"Se biisi antoi kunnon kicksit"

[WonderAndy]

Kyllähän noita löytyy:

Nobuo Uematsu - Aeris Theme

Tämä on ainoa kappale, joka on saanut minut kunnolla liikuttumaan. Taisipa tulle muutama tippakin silmästä kun ensi-kertaa näin sen ja kyllä se vieläkin jättää jälkeensä todella tyhjän olon. Kuin olisi oikeasti menettänyt jotakin tärkeää.


Yö - Satelliitit

Todella koskettavaa. Tässä ei tullut kyyneleitä, mutta vilunväreet tuntuivat koko kappaleen ajan selässä ja muuallakin. Muistuttaa minua jostakin, mitä olen joskus kokenut. Näin se homma varmaankin oikeastikin on.

Akemi Kimura - Sigma 2nd

Ei voi muuta sanoa kuin että huh-huh. Ekaa kertaa tämän kuullessani pää heilui kuin viimeistä päivää. Kimura on saanut tässä aikaiseksi jotakin, mikä todella sopii taisteluun. Kauheaa kitararokkia.

[Frelial]

No ehdoton menobiisi on bodomin coveri uudelta sinkulta eli She Is Beautiful. Kun olimme menossa nivalaan katsomaan bodomia, tämä biisi sai minut todella hyvälle tuulelle. Taisi muutamalla siiderilläkin olla osuutta asiaan, mutta biisi antoi minulle todella menevän olon ja automatka oli todella ikimuistoinen.

Myös final fantasyiden menevät boss-themet ovat ihanaa kuunneltavaa ja siinä pystyy "tahdissa" mäiskimään pahiksia hengiltä.

[Nalis Aren]

Aika paha kysymys mutat ehdottoman kovia biisejä aamulla on ainakin Dimmu Borgirin - Blessing upon the throne of Thyran (huomaa ehkä oikeinkirjoitus virheet huono muist erhm) muita hyviä biisejä joista saa hieman paremman olon on Mustan kuun lapset - Nahkaruoska (tjsp en muista biisien nimiä!!!) Ja Darkthronen - Green Float Grave (tuokin on jotenkin noin päin kehno muisti erhm) joo mut jos joku sai selvää ni noi on tosiaan hyviä biisiä voisin vaik edittää noi ku pääsen kotio oikeiksi.

[Eetami]

Kyllä tähän on nyt pakko vastata, että Volga isolla V:llä. Tuo Frederikin onnistunein ja mainioin piisi on se selkäytimen vibraattori, josta ei niin millään voi päästää irti. Niin niin, kaikkihan sanovat sen olevan shitti, mutta se johtuukin siitä että he eivät ole kuunnelleet sitä vielä . Yksi neuvo: Älä ikinä hauku Volgaa, jos et ole sitä todella kuunnellut. Itsekin syyllistyin siihen. Älkää tehkö samaa virhettä.

[Lumie]

No sellaisia biisejä on useampiakin kuten:

Foo Fighters-All my life, Loistavien lyriikoiden ansioista
Wasted-Jaded eyes, siinä on vaan jotenkin niin rempseä tunnelma!
Morcheeba-Fear and Love, todella rauhallinen, mutta laulajan ääni saa kuuntelemaan.
Metallica-Whiskey in the jar/Nothing else matters, nämä on jo kunnon klassikkoja vuorostaan ja osaavat tuoda kummatkin omanlaista tunnelmaa.

Ai niin ja sitten on vielä ihan omassa sarjassaan Kaupunginorkesterin-Anssi ei osaa tanssia Se on jotain aivan muuta! Yleensä muutenkin biiseissä kiinnittyy huomio sanoihin ja siihen onko veisussa skittaa.Joku kitara-addiktio mulla nähtävästi mutta se sointuu mun korvaan aivan loistavasti. Sitten tietysti jos laulajalla on oikein karismaattinen tai voimakas ääni niin vaikuttaa myös positiivisesti.

[Sunnu]

Voih, sellaisia biisejä on hirveän paljon, jotka ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen Sunnuun. Mutta laitanpas nyt poikkeuksena yhdeni brittipopin edustajan kipale tähän.

Keane- Everybody's Changing
Aivan ihana. Solisti lauloi suoraan sydämeeni, kun kuulin kappaleen ensimmäisen kerran radiossa. Juurikin sellaista tyypillistä poppia brittityyliin, mutta minkäs teet. Karhean matala ääni, kauniit sanat ja sopivan soljuva musiikki. Olin myyty. Kamalaa, miten yksinkertainen tehoaa minuun. Niin kovin helposti. Olen markkinoinnin orja, tosin minun ei tarvinnut kuulla kuin kerran tämä kappale ja se oli menoa. Kyllä se silloin tehoaa, kun jotain osaa.

You say you wander your own land
But when I think about it
I don't see how you can
You're aching, you're breaking
And I can see the pain in your eyes
Says everybody's changing
And I don't know why

[Riku]

Kingdom Heartsin tunnari Simple and Clean saa minut aina herkäksi. Se on sitä tuttua ja turvallista japsi-poppia, jonka sanoitukset ovat siitä kauniimmasta päästä, ja sopii hyvin Kingdomiin.

Pelastaja tv-sarjan tunnari iskee minuun myös kovaa ja korkealta. Sarjan alussa se on harmillisen lyhyt, ja sen lyhyyden vuoksi ärsyttyneenä etsin sen kappalen käsiini, ja onnistuinkin vaivalla löytämään sen. Yhtyeen nimi on ei-niin-tunnettu Full Blown Rose, ja kappaleen nimi on Somebody help me. Olen nykyään tykästynyt enemmän raskasta musiikkia soittaviin tyhyeisiin, joiden laulajana on nainen. Mieluummin kuuntelelen naispuolisen kaunista ääntä, kun karvaisen miehen örinää.

[Real Emotion]

Linkin Parkin In The End. En tajua, mutta vieläkin tulee ihan kylmät väreet, kun kuulen biisin. Jotenkin siinä on kaikki kohdallaan. Tykkään tosi paljon etenkin sen biisin alusta ja lopusta.

Viime aikoina parhaiten on toiminut Gwen Stefanin What You Waiting For?. Ensin en tajunnut biisiä, mutta sitten tuli sellainen:"...ai, mutta tämähän on hyvää!"-reaktio. Biisissä on paljon hyviä koukkuja ja siitä tuntuu aina löytyvän jotain uutta.

[Ferithem]

Within Temptation: Jillian (I'd Give My Heart sai minut tässä vähän aikaa sitten aivan pois tolaltani. Hiljainen alku, jossa sitten musiikki vyöryy päälle, on mahtava, samoin kertosäde, jossa kuoro laulaa ihastuttavan korkealta. Laulajattaren (nimeä en muista) ääni on melko hento, mutta siitä juuri pidänkin hänessä; kaunis, satumainen laulanta tuo kappaleeseen taianomaisen värin. Sanoituksetkin ovat ihan onnistuneet. Kieltämättä on kiusallista huomata, mitä toista suomalaisbändiä Within Temptationin musiikki muistuttaa (köhNightwishköh), mutta en sitä nyt varsinaisesti matkimiseksi sanoisi. Minun tietääkseni nuo bändit on perustettu melko samoihin aikoihin ja aika eri puolilla Eurooppaa, joten tuskin tässä nyt ihan plagioinnista on kyse. Tykkään tästä kappaleesta (ja koko bändistä) enemmän kuin Nightwishista, sanokoot muut mitä tahansa. Jillian on hyvin kaunis kappale ja se kylmää selkäpiitä.

Niin, ja tuota kappaletta kuuntelen nyt ties kuinka monetta viikkoa putkeen. Muuta en paljoa korviini enää huolikaan... paitsi joitain saman bändin kappaleita tai sitten jotakin piiroselokuvamusiikkia.

[Nyarlathotep]

Nojaa, ainakin Green dayn Boulevard of broken dreams värisytti selkäpiitä. ja kylmät väreetkin tuli kun kuulin tuon biisin ensimmäistä kertaa. Olen aina onneni kukkuloilla jos tuo kyseinen kappale tulee Music tv:sta. Viimeksi se tuli eilen joten se antoi kunnon "kicksit".

Toinen kappale joka aiheuttaa sivuvaikutuksia on Trustcompanyn Downfall-kappale. Ei ehkä muuten, mutta jos samalla katsoo sen musiikkivideon niin kyllä sitten. harmi vain, ettei tätä videota tule koskaan MTV:ltä, mutta onneksi se on minulla koneella. Samanlaisia sivuvaikutuksia aiheuttaa myös Nickelbackin Someday-kappale ja CKY:n 96 Quite bitter beings.

Näistä kappaleista aina kunnon "kicksit" ja sitten oli vielä se yksi Eppu Normaalin kappale jonka nimeä en muista.

[Two winged angel]

Slayer - raining blood.
Se on minulle kylmät väreet/iho kanan lihalla biisi. Aluksi ihana lätinä kun veri sataa ja sitten meno koko loppu biisin kanssa. olen kerran kuullut koveroinin tuosta eikä sekään kuullostanut pashemmalta.
Lisäksi Tom Arayan huuto angel of death piisissä.

Rob Zombie - house of 1000 corpses.
peloittava kuin mikä. asia jota pitää kuunnella täysin pimeässä yksin.

the Hauntedin levyn one kill wonder levyn alku. koko levy on mainio mutta sen intro on kylmät väreet ainesta.

Stam1nan - Joutsen ja Stam1nan väkivaltakunta.
Joutsen on tyttöjen biisi ja siinä silmät vetistää ja väkivaltakunta taasen uskomaton tunnetila biisi.

[Fenris]

Seal - Kiss From A Rose: Loistava biisi, aivan ihana. Tyypillä on mielyttävä ääni, ja kertosäe on kaunis. Ellen ihan väärin muista, niin tämä oli ensimmäisen (ja parhaan) Batman-elokuvan teemakappale. Tosi hyvä, warettakaa nyt ihmeessä.

Nobuo Uematsu - Decisive Battle: Final Fantasy X:n viimeisessä taistelussa soi tämä kappale. Aivan loistava, siinä on jotenkin kummasti sellaista "Nyt me ollaan ihan überukkoja ja me piestään tuo"-meininkiä (). Piano on tämän kappaleen pääosassa, ja se toimii todella hyvin.

Siinä oli nyt pari.

[Sunnu]

Hmm.. En uskonut tämän päivän koittavan, jolloin minä hurahtaisin klassiseen. Mutta niinpäs vain teki. Vaikka häpeällistä sanoa jotain näinkin koskettavaa, lyyristä musiikkia biisiksi, niin pakko se on tehdä. Todellakin parasta aikaa kuuntelen Beethovenin pianoversiota Kuutamosonaatista. Miten kaunissointuinen melodia. Koskettava, itkettävä ja herkkä.

Tämä sopii niin oivallisesti tähän hetkeen. Päivään ja aikaan. Mikä sen parempaa, kuin valuttaa tuskansa musiikin siivilän lävitse ja itkeä. Aivan uskomaton melodia. Tähän turtuu, tähän hukkuu ja tähän rakastuu. Pakosta mietin, millaisia ajatuksia Beethoven ajatteli luodessaan tätä melodiaa? Ajatteliko hän surullisia koskettavia ajatuksia, kuten minä?

Tämän soittaminen aiheuttaa kyllä poikkeuksetta kylmiä väreitä. Ja katkeruutta siitä, etten osaa soittaa pianoa. Olisikohan nyt liian myöhäistä aloittaa? Mikä olisi sen upeampaa, kuin soittaa ja tuntea? Hmm.. Nyt saa riittää tämä. Kuunnelkaa tuskissanne ja ymmärrätte. Minä lähden purkamaan ajatuksiani sanalliseen muotoon.

[Erginol]

Stam1na - Kadonneet kolme sanaa.
Tuo on todella hyvä. Kaveriltani sain Stam1nan cd:n lainaan ja tuota kappaletta on tullut kuunneltua melkein koko ajan.
Siis tuo on aivan mahtava. Tuo minulle muistoja yhdestä luokkamme leiri-koulu viikosta, mutta ei siitä sen enempää. Kappale kuvaa minun tunteitana.
Angstia

Toinen kappale myös on:
Mokoma - Sudet ihmisten vaatteissa.
Tämä kappale on aika koskettava jos kuuntelee sanoja kunnolla.
Tämä kappale soi silloin kun tanssin nykyisen tyttöystäväni kanssa ekan kerrn joten se on vähän koskettavakin.

[Ildjarn]

Nargaroth - Amarok III

Aikalailla omituinen laulu, joka kuitenkin jostain syystä tekee tietyn tunnelman. Tätä laulua en useimmiten skippaa, jos se sattuu soimaan. Se "jokin" velloo tässä vahvasti. Maailman perustusten voima ja jopa niiden yli!
Tässä toistetaan kokoajan samoja, ei mielestäni kovinkaan kaksisia sanoituksia, mutta jotenkin nämä vain nostattavat tunnelmaa:

I have seen the wrath of the land,
as I wandered like a wolf among the sheep.
I was a part of the wrath of the lamb,
so I am a part of the wolf.
Oh I am the wolf, oh I am the lamb,
so I am (fuck) Satan and I'm (fuck) God.
Call me now judas or call me insane,
I am what I am, I'm just a men/man.
Call me now judas or call me insane,
I am what I am, I'm just a men/man.
Fuck yeah, arrghh...
I am a men/man.

Nargaroth - Black metal ist Krieg

Tätä lienee turha perustella liikoja. Kerrassaan yksitoikkoinen itseään toistava mutta vihainen laulu, josta siitäkin omanlaiset "kicksinsä" saa. Aivan mahtava.