Ärsyttäviä asioita animessa?
Eli kysyn teiltä asiaa anime sarjassa mikä ärsyttää.
Ärsyttävä asia voi olla iso virhe jonka olisi pitänyt olla päivän selvää, anime sarjaan valitut musiikit taikka miten henkilöt on animeen tehty. Sellaisia asioita joita olisi voinut tehdä paremmin.
Käyttäkää vapautta ja kertokaa mikä on ärsyttävää.
Muistakaa perustella kunnolla ärsykkeenne.
Viimeksi muokannut Might : 9.1.2005 klo 19:36:10 Syy: Muutama moka
Yasuragi no Tameni
Eniten ärsyttää tällä hetkellä Narutossa Sasuke -niminen hahmo.
Hänet olisi oikeasti voinut korvata ihan kenellä tahansa muulla koska Sasuke on IMO maailman ärsyttävin tyyppi ja ajattelee vain itseään. Varsinkin näissä uusimmissa jaksoissa. Vanhoissa jaksoissa Sasuke vielä menettelee jonkin verran koska pitäähän joka sarjassa olla "pahisangst" mutta uusimmissa jaksoissa on kyllä pikkasen alkanut jo palaa päreet Sasuken kanssa, tekisi mieli tappaa se paljailla käsillä ò_ó
"Mä uskon kuitenki, että lopussa meille kaikille käy hyvin. Eihän tässä muuten olis mitään järkeä."
Näin yleisesti, mikä ainakin tuntuu vaivaavan piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkiä shounen-sarjoja on se, että juoni ei etene järjelliseti minnekään vauhdikkaan alun jälkeen.. Ja kaikki +500 jaksoa on lähinnä sitä mättömistä ja elämää suurempia taisteluita hyvän ja pahan välillä esim. sarjoissa Inuyasha (vaikka onkin lempisarjani), Naruto ja DBZ (ym.jne.etc.)
Mutta SUURIN ykksittäinen epäkohta löytyy sarjasta Full Metal Panic ja sen epäkohdan nimi on Testarossa Teresa.
Mokomassa maailmankaikkeuden p----n ruummiillistumassa EI-OLE-MITÄÄN-HYVÄÄ!!!! Hahmon elämäntehtävä tuntuu olevan suloiselta näyttäminen ja itsensä epätoivoinen tyrkyttäminen sarjan miespäähahmolle. Tessa ei vaikuta muuta tekevän kuin killittävän silmät kyynelistä kosteina suurta pahaa maailmaa ja siinä sivussa tyrkyttävän nuorta kaunista naisenvartaloaan Sousukelle.
-_- doshite????!!!! Vaikka Tessa onkin (pah! mukamas) jonkinlainen lapsinero ja omaa suuren aivokapasiteetin, ei tästä ole minkäänlaisia viitteitä hänen käytöksessään (pieni suloinen Tessa kun on niin avuton ettei välillä pysty kävelemään kolmea metriä pidemmälle kompastumatta omiin jalkoihinsa) Ja 98% Tessan suusta tulevasta puheesta on hyvin tiivistettävissä virkkeeseen: "Voih! Sousuke, pelastit minut taas.. ah, sankarini!"
Kaikista ärsyttävintä on kun sarja alkaa toistamaan itseään liikaa. Eli sellaista 100 jaksoa ihan samaa. Hyvä esimerkki, Ranma 1/2. Aluksi oli ihan mielenkiintoinen ja hauska, mutta sitten kun oli pari kymmentä jaksoa katsonut niin huomasi että sarja alkaa pahasti toistamaan itseään. Samat asetelmat joka jaksolle paikka ja hahmot vaan vaihdettu. Sitten sarja lykkäsikin seikkailuihin mukaan ehkä ärsyttävimmän anime hahmon, Happosai:n. Sen kohellusta sitten seurataan varmaan seuraavat 80 jaksoa, ainakin. Jotka nekin ovat ihan samallaisia jaksosta toiseen, ja 99,5% sen kohelluksista ei ole edes hauskoja. Muutama ihan hauska kohta siellä täällä ei pelasta muuten sen puuduttavaa toistoa.
Now it takes the lotion from the basket. Oh please, mister. Please let me out of here. It puts the lotion on its skin or else it gets the hose again. Yes, that's a good Precious. Okay, now it puts the lotion back in the basket. Please, mister, let me out. It puts the lotion back in the basket! I miss my Mom, mister. I wanna see my Mommy- Put the lotion in the fuckin' basket!
Heh. En ole Ranma 1/2 animea nähnyt, mutta Ranma mangaa näyttää vaivaavan täysin sama toisto-ongelma kuin animeakin.
Toisto on kyllä taidetyypistä riippumatta tuskaa. (Ennen kun joku kerkeää, niin: "Kyllä lähtee!"-tyyppinen toistohuumori voi joissain tapauksissa toimia). Toistoon ja "status quo" ongelmaan törmää harmillisen usein siinä mangassa kuin animessakin. Olisi paljon viihdyttävämpää ja fiksumpaa sarjaa (sarjakuvaa/piirrossarjaa) suunniteltaessa suunnitella kuinka pitkä sarjasta tulee ja kirjoittaa ennen julkaisemista loppu ja alku. Ja pitää siitä kiinni.
Taide ei ainakaan itsearvoisesti toista itseään, manga tai anime joka toistaa ei ole taidetta vaan lähinnä ajanhukkaa.
General Kala, Flash Gordon approaching.
What do you mean Flash Gordon approaching?
Open fire! All weapons!
Dispatch war rocket Ajax to bring back his body!
Siis mikäkö animessa ärsyttää?
Ei juonen toistuminen, ei ehkä vähän ärsyttävät hahmot, ne kestää.
Se kun, kaikki osaavat vain katsoa märillä silmillään toisiaan ja kuiskia toistensa nimiä ilman mitään sen isompaa syytä. Juuri ikuinen nimien toisto alkaa potuttaa. Hei, me tiedetään jo, että se on se ja se ja sen poika!
Puhumattakaan sitten, kun sarjoissa voidaan hyvinkin käyttää sellaiset puolisen minsaa kuvaamaan sitä, kun angst sankarimme talsii kopisevine kenkineen/saappaineen pitkin katuja ilman sen kummempaa suuntaa. KOPS, KOPS, KOPS ja äksyjä viirusilmiä. No kaipa se joka jaksoinen puolituntinen on jotenkin saatava täyteen.
Monet sarjat ovat myös ikävän vakavia ja hahmot kuin seipään nielleitä pollistelijoita.
Ikuiset naisongelmatkin kyllä löytyy. Tyttö suorastaan ehdottelee siinä ja mieshahmo ei osaa sanoa mitään ja lähtee vain livohkaan. Yleensäkin aihe 'minä ja millainen on fiilikseni' on sitä tasoa, että suurin osa hahmoista voisi olla tunnevammaisia.
Sitten tämä on kevyesti off-topic, mutta sekin myös jaksaa ärsyttää, että monet ihmiset vinoilevat minulle siitä, kun lukemissani normaaleissa sarjakuvissa - ei siis manga- pomppii sankaria jos monenmoista tehden ties mitä ihmeitä eksoottisissa asuissaan. Sitten saan kuulla vinoilua ja arvostelua siitä kuinka typerää tämä on.
Kun sama vinoilija lukee sen manga muodossa tai töllöttää animena, niin jokin synapsi tai rele hänen aivoissaan napsahtaa paikalleen ja eipäs se enää ole niin tyhmää, kun sen tekee isosilmäiset piikkitukat.
Sitten kun sen tekee vähän normaalimman tai inhimillisemmän näköinen vesseli niin:" Siis toihan on IHA tyhmää, ei tollasta vois ikinä tapahtua. Ja ihan tyhmä asu hei, en tykkää yhtään. Paljon parempi oli sillä yhellä tyypillä Siinä ja Siinä mangassa, joka olis varmaan menny kukkakimpusta ja sateenvarjosta."
Että sellaista palautetta näiltä main.
Asiaa. Eli suurin osa Animesta ärsyttää aika lailla. Mutta siedän kyllä joitain tiettyjä joita en nyt viitsi mainita, ehkä myöhemmin.
Oikeastaan ainoa varsinainen suu on Piirrostyyli: Useimmissa Anime sarjoissa ja leffoissa terävät nokat, suuret silmät ja piikikkäät hiukset aiheuttavat pahemmanlaatuista ärtymystä.
Myös hyvin yleinen liioiteltu tunnetilojen ilmaisu on yksi ikävä seikka. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan, koska en osaa sitä selittääkkään.
Tätä ei tietenkään löydy kaikista ja se on hyvä.
Olen kuitenkin elokuvafriikki joten kunnioitan kuitenkin Animea yhtenä elokuvan muotona ja jos noita seikkoja ei löydy(eikä kaikista löydykään) voi kuoren alta paljastua ihan hyväkin kokonaisuus.
Muutenkin olen Japanilaisen kulttuurin kannattaja. Esimerkiksi Japanilaisista elokuvista tykkään oikein paljon.
It is time to keep your appoitment with the Wicker Man"
Yleensä ärsyttää juoni. Huono juoni tai pahimmassa tapauksessa lähes juoneton anime on hirveää. Hyvänä esimerkkinä edelleen tuo DBZ. Lähes koko sarja on pelkkää tappelua. Juoni on tökerösti piilotettu tappeluiden taakse. Tyyliin tapetaan ensimmäinen vihu joka kertoo että lisää vihuja on tulossa. Treenataan, tapetaan lähdetään toiselle planeetalle tapetaan lisää ja lopuksi tapetaan vielä vammainen purkkapallo.
Yleensä myös animessa/mangassa päähenkilö on joku supermies tai sitten omaa jonkun erikoiskyvyn tai on muuten vain superhyvä tappamaan tai taistelemaan. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta kaikki anime mitä itse olen katsonut, niin on juuri tällaista. Jos päähenkilö olisi kerrankin ihan tavallinen ihminen niin voisi olla parempi.
Itsensä toistaminen tai huonot hahmot ärsyttävät myös.
Mies voi rakastaa montaa naista mutta vain yhtä jalkapalloseuraa
Voisinpa vielä kirjoittaa omista ärsykkeistä.
Henkilöiden yliasteinen kiukuttelu. Se ärsyttää suurissa määrin. Tietenkin tämä kiukuttelukin toimii joissakin anime sarjoissa mutta jos sitä aletaan suurenteleen Teinimäiseksi "vihaan teitä kaikkia" menoksi niin homma ei oikein enää suju niinkuin sen kai pitäisi toimia.
Tietenkin Asiaan voi vaikuttaa kulttuuri erot he pitävät jostakin toisesta ja me taas pidämme toisesta.
Yasuragi no Tameni
Amen to that, sister! Eli olen ihan samaa mieltä kanssasi.Alunperin kirjoittanut Seras
Ensinnäkin, Sasuke on raivostuttava angstipelle, joka todellakin ajattelee pelkästään itseään ja tekee kaikkensa, jotta maailmassa olisi vain "minä, minä ja MINÄ!" Ja niinhän hänen maailmassaan onkin. Piste. En ole koskaan pitänyt koko hahmosta, enkä tule ikinä pitämäänkään, ellei hän tee parannusta ja mene Shinon kanssa naimisiin, mikä tuskin tulee tapahtumaan sillä sillä nimenomaisella hetkellä kun Kishimoto sellaista toteuttaisi mangaansa, suuri joukko homofobisia faneja tulisi joukkohakkaamaan hänet. Melko varmasti. ^^'
Tämän suurimman riesan lisäksi animessa ylipäätään ärsyttää toistuva juoni, tyhjät ja persoonattomat hahmot, raivostuttavat, hermojaraastavat taikka muuten vaan sarjaan sopimattomat musiikit myös hiukkasen ärsyttävät. Samaten juonettomuus taikka wannabe-juonet, joilla perustellaan tarpeetonta hakkaamista. *köhköhDBZköhköh*
Ainiin, ja piirrostyyli, joka on sitä tavallista sontaa eli hyppyrieniä ja kolmen lautasen kokoisia silmiä yhdistettynä kumisiin naamoihin ja muovihiuksiin. TUO on jo paha juttu. Kyllä, en pidä ollenkaan siitä tavallisesta piirrostyylistä, joka esim. Slayersissä taikka Slr. Moonissa on. Sen sijaan jos on jotenkin erikoinen piirrostyyli, joka miellyttää silmää eikä ole häiritsevä on enemmän minun makuuni.
narinnarinnarin.
ihan ensimmäisenä (ja varmaan kaikkein painavimpana kohtana) voisi mainita monissa sarjoissa jaksojen lyhyyden. vajaat 25 minuuttia miinus alku- ja lopputunnari miinus edellisen jakson kertaus miinus kymmenesti toistuvat flashbackit miinus ylimääräiset 'melodramaattiset' sekunnit, joiden aikana tuijotellaan paikallaan tapittavien (pää)henkilöiden pärstävärkkejä. jos pääsyy on se, että kyseisestä sarjasta on vielä mangakin puolivälissä ja anime halutaan tehdä kaavalleen samalla tavalla (ohhoh, joko kuulostaa narutolta?) niin tunkekaa sinne väliin niitä fillereitänne...
...josta päästäänkin seuraavaan kohtaan. ne fillerit. minulla ei ole mitään hyviä fillereitä vastaan ja monesti ne ovat ihan kiva lisä sille mitä mangassa nähtiin, käsittivät ne sitten vain muutaman minuutin palan yhtä jaksoa tai monta episodia. hermojani raastavat lähinnä ne filler arcit, jotka eivät juurikaan liity alkuperäiseen tarinaan mitenkään, joissa on tyhmät sivuhahmot ja jotka pahimmassa tapauksessa tunkevat mukaan sellaista yli-/ alilyöntiroskaa, että monelta teorialta menee itse sarjassa pohja ihan pelkästään noissa ylimääräisissä jaksoissa tehtyjen mokien takia. muistaako joku vielä aoin?
ajoittainen säästöbudjetti jonka huomaa joissakin sarjoissa harmittavan hyvin. ensin tulee kymmenen jaksoa keskinkertaisen hyvällä grafiikalla, muutama suorastaan loistavalla, taas pari keskinkertaisella... ja sitten yksi aivan törkeän näköisellä puurolla. hahmot eivät näytä itseltään, liike tökkii, kuvakulmat ovat suoraan sanottuna helvetistä ja suun liikkeiden ja ääninäyttelyn synkronointi takkuaa. karsikaa vaikka vähän niitä upeimpia episodejanne ja yrittäkää pitää laatu tasaisena, okei?
sasukesta valittavat narisijat. hiphei, onhan se herra suhteellisen itseään täynnä eikä mikään tämän (tai toisenkaan) pallonpuoliskon pirtein eliö, mutta ei muuten ole sarjan ainoa hahmo. ja pakko tunnustaa, tuossa tilanteessa ja tuon kokeneena olisin itse todennäköisesti paljon vittumaisempi tapaus. alkaa vähitellen tuntua siltä, etteivät ihmiset osaa kuin vihata tai rakastaa ko hahmoa. (ja juu, eipä tyyppi minunkaan suosikkini ole, ennemminkin päin vastoin, mutten silti viitsi narista kun sarjasta monta paljon latteampaakin tapausta löytyy. välillä vaikuttaa vähän siltä, että sasuken persoona on liian monimutkainen suurimmalle osalle valopäisestä animekansasta.)
ja se ettei orochimarua näytetä enempää.
01000100 01000001 01001101 01001110 00100000 01010100 01001000 01000101 00100000
01010000 01000001 01010100 01010010 01001001 01001111 01010100 01010011 00100001
Yleisesti animessa rassaa monesti ns. "Monster of the week" - teema, jota voisi suomalaisittain luonnehtia Pokémon-ilmiöksi kyseisen sarjan ollessa luultavasti maassamme tunnetuin tätä teemaa toistava anime. Kyseessä on siis tilanne, jossa päähahmo(t) kompuroivat tilanteesta toiseen ilman kummempaa syytä kuin että "täytyy olla Pokémon-mestari" (lausetta voi muokata vapaasti kuvaamaan mitä tahansa animea) ja tilanteet ovat käytännössä samoja mutta eri "hirviöillä", tarkoitettiin hirviöllä sitten uutta pokemonia tai vaikka vain jotakin juonen kannalta yhdentekevää hyypiötä. Joka jaksossa on uusi örveli, joka ei palvele mitään muuta tarkoitusta kuin todistaa sankarin voimakkuutta tai hyveellisyyttä. Monet animet sortuvat tähän jossakin vaiheessa, elleivät ole erittäin lyhyitä tai ellei niillä ole mitään tekemistä sankaruuden kanssa.
Toinen ärsyttävä piirre on naishahmojen stereotypiat. Joissain animeissa on naispuolisia hahmoja joilla on aivotkin päässä, mutta vähnintään puolissa sarjoista naispääosaa esittää joko testosteronitäyteinen machomimmi joka paukuttaa miespäähahmo(j)a yhtenään kilometrin korkeuteen (Esim. Ranma ja Love Hina) ja toinen malli on tämä vanha tuttu turvallinen "Damsel in Distress" - malli, joka antaa pahiksen noin vain napata itsensä ja sitten nököttää kiltisti sellissään/häkissään/ketjuissa pahiksen valtaistuimen vierellä odottamassa että uljas prinssi saapuisi pelastamaan eikä varmaan tajuaisi pakotilannetta vaikka joku työntäisi hänelle tiirikkanipun suuhun ja sanoisi että koko päämaja on tyhjillään viikon ajan.
Ei agressiivisissa tai avuttomissa naisissa sinänsä mitään vikaa ole, kunhan vain eräät oppisivat olemaan viemättä niitä liian pitkälle. Sama vika on testosteronitäyteisissä miehissä jotka eivät muuta osaa kuin öristä ja lyödä nuijallaan ja pelastaa naikkosensa pulasta.
Ja lopuksi on se kaikkien rakastama toisto. Toistoa on tietenkin myös edellä mainitsemani "Pokémon-ilmiö", mutta kaikki muutkin toiston lajityypit saavat minut näkemään punaista.
Viimeksi muokannut Bananasplit : 11.1.2005 klo 7:30:28
Ei se ole helppoa kellään.
Niinpä niin. Mamma toikin jo sen tärkeimmän/olennaisimman syyn kitinälle esiin. Monissa sarjoissa jaksojen lyhyys on hermoja raastavaa. Tuntuu, että homma ei ehdi etenemään paljoakaan ennen kuin lopputekstit läjähtävät ruutuun. Ainoa asia, joka jää jaksosta mieleen, on jonkun hahmon vihainen/iloinen/surullinen nassu, jota on esitetty niin paljon yhden jakson aikana, että mielikuva tästä porautuu aivan varmasti takaraivoon eikä lähde ennen pääsiäistä sieltä pois. Jaksot ovat usein sisällöllisesti kääpiökasvuisia eikä se ole mukavaa.
Myös jokaisesta animesta löytyvä bimbo. Iso rintavarustus (ei aina pakollinen), kitisevä ääni, isot märät silmät ja "neito pulassa"-asenne, ei herranjumala, ampukaa minut. Tämän takia minä suosin gravitationia, siinä ei tätejä suuremmin esiinny, ei ainakaan tuossa muodossa. Minä vain en pidä tuollaisista stereotypioista, en yhtään.
Muttah.. Anime on kivaa jee jee.
En ole laumaeläin.
Olen mieluummin yksin oikeassa kuin ryhmänä väärässä.
Rasitusvamma.
Ärsyttävintä animessa on, että sitä tungetaan nykyään kaikkialle. Jos osaa piirtää kolmion muotoisen pään ja suuret silmät on SUURI taiteilija ja kaikki teinixit ja ynnä muut yhtä rasittavan oloiset ihmiset jotka antavat ymmärtää että heidän aivojensa tilalla on pumpernikkeliä, arvostavat kyseistä taidemuotoa. Oikea anime ja manga on kunnon leikittelyä valolla varjolla ja väreillä, eikä sitä että piirretään muutama hassu viiva ja sitten ollaan suuria anime asiantuntijoita.Harmi ettei pikkukylien kaupoista löydy kunnon animea ja mangaa koko kylän nähtäväksi, että ihmiset tajuaisivat että kyse on IHAN OIKEASTA taidemuododsta, eikä pikkupenskojen värityskirjoista.
Niin, no asioista todellakin voi olla montaa mieltä ja onhan se typerää valittaa jostain yhdestä vaivaisesta hahmosta. Mutta esimerkiksi kun kävin hahmoja päässäni läpi, en itse löytänyt yhtäkään nuorta herra Uchihaa tylsempää ja ärsyttävämpää hahmoa. Hyvä on, yhden löysin. Lisäksi ihmisiä on varmaan sinunkin tietojesi mukaan erilaisia, joten kaikilta ei voi olettaa että hän sietäisi juuri tuontyyppistä käytöstä kuin Sasuken. Enkä todellakaan usko, että monetkaan ihmiset ovat tarpeeksi syvällisiä ymmärtämään kaikkia hahmoja, joten turha kutsua muuta maailmaa valopäiksi, tuskin itsekään kaikkea tiedät tai ymmärrät. Ja voisin nyt vielä sanoa, että vaikka elämä potkii päähän ja kokee ikäviä asioita, ei silti tarvitsisi näyttää koko ajan siltä kuin olisi perse naaman tilalla, olla töykeä ja vain hokea kuinka itse on paras ja kuinka kaikki ovat vain tiellä. Kyllä, en itse pystyisi olemaan tuollainen vaikka kaikki ympäriltä kaatuisi ja muuta, mieluummin vaikka muuttaisin yksin vuorille kolmenkymmenenseitsemän vuohen kera kuin häpäisisin itseni olemalla koko ajan kärttyisä, itsekäs, muka-cool ja ennen kaikkea epäkohtelias 24/7.
Ja jotten nyt vetäisi tätä aivan täysin offtopiciksi ja valitukseksi vain yhdestä asiasta, sanottakoon että minuakin tympivät sekä fillerit että vaihteleva piirrosjälki, jossa todellakin usein ovat liikkeet toteutettu huonosti. Otetaan siitäkin esimerkiksi nämä Naruton hiukkasen uudemmat jaksot, joissa suurimmaksi osaksi 'matkustetaan puissa'. Niissä hahmot näyttävät kuin lentävän puiden läpi tehden välillä jotain outoja pakkoliikkeitä ja nykivän edestakaisin. Hyppiähän heidän pitäisi eikä todellakaan lentää!
Kirjoitussäännöt
Vastaa siteeraten
