Mietiskelin tätä(kin) aihetta... joten ehkä me saamme tästäkin keskustelua.

Selvitetään aluksi yksi asia. Rumia ihmisiä ei ole (). Kun puhun rumasta ja kauniista, tarkoitan lähinnä sitä, mikä on esteettisesti miellyttävää henkilö, tai sitten ei niin miellyttävä henkilö. Jos joku on sitä mieltä, että kukaan ei ole ruma, hän voi korvata tekstissäni sanat "ruma" sanalla "ei niin miellyttävän näköinen" tmv. En kuitenkaan jaksa kuunnelle valitusta tämän aiheen tiimoilta.


Kuinka moni teistä on sanonut tyttö- tai poikaystävälleen, että sinä olet ruma? Ei varmaan kovinkaan moni. Myönnettäköön, että kun rakastuu tai rakastaa, toinen pakkaa aina näyttämään kovin kauniilta.

Onko kuitenkin mahdollista olla parisuhteessa ja sitä mieltä, että kumppani oikeasti on ruma, jos todellakin tuntemukset ovat syviä henkisellä tasolla?
Entä miten tämä vaikuttaa seksielämään? Toinen ei varmasti tunne ainakaan kovin kovaa fyysistä vetoa toiseen ihmiseen, mutta voihan seksi olla silti hyvää jos henkisellä tasolla side on vahva(?).

Olisiko tosiaan mahdollista elää suhteessa, jossa voisi sanoa kumppanilleen "sinä olet mielestäni ruma, mutta minä rakastan sinua ja ulkonäkö on toissijaista"?

Sitten voisimme ajatella asiaa myös niin, että miltä tuntuu elää suhteessa, jossa ajattelee, että kumppani on ruma, mutta ei sano sitä tälle, jotta ei loukkaa. Kaikesta huolimatta kuitenkin rakastaa tätä henkilöä ja haluaa olla hänen kanssa, sillä ulkonäkö on toissijaista. Uskoisin, että tällaisia tapauksia on aika paljonkin, etenkin kun nykyään näitä parisuhteita tulee ja menee nopeammin kuin juna Helsingistä Tampereelle.


Niin joo, ja mä oon aikas komee.