Nightwish

[Moonstone]

Mieli tekisi mutta en pääse.

Luin muuten lehdestä että Kiteellä (ja vain Kiteellä) myydään Nightwish olutta ja siideri on tulossa. Ai että kun saisi pullon tai kaksi molempia. Siinä olisi sellaiset pullot jotka aukeaisivat vasta kunnon juhlissa joissa on oikeasti juhlimisen aihetta. Taustalla taisi olla sama firma joka markkinoi silloin joskus sitä Linda siideriä. Lisäksi juomat ovat hieman kalliimpia kuin "tavalliset" missä tahansa myynnissä olevat juomat. Mitähän hieman kalliimpia mahtanee tarkoittaa?

Ei sillä että pitäisin erityisemmin alkoholista mutta kyllähän Nightwish olut kuulostaa siltä että pakko sitä on joskus saada juhlistamaan jotain suurta. Yhyy. Haluan Kiteelle.

[Cele]

Juups, eilen oli NW:N keikka. Olisikos siellä ketään FFfinistä? Keikka oli aika mukava ja hauskaa oli, eniten vaan v*tutti eukko joka potki koko ajan selkään. Paljon oli loppujen lopuksi porukkaa, ja kunnon valo ja tuli efektit.^^

[#S#]

Kyllä,Nightwish on mielestäni kyllä yksi suomen parhaimmista bändeistä.Tarja Turusella on upea ääni ja bändin lyriikat ja sanoitukset ovat kohdallaan.
Myönnän,että he todella osaavat tehdä työnsä.

Pidän monista heidän kappaleistaan ja minulla on melkein kaikki heidän levynsäkin,[paitsi Over The Hills and Far away].

[btw Tarja Turunen on käynyt saman taidelukion,mitä veljeni käy nyt ]

Tykkään myöskin heidän soittotyylistään ja musiikkivideoistaan,ne ovat juuri sellaiset,kun pitääkin!

[David A. Mage]

Nyt kun päässä on soinut pidemmän aikaa Wish I Had An Angel, on minun pakko vastata tähän. Toivottavasti minua ei nyt teilata vaikka kyseessä onkin toinen posti ketjuun.

Vaikka onkin musiikkimaku laajentunut tätä nykyä death metaliin asti (black on ilmeisesti se seuraava pysäkki), ei asiat ole muuttaneet sitä seikkaa, että Nightwish on edelleen ehdottomasti parasta mitä olen koskaan kuullut. Harva bändi kykenee pitämään itseään jatkuvassa muutoksessa ilman, että jossain välissä homma karkaa käsistä, mutta se ei ole Nightwishillä ongelma. Vaikka jokainen albumi tuo jotain uutta tullessaan, kaikki pysyy täydellisesti hallussa ja pitää fanin tyytyväisenä ja hänen intoaan yllä.

Tarjan ääni on alkujaankin ollut mahtava ja paranee jatkuvasti. Ja vaikka Tarjassa itsessäänkin olisi tarpeeksi, synkkaa Marcon ääni hänen äänensä kanssa täydellisesti. Tuomas Holopainen säilyttää sävellyksissään ja sanoituksissaan laatunsa sekä onnistuu paranemaan jatkuvasti, ja kuten Infernossakin sanottiin, Oncen laajuuden puolesta hän lienee joko hullu tai nero, ellei sitten molempia. Kaikilla bändin jäsenillä on taitoa julmetusti vaikka minun on huono suuremman musiikillisen lahjakkuuden puutoksen takia mennä mitään sanomaakaan, joskin rumpuihin mieltyneenä voin sanoa Jukan osaavan asiansa erittäin hyvin ja Nightwish on niitä harvoja bändejä, joissa luovan rumpujenkäsittelyn huomaa. Ja FantasMic on edelleen loistobiisi.

Ja joo, minä olin Kiteellä lauantaina. Tunnelmaa latisti hieman Niskalaukauksen perään tullut tyyppi joka spiikkasi Nightwishin sisään ilmeisen huonolla menestyksellä, mutta onneksi onnistui hänetkin unohtamaan kun Nightwish viimein lavalle päästettiin. Ja rahaa paloi, mutta nytpä onkin sinkkuja lukuunottamatta koko tuotanto. Ja tapasin bändin livenä, olkootkin kyseessä pelkkä nimmarinjakotilaisuus. Nyt voin kuolla onnellisena. (Pakko vielä mainita perään, että kun Box Set 3:n (Century Child ja Bless the Child) mukana tuli kortteja, joissa on kussakin bändin jäsenestä edustava kuva, ne näyttivät alkujaankin aivan pelkästään signeerausta vailla olevilta. Kun sitten annoin ne nimmaroitavaksi Jukka aluksi kysyi, että mitäs kortteja oli kyseessä ja vastasin mitä nyt onnistuin hyperventiloinniltani sopertamaan, vastaus oli "Ai ne on niitä helvetin kortteja". Kertoopi kaiketi paljon bändin suhtautumisesta tuollaiseen fanikrääsään. )

Ja Jukka on miun idoli. Jos onnistun vielä tapaamaan hänet, pitää yrittää onnistua aukaisemaan suuni, olkoot sitten kuinka kiusallisen ihkufanimaista käytöstä hyvänsä.

[Sonos_Metallicos]

NIGHTWISH (HAASTATTELU)

"Musiikki riippuu aina paljon sen säveltämisen ajan fiiliksistä, joten tulevaisuudessa kannattaa varautua miltein kaikkeen."

Viattomasta ajatuksesta alkunsa saanut Nightwish on kulkenut vuosituhanteen vaihteessa omia teitään kohti suurempaa ja suurempaa ilmaisua. Angels Fall First, Oceanborn, Wishmaster ja Century Child ovat kasvattaneet yhtyeen suosiota jatkuvasti, minkä ansiosta Nightwish on keikkaillut ympäri maailmaa ja samalla suosion kasvaminen on mahdollistanut myös alati kasvavia kokeiluita, joista viimeisimpänä yhtye pääsi tekemään albumin oikean orkesterin kanssa ja vieläpä yhteistyöhön kuuluisan sovittajan kanssa. Eräs unelma on elänyt ja kasvanut, sen monia osia on toteutunut ja Nightwishin moniulotteinen musiikki tavoittelee kuulijoitaan nyt aivan ennen kuulumattomalla tavalla levyllä Once. Asioilla on aina enemmän kuin kaksi puolta, joten langan toisessa päässä kysymyksiimme vastaili yhtyeen säveltäjä ja kosketinsoittaja Tuomas Holopainen.

http://www.sonosmetallicos.net/haastattelut.php?id=39

[nappa]

Olen aina pitänyt Nightwishiä aika hyvänäkin bändinä, mutta kyllä Once vetää hiljaiseksi. Ei mitään järkeä tuollaisessa musiikissa! Se on yksinkertaisesti liian hyvää! Myönnän warettaneeni Oncen etukäteen, mutta kyllä aidon levyn ostaminen on varmin asia elämässäni tällä hetkellä. Once on musiikillinen mestariteos! Kyllä tämä taustaorkesteri lievästi sanottuna tuo tunnelmaa biiseihin. Korvat vuotaa verta kun tällaista kuuntelee... Holopainen on nero, eihän sitä voi vain kieltää. Olen yllättynyt jos hän ei jossain elämänsä vaiheessa sävellä jotain soundtrackia. Loistavaa musiikkia. Ei oikein osaa sanoa mihin genreen tämän nyt sijoittaisi mutta sillä ei ole väliä. Oncen biisit ovat niin hyviä, jokikinen. Eniten pidän kuitenkin Siren -biisistä. En vain keksi mitään negatiivista sanottavaa! En kykene. Hienoa kun tuota Marco Hietalankin laulamista levyllä on vähän enemmän, sitä on varsin mieluisa kuunnella.

Kiitos, Nightwish. Olette tehneet täydellisen levyn.

[Dimmy]

Korvat vuotaa verta kun tällaista kuuntelee...

Naulan kantaan.



No jaa, koska minulla on sekä loma että sen verran kofeiinia verenkierrossa etten kuitenkaan pysty nukkumaan vielä hetkeen, voisin oikeastaan poistettavaksi joutavan spammin sijasta kirjoittaa pidemmänkin selityksen siitä miksi minä en erityisemmin pidä Nightwishista. Lisäksi Nightwish ynnä muu teini-hevi oli osasyynä tuonne yleiselle puolelle aloittamaani taide-ketjuun.

Heavy metallissa on minulle pohjimmiltaan kyse rumuuden estetiikasta toteutettuna perinteisillä rock-instrumenteilla. Oikeastaan jo tuosta kuka tahansa aivot omaava pystyy keksimään mikä Nightwishissa mättää. Kitarat voivat olla raskaat ja tupla-basaari voi paukkua, mutta kun bändi ei pyri ilmaisemaan mitään heavy metalliin liittyvää niin henkilökohtaisesti tunnen itseni petetyksi. Toisaalta Holopainen & co lainaavat liikaa heavyn tyylikeinoja ollakseen kunnollista rockia. Tämän päälle bändin pohjaa vailla oleva mahtipontisuus häiritsee minua. Noin vertauskuvallisesti on kuin joku hoilaisi jotain tyhjänpäivästä liirumlaarumia kovaan ääneen, vaikkakin sinänsä ihan kauniisti. Nämä argumentit pätevät muuten myös suurinpaan osaan koko power metal-genreä. Omien fantasia-maailmojen musiikillinen julkituominen on ihan ok. Mutta heviä se ei ole.

"Etsä tiiä että genreily on niinq ihan hölmöä" voin arvata jonkun jo sanovan. Sori, Nightwish yrittää itse olla heviä, niin musiikkinsa kuin markkinointinsakin puolesta, joten hevinä sitä on arvosteltava. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että metallin tyylikeinojen lainataan muunkinlaiseen musiikkiin, niin pitkään kun tämä toisenlainen musiikki ei yritäkään olla metallia. Taikka päinvastoin, niin pitkään kun hevin olennaisinta sisältöä ei uhrata näitten muitten elementtien edestä.

Yhtyeen puollustukseksi sanottakoon että silloin kuin Nightwish ei yritäkään olla heviä, hoitaa se hommansa ihan pätevästi. Sleeping sun on kyllä minustakin kaunis kappale, jota kuunnellessa on kyllä kiva istuksia kesällä järven rannalla olutta naukkailemassa ja auringon nousua katsellemassa.

[Vodoun]

Nightwish ei ole koskaan kolahtanut. Ei sitten niin millään. Ärtymyskynnys lähinnä vilkuttaa punaista, jos Tarja pääsee joikaamaan. Dimmy sen sanoikin, sen mahtipontisuus on vailla pohjaa ja biiseihin pettyy.. Se on vähän kuin pinnistelisi kovasti, muttei koskaan saavuta päämääräänsä. Sikäli mikäli kun olen Nightwishin tuotantoa kuullut ja kuunnellut, niin se on todellakin itseään toistavaa. "Hohhoijaa, eiks noi synat kuultu jo siinä yhdessä biisissä?"

Penskana seurailin Nightwishin alkuaikoja ja jo silloin tulin siihen tulokseen, ettei Tarjan laulu toimi. Se ei vaan kolahda. Lähinnä sen takia, että sitä on koko ajan. Toisin taas toimii esim. Tristania, jossa klassis-tyylistä laulua löytyy, mutta vaihteluakin on. Sitäpaitsi Vibeke Stene laulaa kymmenen kertaa kirkkaammin, rennommin ja aidommin kuin Tarja. Tässä toinen korvaa ärsyttävä ominaisuus; Tarjan laulu kuulostaa kurkkulaululta. Siitä puuttuu rentous ja aito kirkkaus. (Eikä kirkkaudella tarkoiteta mitään äänialaongelmia..)

Että näin.. Nämähän ovat mielipideasioita, eivätkä faktoja, mutta näin minun mielestäni.

[amppi]

Nightwish on kolahtanut meikäläiseen todella lujaa Oceanbornista eteenpäin. Pidän ennenkaikkea juuri biisien mahtipontisuudesta ja siitä, että bändi ei ole jäänyt polkemaan paikoilleen ja suoltamaan ulos aina sitä samaa.

Tuomas on saanut luotua useita ikimuistettavia biisejä, ja hänen sanoituksensa ovat - ainakin minusta - vertaansa vailla. Useista Nightwishin biiseistä löytyy myös hienoja sovituksellisia kikkoja, mistä pitää luonnollisesti antaa iso käsi koko bändille. Marcon tulo bändiin oli mitä hienointa, hänen pörisevä basso saundinsa tuo lisää ulottuvuutta Nightwishin musiikkiin. Myös hevilaulajana Marco on loistava, ja hänen äänensä sopii hyvin Tarjan kanssa.

Se täytyy tunnustaa, että en ole niitä suurimpia Tarja -faneja. Hyvinhän hän laulaa, siitä ei pääse mihinkään, mutta äänessä on jotain sellaista jäykkyyttä, mistä en kauheammin pidä. Tämäkin on tosiaan puhtaasti mielipidekysymys.

Ensi viikolla pitäisi Oncen tippua postilaatikosta, mutta nyt on jo kyseistä levyä tullut kuunneltua todella paljon. Ehdottomia helmiä levyltä ovat Dark Chest of Wonders, Creek Mary's Blood, Wish I had an Angel, Romanticide ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä upea Ghost Love Score.

Pip Williamsin orkesterisovitukset ovat mitä mahtavimpia, ja varmasti juuri sitä mitä Tuomas on hakenut jo Wishmasterista asti.

[sampark]

Nemolla menee varsin hyvin Euroopan listoilla:

Suomi: 4 viikkoa sijalla 1.
Unkari : 3 viikkoa sijalla 1.
Saksa: 3 viikkoa, sijat 12, 15, 8
Sveitsi: 3 viikkoa, sijat 25, 30, 16
Itävalta: 3 viikkoa, sijat 24, 33, 20
Kreikka, 1 viikko, sija 2
Norja: 3 viikkoa, sijat 4, 8, 5
Ruotsi: 2 viikkoa, sijat 12, 15

Näyttääpä olevan vielä nousujohteistakin kaiken lisäksi. Täytyy myös muistaa, että Nightwishin albumit ovat aina menestyneet huomattavasti sinkkuja paremmin.

[Ildjarn]

Nightwish on lempiyhtyeeni.

Täytyy ikävä kyllä tunnustaa, että minäkin (kuten useimmat nightwishin fanit) waretin jo "Once" albumin netistä ennen sen ilmestymistä. Pakko myöntää - tämä musiikkilevy on ehdottomasti paras suomessa ikinä tehdyistä levytyksistä. Dark chest of wonders meinas heti kuunnellessa pudottaa tuolilta alas. Ainoa, että se taustakuoro oli kyllä hieman lapsellinen. Nemo - noh, Nemo nousee (vai onko jo kenties noussut) hittikärkeen. Se ei kuitenkaan ole paras levyn biiseistä.

Nightwish on siis ehdoton ykkönen suomen bändeistä. Kuten usea jo mainitsikin uusi levy on musiikillinen mestariteos. Harmi että jauhan samaa paskaa kuin useimmat muutkin, mutta olen samaa mieltä kanssanne siitä, että Nightwish on paras.
Kiitos, Nightwish.

[yksisiipi]

Oncea en ole vielä saanut itsenään kuulla, mutta Nemo-sinkku lupaili todella hyvää. Periaatteessa samaa vanhaa Nightwishia, mutta jokin siinä silti tuntuu muuttuneen. Ensinnäkin Marco, joka edellisellä levyllä liittyi bändiin, mutta Century Child on kaikessa hienoudessaan hieman itseään toistava levy (kuten kaikki aiemmatkin tuntuvat olevan). Samoin Tarja muutti hieman laulutyyliään Centurylla, käyttäen nykyään normaalimpaakin lauluääntä oopperan lisäksi. Ne siis jo Century Childilla, mutta itse uudempaan materiaaliin. Nightwish on edelleenkin tuttua (ja turvallista), mutta sinkku osoitti yhtyeen pystyvän johonkin uudenlaiseen. Kitarasaundit ovat raskaammat, kosketin/orkesteritaustat (Howard Shoren LotR-orkka oli hyvä valinta) jotain ennenkuulumattoman hienoa tälle yhtyeelle. Sävellyksistä itse Nemo edustaa perinteisempää NW-tuotantoa, mutta silti paremmasta päästä. Planet Hell on myös tutulta kuulostavaa raskasta oopperakitarointia ja laadultaan todella upea tekele. Marcon hienoimpia lauluja. Mutta itse ylläriin. White Night Fantasy on sellainen biisi, jota en olisi yhtyeeltä osannut odottaa. Tyyliltään se on täysin poikkeava muihin biiseihin verrattuna. Tarja laulaa todella upeasti käyttäen ääntään miltei oudosti, sävellyksen tuoden mieleen kuin jonkin teatteriesityksen, jopa musikaalin. Minut teos ainakin vakuutti jo ensikuulemalta ja se, sekä koko muu Nemo-sinkullinen asettaa suuret toiveet ja odotukset Oncelle, jota en valitettavasti ole vielä päässyt kuulemaan. Kehujen perusteella sen uskaltaisin jopa hankkia.

[mogvisti]

Nightwish on itselleni melko uusi tuttavuus, jos mukaan ei lueta niitä muutamaa kertaa mitä televisiossa olen Over The Hills And Far Away- kappaletta kuullut.
Satuin tuossa muutama päivä sitten vilkaisemaan vanhempien levyhyllyä ja huomasin että siellä oli Nightwishin Oceanborn ja päätinpä kokeilla miltä kuullostaisi ja olin positiivisesti yllättynyt.
Myös se oli iloinen yllätys että naislaulajaa oli ilo kuunnela, sillä hänen äänensä oli kirkas ja selkeä.

Cd oli loistava ja sisälsi muutamia huippukappaleita, joista voisin mainita yhden " Walking in the air".

Pitäsi varmaan hommata jokin bändin cd:stä, jotta voisi nauttia enemmän tästä loistavasta musiikista. Ja muuten Nightwishin paras kappale on Over The Hills And Far Away !

[David A. Mage]

Ihan vaan ettei kukaan ehdi flambeeraamaan.

Cd oli loistava ja sisälsi muutamia huippukappaleita, joista voisin mainita yhden " Walking in the air".

Pitäsi varmaan hommata jokin bändin cd:stä, jotta voisi nauttia enemmän tästä loistavasta musiikista. Ja muuten Nightwishin paras kappale on Over The Hills And Far Away !

Kaikista väärinkäsityksistä huolimatta kumpikaan ole Nightwishin (/Tuomas Holopaisen) sävellyksiä. Ensimmäinen kun sattuu olemaan Howard Blaken ja toinen Gary Mooren käsialaa. Jotta Nightwishin kappaleista on hieman hankalampi puhua noissa tapauksissa, vaikka kuinka hyviä sovituksia olisivatkin.

Ja pahoittelen spämmiä, mutta oli pakko.

[Julppa]

Nightwish on suoraan sanottuna aivan mahtava bändi. Harvalle yhtyeelle sopii oopperalaulaja solistiksi, ei ainakaan hevibändille. Tähän se sopii kuin nyrkki silmään. Ja se on poikkeuksellisesti saanut aikaiseksi parikin hyvää coveria. Nämä ovat ainakin Over the hills and far away ja Walking in the air. Ja yhtyeen masta tuotannosta parhaat ovat Nemo, joka on soinut nyt koneellani tauotta, Bless the Child ja Sleeping Sun. Nämä ovat siis omat lempparini, löytyyhän pumpulta kasakaupalla mahtavia kappaleita. En kuitenkaan ole mitenkän hirveästi kuunnellut, mutta tähän asti kuullut kappaleet ovat kaikki olleet hyviä.

Ja kohta saan sitten Oncen. Sisko ostaa sen niin pääsen sitä kuuntelemaan oikein perusteellisesti.