Elokuvien muuttuminen ajan saatossa

[MSandt]

Tämä sama tuli mieleeni kun katselin itsenäisyyspäivänä porukoilla käydessäni tuntematonta sotilasta. Tuossa leffassa tulee kyllä hyvin esiin se miten erikoistehosteita on todella vähän, mutta näyttelijätyöhön on panostettu sitäkin enemmän. Näyttelijäsuoritukset ovat luontevia ja henkilökemiat aidon oloisia jonka vuoksi elokuvaa on mukava seurata, vaikkei mitään matrix effectiä kokoajan ruudulla välkykkään.

Veikkaanpa tuonkin leffan olevan poikkeus. Aika moni tuon aikakauden elokuva mitä on joskus vahingossa tullut vilkaistua on tahattoman koominen niin näyttelemisen kuin käsikirjoituksenkin puolesta.

1990-luvun leffat eivät tietenkään ole objektiivisesti parempia kuin 2000-luvun leffat. Sama pätee musiikkiin, peleihin jne.

[Gabriel]

Tämä sama tuli mieleeni kun katselin itsenäisyyspäivänä porukoilla käydessäni tuntematonta sotilasta. Tuossa leffassa tulee kyllä hyvin esiin se miten erikoistehosteita on todella vähän, mutta näyttelijätyöhön on panostettu sitäkin enemmän. Näyttelijäsuoritukset ovat luontevia ja henkilökemiat aidon oloisia jonka vuoksi elokuvaa on mukava seurata, vaikkei mitään matrix effectiä kokoajan ruudulla välkykkään.

Käytännössä minua ei haittaa nykyelokuvien tehosteryöpyt, kunhan muistettaisiin panostaa myös niihin näyttelijäsuorituksiin.

Jep, mitään Matrix-taisteluita ja erikoisefektejä ei todellakaan tarvita, jos näyttelijäntyö on huippuunsa hiottua.

[Kreifi]

Veikkaanpa tuonkin leffan olevan poikkeus. Aika moni tuon aikakauden elokuva mitä on joskus vahingossa tullut vilkaistua on tahattoman koominen niin näyttelemisen kuin käsikirjoituksenkin puolesta.

Elokuvat (kuten vaikkapa taide yleensäkin) tuppaa olemaan vahvasti aikakauteen sidottu. Toki on olemassa ajattomia teoksia, mutta niitä on häviävän vähän ja niitäkin aika purasee, kun tarpeeksi näykkii. Minua ainakin vituttaa vanhojen tai vanhahkojen elokuvien hyvinkin teennäiset näyttelysuoritukset, jotka imo ovat ylinäyttelyä. Sitten toiset hehkuttaa niitä upeina klassisina suorituksina, mikä on minun silmissäni vaan kornia ja nostalgiahömppää.

Toki esim. vanhoja suomalaisia elokuvia on erittäin hauska katsoa juurikin sen näyttelytyylin takia ja ne voivat olla ihan eri tavalla hyviä.

[Jubei]

Jep, mitään Matrix-taisteluita ja erikoisefektejä ei todellakaan tarvita, jos näyttelijäntyö on huippuunsa hiottua.

Rehellisesti sanottuna en pitänyt tuosta leffasta kovinkaan paljoa. Se ei kuitenkaan johtunut tehosteiden puutteesta, vaan pikemminkin siitä että elokuvassa ylipäätään ei tapahtunut juuri mitään katsomisen arvoista. Muutama hassu taistelukohtaus itseasiassa näytti melko paljon halvan miehen matrixilta kun tyyppi vain pyöritti miekkaa osumatta kehenkään ja silti porukka lakosi ympäriltä.

Ainoa hyvä puoli elokuvassa oli kuvaus tuon mailmanajan tavoista. Elokuvasta olisi kyllä saatu parempi, mutta ehkä paremman elokuvan tekeminen oli tekijöille aivan liian suuri kunnia.

[The Lord ZXV]

Elokuvissa se kokonaisuus ratkaisee todella paljon. Kaikille on tietenkin omat tapansa kritisoida elokuvia, itse katson todella paljon juurikni näyttelijöiden työskentelyä ja jos he osaavat hommansa, on se aina plussaa.

Kiteytetään sillai näppärästi. Grafiikka ei tee peliä, erikoistehosteet eivät tee elokuvaa.

Ja itse en Matrixista paljoa edes perusta. Hugo Weaving on tietenkin ässä ja pisteet siitä. Mutta kun Matrix vain pudotti pallon kakkosen ja kolmosen aikaan, en vain tiedä mikä siinä oli. Tietenkin Matrixin cyberpunk tyyli ja loistavat taistelukohtaukset olivat näyttäviä ja upeita, mutta ei siinä elokuvassa näyttelijöillä juhlittu. Itse en sano että Keanu Reeves on huono, mutta ei hän kovin kaksinenkaan ole.

Itse en erityisesti pidä monista "klassikkoelokuvista" kuten Tuulen Viemää. Tai monista mukantaiteellisista elokuvista saati sitten elokuvista joissa ns. surkeita näyttelijöitä. Toiset taas pitävät niitä erittäin suuressa arvossa.

Mutta monissa vanhoissa elokuvissa on todellakin sitä jotakin. Eräs hyvä esimerkki on 12 Angry Men / Valamiesten ratkaisu joka on todella hyvä elokuva joka ei nojaa kuin kahteen asiaan; Näyttelijöihin ja simppeliin ideaan, lähes koko elokuva tapahtuu yhdessä huoneessa jossa 12 valamiestä yrittää päästä ratkaisuus murhajutun tuomiosta.

Voi kiteyttää että omalla kohdalla katson todella paljon sitä millaisia näyttelijöitä ja suorituksia elokuvassa on. Mieluummin otan liudan loistavia näyttelijöitä kuin suuren läjän erikositehosteita.

Poikkeuksena esiin nousee elokuva trilogia joka vain odottaa neljättä osaansa. Transformers. Siinä ei ole hyvistä näyttejöistä mitään tietoa (kun äänirooleja ei lasketa) vaan nämä leffat nojaavat perkeleen isoihin robotteihin ja erikoisefekteihin. Mutta se toimii, tämä on loistava trilogia joka osa osalta onnistui iskemään aika hyvin.

Idea ja toteutus on se kaiken ydin. Ei sitä pienenä varsinkaan kiinnittänyt mitään huomiota näyttelijöihin kuten olen nyt huomannut kun olen katsonut muutamia elokuvia joista olen yks kaks tunnistanut ties ketä. Kyllä se hyvä idea oli kaiken avain.

Gremlins / Riiviöt on yksi omia lapsuudesta asti tuttuja aivan loistavia elokuvia jossa ei ole varmaan yhtäkään omaa suosikkinäyttelijääni eikä mitään erikoisen hienoja nykypäivän efektejä mutta Riiviöt on elokuva joka ei ole menettänyt tehotaan yhtään lähes 20 vuodessa.

Uskallan myös veikata että Taru Sormusten Herrasta tulee kestämään ja samoin Star Wars elokuvat, niissä kun on lähemmäs kaikkea mitä tarvitaan. Eräs monien karttama ja haukkuma elokuva on myös oma ehdoton suosikkini jonka uskon kestävän ties kuinka kauan, elokuva jossa erikoistehosteet ja aivan loistavat näyttelijäsuoritukset lyövät kättä päälle. Se elokuva on Van Helsing.

// Ja parempi esimerkki on...

[memo]

Mutta monissa vanhoissa elokuvissa on todellakin sitä jotakin. Eräs hyvä esimerkki on 12 Angry Men / Valamiesten ratkaisu joka on todella hyvä elokuva joka ei nojaa kuin kahteen asiaan; Näyttelijöihin ja simppeliin ideaan, lähes koko elokuva tapahtuu yhdessä huoneessa jossa 12 valamiestä yrittää päästä ratkaisuus murhajutun tuomiosta.

Mahdottoman huono esimerkki, sillä 12 Angry Men perustuu 1954 esitettyyn televisionäytelmään, ja seuraavana vuonna teattereissa esitettyyn lavaversioon. Leffan tyylilliset ratkaisut on siis saneltu sen lähdemateriaalin mukaan, eikä se ole varsinaisesti mikään elokuvateollisuuden taidonnäyte.

[Aiona]

Piirretyistä sen verran, että ainoa asia mikä häiritsee on se, että ne perkeleet ovat menneet lisäämään kohtauksia vanhoihin klassikoihin! Mm. Leijokuningas sekä Kaunotar ja Hirviö eivät ole säästyneet tältä pahoinpitelyltä. Häpeäisivät.

[MSandt]

Piirretyistä sen verran, että ainoa asia mikä häiritsee on se, että ne perkeleet ovat menneet lisäämään kohtauksia vanhoihin klassikoihin! Mm. Leijokuningas sekä Kaunotar ja Hirviö eivät ole säästyneet tältä pahoinpitelyltä. Häpeäisivät.

Kai noistakin saa versioita, joihin ei ole kajottu. Eipä lisäversioista kenellekään haittaakaan ole.

Noita Disney-leffoja on itsekin pitänyt jo pitkään ruveta tsiigaamaan, kun ei ole lapsuuden jälkeen tullut kokeiltua, että minkälaisia fiiliksiä niistä nykyään saisi. Jellonakuningas on varmaan ensimmäisenä listalla; katsoin sen joskus vuonna -95 varmaan biljoona kertaa.