FF7 Advent Children - keskustelua elokuvasta (RUTKASTI SPOILEREITA!)

[Lord JF]

Itsekkin tuon viime yönä katsoin kun olin ensin löytänyt kunnolliset tekstit.
AC ei elokuvana mikään ihmeellinen ollut, mutta ei sen toisaalta tarvinnutkaan. Jos mielipiteeni tiivistäisi niin AC oli juuri niin hyvä kuin mitä olin arvellutkin. Ei yhtään sen huonompi eikä parempi.

Lehva tarjosi kyllä hyviä taistelukohtauksia ja kelvollisen juonen. Suurin onkelma oli juuri tuo lyhyys eikä toinen puolitoista tuntinen olisi ollut lainkaan pahaksi (päin vastoin) ja tapahtumat etenivätkin vähän liian nopeasti ja pinnallisesti.

Hyvä maku minulle kuitenkin pääasiassa jäi leffasta ja kyllä VII sai arvoisensa jatkon. Oikeastaan ainoa asia mikä minua enemmän jäi vaivaamaan oli tuo Sephirothin ilmaantuminen tai pikemminkin sen yhtäkkisyys. Kajad puristaa Jenovan päätä itseään vasten ja muuttuu yhtäkkiä Sephirothiksi. Ei hyvä sen olisi pitänyt olla jotain paljon dramaattisempaa. Myöskin lopputaistelulta olisin toivonut enemmän ja Sephiroth kellistyi liian nopeasti vaikka hieno tappelu se olikin. Sephirothin rooli elokuvassa nyt vain jäi tuohon yhteen tappeluun joten olisi siitä voinut tehdä vieläkin hienomman ja isomman.

Kuiteskin hyvä leffa oli ja nyt minun tekeekin (taas vaihteeksi) mieli pelata FF VII:aa oikein urakalla. Katsoo uudestaan taas sitten kun on peli vedetty vielä kerran läpi.

[okkis]

:OOO katoin sen just, OMG
Paras leffa ever sanoisin, oikeesti melkeen märisin :E tai siis, sanotaan näin että ff7 todellaki oli mun "elämäni" peli, ja tää oli loistava jatko :'( <3<3<3<3<3

Mut hei, viimeksi kun pelasin ff7:n läpi siitä on aikaa joten täytyy kysyä:
Oliko Zackilla ja Aeriksella jotain juttua, tai siis tarinan mukaan ff7:ssa(todennäköisesti tuo mainittiin pelissä, ei missään foorumeilla)
leffasta en löytäny sitä :<

EDIT:

Ja tosiaan, keiden lapsi se Danaal/Nadaal tai joku punatukkanen kakara nyt oli?
Tai siis ainaki sano et Tifan, mut kuka on isä ? :o

[Purity]

Unohtui muuten lisätä tuohon omaan tekstiini, että vaikka lopun jeesustelusta en varsinaisesti pitänyt niin korvaukseksi se Aeriksen kirkossa ilmestyminen oli oiva lisä ja viittaus peliin. Kaikkihan toki muistavat tämän haamun ilmestymisen siellä samaisessa kirkossa. Minä tykkään. <3

okkis

Oliko Zackilla ja Aeriksella jotain juttua, tai siis tarinan mukaan ff7:ssa(todennäköisesti tuo mainittiin pelissä, ei missään foorumeilla)

Zack ja Aeris seurustelivat ennen pelin varsinaisten tapahtumien alkua.
Suosittelen tutustumaan tähän erinomaiseen ketjuun mikäli FFVII:n tarina on jäänyt vähänkään epäselväksi tai muuten vain päässyt unohtumaan. :]

Ja tosiaan, keiden lapsi se Danaal/Nadaal tai joku punatukkanen kakara nyt oli?
Tai siis ainaki sano et Tifan, mut kuka on isä ? :o

Denzel? Käsittääksenihän nämä olivat orpoja. Tifan biologinen lapsihan tuo ei ole, mutta epäbiologisesti (joo aivot toimii täysillä tähän aikaan, hieenoja termejä) Tifa kaiketi sitten lapsukaisen äiti on.

Leffa alkaa katoamaan muististani jo nyt. Pitänee minunkin katsella se uudestaan vähän tarkemmin tässä lähipäivinä. :]

[Nuuppu]

minusta tuntuu että olen täällä ainut ketä oikeasti PITI Renon ja Ruden sähläilyistä. Ne olivat aivan mahtavia ja saivat repeilemään koko leffan ajan. En kyllä tiedä millaisia heidän olisi pitänyt olla kun en ole FFseiskaa vielä läpi pelannut, vaikka tapahtumat tiedän kyllä suurin piirtein.

Ja Aeris. oikeasti. taidan olla myös ainut ketä raivostutti se että hän tunki koko ajan leffassa esille. ehkä hän oli tärkeä ja blaa mut on KUOLLUT. tavallaan mielenkiintoista miten kuollut voi olla niin isossa osassa leffassa mutta toisaalta hirveän ärsyttävää. ainut Aeris-kohta mistä kyllä pidin oli leffan loppu. siis kun Aeris ja Zack olivat siellä kirkon ovella, oli siinä kyllä itkun pidätystä. se oli minusta leffan kauniimpia kohtia.

leffan loppu oli kyllä muuten ihan pylly. loppui tosi huonosti minusta. ja muutenkin leffasta puuttui SE JOKIN. mutta en kyllä väitä ettei se olisi ollut hieno ja ihana ja kaikkea. rakastan sitä leffaa ja varmaan tästä viikon eteenpäin katson sen pävittäin. mutta onhan sitä leffaa tullut tässä odoteltua parisen vuotta(?) niin oli vihdoinkin ihanaa päästä se näkemään.

huuuh, koitan nyt rajoittaa tekstin määrää ja tiivistää hyviä ja huonoja puoli minusta.

itse pidin tappelukohtauksista. ne antoivat minusta leffalle sen jonkin juuri oikein meiningin ^______^ parasta antoa oli RenoYazooRudeLoz-tappelu. ja muutenkin. tappelut <3 kunnon visuaaligrafiikkablaapläjäyksiä.

leffan huumori oli minusta ykkösluokkaa (vaikka vähäistä). renolle nauroi todella paljon ja Lozin kännykän soittari on jo nyt legenda

rakastuin leffan musiikkiin heti ensikuulemalta. ja minusta oli mukavaa että leffaan oli laitettua uudelleentehtyjä versioita FF7:n musiikeista.

huonoa oli sitten tosiaan se juoni (mikä juoni?). sitä ei tuntunut olevan lainkaan, tai jos oli, se jäi minusta liikaa taka-alalle. mutta ehkä minulta jäi jotain olennaist tajuamatta.

hahmot olivat minusta tehty tosi mukavasti paitsi Redin ääni minua vähän hämmensi. minusta se oli varsin outo ja olisin odottanut aivan toisenlaista. mutta muitten äänet olivat varsin mukavat.

ja kyllähän sitä tuli kiljastua varsin fanityttömäisesti kun Sephy tuli kuvioihin. minusta oli hienoa ettei hän varsinaisesti tullut takaisin vaan Kadaj tavallaan muuttui häneksi tai jotain. ja oli se hienoa nähdä Cloudin ja Sephyn tappelevan. minuakin alkoi toki ihmetyttämään että miten Cloudista on tullut niin voimakas että sai hakattua Sephyn hengiltä niin lyhyessä ajassa ja yksin? onhan se Sephy saanut siellä "muhia" jo parisen vuotta ja kerätä voimia.

daah. selitin sittenkin liikaa..

[Frostwind]

Kai minunkin täytyy avata sanainen arkkuni...

Leffa oli n. 8+ arvoinen. Juoni haiskahtaa väkisin väännetyltä mutta taistelukohtaukset olivat todella tyylikkäitä, varsinki Tifa vs. Loz. Pidin siitä todella paljon.

En jaksa ruveta tässä rustaamaan mitään pitkiä arvosteluja, joten lyön pyötään plussat ja miinukset.

Plussaa:

-Taistelukohtaukset (varsinkin Tifa vs. Loz, ihana <3)
-Reno & Rude
-Tuttu FFVII tunnelma

Miinukset:

-Sephirothin ilmestyminen (antakaa kuolleiden levätä)
-Muiden hahmojen dialogin vähyys

Kysymyksiä:

-Mistä nou SHM:ät oikein pöllähtivät?
-Highwind = Sierra?? (Onko HW FFVII:n japsiversiossa Sierra??)

[Ben]

-Mistä nou SHM:ät oikein pöllähtivät?

Sen kun itsekin tietäis.

-Highwind = Sierra?? (Onko HW FFVII:n japsiversiossa Sierra??)

Eiköhän kahdessa vuodessa kerkeä modifioimaan alusta entistä paremmaksi. Se on sitten ristitty Sierraksi. Näin maalaisjärkeä käyttäen.

[Serak]

Joo eipä tuo oikein iskenyt minuun vaikka nättihän se oli kuin sika pienenä... taistelu kohtaukset oli makeimmat mitä on aikoihin nähty...

Mutta syihin miksi ei iskenyt... lähinnä siksi että koko ajan tuota katsoessa tuli sellainen fiilis että kyseessä on pelkkä fanitus tuote ja siitä johtuen minulla ainakin oli sellainen fiilis että SE heitteli hahmoja sisään ihan vain sen takia että saataisiin jokaisen hahmon "screentime" täyteen jotta kaikki fanit olisivat tyytyväisiä... Eihän siinä mitään onhan FFVII oman Top10 RPG listan sijalla 3 tms mutta en ole oikein ikinä suhtautunut fanitukseen hyvin joten siinäpä se ><

Nostalgian nälkäänhän tämä on erinomainen mutta nyt jään vain pelonsekaisin tuntein odottamaan josko ne tekevät FFVII remaken vaiko FFVII-2 ja kuten nähty on jatko-osat tuppaavat haisemaan ja pahasti (FF-X2)... No time will tell

[Ryyni]

Yrtitetään vastailla noihin kysymyksiin tietämykseni mukaan. Varmaa tietoa tuskin tulee koskaan, joten koitetaan pärjätä.

SHM on ilmeisesti syntynyt samaan aikaan Geostigman kanssa, eli Sephyn henki jaettuna kolmeen osaan = SHM. He myöntävät olevansa vain henkiä ja tuntevansa Sephirothin läheisyyden. Vincent Valentine tietää tämän myös. Odotellaan englannin kielistä versioita selvennyksien toivossa.

Bahamut joka nähdään elokuvassa on itse asiassa Sin Bahamut. Ei siis Bahamut joka seiskassa jakaa Mega Flarea.

Ja Aeriksen ihastuminen Cloudiin johtui aluksi siitä, että Cloudin ja Zackin samankaltaisuus sai Aeriksen vanhat tunteet heräämään.

Ja niinhän siinä kävi että mielipiteet jakautuvat rankasti. Ja aina kun tätä tapahtuu jollain taiteenalalla, on jotain tehty oikein.

[Pyro]

Yääh. *SNIF*
Sain ilkeästi kaverillani katsottua vain pieni pätkä alusta ennen kuin oli pakko lähteä kouluun takaisin. Voisin sanoa että leuka loksahti, oikein kunnolla. Alun katsottuani tein itselleni yhden asian selväksi: grafiikka on sen verta hyvää että odotan loppuunkatsomisen kanssa siihen euroopan DVD julkaisuun.

[Velvety]

No niin. Nyt on tämäkin ihanuus saatu katsottua hetki sitten ja en oikein osaa sanoa mitään. No, yritänpä tähän kuitenkin kertoilla jotakin mielenkiintoista ja kommenttia elokuvasta. Luultavasti spoiler laatikoita ei tarvitse käyttää, kun otsokossa on spoiler varoitus. No niin. Hyvä. :}

Ensimmäiseksi pitää kyllä sanoa, että pidin kovasti elokuvasta. Se oli jonkin verran erilainen kuin olin sen kuvitellut, mutta hällä väliä. Elokuvan alku oli oikein hieno ja mystinen. Harmi kun olin laiska ja en niitä tekstejä jaksanut laittaa, joten ilman tekstejä en oikeastaan saanut mitään selvää, mitä tyypit puhuivat, ei se mitään. Onhan tuossa aikaa katsoa ihanainen leffa uudelleenkin. <3 Mutta niin, elokuva oli mukavan pituinen ja kaikkea toimintaa kyllä riitti ihan mukavasti.

Niin. Minusta hahmot olivat kivoja, etenkin Reno, josta oli tähän elokuvaan tehty varsin hauska heppu. Saipa ainakin nauraa. Myös Rude oli hauska, en tiennyt herran lasien olevan hänelle niin rakkaat, että hänen sydämensä särkyy niiden mennessä rikki. :] Yuffien huomasin olevan omassa persoonassaan koko leffan ajan, se oli hyvä asia, vaikka hän ilmestyikin mukaan siihen vasta loppu puolella, ei se mitään. Ehdin jo säikähtää hänen päässeen yli ilmasairaudestaan. ^^'

Red XIII oli liian hiljainen. Odotin enemmän repliikkejä hänelle, mutta kaikkea ei voi saada. Hienosti olivat saaneet hänen tulisen häntänsä pään sellaiseksi tulisen näköisesti (Olipas sekavaa, ei osaa selittää). Caith Sith oli söötti, Barret nyt oli saanut uuden aseen itselleen tai ainakin siltä näytti, kun muistelee peliä, ei hänellä ihan tuollaista ollut, mutta samapa tuo.

Cid taas oli ihan ok oloinen tyyppi, ainakin minusta. Vinski oli kiva, oma symppis persoonansa, yey~ <3 Tifan vaatteista tykkäsin, mutta tuli mieleen välittömästi joku Kairin ja Rinoan välinen sekoitus. o_O Aerith jäi mieleen parhaiten. Hän oli sellainen kuin pelissäkin oli. Juuri semmonen minun lempihahmo. <3 Cloudkin oli kiva, varsinkin miehen tapa käsitellä miekkojaan. Sillä oli kunnon varasto omassa moottoripyörässään. Kaikki kätevästi käden ulottuvilla. :]

Pahikset sitten. Kadaj vaikutti hiukan mielipuolelta ja kuulosti näädältä. Loz nyt oli semmonen hiukan kumma äijä. Kadajista tuli kyllä helposti Sephiroth mieleen. Sepi, joka ilmestyi leffan loppu puolella aiheutti sellaisen ohmigosh~ reaktion. Nyt kun hänet näkee ihan oikeasti elokuvassa, niin hui kauhia. Hyvä ääninäyttelijäkin hänellä oli, kuten muillakin hahmoilla.

Tarina oli hyvä. Elokuvassa oli pelin idea: semmonen parantava vesisade parantaa geostigmasta kärsivät lapset sekä Cloudin, kun pelissä itsessään oli niin, että lifestream päättää, kuka saa elää ja kuka ei. Se vesisade oli kyllä kiva asia, oli kaunista katsella sitä, kun se pulppusi maasta siellä Aerithin kirkossa. Nättiä. <3 Joo, Aerithin näkeminen elokuvassa oli kyllä hyvä asia, varsinkin lopussa, kun vihdoin ja viimein sai nähdä hänen kasvonsa. Tytteli oli kaunis. :)

Niin. Taistelukohtaukset oli hyvin toteutettu. Tykkäsin kovasti musiikista ja One Winged Angel oli loistava kappale näin uutena versiona. Oikein menevää oli. \o/ Rakastuin siihen kuorokappaleeseen, joka soi elokuvan alussa, kun Marlene selitti jotain menneisyydestä, Aerit's theme oli kaunis minusta unohtamatta tietenkään ihan alussa olevaa pelin alkuvideosakin tuttua Openingia taikka Staff Rollia. <3 Pakko saada tuo soundtrack heti kuin vain mahdollista. Tunnuskappalekin oli ihan nätti, tykkäsin siitä videosta. Tekijäiden tekstit vain hiukkasen häiritsi, mutta eipä tuo mitään.

Elokuva oli loistava minusta ja rakastuin siihen. Taistelukohtauksia ei ollut liikaa ja toiminta oli hyvä asia. <3

[Ryyni]

Reeveä ei tainnut näkyä missään?

Reeve = Caith Sith

Pakko oli päästä sanomaan....

[Fou-Lo]

Tämä leffa pysyi yllättävän uskollisena originaalille FF7:lle, samat hahmot ja niin pois päin. Lempiryhmäni The Turksin kohtaukset lämmittivät sydäntä. Renon ja Ruden tappelu Kadajsin veljeksiä vastaan oli mielestäni elokuvan parhaimpia hetkiä. Minulla on joku outo obsessio sivuhenkilöitä kohtaan.

Ja kun puhutaan sivuhenkilöistä, ei pidä unohtaa Rufusta, tuo mies ällistytti minut. Kahdessa vuodessa hän on kokenut aikamoisen tyylinmuutoksen, pahiksesta niin sanotuksi hyvikseksi. Oli aivan pakko hymyillä kun Rufus pilkkasi Kadajia ja heitti "Äidin" pään rakennuksesta alas ja otti tutun haulikkonsa esiin, jonka näimme jo alkuperäisessä FF7:ssa. Rufus rokkaa. Tästä miehestä tuli lempihahmoni elokuvan aikana.

Jos nyt heitetään jotain kritiikkiä niin se on aivan liian nopea kameran liikkuvuus tappeluiden aikana, ja noita tappeluita oli ehkä hieman liikaa.
Ja ehkä toinen puute oli juonessa...Odotin jotain hieman suurempaa kuin ryhmää joka haluaa Jenovan ja Sephirothin takaisin.

Mukava leffa tosiaan <3

[Ceassa]

Rupesinpa tuossa tuon Ana...nakzen... Ananazin (miten tuo taipuu?) viestin jälkeen tuumailemaan, että miksikäs itsekään tykkäsin Advent Childrenista niinkin paljon kuin tykkäsin. Final Fantasy VII ei nimittäin ole koskaan ollut mikään erikoisen tärkeä peli minulle, vaikka kaikin puolin mainio tekele onkin. FF:ien ja muidenkaan pelien saralla FF7 ei yllä omassa arvostusasteikossani ihan niin korkealle kuin luulisi, vaan monet muut tarinat menevät siitä huimasti ohitse. Mistä siis tämä suuri ihastus AC:hen tästäkin seikasta huolimatta?

Päädyin niinkin yksinkertaiseen ja arkiseen selitykseen, kuin että minua vaan kutkutti niin kovasti nähdä nuo ihanat tutut hahmot ja tuo viehättävä maailma uudestaan pitkän ajan jälkeen. Siitä lähtien kun kuulin että tällainen elokuva on tekeillä, jäin innoissani katselemaan ja odottelemaan kaikenmoisia uutisia aiheeseen liittyen, ja mitä lähemmäs julkaisuajankohtaa tultiin, sitä enemmän innostukseni luonnollisesti nousi. Ikäänkuin olisin pitkästä aikaa matkannut tapaamaan jotain lapsuusaikaista kaveriani, jota en ollut nähnyt vuosikausiin, ja nyt voisin taas viimein nähdä hänet - olkoonkin, että vain pienen hetken ajan - ja vaihtaa kuulumisia hänen kanssaan. Ei ehkä paras mahdollinen vertaus, mutta toivottavasti onnistutte kalastamaan pointtini jostain tuolta välistä. ^^

Katsoin juuri elokuvan tässä ohimennen neljännen kerran, ja nyt pikkuhiljaa sitä alkaa käsittämään että mitä kaikkea tuon puolitoistatuntisen taakse kätkeytyykään. Monet pienet asiat AC:ssa kertovat katsojalle enemmän kuin yksikään huima, monimutkainen juonikuvio, joita elokuvaan olisi voitu pahimmassa tapauksessa yrittää tunkea mukaan liikaakin. Näistä pienistä merkityksellisistä asioista hyvänä esimerkkinä vaikkapa se Cloudin pieni hymy Kadajia vastaan käydyn taistelun aikaan. Cloud huomaa, kuinka tuttu ilmalaiva lähestyy taistelupaikkaa, ja näemme miten Barret, Yuffie ja kumppanit miettivät, pitäisikö heillä mennä Cloudin avuksi vaiko jättää hänet oman onnensa nojaan. Hetken kuluttua ilmalaiva liukenee paikalta, kamera siirtyy Cloudiin, ja tämä hymyilee hiukan. Yksi pieni, melkein huomaamaton hymynvire, johon sisältyy kuitenkin niin paljon. Tämäkin on ehdottomasti yksi elokuvan suosikkihetkiäni, jonka näemmä unohdin tuossa ensimmäisessä postissani mainita. :} Mutta tuo yksi ainoa pieni hymy sai lukuisat ajatukset virtaamaan mielessäni, sai minut muistelemaan FF7:n tapahtumia vahvemmin kuin koko Advent Childrenin "perusjuoni" itsessään. Tällaisia vastaavanlaisia pieniä eleitä, asioita ja merkkejä pystyy bongaamaan elokuvasta useitakin, ja juuri nuo kohdat lämmittävät ainakin tämän fanittajan sydäntä kovasti.

Niinkuin Purity tuolla osuvasti ilmaisi, niin Advent Children on ennen kaikkea mainio nostalgiapläjäys kaikille niille pelaajille, jotka FF7:sta vähääkään tykkäilevät. Muiden on turha odottaakaan, että tämä elokuva tarjoaisi heille juurikaan mitään muuta kuin näyttävää äksöniä ja nättiä grafiikkaa. Mutta etenkin FF7:n ystävien luulisi pitävän tätä lähinnä onnellisena jälleennäkemisenä. Näin minun kohdallani ainakin.

[Kreifi]

Se on nyt sitten nähty. Mitä päälimmäisenä jäi käteen? Wau ja "dääm, odotin enemmän". Olen siis pettynyt, mutta tyytyväinen. Tosin voiko tämän hypen jälkeen olla muuta kuin pettynyt?

Esille on otettu, että nostalgiapläjäyksenä pätkä toimii hyvin. Juuri niin, se on aivan loistava nostalgipläjäys ja lämmittää suuresti tällaista heppua, joka nostaa FFVII pelien ruhtinaaksi. Itse elokuvana (etenkään itsenäisenä) homma ei juurikaan toimi.

Mutta käydäänpä elokuvaan sitten hiukan yksityiskohtaisemmin kiinni. Suurin pettymys oli varmaankin juoni ja tarinankuljetus. Juoni ei ollut hyvä, siinä oli ideaa ja pointtia, mutta se olisi kaivannut hiukan viilaamista ja toteutuskin olisi voitu hoitaa hiukan toisella tavalla. Tarinankuljetus on kyllä jotenkin pelimäistä, aika hirveää huttua, jossa vaan hypitään ja pompitaan paikasta toiseen. AC:ssä oli paljon hienoja kohtauksia, joissa Cloud meni "toiseen maailmaan" tai koki jotain muuta vastaavaa. Nämä kohtaukset yhdistettynä pomppivaan tarinankuljetukseen saa elokuvan näyttämään kaaottiselta mielenosoitukselta. Ei hyvä. Selkeää tarinankuljetusta olisi tämä leffa tarvinnut. Tosin se taisi jäädä puuttumaan leffan lyhyyden takia.

Elementit olivat kohdallaan. Leffassa oli sitä FF-henkeä ja kunnolla. Mutkikkaita kuvioita ja erilaisia hahmoja. Elementtejä oli suureen teokseen, toteutus ei vaan ihan mennyt putkeen. Tai sitten voidaan ajatella, että kun on SE tekemässä jotain FF-juttua, niin se henki tulee automaattisesti siihen mukaan, oli teos sitten millainen ikinä.

Taistelukohtaukset olivat kyllä suurta herkkua, joskin huomasin usein harmittelevani niiden epäselvyyttä ja paikoin huonoa toteutusta. Ne olisivat voineet olla vielä parempiakin. Pääosin tyyli oli kuitenkin aivan loistavasti kohdallaan. Todella hienoa visuaalista nautintoa, aivan upeaa. Tätä juuri odotin tältä pätkältä.

Ja ne Turksit, yleensä en pidä tuollaisista pellekaksikoista, enkä voi sanoa lämmenneeni heille nytkään. No, ne kuitenkin meni ilman suurempia irvistelyitä, joten varsinaisia ärsyttäjiä heistä ei tullut.

Sephirothin paluu oli toteutettu niiiiiin paskasti. Tosin leffa olisi kärsinyt pahasti jos Sepiä ei olisi saatu mukaan. Sepi on oikeasti enemmän kuin joku hahmo, ja hänen "henkiinherättämisensä" ei ole juttu eikä mitään. Sephiroth on olemassa hyvin samalla tavalla kuin Jenova, soluissa, geeneissä, joka puolella. Sephirothia ei voida sitoa yhteen mieleen, yhteen kehoon, yhteen hahmoon. Mutta.. olisi ollut paljon hienompaa jos joku olisi synnyttänyt Sephirothin uudelleen tai Sephiroth olisi luotu jotenkin. Nyt tuollainen pikainen kesken taistelun Sepin syntymä oli vähän vaisu ja typerä. Myöskin Cloudin voitto Sepistä oli aika kuiva, kuten koko elokuvan loppukin. Minä odotin jotain tyylikkäämpää ja komempaa vetoa, mutta eipä ollut SE:llä munaa.

No, nyt ei oikein löydy enää sanoja. Leffa on katsottu kerran ja se pitää kyllä ehdottomasti katsoa uudelleen. Se mikä tämän leffan tarkoitus oli, eli potkia vauhtia Jenova-projektiin, täyttyi. Ideaa tuli taas lisää ja kun kiireet välttävät, niin massiivinen Janova-projekti kyllä lähtee kulkemaan.

[okkis]

No, nyt ei oikein löydy enää sanoja. Leffa on katsottu kerran ja se pitää kyllä ehdottomasti katsoa uudelleen. Se mikä tämän leffan tarkoitus oli, eli potkia vauhtia Jenova-projektiin, täyttyi. Ideaa tuli taas lisää ja kun kiireet välttävät, niin massiivinen Janova-projekti kyllä lähtee kulkemaan.

Tuota, saanko kysyä että mitä tarkoitit tuolla ?

Hmmh, en muista enää mitään koko juonesta, itse asiasta koko pelistä joten kai se olisi taas aloitettava alusta Mutta mietin tässä juuri jotain turhimpia asioita kuten, "Kumpaahan Aeris mahtoi rakastaa enemmän lopussa, Cloudia vai Zackia?" ja "Miksi Cloud ei käyttänyt materioita AC:n tappeluissa?" :E