SISÄLTÄÄ SPOILEREITA
Kävin Spiderman leffan kattomassa muistaakseni ihan Hämeenlinnan ensi-iltapäivänä ja hyvät muistot jäi.
Tästä saa varmaan aika mukavaa puheenaihetta aikaan sillä tälläisissä sarjakuva-elokuvissa on aina paljon mielipiteiden vaihtoa. Monet sarjisten lukijat eivät antaisi millään kajota niihin paljon kunnioitettuihin perustarinoihin, mutta toisaalta taas monet fanit kunnioittavat elokuvaohjaajien onnistuneita tulkintoja vanhoista hahmoista ja tarinoista, omasta mielestäni ainakin oli todella mukavaa kuulla tuttuja nimiä pitkin elokuvaa, joista ei olisi mitään tajunnutkaan lukematta sarjakuvia, tälläisiä oli esimerkiksi Mendel Stromm, joka toimi Osbornen avustajana. Hän on oikeasti itsekkin sarjakuvamaailmassa rikollinen joka käyttää koneita ja konepukua, sekä nimeä "Konemestari" (alkuperäinen nimi on takuulla parempi). Muita vastaavia oli esimerkiksi valokuvaaja Eddie Brock, jonka J.J.Jameson kerkesi kerran haukkumaan, tämä tyyppihän tunnetaan paremmin symbiootteineen Venomina.
Noh, nyt innostuin kirjoittamaan ihan tyhmiä. Pitänee itse elokuvaakin jotenkin arvostella. Hahmot olivat kyllä loistavasti valittuja. Peter Parkerin esittäjäksi en olis ketään muuta elokuvan jälkeen pystynyt edes kuvittelemaan. Tobey veti roolinsa todella hyvin! Ei kenenkään muunkaan roolissa mitään vikaa ollut jos leffamaailmaa ajattelee, mutta väkisinkin tulee rinnastettua leffaa sarjakuviin, jolloin mieleeni tulee heti, ettei elokuvan Norman Osborn muistuttanut ihan sitä samaa pirullista sarjakuvaminäänsä, mutta ei näyttelijässä mitään vikaa ollut todellakaan, kunhan jäkätän. Periaatteessa elokuvan maailma tuntui juuri niin loistavalta kuin sarjakuvienkin. J.J.Jamesonin esittäjä ansaitsee kyllä lisätilaa jatko-osassa, sillä näyttelijä esitti häntä huippuhyvin, aivan samaa pataa kuin sarjishahmo.
Tehosteet olivat mielestäni miltein uskomattomat, vaikka huippuvaativat katsojat tietysti onnistuvat niitäkin mollaamaan. Onneksi elokuvan tekoa odotettiin näinkin kauan, sillä aiemmalla tekniikalla mikään ei olisi näyttänyt näin hyvältä. Seittisinkoilusta, loikkien kautta räjähdyksiin kaikki oli todella laadukasta ja makeaa! Puvustus oli myös loistavaa, ainoa mikä jäi hieman häiritsemään, oli Vihreän Menninkäisen suun liikkumattomuus, mutta sekin peittyi taustatarinan alle täydellisesti ja uudet tulkinnat eivät ole koskaan pahasta. Paras oli silti ilman muuta Hämähäkkiasu, joka oli juuri niin elävä ja loistava kuin olla pitääkin. Vaikeaa uskoa millainen siitäkin olisi tullut ilman tietokoneita...löysä hopparipuku??
Parasta tässäkin elokuvassa oli kuitenkin tehosteiden rinnalla itse tarina ja sen inhimmillisyys. Peter ei ole mikään pokerinaama kuten tylsä Teräsmies, eikä myöskään hieman vajaa Batman-Bruce Wayne yhdistelmä. Peterillä on aitoja teini-iän rakkaus ym. huolia ja koulukiusauskin pääsee hyvin esille. Nämä kaikkihan ovat aina olleet Hämähäkkimiehen suosion salaisuuksia...inhimmillisyys, kuinka naamarin alla ei ole supervoittamattomuus vaan aivan tavallinen ihminen joka tekee virheitä ja oppii niistä kantapään kautta, kuten Hämis elokuvassa oppii välttämään itsekkyyttä. Itse tarinakokonaisuus Vihreä Menninkäinen vihollisena ei olisi voinut olla onnistuneempi. Taistelut eivät olleet liian pitkiä, eivätkä pelkkää räiskintää vailla mitään järkeä. Mikä tärkeintä, Hämis jopa tavallaan hävisi monesti elokuvassa. Samoin Osborn oli vain onnettomuuden uhri, joka tieteen takia menetti järkensä, ei mikään maailmanherruutta haluava hirviö.
Elokuvan musiikit sopivat myös tunnelmaan hyvin. Musiikin olisi odottanut olevan vain jotain tylsää rockia, mistä en läheskään aina leffoissa tykkää. Sen sijaan musiikeista tuli lähinnä Tähtien Sodat mieleen viuluineen kaikkineen. Musiikki oli jopa dramaattista ja kaunista. Teemat sopivat todella hyvin jokaiseen kohtaan ja jopa pääteema oli hyvä .Elokuvassa oli myös hyviä hiljaisia hetkia ennen kuin kaikki räjähti naamaan, mikä toi sekin perinteisiä ulottuvuuksia.
Kokonaisuudeltaan Spiderman elokuva täytti kaikki odotukseni, johtuen kai siitä, etten odottanut liikoja ja toisekseen en ole niistä sarjisjuonista nipottaja. Varsinkin sen takia, että olen lehtiä jo n. 7-8 vuotta lukenut, teki tästä elokuvasta todellista herkkua. Tästäkin olisi voinut tulla vain haiseva läjä, mutta Sam Raimin ohjaajantyön, puvustuksen ja erityisesti loistavan näyttelijäurakan ansiosta tästä tulikin sinkoavaa seittiä suoraan tajuntaan! En koskaan aio sen enempää verrata elokuvaa sarjakuviin, sillä ne ovat aivan eri ulottovuuksia, kuten X-men leffankin kohdalla. Sen sijaan joka kerta tätä katsoessani nojaan taaksepäin ja nautin Spidermanin vaihdikkaasta menosta parin tunnin verran odottaen innolla jatko-osaa, jota tuskin onnistutaan pilaamaan, sillä tälle hahmolle löytyy niin paljon merkittäviä vihollisia, kuin juonenkäänteitäkin, ettei sitä pysty ihan äkkiä tuhraamaan, varsinkaan kun ohjaajana on vannoutunut Marvel fani!


Vastaa siteeraten








