hakattua. Missioneja oli yleisesti ottaen ehkä hieman liikaa, mutta vaikein pomo oli hyvin tehty. Kaikenkaikkiaan käteen jäi kohtuu kova nostalgiapaukku joka selvensi hyvin seiskaa edeltäviä tapahtumia eikä muuttanut liian radikaalisti mitään. Enkä ensimmäinen kunnon ns."lisäosa" seiskan tapahtumiin jossa ei missään kohtaa tuntunut väkisintekemisen makua.

Kuten aiemmin mainitsin niin uudelleenläpipeluun arvo voi olla kohtuu alhainen, mutta nyt kun saa new game+:lla kaikki mahtikamat alusta asti mukaan, niin kaippa tuo pitää jossain kohtaa myös hardilla vääntää lävitse.

[Substance]

Nyt on minullakin oma Crisis Core. En ole koskaan käsittänyt FF VII:tä "omakseni", mutta ymmärrän miksi se on niin pidetty peli.

Pelkän alun perusteella en sano juuta en jaata. Uskon menon paranevan, kunhan Zack kehittyy hieman ja valinnanvaraa hahmon kustomoinnin suhteen alkaa olemaan runsaammin. Jos jotain kiittelen jo nyt, niin ainakin peli alkoi suhteellisen sutjakasti eikä käynnistellyt itseään kymmeniä pelitunteja niin kuin liian monet muut FF-pelit.

Lisäksi PSP:n kätevyys mahdollistaa nopean session milloin itselleni lystää.

[Substance]

Tuplat, mutta mitäs sitä "kuolleessa" ketjussa vanhoja viestejä editoimaan. Olen nyt läpäissyt pelin.

Ensimmäiseksi, kuka v*tun idiootti nuo tämän pelin Missionit on suunnitellut? Tahkosin niitä tuntikausia ja sain suurin vaivoin nostettua läpäistyjen tehtävien prosentit 33:een. Se riitti, kun alkoi näyttää ettei laatu parane ajan myötä. Eihän noissa mitään muuta kuin grindattu tajuttomat määrät samoissa huoneistoissa ja poluilla. Vaikeustasohan ei normalilla tosin ole kuin vitsi, vaikka sitä vaikeampiakin tehtäviä yrittäisi. Onneksi voi etsiä käsiinsä oppaan ja lukea sieltä mitkä tehtävät ylipäätänsä kannattaa suorittaa, jos aikoo edetä vain valikoivasti.

Tarina ei aivan vastannut odotuksia. Se ei ollut kehno, mutta kaipa olisin toivonut näkeväni useampiakin hahmoja FF VII:stä ja nähnyt maailmaa hieman enemmän, vaikka ymmärrän Squaren säästelevän tarinan elementtejä muihinkin Compilationin peleihin. Juonella on silti ansionsakin. Sephirothin seuraaminen oli äärimmäisen mielenkiintoista ja se kuuluisa Nibelheim-vaihe oli hyvin toteutettu (ehkä juuri sen kohdan takia peli sijoitettiinkin ajallisesti seitsemän vuotta ennen FF VII:tä). Cloud pohjustettiin erinomaisesti FF VII:teen ja jos satunnaisia e-maileja luki, niistäkin pystyi päättelemään kaikenlaista.

Taistelu... Kaipa se on hard-modessa palkitsevampaa kuin näin normaalilla, mutten ehkä anna pelille enää sitä tilaisuutta. Varustelin Jackin perus attack-jäbäksi ja sellaisena hän oli riittävän hyvä. Vahvimmat taikamateriat olivat Wall ja Dark Firaga, niitä enempää en tarvinnut.

En allekirjoita väitettä, että Crisis Core olisi kaikkien fanien pakkohankinta. Tosin jos skippaa lähes kaiken ylimääräisen, saa juonellisesti ihan mielenkiintoisen pelin jonka läpäisy vienee sellaiset 20 tuntia.